Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/0148(COD) 26.4.2016 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksesta direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi (COM(2015)0337 C8-0190/2015 2015/0148(COD)) Valmistelija: Fredrick Federley (*) Valiokuntien yhteistyömenettely työjärjestyksen 54 artikla PA\1093077.doc PE582.103v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_Legam PE582.103v01-00 2/38 PA\1093077.doc
LYHYET PERUSTELUT Maailmassa ollaan siirtymässä vähähiiliseen talouteen. Viime vuonna tehty Pariisin ilmastosopimus teki tästä kehityksestä peruuttamattoman. Sopimuksessa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet, ja EU:n on tärkeää täyttää lupauksensa. Yhtä tärkeää on tarttua niihin valtaviin mahdollisuuksiin, joita liittyy taloutemme muuttamiseen vähähiiliseksi taloudeksi. Euroopassa on kymmenen vuoden kokemukset EU:n päästökauppajärjestelmästä (EU ETS). EU:n päästökauppajärjestelmä on maailman kattavin päästökatto ja -kauppa -järjestelmä, joka kattaa yli 11 000 voimalaitosta ja teollisuuslaitosta. Sen avulla on onnistuttu tuomaan ilmastonmuutoksen tarkastelu johtokuntien esityslistoille ottamalla käyttöön hiilen hinnoittelu, mikä on auttanut lisäämään investointeja vähähiiliseen teknologiaan. Hallitukset ja yksityinen sektori perustelevat hiilimarkkinoita kaikkialla maailmassa välineenä, jonka avulla voidaan varmistaa kilpailukyky, rohkaista innovointia ja toteuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Kasvava määrä valtioita, myös erityisesti Kiina, käyttää nyt tai vastaisuudessa hiilimarkkinoita ilmastotavoitteidensa saavuttamiseen. Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2015 ehdotuksen EU:n päästökauppadirektiivin tarkistamisesta siten, että saavutetaan EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lausunnon valmistelija on tyytyväinen ehdotettuihin uudistuksiin. Joitain osatekijöitä on kuitenkin vahvistettava järjestelmän eheyden varmistamiseksi, ennustettavuuden vahvistamiseksi teollisuuden kannalta sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikille yrityksille, aloille ja jäsenvaltioille. Myös hiljattain hyväksytyn Pariisin sopimuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että EU:n päästökauppajärjestelmä edelleen edistää riittäviä päästövähennyksiä. Samalla sen on ehkäistävä perusteettomien hiilikustannusten aiheutuminen parhaiten suoriutuville teollisuudenaloille, joihin kohdistuu tosiasiallinen hiilivuodon riski. Kustannustehokkaiden päästövähennysten toteuttaminen Nykyisen direktiivin mukaan hiilivuotosäännösten voimassaolo päättyy vuonna 2020. Tietyillä teollisuudenaloilla on kuitenkin hiilivuotoriskin ehkäisemiseksi edelleen tarpeen jatkaa väliaikaisesti ilmaisjakoa poikkeuksena yleiseen sääntöön, jonka mukaan huutokauppa on pääasiallinen päästöoikeuksien jakomenetelmä. Jakosääntöjen ja vertailuarvojen on sekä oltava realistisia että kannustettava jatkuvaan parannusmenettelyyn. Tarvitaan tosiasiallisten tuotantotietojen mukaisia säännöllisempiä mukautuksia, jotta vältetään päästöoikeuksien liiallinen jakaminen ja tehokkaiden teollisuusalojen kasvun estäminen. Ilmaisjako on kohdennettava entistä paremmin aloille, joilla hiilivuotoriski on suurin, ja on varmistettava tuki sitä eniten tarvitseville aloille. Tämä lähestymistapa auttaa minimoimaan tarpeen soveltaa monialaista korjauskerrointa, joka muutoin voisi perusteettomasti asettaa joidenkin teollisuudenalojen kilpailukyvyn epäedulliseen asemaan. PA\1093077.doc 3/38 PE582.103v01-00
Teollisten innovaatioiden edistäminen EU:n päästökauppajärjestelmä voi ja sen tuleekin olla vahva väline innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden edistämisessä. Valmistelija on tyytyväinen komission ehdotukseen innovaatiorahaston kasvattamisesta ja sen laajempaan soveltamiseen teollisuusalojen vähähiiliseen innovointiin. EU:n päästökauppajärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä edistä vähähiilisiä investointeja ja innovointia keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamisen edellyttämässä laajuudessa. Tarvitaan vahva innovaatiorahasto ja 150 miljoonaa päästöoikeutta lisää, jotta sillä olisi vipuvaikutus teollisuuden läpimurtoteknologioihin tehtäviin yksityisiin investointeihin. EU:n päästökauppajärjestelmän päästökaton tiukentuessa ja hiilivuotosäännöksiä uudistettaessa ja kun lopullinen tavoite on sataprosenttinen huutokauppa, on yhä tärkeämpää, että politiikalla tuetaan investointeja vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi. Johdonmukaisuus entistä yhdenmukaisempien energiamarkkinoiden kanssa EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksen ja sen vaikutusten energian tuotantoon ja kauppaan on oltava johdonmukaisia energiaunionin tavoitteiden kanssa. Innovatiivinen ja nykyaikainen Euroopan energiajärjestelmä on ratkaisevan tärkeä, ja siihen on osoitettava lisää resursseja. Vuoden 2020 jälkeisen EU:n päästökauppajärjestelmän sähköntuotantoalaa tai sähkön kuluttajien välillisten hiilikustannusten hyvittämistä koskevia sääntöjä on edelleen yhdenmukaistettava, ja niillä on pyrittävä tasavertaisiin toimintaedellytyksiin vääristämättä kilpailua jäsenvaltioiden välisillä sähkömarkkinoilla. Alemman tulotason jäsenvaltioiden energia-alan siirtymäajan maksutta jaettavat oikeudet on toteutettava avoimesti, mikä takaa EU:n pitkän ajanjakson energia- ja ilmastotavoitteiden mukaiset taloudellisesti toteutuskelpoiset hankkeet. On toteutettava säännöllisesti EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden ilmastoa, ilmanlaatua ja energiaa koskevien politiikkojen välisten vuorovaikutusten yleinen tarkastelu, jotta vältetään päällekkäiset politiikat ja kielteiset vuorovaikutukset eri välineiden kesken. Toiminnan perustaminen Pariisin sopimukseen Vielä ei ole tutkittu yksityiskohtaisesti, mitä vaikutuksia Pariisin ilmastosopimuksella on EU:n päästökauppajärjestelmään, joten niitä ei vielä ole mahdollista ottaa täysimääräisesti huomioon neljännen vaiheen käynnistämisessä. Kioton sopimus kattoi vain 12 prosenttia maailman päästöistä, mutta nyt valtioita, joiden osuus kattaa yli 95 prosenttia maailman päästöistä, vaaditaan toteuttamaan kansallisia ilmastosuunnitelmia ja korottamaan tavoitteita joka viides vuosi. EU:n päästökauppadirektiivi on siis saatettava Pariisin sopimuksen mukaiseksi. Tämä käsittää myös EU:n päästökauppajärjestelmän korotusmekanismin käyttöönottoa, mikä mahdollistaa hiilivuotosäännösten ja tavoitetason säännöllisen tarkistamisen. PE582.103v01-00 4/38 PA\1093077.doc
TARKISTUKSET Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 6 kappale (6) Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi ja kuten Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, joka oli 57 prosenttia vuosina 2013 2020, ei tulisi vähentää. Komission vaikutusten arviointi 18 sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/ perustettuun markkinavakausvarantoon 19. (6) Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on tilapäinen poikkeus. Tämän vuoksi ja kuten Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, joka oli 57 prosenttia vuosina 2013 2020, ei tulisi vähentää. Komission vaikutusten arviointi 18 sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/ perustettuun markkinavakausvarantoon 19. 18 SEC(2015)XX 18 SEC(2015)XX 19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/ markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L [ ], [ ], s. [ ]). 19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/ markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L [ ], [ ], s. [ ]). PA\1093077.doc 5/38 PE582.103v01-00
2 Johdanto-osan 9 kappale (9) Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. (9) Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. PE582.103v01-00 6/38 PA\1093077.doc
3 Johdanto-osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta ja poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Hallintorakenteen olisi oltava sellainen, että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta ja hallintokomiteasta, ja päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 10 prosenttia huutokaupattavista päästöoikeuksista ja 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta ja poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen unionin pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Hallintorakenteen olisi oltava sellainen, että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta ja hallintokomiteasta, ja päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta sekä energiahankkeiden kriteerejä. PA\1093077.doc 7/38 PE582.103v01-00
nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa. The European Commission proposes the redistribution of 10% of EU allowances for auctions for the purposes of solidarity and growth in lower-income Member States, at the expense of the auctioning share of higher-income Member States. Adding these allowances to the Modernisation Fund would mean the governance framework of the Modernisation Fund can be used to ensure the auctioning revenues provide value for money and are truly benefitting investments in energy system modernisation and energy efficiency. The funds should enable lower-income Member States to leapfrog low-emissions development. 4 Johdanto-osan 12 kappale (12) Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti. Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa, olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion (12) Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti Tämän valintaprosessin tuloksista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa. PE582.103v01-00 8/38 PA\1093077.doc
olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tuloksista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa. Esitetty 10 miljoonan euron kynnys luo hankkeiden toteuttajien osalta vakavan keinotteluriskin. Kynnyksen ylittävät nykyaikaistamisinvestoinnit voitaisiin jakaa sen alittaviin alahankkeisiin, mikä vähentäisi avoimuutta ja lisäisi riskiä energiamarkkinoiden vääristymisestä. Tämän vuoksi kynnys olisi poistettava. 5 Johdanto-osan 13 kappale (13) EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus. (13) EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Horisontti 2020 -ohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja Euroopan investointipankin ilmastoinvestointeja koskeva strategia, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus. Euroopan investointipankin strategiassa esitetään vankat ja riippumattomat tarkastus- ja arviointikriteerit, jotka perustuvat pankin eurooppalaisista energiahankkeista saamiin kokemuksiin ja aiempiin hyviin tuloksiin. 6 1 artikla 1 kohta 4 alakohta b alakohta ii alakohta PA\1093077.doc 9/38 PE582.103v01-00
10 artikla 2 kohta b alakohta b) 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla. ; sekä b) 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä lisätään tämän direktiivin 10 d artiklassa perustettuun nykyaikaistamisrahastoon, jolloin päästöoikeuksien määrää lisätään; The European Commission proposes the redistribution of 10% of EU allowances for auctions for the purposes of solidarity and growth in lower-income Member States, at the expense of the auctioning share of higher-income Member States. Adding these allowances to the Modernisation Fund would mean the governance framework of the Modernisation Fund can be used to ensure the auctioning revenues provide value for money and are truly benefitting investments in energy system modernisation and energy efficiency. The funds should enable lower-income Member States to leapfrog low-emissions development. 7 1 artikla 1 kohta 4 alakohta b a alakohta (uusi) 10 artikla 3 kohta johdantokappale Nykyinen teksti 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, olisi käytettävä yhteen tai b a) Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 75 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, on käytettävä yhteen tai useampaan PE582.103v01-00 10/38 PA\1093077.doc
useampaan seuraavista tarkoituksista: seuraavista tarkoituksista: Vähintään 75 prosentin huutokauppatulojen käytön ilmastotoimiin on oltava jäsenvaltioille pakollista direktiivin tavoitteiden mukaisesti. 8 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c alakohta c) Lisätään 3 kohtaan j, k ja l kohta seuraavasti: j) varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset; k) ilmastorahoitustoimet haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin; l) taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. c) Lisätään 3 artiklan ensimmäiseen alakohtaan kohta seuraavasti: h a) ilmastorahoitustoimet haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin; (J alakohdasta tulee 10 artiklan 3 kohdan 1 a alakohdan (uusi) b alakohta ja k alakohdasta tulee 10 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan h a alakohta). PA\1093077.doc 11/38 PE582.103v01-00
9 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c a alakohta (uusi) 10 artikla 3 kohta 1 a alakohta (uusi) Nykyinen teksti i) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen. c a) Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti: Lisäksi tuloja voidaan käyttää yhteen tai useampaan seuraavista: a) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen. b) varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset. (J alakohdasta tulee 10 artiklan 3 kohdan 1 a alakohdan (uusi) b alakohta ja k alakohdasta tulee 10 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan h a alakohta). 10 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c b alakohta (uusi) 10 artikla 3 kohta 3 a alakohta (uusi) c b) Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti: PE582.103v01-00 12/38 PA\1093077.doc
Nämä tiedot toimitetaan komission toimittaman standardimallin mukaisesti noudattaen tietojen tarkkuuden vähimmäistasoa avoimuuden ja vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja käsittäen myös tiedot varojen täydentävyydestä. Komissio julkaisee nämä tiedot verkkosivustollaan. Jäsenvaltioiden nykyisen huutokauppatulojen käytön raportoinnin laatu vaihtelee merkittävästi niiden välillä, mikä tekee järjestelmästä läpinäkymättömän ja hankaloittaa jäsenvaltioiden välisiä vertailuja. 11 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c c alakohta (uusi) 10 artikla 4 kohta 3 a alakohta (uusi) c c) Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti: Jos jäsenvaltiot päättävät kansallisista toimenpiteistä sähköntuotantokapasiteetin varhaiseksi vähentämiseksi, jäsenvaltioiden on raportoitava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille, ja ne voivat vähentää päästöjä vastaavan osuuden huutokaupattavasta määrästä. Jäsenvaltioiden toimenpiteillä voimalaitosten varhaiseksi sulkemiseksi voi olla merkittävä vaikutus energiamarkkinoihin ja päästöoikeuksien hintatasoon. Jäsenvaltioiden velvoite tiedottaa toisilleen sekä komissiolle sekä jäsenvaltioiden mahdollisuus mukauttaa vastaavasti huutokaupattavaa määrää lisäisi ennustettavuutta hiilimarkkinoilla ja energia-alalla ja näin varmuutta sijoittajien kannalta. PA\1093077.doc 13/38 PE582.103v01-00
12 1 artikla 1 kohta 5 alakohta a alakohta 10 a artikla 1 kohta 2 alakohta Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla samoja raja-arvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia kuin toiminnan osittaiseen lopettamiseen. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon muutoksiin. Tuotannon 10 prosentin lisäys tai vähennys kahden edeltävän vuoden todennettujen tuotantotietojen liukuvana keskiarvona verrattuna 11 artiklan mukaisesti raportoituun tuotantotoimintaan olisi mukautettava vastaavilla päästöoikeuksilla lisäämällä päästöoikeuksia 7 kohdassa tarkoitettuun varantoon ja vapauttamalla niitä varannosta. Tarvitaan jälkikäteen tehtyjä dynaamisia mukautuksia, joissa otetaan herkemmin huomioon pienemmät muutokset tuotannossa, ehkäisemään maksutta jaettavien päästöoikeuksien liiallista sekä liian vähäistä hyvittämistä. Tämä myös auttaa eristämään hiilimarkkinat suhdannevaihteluiden aiheuttamilta häiriöiltä sekä suojaamaan hiilivuodolle alttiita parhaita toimijoita näiden lisätessä tuotantoaan. 13 1 artikla 1 kohta 5 alakohta a a alakohta (uusi) 10 a artikla 2 kohta Nykyinen teksti Määriteltäessä vertailuarvojen ennakolta a a) Muutetaan 2 kohta seuraavasti: Määriteltäessä vertailuarvojen ennakolta PE582.103v01-00 14/38 PA\1093077.doc
asettamista koskevia periaatteita yksittäisillä toimialoilla tai toimialojen osilla lähtökohtana on käytettävä tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräistä tehokkuutta tietyllä toimialalla tai toimialan osalla yhteisössä vuosina 2007 2008. Komissio kuulee asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien kyseisten toimialojen ja toimialojen osien edustajat. Jäljempänä olevien 14 ja 15 artiklan mukaisesti annettavissa asetuksissa säädetään tuotantoon sidoksissa olevien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa, raportointia ja todentamista koskevat säännöt ennakolta asetettavien vertailuarvojen määrittämiseksi. asettamista koskevia periaatteita yksittäisillä toimialoilla tai toimialojen osilla lähtökohtana on käytettävä tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräistä tehokkuutta tietyllä toimialalla tai toimialan osalla yhteisössä vuosina 2007 2008. Komissio kuulee asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien kyseisten toimialojen ja toimialojen osien edustajat. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia annetaan ainoastaan toimialoille ja toimialojen osille, joiden osalta tiedot toimitetaan yhdenmukaistetun vakiintuneen menetelmän avulla, tasaarvon ja avoimuuden varmistamiseksi. Jäljempänä olevien 14 ja 15 artiklan mukaisesti annettavissa asetuksissa säädetään tuotantoon sidoksissa olevien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa, raportointia ja todentamista koskevat säännöt ennakolta asetettavien vertailuarvojen määrittämiseksi, ottaen huomioon pitkän ajanjakson päästövähennyspotentiaalin unionin pitkän ajanjakson ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. : Kaikkien tuotevertailuarvojen olisi perustuttava todellisiin tietoihin. Komission olisi pidätyttävä maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämisestä niille toimialoille ja toimialojen osille, jotka eivät ole toimittaneet todellisuuteen perustuvien vertailuarvojen vahvistamisessa tarvittavia tietoja, kunnes komission pyytämät tiedot on toimitettu. 14 1 artikla 1 kohta 5 alakohta b alakohta 10 a artikla 2 kohta i alakohta i) komissio määrittää 11 artiklan i) komissio määrittää 11 artiklan PA\1093077.doc 15/38 PE582.103v01-00
mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella, poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylöstai alaspäin edellä mainitusta vuosien 2007 2008 perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan; mukaisesti toimitettujen todennettujen tuotanto- ja päästötietojen sekä muiden tarvittavien tietojen perusteella, poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylös- tai alaspäin edellä mainitusta vuosien 2007 2008 perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan. Toimialoilla, joilla prosessipäästöt ovat väistämättömiä ja joiden osalta 11 artiklan mukaisesti toimitetut todelliset tuotanto- ja tehokkuustiedot osoittavat alle 0,3 prosentin vuosittaiset päästövähennykset kunkin vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan, vertailuarvoa mukautetaan 0,3 prosentilla. Alemman luokan käyttöönotolla varmistetaan, että kaikki toimialat, myös eniten teknologisia haasteita kohtaavat toimialat, saavat toteutettavissa olevat vertailuarvopäivitykset. 15 1 artikla 1 kohta 5 alakohta b alakohta 10 a artikla 2 kohta 3 b alakohta (uusi) Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklan mukaisesti. Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklan mukaisesti. Täytäntöönpanosäädöksessä olisi otettava huomioon toimialakohtaiset erityispiirteet, ja sillä olisi pyrittävä vähentämään tiedonkeruun ja analysoinnin hallinnollista rasitetta erityisesti vähäisten päästöjen aiheuttajien PE582.103v01-00 16/38 PA\1093077.doc
ja pk-yritysten osalta. On otettava huomioon tarve vähentää erityisesti vähäisten päästöjen aiheuttajien ja pk-yritysten hallinnollista rasitetta. 16 1 artikla 1 kohta 5 alakohta d alakohta 10 a artikla 6 kohta 1 alakohta Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin sekä parhaat saatavilla olevat vaihtoehdot sähköntuotannon hiilenkäytön vähentämiseksi teknologianeutraalilla tavalla. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia tavalla, joka kannustaa siirtymään vähemmän hiiliintensiivisiin energialähteisiin. Tällöin sovelletaan seuraavia ehtoja: a) jos päästöoikeuksien hinta on keskimäärin alle 15 euroa useampana kuin kahtena peräkkäisenä vuonna, kasvihuonekaasupäästöjen tosiasialliset kustannukset katsotaan merkityksettömiksi eikä hyvitystä myönnetä; b) jos päästöoikeuksien hinta on keskimäärin 15 euroa tai yli useampana PA\1093077.doc 17/38 PE582.103v01-00
kuin kahtena peräkkäisenä vuonna, 50 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen tämän hintatason ylittävistä tosiasiallisista kustannuksista voidaan hyvittää; c) jos päästöoikeuksien hinta on keskimäärin 25 euroa tai yli useampana kuin kahtena peräkkäisenä vuonna, 50 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen tämän hintatason ylittävistä tosiasiallisista kustannuksista voidaan hyvittää enimmäistason mukaisesti ja valtiotukisääntöjen mukaisesti. Tarvitaan yhdenmukaisemmat säännöt välillisten kustannusten hyvittämistä varten tasapuolisempien toimintaedellytysten luomiseksi EU:n tasolla toimialojen välille. 17 1 artikla 1 kohta 5 alakohta e alakohta i alakohta 10 a artikla 7 kohta 1 alakohta 1 virke Tämän direktiivin 10 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä saadut päästöoikeudet, joita ei ole jaettu maksutta vuoteen 2020 mennessä, varataan uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille samoin kuin 250 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on siirretty markkinavakausvarantoon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/...(*) 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Direktiivin 9 ja 9 a artiklan mukaisesti vuosina 2021 2030 myönnettyjen päästöoikeuksien määrästä unionissa varataan 3 prosenttia uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille. Tarkistuksella kasvatetaan varantoa uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille. Kolme prosenttia vaiheen 4 kokonaismäärästä on noin 465 miljoonaa päästöoikeutta, ja komissio ehdottaa noin 400 miljoonan päästöoikeuden varantoa. Tarvitaan isompi varanto ja kohtuulliset raja-arvot tuotantomuutoksia varten helpottamaan jälkikäteen PE582.103v01-00 18/38 PA\1093077.doc
tehtäviä dynaamisia päästöoikeuksien mukautuksia. 18 1 artikla 1 kohta 5 alakohta e alakohta i alakohta 10 a artikla 7 kohta 1 alakohta 2 alakohta Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään varantoon. Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään markkinavakausvarantoon. Selventää lakitekstiä: 10 a artiklan 19 ja 20 kohdan tuloksena jakamattomat päästöoikeudet lisätään markkinavakausvarantoon. 19 1 artikla 1 kohta 5 alakohta f alakohta 10 a artikla 8 kohta 1 alakohta Käytettävissä on 400 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan innovointia vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liitteessä I luetelluilla toimialoilla ja helpotetaan sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden perustamista ja toimintaa, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointi, sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä innovatiivisia teknologioita käsitteleviä demonstrointihankkeita unionin alueella. Vipuvaikutusinvestointeihin, joissa hyödynnetään Euroopan investointipankin hallinnoimia moninaisia välineitä, on käytettävissä 400 miljoonaa päästöoikeutta, joilla tuetaan innovointia vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin liitteessä I luetelluilla toimialoilla ja helpotetaan sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden perustamista ja toimintaa, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointi, sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä innovatiivisia teknologioita käsitteleviä demonstrointihankkeita unionin alueella. PA\1093077.doc 19/38 PE582.103v01-00
Euroopan investointipankille olisi annettava mahdollisuus käyttää moninaisia rahoitusvälineitä, myös avustuksia, lainoja ja osakepääomaosuuksia, innovatiivisten vähähiilisten investointien edistämiseksi. 20 1 artikla 1 kohta 5 alakohta f alakohta 10 a artikla 8 kohta 2 alakohta Päästöoikeudet ovat käytettävissä innovaatioiden tukemiseen vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien alalla sekä sellaisten demonstrointihankkeiden tukemiseen, jotka liittyvät useisiin erilaisiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeviin sekä innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin, jotka eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia. Jotta voidaan edistää innovatiivisia hankkeita, tuella voidaan kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja näistä 40 prosenttia ei saa sitoa kasvihuonekaasujen todennettuun välttämiseen, sillä edellytyksellä, että ennalta määritetyt välitavoitteet saavutetaan käytetyllä teknologialla. Päästöoikeudet ovat käytettävissä innovaatioiden tukemiseen vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien alalla sekä sellaisten demonstrointihankkeiden tukemiseen, jotka liittyvät useisiin erilaisiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeviin sekä innovatiivisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyviin teknologioihin, jotka eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia. Vähähiilisten teollisuushankkeiden, joille voidaan myöntää rahoitusta, on edistettävä vähintään 20 prosentin päästövähennyksiä alle 2 kohdassa esitettyjen vertailuarvojen sekä lisättävä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien ja innovatiivisten uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden, joille voidaan myöntää rahoitusta, on vähennettävä teknologian tasoitettuja sähköntuotantokustannuksia vähintään 20 prosenttia. Jotta voidaan edistää innovatiivisia hankkeita, tuella voidaan kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja näistä 40 prosenttia ei saa sitoa kasvihuonekaasujen todennettuun välttämiseen, sillä edellytyksellä, että ennalta määritetyt välitavoitteet saavutetaan käytetyllä teknologialla. Komissio julkaisee ennen vuotta 2018 valtiontukea koskevat suuntaviivat PE582.103v01-00 20/38 PA\1093077.doc
jäsenvaltioiden rahoituskelpoisten hankkeiden yhteisrahoitusta varten. Industry breakthrough technologies should contribute to very significant emission reductions in order to be considered a real breakthrough. Moreover, the innovation should help to make the firm to become more competitive and productive in order to be taken up further by the sector with private investments, and remain viable in the long-term. As zero carbon energy technologies are already demonstrated, the Innovation Fund should primarily contribute to further reducing the costs of CCS and renewable energy technologies. In order to start projects timely, investors and Member States should have knowledge about the relevant state aid rules well in time. 21 1 artikla 1 kohta 5 alakohta f alakohta 10 a artikla 8 kohta 3 alakohta Lisäksi päätöksellä (EU) 2015/ perustetusta markkinavakausvarannosta peräisin olevalla 50 miljoonalla jakamattomalla päästöoikeudella täydennetään tämän kohdan nojalla jäljellä olevia nykyisiä resursseja ennen vuotta 2021, ja niitä käytetään hankkeisiin kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pienimuotoiset hankkeet. Hankkeet valitaan objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti. Lisäksi päätöksellä (EU) 2015/ perustetusta markkinavakausvarannosta peräisin olevalla 50 miljoonalla jakamattomalla päästöoikeudella ja NER300-ohjelmasta vuodesta 2013 vuoteen 2020 käyttämättä jääneillä varoilla täydennetään tämän kohdan nojalla jäljellä olevia nykyisiä resursseja vuodesta 2018 alkaen. Hankkeet valitaan objektiivisten ja avoimien perusteiden mukaisesti. Nykyisen NER300-ohjelman vaiheen 3 varoista on käyttämättä nykyisten sääntöjen mukaisesti vielä merkittävä määrä. Nämä varat olisi vapautettava mahdollisimman pian innovatiiviseen uusiutuvaa energiaa koskevaan teknologiaan, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä läpimurtoteknologiaan ja -prosesseihin tehtävien investointien edistämiseksi. PA\1093077.doc 21/38 PE582.103v01-00
22 1 artikla 1 kohta 5 alakohta f a alakohta (uusi) 10 a artikla 8 kohta 3 a alakohta (uusi) Lisäksi tämän direktiivin 10 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä 150 miljoonaa päästöoikeutta, joita ei ole jaettu maksutta vuoteen 2020 mennessä, lisätään innovaatiorahastoon ja varataan vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien innovointiin. EU:n päästökauppajärjestelmän tukea innovointiin on lisättävä, ja on painotettava enemmän teollisuuden vähähiilisiä teknologioita. Tässä mainitut 150 miljoonaa jakamatta jäänyttä päästöoikeutta olisi lisättävä innovaatiorahastoon ja varattava vähähiilisten teollisuusteknologioiden ja -prosessien innovointiin. 23 1 artikla 1 kohta 5 alakohta f b alakohta (uusi) 10 a artikla 8 kohta 3 b alakohta (uusi) Päästöoikeuksien muuntaminen rahaksi innovaatiorahastoa varten ajoittaa päästöoikeuksien huutokauppaa siten, että saadaan varmuus saatavilla olevista varoista ja vältetään samalla kielteinen vaikutus hiilimarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan. PE582.103v01-00 22/38 PA\1093077.doc
On tärkeää, että päästöoikeuksien muuntaminen rahaksi rahastoja varten ajoitetaan siten, että taataan varmuus saatavilla olevista rahoista sekä vältetään kielteinen vaikutus hiilimarkkinoihin. 24 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla otsikko Toimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta Siirtymätoimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta 25 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 1 kohta 1. Toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina hiilivuodon riskille, jos tulos siitä, että kerrotaan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti (eli suhde toisaalta kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä) päästöintensiteetillä, mitattuna kgco2:na, jaettuna niiden bruttoarvonlisäyksellä (euroina), on yli 0,2. Tällaisille toimialoille ja toimialojen osille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 100 prosenttia 1. Toimialojen ja toimialojen osien alttiuden hiilivuodon riskille määrittämiseksi sekä satunnaisvoittojen välttämiseksi niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti (eli suhde toisaalta kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä) kerrotaan niiden päästöintensiteetillä, mitattuna kgco2:na, jaettuna niiden bruttoarvonlisäyksellä (euroina). Jos tämä tulos on yli 2,5, toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina suurelle PA\1093077.doc 23/38 PE582.103v01-00
määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. hiilivuodon riskille ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 100 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. Jos tämä tulos on yli 1,0, toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina keskisuurelle hiilivuodon riskille ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 80 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. Jos tämä tulos on yli 0,2, toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina vähäiselle hiilivuodon riskille ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 60 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. Jos tämä tulos on alle 0,2, toimialojen ja alojen hiilivuodon riskin katsotaan olevan merkityksetön eikä niille myönnetä päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka. Päästöoikeuksien myöntäminen maksutta on väliaikainen poikkeus päästöoikeuksien huutokauppaamisen yleiseen sääntöön ja sitä olisi voitava soveltaa vain toimialoihin, joilla hiilivuodon riski on merkittävä. Parempi kohdentaminen aidosti ja eniten hiilivuotoriskille alttiisiin toimialoihin tavalla, jolla varmistetaan tuki sitä eniten tarvitseville toimialoille, on tarpeen monialaisen korjauskertoimen soveltamistarpeen minimoimiseksi. 26 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 2 kohta 2. Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän Poistetaan. PE582.103v01-00 24/38 PA\1093077.doc
kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on yli 0,18, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita: a) kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta; (b) tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet; (c) voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille. Koska kohdennettu lähestymistapa auttaa erottelemaan paremmin toimialat niiden tosiasiallisen hiilivuodon riskille altistumisen perusteella, ylimääräinen laatuarviointi ei ole enää tarpeen ja lisäisi tarpeettomasti hallinnon monimutkaisuutta. 27 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 3 kohta 3. Muiden toimialojen ja toimialojen osien osalta katsotaan, että ne voivat siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. 3. Muiden toimialojen ja toimialojen osien osalta katsotaan, että ne voivat siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, eikä niille myönnetä päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka Ei ole mitään perusteita myöntää päästöoikeuksia maksutta toimialoille, joiden ei katsota PA\1093077.doc 25/38 PE582.103v01-00
altistuvan merkittävälle hiilivuodon riskille. 28 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 4 a kohta (uusi) 4 a. Komissio arvioi jatkuvasti kansainvälistä tilannetta ja päästökaupan hinnoittelumekanismien kehitystä EU:n ulkopuolella. Komissio voi tämän arvioinnin perusteella viiden vuoden kuluttua 4 kohdassa tarkoitetusta päivästä lyhentää 1 kohdassa tarkoitettua luetteloa. The new Paris agreement states that the Parties to the Agreement shall periodically take stock of the implementation of the Agreement to assess the collective progress towards achieving the purpose of the Agreement and its long-term goals. The first stocktake should take place 2023 and every fifth year thereafter. According to the decisions taken in Paris, parties whose intended nationally determined contribution contains a time frame up to 2030 should communicate or update by 2020 these contributions and do so every five years thereafter. In order to adjust this Directive to decisions taken in Paris the suggested amendment is necessary. 29 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 4 b kohta (uusi) 4 b. Vuonna 2023 käynnistyvän Pariisin sopimuksen mukaisen viiden vuoden välein toteutettavan päästövähennysten edistymisen maailmanlaajuisen arvioinnin osalta komissio tarkistaa hiilivuotosäännökset ja tavoitetason Pariisin sopimuksen korotusmekanismin mukaisesti ja esittää tarvittaessa PE582.103v01-00 26/38 PA\1093077.doc
lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. The new Paris agreement states that the Parties to the Agreement shall periodically take stock of the implementation of the Agreement to assess the collective progress towards achieving the purpose of the Agreement and its long-term goals. The first stocktake should take place 2023 and every fifth year thereafter. According to the decisions taken in Paris, parties whose intended nationally determined contribution contains a time frame up to 2030 should communicate or update by 2020 these contributions and do so every five years thereafter. In order to adjust this Directive to decisions taken in Paris the suggested amendment is necessary. 30 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 c artikla 1 kohta 1. Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 1 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskimäärästä, voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotantoa varten sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamiseksi. 1. Poiketen siitä, mitä 10 a artiklan 1 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskimäärästä ja jotka ovat saattaneet kolmannen energiapaketin(*) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panneet sen täytäntöön, voivat antaa laitoksille siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia sähköntuotantoa varten sähköntuotantojärjestelmien nykyaikaistamiseksi. (*) Kolmanteen energiapakettiin sisältyy kaksi direktiiviä ja kolme asetusta: direktiivi 2009/72/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta, direktiivi 2009/73/EY maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta, asetus (EY) N:o 714/2009 verkkoon pääsyä koskevista PA\1093077.doc 27/38 PE582.103v01-00
edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta, asetus (EY) N:o 715/2009 maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta. Jos jäsenvaltio ei varmista energiamarkkinoiden EU:n sääntöjen mukaista toimintaa, siirtymäajan maksutta jaettavat päästöoikeudet voivat pahentaa markkinoiden vääristymistä ja vaarantaa EU:n ilmastotavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen. 31 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 c artikla 2 kohta johdantokappale 2. Kyseessä olevan jäsenvaltion on järjestettävä hankkeille tarjouskilpailumenettely, joka koskee yli 10 miljoonan euron investointeja, jotta voidaan valita maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla rahoitettavat investoinnit. Tarjouskilpailumenettelyssä on: 2. Kyseessä olevan jäsenvaltion on järjestettävä hankkeille tarjouskilpailumenettely, jotta voidaan valita maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla rahoitettavat investoinnit. Tarjouskilpailumenettelyssä on: Esitetty 10 miljoonan euron kynnys luo hankkeiden toteuttajien osalta vakavan keinotteluriskin. Kynnyksen ylittävät nykyaikaistamisinvestoinnit voitaisiin jakaa sen alittaviin alahankkeisiin, mikä vähentäisi avoimuutta ja lisäisi riskiä energiamarkkinoiden vääristymisestä. Tämän vuoksi kynnys olisi poistettava. PE582.103v01-00 28/38 PA\1093077.doc