Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus
Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon ilmakehän tilaa (lämpötila, sateisuus, tuuli..) tietyllä ajanhetkellä ja tietyssä sijainnissa Ilmasto on sään tilasto ja sään pitkäaikaista käyttäytymistä pitkällä ajanjaksolla 30 vuoden jakso on: Riittävän pitkä, jotta yksittäinen, sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei enää kovin voimakkaasti vaikuta keskiarvoon. Riittävän lyhyt, jotta sen aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua merkittävästi.
Tornionjoen jäänlähtö 3
Torniojärven jääpeite www.barents.fi 4
5
Muutokset Inarijärven hydrologisissa olosuhteissa (ilmastonmuutos) Avovesikausi pidentynyt Talvi tulee myöhemmin ja kevät koittaa aiemmin Vesipatsaan keskilämpötila kasvanut Marras-huhtikuun tulovirtaama kasvanut 6
Kesäkuun 1. päivä Toukokuun 1. päivä
Delta change menetelmä Ilmastoskenaariot Päästöskenaariot Globaalit ilmastomallit Reunaehdot Alueelliset ilmastomallit Havaitut lämpötilat (T) ja sadanta (P) 1971-200 Muutokset T ( C) ja P (%) tuleville jaksoille Hydrologinen malli Vesistömallijärjestelmä Hydrologiset skenaariot Vedenkorkeudet ja virtaamat 30 vuoden jaksolle Sopeutumisstrategiat Toistuvuusanalyysi Vaikutustarkastelut Tulvien muutokset 8
9
Ilmastonmuutoksen oletetut vaikutukset Pohjois-Suomessa Muuttuja Talvi Kevät Kesä Syksy Keskilämpötila ++ ++ + + Keskimääräinen sademäärä Sadepäivien lukumäärä Rankkasateen voimakkuus Sateettomien kausien pituus ++ + + + + + ( ) + + + + + / - ( ) - Lumen vesiarvo - - - - - Roudan määrä - - -- Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. MMM:n julkaisuja 6/2011 : 16 23. 10 http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67wke725j/mmm_julkaisu_2012_6.pdf
Lumen vesiarvon muutos 11
Tulovirtaama Inarijärveen
Kuukausijuoksutus Inarijärvestä
Inarijärven vedenkorkeus
Inarityöryhmän kokous 29.1.2014 5 Suomen osapuoli on Suomen maa- ja metsätalousministeriön kanssa käymissään neuvotteluissa päätynyt siihen, että valtuutetut voivat tarpeen mukaan tehdä täydennyksiä Inarijärven säännöstelyä koskeviin ohjeisiin, kuten aikaisemminkin on menetelty. Sovittiin, että Suomen osapuoli laatii luonnoksen ohjeiden täydentämisestä (Täydennys nro 3) siten, että se mahdollistaa tarvittaessa Inarijärven kevätaikaisen alentamisen nykyistä pienempänä, ja toimittaa sen muille osapuolille viikon 6 aikana. Ilmastomuutokseen ja siihen varautumiseen laadittavan, edellä mainitun täydennys ehdotuksen johdosta, työryhmän tulee myös laatia ehdotus uudeksi Inarijärven vedenpinnan tavoitevyöhykkeeksi. Sovittiin, että tätä asiaa tullaan käsittelemään valtuutettujen tehtävänannosta seuraavassa työryhmäkokouksessa. Norjan osapuoli korosti tarvetta saada käsitellä muutokset asianomaisissa elimissä Norjan puolella. 15
Yhteisenä näkemyksenä työryhmän jäsenillä on, että Inarijärven säännöstelyohjeita tulisi kehittää siten, että nykyisen kevätalennuksen suuruuteen tulisi saada riittävästi joustovaraa. Nykyisten ohjeitten ja niihin liittyvien täydennysten mukainen Inarijärven vedenpinnan alentaminen ennen kevättulvan alkamista vähintään korkeuteen Nhanke + 118,00 metriä tulee ilmastonmuutoksen myötä johtamaan kohtuuttomiin ohijuoksutuksiin Paatsjoen vesivoimalaitoksilla. Samalla kevättulvien pienentymisen seurauksena ei kesäaikaista tavoitekorkeutta useinkaan saavuteta, vaan vähäisistä juoksutuksista huolimatta Inarijärven vedenpinta tulee jäämään mm. rantojen käytön ja virkistyskäytön kannalta haitallisen alhaiselle korkeudelle. Pienet juoksutukset kesäaikana olisivat vahingollisia myös Paatsjoen vesistöalueen ympäristötilalle. 16
Uusi tavoitevyöhyke Mihin emme voi vaikuttaa Sadanta Lämpötila Lumi Jää Tulovirtaamat Mihin voimme vaikuttaa Juoksutus Vedenkorkeus Mitä pitää huomioida Kalastus Virkistyskäyttö Järviluonto Jokiluonto Vesivoima Kv. sopimukset 17
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.9.2014 Uusi tavoitevyöhyke Max level -> Nhanke + 119,50 m Avoidable level -> Nhanke + 119,35 m Sopeutuva säännöstelykäytäntö -> jos talviaikaisia sulamisia ja virtaamien kasvua tai lumenvesiarvo jää poikkeuksellisen pieneksi -> kevätkuopan korottaminen -> vältetään talviaikaiset ohijuoksutukset -> turvataan riittävä kesäaikainen vedenkorkeus Valtiosopimuksen mukainen kevätkuoppa 1.5. mennessä vähintään 118,00 m Min level -> Nhanke + 117,14 m 18
Uusi tavoitevyöhyke Pyritään luomaan ehdotus marraskuun loppuun Tarkoituksena ei ole kiveen hakattu uusi korkeampi kevätkuoppa, vaan joustovara Kommenteille useille tahoille 19