Vinam-suran Surakirj 4/2009 Loppuvuodn rvisiä Vinam-surasa! Vuosi lähn loppuaan, ja on suran vuodn 2009 viimisn jäsnkirjn aika! AJANKOHTAISTA VIETNAMILAINEN VESINUKKETEATTERI HELSINGISSÄ! Vinamilainn vsinukkari Thang Long Hanoisa siinyy Tari Hvosnkngässä 18. ja 19.12.2009 Kaso arkmma ido kirjn lopussa olvassa julissa! SEURAN KULTTUURIMATKA VIETNAMIIN VUONNA 2010 Kiinnosunia pyydään oamaan yhyä sihriin info@vinasura.org! HALUATKO SEURAKIRJEEN SÄHKÖPOSTIISI TAI KIRJAUTUA SEURAN TIEDOTUSLISTALLE? Väliähän sähköposi-osoisi sihrill info@vinamsura.org. VIETNAM-SEURAN MYYNTIPÖYTÄ jakaa Gallria Kiaassa osoissa Hlsinginkau 2. SILKKINEN LAHJA LÄHEISELLESI JOULUKSI! Yksinhuolajanaisn makuupussja on dlln ilaavissa! Kaso ohj nisä hp://www.vinamsura.org Minulla on ilo ilmoiaa, ä hanoilainn Thang Long vsinukkari ul Hlsinkiin, ja kiinnosunia pyydään varaamaan paikkansa nopasi siyksiä on vain muuama joulun kynnyksllä. Tarkmma ido löyyvä surakirjn lopussa sijaisvasa julissa. Lisäksi, sura suunnil makan järjsämisä Vinamiin lokakuussa 2010. Vuosi 2010 on Vinamin pääkaupungin Hanoin, vanhala nimlään Thang Longin, 1000-vuoisjuhla. Juhlavuoa juhlisaan hyvin monipuolissi rilaisn kuluurisiysn muodossa, ja sura näkkin ässä oivan mahdollisuudn vidä jäsn vinamilaisn kuluurin juurill! Makaohjlmaa suunnillaan parhaillaan, ja kiinnosunia pyydään oamaan yhyä sihriin. Tässä surakirjssä Mira Käkönn ja Vra Rönkkö kirjoiava Vinam-suran yhdssä Aasian ysävin ja Shalin Ryn kanssa järjsämäsä paikallisio ilmaonmuuoksssa -projkisa. Mira kirjoiaa projkin yhydssä järjsyn sminaarin uooksisa, ja Vra raporoi projkin kuulumisia lasn ja nuorn parisa. Projki järjsi yöpajoja, joissa 5-15-vuoiaa nuor uoiva sarjakuvia projkin ukmin ri maissa suoriujn ukimusn ulosn pohjala. Tov Slin kirjoiaa arikklissaan Vinamin nrgiapoliiikka päralisisa ja ksämäönä Vinamin nrgiapoliiikan nykyilansa, ja Vinamissa yösknnlly valokuvaaja Vsa Mäkinn kirjoiaa Agn Orang -myrkysä kärsivisä nuorisa Frindship Villag -nimisssä lasnkodissa Hanoissa. Toivoan omasa puolsani jäsnillmm oikin mukavaa loppuvuoa ja anoisia lukuhkiä surakirjmm parissa. Saara Lppänn Sihri
Sihrin kynäsä: Naamakirja Vinamin vihollinn? Facbook li naamakirja on yksi maailman laajimmin käyyisä sosiaalisisa vrkoisa inrnissä. Naamakirja on suosiu myös Vinamissa, jossa s on, ikävä kyllä, palomuurin akana kansalaisn käyämäömissä. Inrnisä löyyy paljon kskuslua aihsa huhupuh kroo, ä valio on määränny suurimma inrnpalvlim sämään pääsyn kahdksall sivusoll, näidn joukossa naamakirja. En ol löyäny virallisa kannaooa, joka varmisaisi ai kumoaisi väin. Tosiasia kuinkin on, ä sivusoll i nää pääs, vaikka näin i ollu aikaismmin. Mikä sosiaalisssa mdiassa saa aikaan moisn hässäkän? Inrnin vaikuavuus sosiaalisna mdiana on kasvanu huimasi viim vuosina. Suomssa on mnillään kokiluja, joissa simrkiksi viranomaisaho pyrkii lähsymään kansalaisia, rion nuoria, nimnomaan inrnin sosiaalisn vrkosojn väliyksllä. Näin pyriään pinnämään kynnysä nuorn ja viranomaisn välisssä kommunikoinnissa. Inrnin vaikuus sosiaalisna mdiana on huomau, ja siä pyriään käyämään hyväksi Suomssa. Vinamissa rakio unuisi olvan himan rilainn, niin kuin naamakirjan aihuama rakio unuisi odisavan. Ensimmäinn rakio, jonka oln urooppalaisila kuullu miä ul naamakirjasnsuuriin Vinamissa, on ollu huviunu nauru. Naamakirjasa on ullu huviuksn kohd länsimaissa juuri sn suurn käyäjämäärän vuoksi. Surakirj 4/2009 (30.11.2009) Mua miksi ihmssä siiä on ullu Vinamin vihollinn? Mon ivä hilpän naurunsa lomassa unnu ymmärävän ilann ikävää puola, ja siä, kuinka ällaislla oiminnalla odlla hankaloiaan ihmisn vrkosoiumisa. Ja kuinka vakavasa asiasa loppujn lopuksi onkaan kys. Naamakirjan kalainn sosiaalinn vrkosoiuminn on riyisn mrkiyksllisä vinamilaisill, sillä Elä- ja Pohjois-Vinamin yhdisyyä vuonna 1975 vinamilais hajaanuiva pakolaisina ympäri maailmaa. Naamakirja oimii hyvin suurlla odnnäköisyydllä näidn pakolaisn jälkläisill skä lukuisill muill ulkovinamilaisill yhydnpiovälinnä omassa koimaassa asuviin sukulaisiin ja ysäviin. Naamakirjan snsuroini on hyvä muisus siiä, ä Vinam on monin yksilön prusoikuksin näkökulmasa kasouna dlln khiysmaa. Onglma kosk riyissi sanan- ja yhdisymisvapauksia. Miä ul inrnissä visimisn, Rporrs wihou Bordrs -järjsö raporoi Vinamin olvan Kiinan jälkn lisassa oisna apauksissa, jossa inrnissä apahunu visiäminn on johanu vankila-uomioihin. Vuodsa 2006 lähin 8 ihmisä on pidäy ja uomiu vankilaan laiomaksi kasoun inrnvisinnän vuoksi. Vinam on khiyvä khiysmaa, jonka alouskhiys on ollu valavaa viimisn 15 vuodn aikana. Miavan ja nopan aloudllisn khiyksn i kuinkaan ulisi sokaisa silmiämm odllisila khiysmaan muila onglmila. Vinamia painoaan Suomn khiyspoliiisissa linjauksissa yhä suurnvassa määrin kauppakumppanina. Suomalais korkakoulu järjsävä pääsykokia Ho Chi Minh Ciyssä vinamilaisill opisklijoill. Maakunna hakva Vinamisa
yövoimaa aloill, joill i suomalaissa yhiskunnasa nää kijöiä löydy. Suomalais yriyks hakva jalansijaa paikallisila businssmarkkinoila. Yhisyöä hässä jokaisn oimijan on näin olln arvioiava kriiissi oman oiminansa vaikuuksia Vinamin kokonaisvalaisn khiyksn. On varmasi löydävissä kinoja, joilla posiiivisa khiysä voidaan uka puuumaa suoranaissi maan sisäisiin asioihin. Kaikki Vinamiin suunauuva oimina on laiavissa khiysyhisyön khyksn. Lähd: Rporrs Wihou Bordrs: Inrn moniord and conrolld, vn in dmocracis, 12.3.2009, hp://maailma.n/frams/239149. Hanoisa, Saara Lppänn Osa lähisllsi silkkinn lahja jouluksi! Tan Minhin yksinhuolajanaisn omplmia silkkimakuupussja on ilaavissa suran nisivuila osoissa hp://www.vinamsura.org/fi/myyni avara/! Valinnallasi u naisn yöä parmman ulvaisuudn raknamisksi. 15.12. mnnssä hdy ilauks posiaan koiisi hyvissä ajoin nnn joulua! Tidoushankkn kuulumisia: Ilmasonmuuos ja paikallinn io Vinam-sura on ouanu änä vuonna yhisä idoushanka Aasian Ysävin ja Shalin ry:n kanssa ilmasonmuuoksn liiyn. Hank oui kolm ukimusa ilmasonmuuoksn vaikuuksisa ja paikallisn idon roolisa niihin sopuumisssa. Yksi ukimuksisa hiin Kniassa, oinn Bangladshissa ja kolmas Vinamissa. Hankkn puiissa järjsiin 16. lokakuuka sminaari Local Knowldg Clima Chang, Adapaion and Miigaion, jossa siliin hyjn ukimusn uloksia. Richardinkadun kirjason hino sali äyyi osallisujisa. Paikalla oli noin 80 ihmisa, joisa suurin osa oli ukijoia, opisklijoia ja khiysyhisyön parissa yösknlviä. Sminaarissa kuuliin aluksi Shalin ry:n Pr Kurian ja Vinam-suran Mira Käkösn johdaus sminaarin aihpiiriin, jonka jälkn kuuliin knialaisn Knnh Odron (Clima XL) ja Nicholas Ogugn (Earhwach Insiu), bangladshilaisn Sukana Snin (BARCIK) skä vinamilaisn Bach Tan Sinhin (NISTPASS, IPCC) siyks. Esiyksiä kommnoi Ulkominisriön ympärisönuvonanaja Mai Nummlin, joka myös kroi viimisimmä kuulumis ilmasonuvolujn ilansa. Puha johi Aasian Ysävin Tov Slin. Myös ylisö oi akiivissi osaa kskusluun. Sminaarissa kskiyiin riyissi paikallisidon rooliin nykyisissä ilmasonmuuoksiin liiyvissä olosuhissa. Esimrkiksi Kniassa on paljon prinisä ioa kuivuun sopuumissa samoin kuin Bangladshissa ja Mkongin suisolla Vinamissa on ioa ulviin sopuumissa. Erilaisissa sopuumishankkissa ulisikin osaa raknaa uusia rakaisuja nämä kokmuks ja paikallis vahvuud huomioon oan. Paikallisyhisöillä on
myös ioa ksävämpin lämänapojn mahdollisuuksisa ja ämä piäisi khiyshankkissa oaa vakavasi. Ilmaso-oikudnmukaisuudn kannala on ärkää piää koko ajan milssä s, ä nin muuoksisa kärsivä n omavaraisuun prusuvin linkinojnharjoiaja, joilla on kaikkin vähin ollu kmisä onglmin synymisssä. Onglmallisa on myös s, ä prinisn ioon pohjaavill rakaisuill on yhä vähnvässä määrin ilaa. Esimrkiksi Bangladshissa ja Mkongin suisolla prinis ulvia hyvin ksävä riisilajikk on vihrän vallankumouksn myöä lähs kokonaan hävinn. Kniassa aas simrkiksi paimnolaishimojn alu on pinnyny niin, ä hidän on yhä vaikampi sopuaa vallusriiään vaihuvin ilmaso-olojn mukaisiksi. Joissain ilanissa varmasi arviaankin myös niin sanousi modrnja, miavia infrasruukuurihankkia simrkiksi ulvila suojauumisssa. Mua ässäkin on olava arkkana i käy niin, ä uusissa ilmasohankkissa vain siirrään riskjä ja onglmia varakkaammila köyhmmill ryhmill. Esimrkiksi ulvavallihin liiyy hyvin konkrinn kysymys riskin siirrosa: jos yksi alu suojllaan pahnva ulvaonglma usin suojaamaomilla aluilla. Alusuksia surannssa panlikskuslussa kskiyiin ilmasonmuuoksn sopuumisn liiyviin kysymyksiin ilmasonuvolujn kannala. Tällä hkllä kuuma kskuslun aih liiyy rahoiuksn. Elän maa vaaiva ollisuusmaila mrkiäviä sioumuksia rahoiaa muuoksiin sopuumisa. Jonkinlainn yhisymmärrys valliskin siiä, ä rahaa varsinkin köyhimpin ja haavoiuvimpin maidn ukmisn on löydävä, mua rahoiuksn kokoluokka on vilä avoin. Sminaarin alusaja halusiva korosaa siä, ä rahansiirroisa olisi pääsävä pikimmin yhisymmärryksn. Lisäksi h kuinkin painoiva myös siä, ä Elän kansalaisyhiskunnan ulisi alusajin mukaan nosaa kskusluun vahvmmin myös s, min dmokraaisuus ul sill rahojn käyön suunnilussa is vasaanoajamaassa. Sminaarin yhydssä julkisiin myös koululaisn kmä sarjakuvanäyly joka kooiin osana idoushanka. Siiä lisää alla. Lisää ioa idoushankksa ja sminaarisa: hp://shalinry.org/lang/fi/sminars/prvio us-sminars/clima_chang/ Mira Käkönn Ilmasonmuuos lasn silmin Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joidn näkmyksiä, ajauksia, iämysä ai unmusa i ilmasonmuuoksn iimoila juuri kuulla, vaikka hillä olisi paljonkin sanoavaa. Tidoushankkn arkoiuksna olikin painoaa siä, ä pääöksiä hässä piäisi kuulla nmmän paikallisväsöä skä alkupräiskansoja, joia onglma usin kouriinunuvasi koskva. Mua nä sin millä Suomssa? Vaikka ilmason-muuokssa puhuassa mainiaisiin lasn ulvaisuus, niin harvmmin hilä kuinkaan kysyään suoraan, miä h asiasa ajalva, miä ilmasonmuuos arkoiaa hill ja min h sn näkvä, kokva ja unva. Tidoushankkn osana kouluissa järjsiin sarjakuvayöpajoja, joidn avoina oli saada laps pohimaan ilmasonmuuosa hidän omiin kokmuksiinsa prusun. Piirämisn pohjusuksksi käydy kskuslu Surakirj 4/2009 (30.11.2009)
poikivakin kipriä kysymyksiä skä hinoja havainoja ja oivalluksia. Sarjakuvayöpajoja nnn järjsiin koululaisn opajin kanssa sminaari, jossa siliin rapori Kniasa, Bangladshisa ja Vinamisa. Näin opaja saiva mahdollisuudn kroa oppilailln siiä, min ilmasonmuuos ri puolilla maailmaa vaikuaa ihmisn lämään. Monipuolinn aihnarkaslu näkyykin 5-15 -vuoiaidn kijöidn sarjakuvissa. Joukosa löyyy arinoia kaukaisisa maisa skä käyännön vinkkjä midän arkmm siiä, min voimm osalamm hkäisä ilmasonmuuosa. Sarjakuvisa kooiin näyly, joka julkisiin marraskuun 16. päivä. pidyssä sminaarissa. Näyly oli sillä Richardinkadun kirjason lasnkirjojn osasossa lokakuun loppuun asi. Näyly kirää mahdollissi ämän jälkn myös muissa Hlsingin kirjasoissa. Lisää ioa sarjakuvisa: hp://shalinry.org/lang/fi/ilmasonmuuoslasn-silmin/2009/10/18/ Vra Rönkkö Ilmasonmuuos lasn silmin -hankkn yönkijä Vinamin nrgiapoliiikka päralisisa ja ksämäönä Vinamin sähkönkuluuksn kasvunnusuks, 800 % kuluuksn kasvu 20 vuodssa, on äysin päralisisa Wioon Prmpongsacharon, MEE Nin johaja Simnpuu-sääiö uk Mkongin alulla kuudssa maassa oimivaa Mkongin nrgia- ja kologia kansalaisvrkosoa (Mkong Enrgy and Ecology Nwork MEE N) ja sn oiminaa. MEE N järjsi kumppanikokouksn lokakuun 2009 alussa (4.-6.10.), jonn kokoonui kansalaisjärjsöjn dusajia kuudsa Mkongin alun maasa (Kiina, Burma, Thaimaa, Laos Kambodzha ja Vinam). Vinamia dusiva oiminnanjohaja hra Trinh L Nguyn ja idousvasaava rva Do Thi Hai Linh PanNaur - järjsösä, johaja rva Nga Thi Vi Dao ja ukimuskoordinaaori hra Luu Ho Quang WARECOD -järjsösä, skä ukija Ngo Dang Chin Vinamin nrgiainsiuuisa. H silivä Vinamin nrgiapoliiikkaa suraavasi alla olvin osikoidn mukaissi. Vinam luoaa vsivoimaan ja fossiiliin poloainisiin Vinamin nykyissä nrgianuoanokapasiisa 33 % uoaan vsivoimalla, 24 % maakaasulla, 11 % hiilllä ja 23 % ns. yksiyisn nrgiauoajin oimsa, sisälän vsivoimaa, kaasua, hiilä ja uusiuuvia nrgioia. Vsivoima ja fossiilis poloain uoava 13 000 MW nrgiaa vuodssa. Vuosina 2000-2007 riyissi hiiln ja maakaasun käyö on kasvanu voimakkaasi, kokonaisuoannon ollssa 28 000 GWh vuonna 2000 nousn jopa 69 000 GWh:iin vuon 2007 mnnssä. Sähköisys on myös dnny ripäsi. Kun vuonna 1996 51 % maasuukylisä ja 62 % kaupungisa oli sähköisy, vuonna 2004 luvu oliva jo 88 % ja 95 %. Epäralisisa kasvua Vinamin virallisssa kasvunnusssa sähkönkuluuksn odoaan kasvavan kahdksankraisksi, vuodn 2010 vajaasa 100 000 GWh:sa yli 700 000 GWh vuon 2030 mnnssä. Kysynää yydyämään Vinam aikoo raknaa runsaasi lisää hiilivoimaa ja uuna nrgian lähnä ydinvoimaa. Uusiuuvin nrgiamuoojn määrä pysyy odlla alhaisna. Enrgiasuunnilmisa puuuva kokonaan nrgiahokkuun ja nrgian sääsöön liiyvä pohdinna, skä uusiuuvin nrgiamuoojn poniaalin karoiaminn. Vinamiin
olisi mahdollisa raknaa laajoja uulipuisoja rannikoll ja vuorisoon, skä asunokohaisia aurinkosähköpanlja ja biovoimaloia niin kaupunkihin kuin maasudullkin. Thaimaassa hdyssä vaihohoisssa nrgiasuunnilmassa voiiin osoiaa, ä hiili ja ydinvoima voidaan äysin korvaa nrgian sääsöllä, hokkuudn paranamislla, skä uusiuuvilla nrgiamuodoilla. Vsivoimassa suurvoimala aihuava paljon nmmän ympärisö- ja sosiaalisia onglmia kuin niidn rakaisuja. Suur paoalaa uoava lisäksi vaarallisa kasvihuonkaasua maania, jon ainoasaan pinvsivoima voisi olla ksävää. Skin osin riippuu voimalan sijainnisa. Kansalaisjärjsöjn vasaus MEE N on ällä hkllä rkryoimassa vinamilaisa nrgiaukijaa kmään analyysia Vinamin nykyissä nrgiapoliiikasa skä laaimaan vaihohoisa nrgiasuunnilmaa nykyisn ilall. Työhön varaaan aikaa puoli vuoa. Tänä aikana ukija yösknl MEE Nin oimisossa Bangkokissa Thaimaassa. Myös vinamilaisn kansalaisjärjsöjn kapasiia pyriään vahvisamaan nrgiapoliiisssa yössä. PanNaur ja WARECOD kskiyvä ällä hkllä nmmän ns. alajuoksun asioihin kun paojn vasusuksn skä raknnujn paojn aihuamin onglmin kompnsaaioidn vaaimisn. Tänä päivänä on kuinkin slkä arv järjsöjn yön siirämisll nk. alajuoksula yläjuoksull jo hyjn nrgiapoliiisn rakaisujn uoamiin onglmiin kskiymisn sijasa pyriään vaikuamaan nisä nmmän is nrgiapoliiisn suunniluun skä pääöksnkoon. Tää arkoiusprää varn on prusu MEE N. Surakirj 4/2009 (30.11.2009) Lisäioja osoisa hp://www.simnpuu.org/suomksi/mko ng skä vuodn 2010 alussa avauuvasa www.mn.org -sivusosa. Myös Suomn ulkominisriö uk uusiuuvia nrgianlähiä Suomn ulkoasiainminisriö on aloiamassa omaa Mkong-ohjlmaansa, Enrgy and Environmn Parnrship Program (EEP) samanaikaissi Simnpuu-sääiön aloiaman Mkongohjlman kanssa. Ulkoasianminisriön EPP-ohjlmassa arkoiuksna on anaa nk. simnrahaa rilaisill uusiuuvia nrgioia ukvill hankkill skä kapasiin kasvauksll nljässä Mkongin alun maassa: Thaimaassa, Laosissa, Kambodzhassa ja Vinamissa. Suomn Bangkokin suurlähysö koordinoi hanka ja siiä vasaa lähysössä yösknlvä Kai Vijonn. Lähysö on juuri avannu nsimmäisn arjouskirroksn. Lisäioja osoisa: hp://www.finland.or.h/public/dfaul.asp x?nodid=42393&connlan=2&culur=n- US Ksävä nrgiaulvaisuus Vinamill Miä ul kansalaisjärjsöjn ja viranomaisn yhisyöhön, Vinam voi oaa oppia naapurimaan Thaimaan skä länsimaidn virhisä, ja näin raknaa ksävämpää ja ralisisismpaa nrgiapoliiikkaa. Vinamissa on valava poniaali uusiuuvan nrgian käyöön, hokkuudn nosoon, skä nrgian sääsöön. Tämä on lisäksi aloudllissi huomaavasi halvmpaa kuin kalliidn ydinvoimaloidn ai hoomin hiilivoimaloidn raknaminn. Vinam kärsii änä päivänä huomaavasi ilmasomuuoksn vaikuuksisa (ks. Mira Käkösn rapori Paikallisio
ilmasonmuuoksn sopuumissa - sminaarisa ässä surakirjssä oisaalla), mua nykyinn poliiikka i millään avalla suosi ilmasonmuuoksn hidasamisa dsauavia pääöksiä. Vinamin olisi hyvä jo oman ulvaisuunsakin vuoksi muuaa nrgiapoliiikan suunaa nnn kuin s on liian myöhäisä. Tov Slin Frindship Villag ja Agn Orang myrkyn vaikuuksisa kärsivä Olin kirrlly aksin kyydissä jo puoliunia sokkloisia hikkaiä Hanoin laidalla. Tavallisn apaan kuski oli nyökkänny varman oloisna vakuuan iävänsä näyämäni osoin. Ny kun olimm ull lähmmäksi määränpäää, kuski vaikui aivan samanlaisla urisila kuin minäkin. Hän pysähyi mili jokaisn risyksn kohdalla ihmlmään minn suunaan piäisi käänyä. Odoa ässä, kuski sanoi jälln ja hyppäsi nopasi ulos auosa kysymään ajoohjia jo kahdksannn krran. Olin kolmaa kraa makalla Hanoissa sijaisvaan Vinam Frindship Villagn, joka on dsmnnn amrikkalaisn Vinaminsodan vraanin Gorg Mizon ja Vinamin vraanin järjsön yhisyössä prusama kansainvälinn projki, joka on arjonnu vuodsa 1988 lähin kouluusa ja sairaanhoioa hnkissi ja fyysissi khiysvammaisill lapsill. Suuri osa lapsipoilaidn disabiliisa on yhdisy hyvin vahvasi Agn Orang kmikaaliin, joa Yhdysvalla ruiskuiva sodan aikana Kski- ja Elä-Vinamiin. Myrkyn arkoius oli uhoa sankkaa kasvisoa ja viidakkoa, ja näin hlpoaa sodankäyniä sissjä vasaan. Viimin yhnsä noin 2 unnin ruuhkassa jumilun ja harhailun jälkn löysimm prill. Maksoin huiman hinnan aksisa ja kävlin sisään avoimsa porisa. Varia makoiliva lppoisasi pinssä valkoisssa variokopissaan ja kasoiva lvisioa. Ei sinun arvis soiaa ai ilmoiaa. Tul vain, oli räs varioisa okaissu dllisllä krralla kun kyslin knll voisin ilmoiaa suraavalla krralla ulosani. Hoiokodin piha oli äysin yhjä. Aamun oppiunni oliva loppun kllo yhdläoisa. Lapsilla oli kskipäivän ruoka ja lpoauko opukssa. Tällä kraa n ollu saanu ulkkia mukaani, ikä kukaan odoanu minua. Suraava oppiunni alkaisiva kllo kahdla, nkä kksiny muuakaan kmisä kuin mnnä moikkaamaan lapsia asunoloihin. Hnkilökuna on ounu virailijoihin, ikä lasn kanssa välämää arvis ulkkia. Lähs kaikki hymyilvä ja moikkaava. Joku lapsisa oliva niin kiinnosunia viraisa i kuvaamissa minannu ulla miään lasn kinussa lisää, lisää ja lisää kuvia hisä. Esimrkiksi vakavasi khiysvammainn yhdksänoisavuoias Toan oli riäin innoissaan kamrasani ja kuvisa joia näyin hänll, ja yrii rpiä kamraa jakuvasi kädsäni. Saapussaan Frindship Villagn Toan pysyi vain makaamaan sängyllä, mua kahdn fysiorapia sssion jälkn hän isui jo pyöräuolissa ja pysyi piämään kynää kädssään. Kuva 1. 19 vuoias Toan saapui Frindship Villagn 7 vuoa sin.
Ny Toan osallisuu nsimmäisn luokkaasn (siis riyiskoulun riyisluokan) opuksn ja opl prusasioia kun ilmoiaamaan arpnsa pääsä vssaan. Kun usimmissa Agn Orang apauksissa myös Toan arvis jokapäiväisä hoioa ai hänn ilansa hikkn nopasi. ai synymävikaisll lapsll hänn arvismaa hoioa. Vanhmma jouuva myös usin kmään yöä kodin ulkopuollla jolloin lapsi jouuu usin viämään pikiä aikoja yksin. Frindship Villagn apaisssa hoiokskuksssa laps saava rapiaa ja kouluusa aiojnsa mukaan. Parhaassa apauksssa hyväkunois laps ova oppin ammain ja saan yöä. Frindship villagn voi mnnä virailmaan ja h oava milllään vasaan vapaahoisyönkijöiä. Suosiln kuinkin sopimaan käynnisä ukän. Minula s i aina onnisunu. hp://www.vinamfrindship.org Kuva 2. Toan on nsimmäisllä luokalla viidsä. Sillä oppilaa oplva prusasiodn lisäksi aiojn mukaan mm. piirämisä ja laulamisa. Hoiopaikoisa on Vinamissa pulaa ja Frindship Villagn saapuu poilaia ympäri Vinamia. Provinssin virkailija valisva alulaa hoioon lähävä laps. Jokaislla prhllä on mahdollisuus saada vain yksi lapsi hoioon. Mon laps ulva Kski- Vinamisa asi, ikä kaikilla Vanhmmilla ol usin varaa makusaa pikää makaa mnnäksn rvhimään lasaan. Kahdn kuukaudn aikana pyrin oamaan aihsn liiyviä valokuvia, jon pääin virailla lasn prhidn luona Kski- ja Elä-Vinamissa. Näin prhidn linoloja ja köyhyyä, jossa h lävä. Oln varma, ä lapsilla on parmma linolosuh Frindship Villagn apaisissa hoiokskuksissa. Yhdn ai usamman khiysvammaisn lapsn hoiaminn vi köyhälä prhlä paljon rsurssja, ikä vanhmmilla ylnsä ol arpksi ioa ai varallisuua anaa khiysvammaisll Surakirj 4/2009 (30.11.2009) Vsa S. Mäkinn, ammaivalokuvaaja UUTISIA VIETNAMISTA Pääminisri Vanhann valionvirailulla Vinamissa Pääminisri Mai Vanhann apasi Vinamin pääminisrin Nguyn Tang Dungin Hanoissa valionvirailullaan 15-17. marraskuua 2009. Suomn Hanoin suurlähyösön sivuilla raporoidaan apahunsa suraavanlaissi: Pääminisri kskusliva maidn välisisä suhisa, skä kaupan ja invsoinin disämisä. Lisäksi pääminisri vaihoiva ajauksia Kööpnhaminan ilmasokokouksn avoiisa, EU Vinam suhisa ja ASEAN:in khiykssä. Kskuslujn pääksi allkirjoiiin yö- ja linkinopoliiinn yhisyöpöyäkirja. Hanoisa pääminisrin mukana kulknn 27-hnkisn liikmisvaluuskunnan maka jakui Ho Chi Minh Ciyyn. [...] jossa pääminisri ja
liikmisdlgaaio osallisuiva Suomi Vinam- businssfoorumiin. Finpron ja Vinamin kskuskauppakamari VCCI:n yhisyössä järjsämä apahuma oli houkullu paikall äydn salin, ja Vanhasn puh ksäväsä khiykssä ja puhaan knologian uomisa mahdollisuuksisa sai kiinnosunn vasaanoon. [...]. Vanhasn virailu kroo Suomn ja Vinamin suhidn monipuolisumissa: 36-vuoinn khiysyhisyösä käynnisyny kumppanuus on monipuolisunu monill uusill yhisyösaroill, ja maidn välinn kauppavaiho khiyy lupaavasi. Lähd: Suomn pääminisri Mai Vanhann Vinamissa: Vihrää knologiaa Aasian markkinoill, uuinn 23.11.2009, Suomn Hanoin suurlähysön inrnsivu hp://www.finland.org.vn/ Osoi: PL 215 00171 Hlsinki www.vinamsura.org Vinam-sura r.y. Samfund Vinam r.f. H ôi H ưu Ngh i Ph ân Lan Vi ê Nam Tiliyhys: Sampo 800017-838049 Vuodn 2009 jäsnmaksu 15 Puhnjohaja: Minna Hakkarainn Sihri: Saara Lppänn S-posi:info@vinamsura.org Puh. (Vinam): +84 9 16 47 26 73
: p p u p r a w Thang long n n i a l i m a n Vi i r a k vsinuk n-dockar Vinamsisk va Vauhdikas ja humorisinn vsinukkarisiys koko prhll. Farfylld och humorisisk van-dockarförsällning för hla familjn. p / fr 18.12. klo / kl. 10.30 la / lö 19.12. klo / kl. 15.00 ja / och klo / kl. 18.00 3-100 vuoiaill. Kso 45 min. Lipu 8. Lippuvarauks puh: 050-5461763 Lipunmyyni myös unia nnn ovla För 3-100 åringar. längd: 45 min. Biljr: 8. biljrsrvaionr l: 050-5461763 biljförsäljning ävn n imm för vid dörrn Ulapparaii Fjärdsråk 6 www.rasis.fi