Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää varautua sään ääritilanteisiin ja nykyisen ilmaston vaihtelevuuteen vähentää päästöjä ilmakehään suunnitella ja ottaa käyttöön keinoja sopeutua ilmaston muuttumiseen Kuva: K. Jylhä 1

2 Sisältö Johdanto Miten ilmasto muuttuu maailmanlaajuisesti? Miksi muutoksia ei voi ennustaa tarkasti? Mitä tapahtuu Suomessa? Kuinka paljon lämpötilat kohoavat? Lisääntyvätkö sateet vai uhkaako kuivuus? Miten lumipeite muuttuu? Voimistuvatko tuulet? Kuinka paljon merenpinta nousee? Esimerkkejä ilmastonmuutosten seurauksista Yhteenveto Kuinka varmoja muutokset ovat? Ilmatieteen laitos: liikenne-ja viestintäministeriön alainen palvelu- ja tutkimuslaitos Tuottaa yleisen turvallisuuden liikenteen, elinkeinoelämän, kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri-ja ilmastopalveluja. SÄÄ JA TURVALLISUUS TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS Ilmatieteen laitoksen ennakkovaroitukset ja 24/7 toiminta: varoittaa vaaraa aiheuttavista säätilan ja meren tilan muutoksista Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä LUOVA valtion hallinnolle ja turvallisuusviranomaisille: LUOVA-tiedotteet Rankkasateiden todennäköisyysennusteet (RAVAKE) vahinkojen suuruuden ennustamisen sekä torjunnan ennakoinnin ja toteutuksen apuna Vahtipalvelut: sade, salama, tuuli, metsäpalo, vedenkorkeus, jne 2

3 Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastotutkimus ja -sovellutukset ~ 90 henkeä, prof. Ari Laaksonen Ilmaston ja sään yhteis-kunnalliset vaikutukset Kasvihuonekaasut Pienhiukkaset ja ilmasto Kuva. Annalea Lohila Ilmakehän säteily Keskimääräinen vuosisade (mm) v Ilmastomallinnus Ilmastokeskus Kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten mittauksia Pallaksella Ilmasto on sään pitkäaikainen (~ 30 v) tilasto keskimääräiset arvot, tyypilliset olosuhteet 3

4 Ilmasto on sään pitkäaikainen (~ 30 v) tilasto keskimääräiset arvot, tyypilliset olosuhteet vaihtelu ja ääri-ilmiöt A. Jokela Kuvat: YLE Ilmasto on sään pitkäaikainen (~ 30 v) tilasto keskimääräiset arvot, tyypilliset olosuhteet vaihtelu ja ääri-ilmiöt Sademäärän kuukausiarvoja Sademäärä (mm) Suomen ennätys Sotkamo Saviaho 2012 (mm) Huom asti! Sotkamo Saviaho KA Yksittäisten kuukausien sateet Sotkamossa eivät olleet poikkeuksellisia, mutta useiden kuukausien aikana yhteensä kertynyt sademäärä oli poikkeuksellinen 4

5 Ilmasto on sään pitkäaikainen (~ 30 v) tilasto keskimääräiset arvot, tyypilliset olosuhteet vaihtelu ja ääri-ilmiöt Sotkamo Saviaho, sademäärä jaksolla vuosina Sademäärä (mm) Talvivaara ja vuoden 2012 sateet -kolme suurinta sademäärää ovat viimeisen 10 v. jaksolta Miten ilmasto muuttuu maailmanlaajuisesti? Jo havaittuja maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen merkkejä Ilman lämpötila troposfäärissä Ilman kosteus Jäätiköt Merten pintalämpötila Merijää Ilman lämpötila merialueilla Merenpinnan korkeus Merten lämpösisältö Lumipeite Ilman lämpötila maaalueilla Kennedy J.J., P.W. Thorne, T.C. Peterson, R.A. Ruedy, P.A. Stott, D.E. Parker, S.A. Good, H.A. Titchner, and K.M. Willett, 2010: How do we know the world has warmed? [in. State of the Climate in 2009]. Bull. Amer. Meteor. Soc., 91 (6), S26-S27. 5

6 Miksi tulevaisuuden ilmastoa ei voi ennustaa tarkasti? Ilmastonmuutosten nopeus riippuu suuresti ihmiskunnan tulevista kasvihuonekaasupäästöistä Ilmastonmuutoksen mallintamiseen liittyy epävarmuutta Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sitä suurempi on ilmaston luonnollisen vaihtelun merkitys Havaittu ilmasto Miksi tulevaisuuden ilmastoa ei voi ennustaa tarkasti? Tuleva ilmasto Ilmasto vaihtelee luonnostaan Mallittamiseen liittyy epävarmuutta Päästöt riippuvat ihmiskunnan tulevista toimista EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Lähitulevaisuus Luonnollinen vaihtelu + + Mallit (+) ++ Päästöskenaariot ++ Vuosisadan loppu Lähde: Jouni Räisänen (HY) 6

7 Suomessa lämpötilat nousevat enemmän kuin maapallolla keskimäärin Lämpötila (Cº) Lämpötila ( o C) Suomen keskilämpötila: havainnot ja ja skenaariot Muutos (ºC) Skenaario Lämpötilan nousu A2 5.1 ( ) A1B 4.4 ( ) B1 3.2 ( ) Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~0.4±0.1 C/10 v kaikissa kasvihuonekaasuskenaarioissa noin vuoteen 2040 saakka. Myöhemmin lerot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. 19 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n epävarmuushaarukka), kun vertailujaksona on Talvet lämpenevät selvästi kesiä enemmän Lämpötilan muutos ( C) Suomi v => v Kuukausi (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Muutoksen paras arvio ja 90%:n todennäköisyysväli siltä väliltä -skenaarion (A1B) toteutuessa 19 ilmastomallin väliset erot Ilmaston luontainen vaihtelu 7

8 Suomen nykyilmastoa kuvaavat sadepäivien määrän keskiarvot Sadepäivät talvi Sadepäivät kevät Sadepäivät kesä Sadepäivät syksy Sadepäiviä eniten talvella ja syksyllä, vähiten keväällä Sadepäivien määrässä ei selviä eroja etelän ja pohjoisen välillä Keväällä ja kesällä idässä sadepäiviä enemmän kuin lännessä Suomen nykyistä ilmastoa kuvaavat sademäärän keskiarvot Sademäärän keskiarvo talvi Sademäärän keskiarvo kevät Sademäärän keskiarvo kesä Sademäärän keskiarvo syksy Sademäärät pienenevät kohti pohjoista Viileänä ja kylmänä vuodenaikana sademäärät pienempiä kuin kesällä Etelärannikolla syksynkin sateet runsaita 8

9 Sademäärä (mm) (mm) Suomen vuotuinen Suomen vuotuinen sademäärä: sademäärä havainnot ja skenaariot Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa Muutos (%) Skenaario Sademäärän lisäys A2 19 (10 28) A1B 17 (8 25) B1 12 (5 20) Sademäärän muutos aluksi melko hidasta voi hukkua vielä lähivuosikymmeninä luonnollisen vaihtelun sekaan 19 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n epävarmuushaarukka), kun vertailujaksona on Sateet (vetenä/lumena/räntänä) lisääntyvät etenkin talvella Sadepäivien määrän muutos (%) Jyväskylä 2100 Vuotuiset sadepäivät ( 1 mm/vrk) lisääntyvät (kesällä muutokset vähäisiä, suuntakin epävarma) Keskimääräinen sademäärä niinä päivinä, jolloin sataa vähintään 1 mm, suurenee kaikkina kuukausina. 9

10 Harvinaisen runsaiden kuukausi- ja vuorokausisateiden toistuminen yksittäisillä havaintoasemilla havaintojen perusteella Toistuvuusaika 20 vuotta Hki Inari Esim. Jyväskylän lentoasemalla (no 5) keskimäärin kerran 20 vuodessa (5%:n vuotuinen esiintymistodennäköisyys) vuorokauden sademäärä ylittää 63 (52 75) mm kuukauden sademäärä ylittää 162 ( ) mm Lähde: Jylhä et al. (2009) Runsassateiset päivät lisääntyvät Suomessa Kaikkina vuodenaikoina, suurin %-muutos talvella Voi hukkua vielä lähivuosikymmeninä luonnollisen vaihtelun sekaan Yli 10 mm/vrk sadepäivien vuotuisen määrän muutos (%) Suomi => Muutoksen paras arvio (10 globaalin mallin antama keskiarvo) Musta viiva: muutos tilastollisesti merkitsevä 95 % luottamusvälillä Lähde: Ilari Lehtonen (2011) (Gt C/year) Päästöt A1B 10

11 Lumen syvyys maaliskuussa keskiarvo

12 Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta v nähden Lumisade (marras-maalis) Mutta mukaan mahtuu myös nykymittapuun mukaan runsaslumisia talvia, vaikkakin niiden osuus alkaa vähetä! Lumen vesiarvo (maaliskuu) Lämpötila (ºC) Lähde: Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto (ACCLIM-hanke) Heikoimmat tuulet vähenevät lukumääriltään syys-helmikuussa. Voimakkaammat keskimääräiset tuulet yleistyvät hieman. 2,0 % Muutos prosentteina 1,0 % 0,0 % -1,0 % -2,0 % -3,0 % syys-marraskuu GCM SEP-NOV 10 joulukuu GCM DEC 10 tammi-helmikuu GCM JAN-FEB 10 maalis-toukokuu GCM MAR-MAY Tuulen nopeus (m s -1 ) Keskimääräisen tuulen muutos > ilmastomallin perusteella 12

13 Maankohoaminen on tähän asti kumonnut merenpinnan nousun Suomessa, mutta tilanne on muuttumassa etelärannikolla Merenpinnan keskimääräinen taso: havainnot ja skenaario v asti Maankohoaminen 4 mm/v Maankohoaminen 8 mm/v Epävarmuusväli <= Mannerjäätiköiden sulamisnopeus =? Lisäksi vedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu ja aaltoilu Suomessa ilmastonmuutoksesta seuraa sekä hyötyjä että haittoja Ilmasto lämpenee => kasvukausi pitenee; lämmitysenergian tarve pienenee; liikenteessä pidempi kesäkeli; pyöräily-ja veneilykausi pitenevät jne. Lauhat ja märät talvet => rakennusten kosteusongelmat; kulkuväylien päällysteiden kunnossapito Rankkasateet voimistuvat => hulevesitulvien riski Hellejaksot pitenevät => terveysongelmat, metsäpalot Merenpinnan kohoaminen => kaavoitus Ilmastonmuutoksen voimistuessa maailmanlaajuiset kielteiset vaikutukset ulottunevat myös Suomeen. Hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemien toimintaan 13

14 Metsäpalovaarapäivien vuotuinen määrä v (Metsäpaloindeksi FFI 4) Vaarapäivien arvioidaan EteläSuomessa lisääntyvän % v mennessä, jos päästöt jatkavat kasvuaan. Lehtonen et al. (isubmitted) Mäkelä et al. (2012): Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 12, , 2012 Photo A. Drebs Yhteenveto Suomen ilmastoon kuuluu voimakas vaihtelu vuodesta ja paikasta toiseen; dominoi lähitulevaisuudessa Suomessa lämpötilat nousevat enemmän kuin maapallolla keskimäärin Talvella enemmän ja suurempia muutoksia kuin kesällä Odotettavissa suuntaus kohti: lauhoja, sateisia ja vähälumisempia talvia yleistyviä helteitä ja rankkasateita muutoksia Itämeren vedenkorkeudessa 14

15 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää varautua sään ääritilanteisiin ja nykyisen ilmaston vaihtelevuuteen vähentää päästöjä ilmakehään suunnitella ja ottaa käyttöön keinoja sopeutua ilmaston muuttumiseen Kuva: K. Jylhä 15