1(27) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 64 YLO LOS-2003-Y-1305-111 Annettu julkipanon jälkeen 8.9.2006 ASIA Päätös Honkajoki Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee muun muassa yhtiön jätevedenpuhdistamon toimintaa. Jäteveden esikäsittelylaitos (flotaatiolaitos) on vuonna 2005 rakennettu jätevedenpuhdistamoksi ja siinä käsitelty jätevesi tullaan johtamaan vuonna 2004 rakennetulla siirtoviemärillä (jatkossa Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon purkujohto) Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon ohi Karvianjokeen jätevesien nykyisessä purkupaikassa (Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon purkupaikka). LUVAN HAKIJA Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on samaan aikaan antanut ympäristölupapäätökset Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselle ja Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Honkajoki Oy Santastentie 197 38950 Honkajoki LAITOS JA SEN SIJAINTI Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee Honkajoen kunnan Kirkkokallion teollisuusalueella noin 200 metriä pohjoiseen yhtiön renderöintilaitoksesta, Mäki -nimisellä kiinteistöllä Teollisuustien ja Lakkikeitaantien risteyksessä. Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0004-454 (Honkajoki Oy on ostanut Honkajoen kunnalta em. kiinteistöstä 2 ha:n määräalan, joka lohkotaan omaksi kiinteistökseen). Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3252992 Pohjoinen: 6884256 Puhdistamossa (aiemmin esikäsittelylaitoksessa) käsitellyt renderöintilaitoksen jätevedet on aiemmin johdettu Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon ja tullaan jatkossa johtamaan purkujohdolla Karvianjokeen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalla kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohdon kautta. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3251380 Pohjoinen: 6885015 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2/27 Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on renderöintilaitoksen osalta tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 29.12.2003. Hakija on 10.3.2005 toimittanut ympäristökeskukselle täydennetyn lupahakemuksen johtuen muun muassa jäteveden käsittelyyn ja johtamiseen tulleista muutoksista. Hakemus koskee renderöintilaitoksen ja sen jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla nykyiseen purkupaikkaan (Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon purkupaikka) Karvianjoessa. Hakemuksessa pyydetään lupaa jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.2.2005 siirtänyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen, joka on alun perin koskenut sekä Honkajoen kunnan että Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kaavoitustilanne Renderöintilaitoksen jätevedet on aiemmin johdettu esikäsiteltynä Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon yhtiön ja kunnan tekemien sopimusten perusteella, joten yhtiöllä ei ole aiemmin ollut lupaa jäteveden johtamiseen vesistöön. Länsi-Suomen vesioikeus on 12.7.1993 antamallaan päätöksellä nro 44/1993/2 myöntänyt Honkajoen kunnalle luvan kunnan kirkonkylän viemärilaitoksesta tulevien jätevesien (renderöintilaitoksen jätevedet mukaan lukien) johtamiseen Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa Honkajoen kunnassa toistaiseksi. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja kaava on saanut lainvoiman 4.4.2001. Seutukaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset Teollisuustien varrella olevat alueet (mukaan lukien jätevedenpuhdistamon ympäristö) on osoitettu teollisuuskäyttöön niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Satakunnan maakuntakaava on parhaillaan laadittavana. Honkajoen keskustan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 5.9.1988. Osayleiskaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset Teollisuustien varrella olevat alueet (mukaan lukien jätevedenpuhdistamon ympäristö) sisältyvät teollisuusalueeseen (T), jolle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä näihin liittyviä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä muita alueen toimintoihin välittömästi liittyviä palvelu-, toimisto- ja terminaalitiloja. Teollisuusalueen ympärillä olevat alueet idässä, etelässä ja lännessä ovat metsätalousaluetta (M).
3/27 Kirkkokallion teollisuusalueelle on laadittu asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 29.3.2004. Asemakaavassa Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen alue on varattu erityisalueeksi (E-1), jolla sijaitse tuotanto- ja eläinjätteenkäsittelylaitos. Alueelle saa sijoittaa aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Asemakaavassa on osoitettu erityisalueen länsipuolelle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) sekä puutarha- ja kasvihuonealue (MP). Myös erityisalueen eteläpuolelle on osoitettu MP-alue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen lähiympäristö Kirkkokallion teollisuusalue sijaitsee noin 2 km kaakkoon Honkajoen keskustasta. Alueelle on muodostunut kasvitarhojen ja teollisuuden keskittymä. Alueella toimivat Honkajoki Oy:n lisäksi: Hevi-kolmiot Oy (kasvitarha), Honkatarhat Oy (kasvitarha), KKK- Vihannes Oy (kasvitarha) ja Lihajaloste Korpela Oy (lihanjalostuslaitos). Kirkkokallion teollisuusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä Kirkkokallion alueesta luoteeseen (noin 600 m jätevedenpuhdistamosta luoteeseen). Honkajoen kunnan vanha kaatopaikka (suljettu 1970-luvulla) sijaitsee noin 150 m yhtiön jätevedenpuhdistamosta pohjoiseen. Jätevedenpuhdistamolta noin 500 m itään on puhdistamolietteiden käsittelyyn tarkoitettu kunnan kompostointikenttä. Samalla suunnalla sijaitsee myös aikaisemmin turvetuotantoon käytetty alue (Lakkikeidas) sekä PrizzTech Oy:n energiakauran koeviljelyalue. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Karvianjoen rannassa noin 2 km yhtiön jätevedenpuhdistamosta länteen. Maaperän ja pohjaveden tila Suojelukohteet VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta Kirkkokallion teollisuusalueella ja jätevedenpuhdistamon alueella. Kirkkokallion teollisuusalue ja sen lähiympäristö (jätevedenpuhdistamon alue) eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kirkkokallion teollisuusalueen läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Lähin Natura 2000 alue on Karvianjoen kosket (FI0200130), joka sijaitsee Honkajoen keskustaajaman pohjoispuolella, jätevesien purkupaikkaan yläpuolella. Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä ja laskee Kirkkojärven kautta noin 100 km pituisena järvettömänä jokiosuutena Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Honkajoen kirkonkylän kohdalla Lankoskessa Karvianjoen valuma-alueen pinta-ala on 913 km 2. Kynäsjärven alapuolella on vajaan 10 km pituinen jokiosuus Inhottujärveen, joka on reitin keskusjärvi. Inhottujärven vedet laskevat kahta reittiä pitkin Selkämereen. Karvianjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 3438 km 2 ja järvisyys 4,6 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä ja runsaasti soita. Peltojen osuus on 12 % valuma-alueen pinta-alasta.
Karvianjoen keskiylivirtaama (MHQ) Lankoskessa (noin 0,8 km jäteveden purkupaikan yläpuolella) on 85 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 9,1 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,3 m 3 /s. 4/27 Karvianjoen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden takia humuspitoista, mikä koskee koko jokiosuutta. Lisäksi Karvianjoen vesi on eri kuormittajien vaikutuksesta runsasravinteista. Runsaan kokonaiskuormituksen seurauksena Karvianjoen vedenlaatu joen yläja keskijuoksulla on vain välttävä. Happiongelmia ei kuitenkaan esiinny. Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta. Lisäksi Karvianjoessa esiintyy jokihelmisimpukkaa. Vesistöön kohdistuva kuormitus Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedet on aiemmin johdettu esikäsiteltynä Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon ja tullaan vastedes johtamaan yhtiön jätevedenpuhdistamossa käsiteltynä Karvianjokeen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalla (kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohdon kautta) keskustaajaman alapuolella. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamosta Karvianjokeen johdettu kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna kehittynyt seuraavasti: Vuodet Jätevettä BHK 7 Fosfori Typpi m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d 1990-94 419 8,2 0,31 19 1995-99 491 17 0,63 49 2000 536 14 0,47 25 2001 522 50 0,77 49 2002 451 65 1,0 50 2003 452 160 1,2 73 2004 561 110 2,2 210 Honkajoen keskustaajama sijaitsee Karvianjoen keskijuoksun varrella. Karvianjoki on voimakkaasti kuormitettu vesistö, jonka veden laatuluokka on välttävä. Hajakuormituksen on useissa yhteyksissä arvioitu olevan Karvianjoen suurimman kuormittajan. Karvianjokeen tulee runsaasti hajakuormitusta peltoviljelystä, turvetuotannosta, karjataloudesta ja haja-asutuksesta. Karvianjoen koko vesistöalueella pelloilta tulevaksi fosforikuormaksi saadaan kuormitusluvulla 100 kg P/km 2 /a yhteensä 43 000 kg P/a eli keskimäärin 118 kg fosforia vuorokaudessa ja typpikuormaksi kuormitusluvulla 1000 kg N/km 2 /a yhteensä 430 000 kg N/a eli keskimäärin 1178 kg typpeä vuorokaudessa. Karvianjoen vesistöaalueella oli vuonna 2002 toiminnassa 19 turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 2883 ha. Turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Karvianjoen vesistöön oli 0,71 t P/a ja 15 t N/a, mikä päivittäiseksi keskimääräiseksi kuormitukseksi muutettuna on 1,9 kg P/d ja 41,1 kg N/d. Karvianjoen yläjuoksulle (Kirkkojärven alapuolelle) johdetaan Karvian kunnan viemärilaitoksen käsitellyt jätevedet ja Karvianjoen keskijuoksulle Kankaanpään kaupungin viemärilaitoksen käsitellyt jätevedet.
Vesistön vedenlaatu 5/27 Karvianjoen vesistö on valuma-alueen luonteen mukaisesti humuspitoinen jokivesistö. Hajakuormituksen vaihtelu näkyy valumien ja virtaamien mukaan tapahtuvana veden laadun vaihteluna. Karvianjoen pääuoman vesi on peruslaadultaan runsasravinteista humusvettä. Varsinkin Karvianjoen yläosassa veden fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko talvinen happitilanne on näkynyt Karvianjoen yläjuoksulla lievänä happivajeena. Honkajoen ja Kankaanpään alueella joen happitilanne on melko normaali. Honkajoki Oy:n jätevesien purkupaikan yläpuolella Lankoskessa Karvianjoen veden laatu on välttävä. Vesi on sameaa, humuspitoista ja ravinnetaso on selvästi kohonnut luonnontasosta. Voimakkaimpien hajakuormitushuippujen aikana veden laatu on huono samalla kun kiintoainetta on liikkeellä erittäin runsaasti. Myös hygieeninen likaantuminen voi ajoittain heikentää veden laatua. Happiongelmia ei esiinny. Joen yläosaan verrattuna ravinnepitoisuudet laskevat Karvian ja Honkajoen kuntien välisellä jokialueella. Jätevesien purkupaikan alapuolisen vesistön osan vedenlaadusta on todettu, etteivät Honkajoen kunnan jätevedet vaikuta oleellisesti Karvianjoen happipitoisuuteen. Puhdistamon toimiessa normaalisti myös vaikutukset ravinnepitoisuuksiin jäävät keskivirtaamalla vähäisiksi vesien laimentuessa hyvin. Alivirtaamalla jätevedet aiheuttavat havaittavaa rehevyystason nousua. Ravinteiden lisäksi yhdyskunnan jätevedet sisältävät ulosteperäisiä bakteereja ja hygieeninen likaantuminen heikentää veden laatua. Honkajoen kunnan jätevesikuormitus on ollut kasvussa ja ajoittain on todettu normaalikuormituksesta poikkeavia kuormituspiikkejä. Ongelmana on puhdistamon ylikuormittuminen. 2000-luvun tulosten perusteella voidaan todeta, että Karvianjoen fosforipitoisuus kohosi kesällä 2002 Honkajoen kohdalla 17 µg/l, talvella 2003 15 µg/l ja kesällä 2003 11 µg/l. Samanaikaisesti hygieeninen likaantuminen on ollut voimakasta ja vesi onkin ollut kesien 2002-03 aikana uimiseen sopimatonta. Kuormitusnäytteiden mukaan BHK 7 -kuormitus oli 31.7.2002 170 kg/d ja fosforikuormitus 3,6 kg/d, mikä selittää hyvin 1.8.2002 esiintyneitä jätevesivaikutuksia. Vatajankosken virtaama oli tällöin 4,7 m 3 /s eli noin puolet keskivirtaamasta, mutta selvästi suurempi kuin keskialivirtaama 1,4 m 3 /s. Vuoden 2003 puolella Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo on toiminut huonosti suuren osan vuotta. Vesistönäytteiden yhteydessä on todettu selvää likaantumista 17.2.2003 ja 22.7.2003. Tuloksissa 29.10.2003 todettiin happipitoisuuden laskua, typpitason nousua ja hygieenistä likaantumista. Fosforipitoisuus ei tuolloin kohonnut. Koska keskimääräiset virtaamat ovat Honkajoen keskustaajaman kohdalla kohtalaisen suuria, jätevesien vaikutukset painottuvat alivirtaamakausiin kuten lopputalveen ja loppukesään. Keväällä ja syksyllä vaikutukset jäävät pienemmiksi. Rehevyystasoltaan Karvianjoki kuuluu jopa erittäin reheviin vesiin. Joki on kuitenkin tummavetinen humusjoki ja ajoittain tuntuva osa fosforista voi olla kiintoaineeseen sitoutuneena. Käytännössä Karvianjoki voitaneen luokitella jokivetenä myös reheviin humusvesiin. Joka tapauksessa keskimääräisen fosforipitoisuudenkin perusteella Karvianjoen keskiosa kuuluu veden yleislaadultaan välttävään luokkaan. Selviä levähaittoja (sinileviä tms.) ei paljain silmin ole todettu, mutta rehevän veden kyseessä ollen mm. seisovien kalanpyydysten (esim. katiskat) limoittuminen on mahdollista.
Vesistön käyttö 6/27 Karvianjoessa ei ole vedenottamoita. Honkajoen alapuolisella jokiosuudella ei tiettävästi ole myöskään yleisiä virkistysalueita. Sen sijaan jätevesien vaikutusalueella sijaitsee joitakin rantakiinteistöjä, joille Karvianjoki tarjoaa mahdollisuuksia mm. veneilyyn, melontaan ja kalastukseen. Tiedot Karvianjoen keskiosan kalastosta Honkajoen ja Kankaanpään väliseltä alueelta ovat olleet hataria. Karvianjoen runsain saalislaji on hauki. Lisäksi Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta. Karvianjoessa esiintyy myös jokihelmisimpukkaa, jonka mahdollisen lisääntymisen kannalta taimenkantojen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus jätevesien käsittelystä Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen prosessissa muodostuvat höyryt lauhdutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi ja lauhtunut osa (prosessilauhteet) johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamoon. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös muusta toiminnasta (pääasiassa raaka-aineiden kuljetuskaluston peseminen ja renderöintilaitoksen laitteistojen ja hallitilojen peseminen) muodostuvat jätevedet. Lisäksi puhdistamolla on tarkoitus käsitellä myös Lihajaloste Korpela Oy:n lihanjalostuslaitoksen jätevedet (noin 30 m 3 /d). Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamossa on tarkoitus käsitellä myös kunnan jätevedenpuhdistamolla muodostuva, sakeutettu puhdistamoliete sekä kunnan alueelta kertyvät sakokaivolietteet. Puhdistamolietteen (kuiva-ainepitoisuus 4 %) määräksi arvioidaan 650 m 3 /a ja sakokaivolietteiden määräksi 1350 m 3 /a. Lietteet on tarkoitus vastaanottaa flotaatioyksikön tasausaltaaseen. Renderöintilaitoksen jätevedet on flotaatioyksikössä esikäsiteltynä johdettu aiemmin kunnan jätevedenpuhdistamoon. Yhtiön uusi kemiallis-biologinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2005. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet tullaan vastedes johtamaan kunnan jätevedenpuhdistamon ohi kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohdon kautta Karvianjokeen. Renderöintilaitoksen vesitase Renderöintilaitoksen talousveden kulutus vuonna 2004 oli 35 790 m 3 (98 m 3 /d), josta 10 157 m 3 (28 m 3 /d) käytettiin kattilalaitoksen höyrykattiloiden syöttövetenä. Loppuosa talousvedestä eli 25 633 m 3 (70 m 3 /d) käytettiin pääasiassa raaka-aineiden kuljetuskaluston pesemiseen ja renderöintilaitoksen laitteistojen ja hallitilojen pesemiseen. Lisäksi vettä käytettiin jonkin verran saniteettitiloissa ja piha-alueiden puhdistukseen kesäaikana. Käsiteltyä raaka-ainetonnia kohden vettä kulutettiin 0,50 m 3 /t. Jätevesien esikäsittelylaitokselle (flotaatiolaitokselle) jätevesiä johdettiin vuonna 2004 yhteensä 63 427 m 3 (170 m 3 /d). Jätevesimäärä on talousvedenkulutusta suurempi, koska renderöintiprosessissa laitokselle tuoduista sivutuotteista haihdutetaan vettä, joka päätyy lauhteena jätevedeksi. Käsiteltyä raaka-ainetonnia kohden laskettuna jätevettä muodostui 0,88 m 3 /t. Käsitelty raaka-ainemäärä vuonna 2004 oli 72 000 t/a.
Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja suunnitelman mukaiset puhdistustavoitteet 7/27 Jätevedenpuhdistamon tulokuormaksi (flotaatioyksikön tulokuorma + lauhteet suoraan biologiseen prosessiin) mitoitustilanteessa on arvioitu: - jätevesivirtaama vuorokaudessa 300 m 3 /d - COD Cr -kuorma 2 600 kg/d - BOD 7 ATU -kuorma 2 200 kg/d - typpikuorma 350 kg N/d - fosforikuorma 15 kg P/d - kiintoainekuorma 650 kg/d Jätevedenpuhdistamon biologinen prosessi (flotaatioyksikössä käsitellyt jätevedet + lauhteet) on mitoitettu seuraavasti: - jätevesivirtaama vuorokaudessa 300 m 3 /d - COD Cr -kuorma 1 500 kg/d - BOD 7 ATU -kuorma 1 300 kg/d - typpikuorma 350 kg N/d - fosforikuorma 10 kg P/d - kiintoainekuorma 30 kg/d Jätevedenpuhdistamon suunnitelman mukaiset puhdistustavoitteet ovat: - COD Cr -päästö < 35 kg/d - BOD 7 ATU -päästö < 20 kg/d - kiintoainepäästö < 30 kg/d - fosforipäästö < 1 kg P/d - nitrifikaatioaste (biologiseen prosessiin johdettavasta kokonaistyppikuormasta) > 85 % Jäteveden käsittelyprosessit Prosessilauhteet jäähdytetään renderöintilaitoksella ja pumpataan paineviemärillä suoraan jätevedenpuhdistamon biologiseen aerobiseen kantoaineprosessiyksikköön. Muut jätevedet pumpataan toisella paineviemärillä puhdistamolla olevalle rumpusiivilälle, josta jätevedet johdetaan ilmastettuun tasausaltaaseen (tilavuus 150 m 3 ). Tasausaltaasta jätevedet pumpataan flotaatioyksikköön. Jäteveden pumppausta flotaatioon säädetään tasausaltaan pinnankorkeuden mukaan. Flotaatiossa (mitoitusvirtaama 7 m 3 /h, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 1,6 m/h, viipymä mitoitusvirtaamalla 1,7 h, kokonaistilavuus 12 m 3 ja selkeytinosan pinta-ala 4,5 m 2 ) jätevedestä poistetaan kiintoaine sekä öljyt ja rasvat. Flotaatiosta jätevedet pumpataan biologiseen aerobiseen korkeakuormitteiseen kantoaineprosessiyksikköön, johon prosessilauhteet johdetaan suoraan (tilavuus 380 m 3, viipymä 30 h, tilakuorma 5 kg COD/m 3 /d ja ominaiskuorma 50 g COD/kantoaine-m 2 /d). Kantoaineprosessiyksikössä on väliselkeytys (tilavuus 68 m 3, pinta-ala 16 m 2 ja pintakuorma 0,8 m/h) ja siinä palautuslietekierto. Biologisen puhdistusprosessin toinen vaihe on matalakuormitteinen aerobinen aktiivilieteprosessiyksikkö (tilavuus 380 m 3, viipymä 30 h, lieteikä 5 d ja lietekuorma 0,2 kg COD/kg MLSS/d), jossa jäteveden ammoniumtyppi muutetaan nitraattimuotoon (nitrifikaatio). Aktiivilieteprosessin jälkeen on jälkiselkeytys (tilavuus 68 m 3, pinta-ala 16 m 2 ja pintakuorma 0,8 m/h), jonka jälkeen käsitellyt jätevedet pumpataan paineviemärillä Karvianjokeen.
Lietteenkäsittely 8/27 Flotaatioliete sekä kantoaine- ja nitrifikaatioprosessien ylijäämälietteet yhdistetään ja pumpataan flotaatioyksikön lietealtaasta takaisin renderöintilaitokselle tasausaltaaseen (tilavuus 20 m 3 ), mistä lietteet pumpataan lingolle (1 kpl). Lingolla kuivattu liete kuivataan edelleen TSE-linjan autoklaaveissa, jolloin liete päätyy 1-luokan TSE-rouheen joukkoon. Lietteenkuivauksen rejektivedet palautetaan muiden jätevesien mukana jätevedenpuhdistamoon. Biolietettä arvioidaan muodostuvan enintään noin 20 000 m 3 /a (55 m 3 /d) ja flotaatiolietettä (kuiva-ainepitoisuus 1,5 %) enintään noin 4 000 m 3 /a (11 m 3 /d). Renderöintilaitokselle palautetaan myös rumpusiivilällä erotettava jäte. Sivutuoteasetuksen (EY asetus 1774/2002) mukaan luokkaan 1 kuuluvia aineksia käsittelevän laitoksen lietteet kuuluvat myös luokkaan 1 ja lietteet on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamossa on tarkoitus käsitellä myös kunnan jätevedenpuhdistamolla muodostuva, sakeutettu puhdistamoliete sekä kunnan alueelta kertyvät sakokaivolietteet. Puhdistamolietteen (kuiva-ainepitoisuus 4 %) määräksi arvioidaan 650 m 3 /a ja sakokaivolietteiden määräksi 1350 m 3 /a. Lietteet on tarkoitus vastaanottaa flotaatioyksikön tasausaltaaseen. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Rikkihapolla säädetään flotaatioyksikössä jäteveden ph-arvo noin 5:een ennen flotaatiota. Rikkihappoa (väkevyys 98 %) arvioidaan käytettävän noin 120 000 kg vuodessa (330 kg/d). Rikkihapposäiliö (tilavuus 12 m 3 ) sijaitsee jätevedenpuhdistamolla suoja-altaassa. Rikkihappoa kuljetetaan puhdistamolle säiliöautolla noin 10 m 3 :n kuormina. Ferrisulfaattia (Kemwater PIX-105) käytetään flotaatioyksikössä saostuskemikaalina noin 3800 kg vuodessa. Ferrisulfaattia kuljetetaan ja varastoidaan puhdistamolla konteissa (tilavuus 1000 l), jotka on sijoitettu suoja-altaaseen (mahtuu 2 konttia). Tarvittaessa ferrisulfaattia voidaan käyttää biologisen puhdistusprosessin toisen vaiheen aktiivilieteprosessiyksikössä rinnakkaissaostuskemikaalina. Polymeeriä (Zetag 7587) käytetään flotaatiossa kiintoaineen saostamiseen noin 1000 kg vuodessa. Polymeerin liuotuslaitteet sijaitsevat flotaatioyksikössä. Polymeeri varastoidaan puhdistamolla säkeissä. Tarvittaessa polymeeriä voidaan käyttää biologisen puhdistusprosessin toisen vaiheen aktiivilieteprosessiyksikössä jälkiselkeytyksen tehostamiseen. Fosforihappoa lisätään biologiseen kantoaineprosessiin noin 1 g P poistettavaa 120 g COD:tä kohti, koska laitoksen esikäsitellyt jätevedet sisältävät niukasti fosforia. Fosforihappoa (fosforipitoisuus 85 %) käytetään noin 3500 kg vuodessa (noin 3 t P/a). Fosforifappoa kuljetetaan ja varastoidaan puhdistamolla konteissa (tilavuus 1000 l), jotka on sijoitettu suoja-altaaseen (mahtuu 2 konttia). Kalkkifilleristä (CaCO 3 ) valmistettua kalkkimaitoa annostellaan nitrifikaatioprosessiin niin, että ph-arvo pysyy välillä 7-8. Kalkkifilleriä käytetään noin 550 t vuodessa. Kalkki varastoidaan siilossa (tilavuus 56 m 3 ) ja kuljetetaan puhdistamolle säiliöautolla noin 40 tonnin kuormina. Puhdistamolle on rakennettu myös lipeäsäiliö (tilavuus 12 m 3 ), joka sijaitsee suojaaltaassa. Lipeäsäiliön rakentamisella on varauduttu lähinnä typenpoistoprosessin toteuttamiseen.
9/27 Energiankulutus jätevedenpuhdistamolla on noin 1700 MWh vuodessa (0,62 kwh/jätevesi-m 3 ). Ilmastuskompressoreiden vaatima teho on 130 kw. Loput energiasta kuluu muihin jätevedenpuhdistamon toimintoihin, kuten pumppauksiin ja lämmitykseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Euroopan Komissio on marraskuussa 2003 julkaissut referenssidokumentin koskien teurastamoita ja eläinperäisiä sivutuotteita käsitteleviä laitoksia (European Commission 2003. Integrated Pollution Preventation and Control: Reference Document on Best Available Techniques in the Slaughterhouses and Animal By-products Industries). Paras käytettävissä oleva tekniikka on lueteltu alla. Luetteloon on sulkeisiin merkitty, kuinka kyseistä tekniikkaa on sovellettu tai tullaan soveltamaan Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyssä. 1) Estää jätevesien seisominen viemäreissä ja puhdistamolla. (Jätevesien seisominen on pyritty minimoimaan.) 2) Poistaa karkea kiintoaines välpäten ja siivilöiden ennen muuta käsittelyä. (On käytössä.) 3) Poistaa rasva jätevesistä käyttäen rasvanerotinta. (Ei käytetä, koska rasva poistetaan flotaatiossa, kohta 4.) 4) Poistaa kiintoaines käyttäen flotaatiota ja tarvittaessa saostuskemikaaleja. (On käytössä.) 5) Käyttää jätevesien tasausallasta. (On käytössä.) 6) Varautua jätevesien varastointiin yli normaalitoiminnan varastointitarpeen. (On käytössä. Varastotila on pyritty optimoimaan ottaen huomioon kohdan 1 vaatimukset.) 7) Estää nesteiden ja hajujen päästöt ympäristöön eristämällä altaiden seinämät ja pohjan sekä kattamalla altaat tai ilmastamalla niitä. (On käytössä. Flotaatiolaitos on eristetty ja katettu. Vuonna 2005 rakennettava biologinen prosessi tullaan kattamaan samoin kuin tuloallas.) 8) Käsitellä jätevedet biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. (On käytössä. Jätevesien käsittelyyn tullaan rakentamaan kaksivaiheinen aerobinen biologinen prosessi vuonna 2005.) 9) Poistaa jätevesien typpi ja fosfori. (On käytössä. Jätevesien fosfori vähenee flotaatiossa ja loppuosa poistuu biologisessa käsittelyssä. Jätevesien ammoniumtyppi muutetaan biologisessa käsittelyssä nitraattimuotoon, kun puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2005.) 10) Poistaa jätevedenkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja käyttää ne hyödyksi. (On käytössä. Jätevedenpuhdistuksessa muodostuvat lietteet kuivataan, hygienisoidaan ja poltetaan, kun puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2005. 11) Käyttää anaerobikäsittelyssä muodostuva metaani lämmön ja energian tuotantoon. (Kohta ei koske Honkajoki Oy:tä, koska kohdan 8 mukaan jätevesien käsittelyyn on valittu aerobinen tekniikka.)
10/27 12) Johtaa edellä kuvatulla tavalla käsitelty jätevesi tertiäärikäsittelyyn. (On käytössä. Jätevesien käsittelyyn tullaan rakentamaan kaksivaiheinen biologinen prosessi vuonna 2005.) 13) Ottaa säännöllisesti näytteitä ja pitää kirjaa käsiteltyjen jätevesien laadusta. (On käytössä. Jätevedenpuhdistamoa tullaan tarkkailemaan ympäristöviranomaisen hyväksymän velvoitetarkkailuohjelman mukaan. Lisäksi puhdistamolla on täydentävä käyttötarkkailuohjelma.) Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitetaso käsiteltyjen jätevesien laadulle, johon oletettavasti päästään, kun käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Esitettyyn tavoitetasoon ei kyseisellä teollisuudenalalla välttämättä päästä, mutta se perustuu referenssidokumentin laatijoiden (TWG) asiantuntija-arvioon. Saavutettava päästötaso - COD 25 125 mg/l - BOD 5 10 40 mg/l - Kiintoaine 5 60 mg/l - Kok.-N 15 40 mg/l - Kok.-P 2 5 mg/l - Rasvat ja öljyt 2,6 15 mg/l Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon puhdistustavoitteet on asetettu kyseisten aineiden osalta kiloperusteisesti (kg/d) kuten useilla muillakin teollisuudenaloilla Suomessa, joten yllämainittuja tavoitetasoja ei suoraan sovelleta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu renderöintilaitoksen prosesseista muodostuvalle maksimijätevesimäärälle ja maksimitulokuormalle. Jätevesimääräksi ja puhdistamon tulokuormaksi arvioidaan mitoitustilanteessa: - jätevesivirtaama vuorokaudessa (prosessilauhde ja muut jätevedet yhteensä) 300 m 3 /d - COD Cr -kuorma 2 600 kg/d - BOD 7 -kuorma 2 200 kg/d - typpikuorma 350 kg N/d - fosforikuorma 15 kg P/d - kiintoainekuorma 650 kg/d Lihajaloste Korpela Oy:n lihanjalostuslaitoksen jätevesimäärän, jäteveden laadun ja sen aiheuttaman puhdistamon tulokuormituksen (kuormitukset sisältyvät edellä mainittuihin jätevedenpuhdistamon tulokuormituksiin) arvioidaan olevan: - jätevesivirtaama vuorokaudessa 34 m 3 /d - COD Cr 6 000 mg O 2 /l 204 kg/d - BOD 7 1 500 mg O 2 /l 51 kg/d - typpi 51 mg N/l 1,7 kg N/d - fosfori 1,1 mg P/l 0,04 kg P/d - kiintoaine 1 320 mg/l 45 kg/d
Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen määrän ja sen aiheuttaman puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen arvioidaan olevan: 11/27 Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan - puhdistamolietemäärä vuodessa 650 m 3 /a - lietteen kuiva-ainepitoisuus 4 % - BOD 7 70 kg/d - typpi 3,5 kg N/d - fosfori 1,8 kg P/d Sakokaivolietteitä muodostuu keskimäärin 1 m 3 /as/vuosi. Honkajoen kunnan hajaasutusalueelta arvioidaan sakokaivolietteitä tulevan yhteensä noin 1350 m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamon suunnitelman mukaiset puhdistustavoitteet ovat seuraavat (Karvianjokeen johdettava kuormitus): - jätevesivirtaama vuorokaudessa < 300 m 3 /d - COD Cr -päästö < 35 kg O 2 /d - BOD 7 ATU -päästö < 20 kg O 2 /d - kiintoainepäästö < 30 kg/d - fosforipäästö < 1 kg P/d - ammoniumtyppipäästö < 53 kg NH 4 -N/d Edellä olevan jäteveden enimmäismäärän (300 m 3 /d) ja kuormitusten enimmäismäärien perusteella lasketut vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvot olisivat: - COD Cr -arvo < 117 mg O 2 /l - BOD 7 ATU -arvo < 67 mg O 2 /l - kiintoainepitoisuus < 100 mg/l - fosforipitoisuus < 3,3 mg P/l - ammoniumtyppipitoisuus < 18 mg NH 4 -N/l Jätevedenpuhdistuksesta ilmaan kohdistuvat päästöt aiheuttavat lähinnä hajuhaittaa. Jätevedenpuhdistamon hajujen leviämistä ympäristöön estetään kattamalla flotaatioyksikön tuloallas sekä kattamalla biologisen prosessivaiheen altaat. Mikäli kattaminen ei tulevaisuudessa tehtävien hajuselvitysten perusteella ole riittävä toimenpide hajujen vähentämiseksi, voidaan katetuista allastiloista tuleva poistoilma johtaa käsiteltäväksi esimerkiksi biosuodattimeen. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätevedenpuhdistamolla varaudutaan kemikaalivuotoihin sijoittamalla kemikaalisäiliöt rakennukseen suoja-altaisiin sekä tarkkailemalla jäteveden ph-arvoa automaattisesti. Automaatiojärjestelmä valvoo jätevedenpuhdistamoa, pumppaamoita ja siirtoviemäriä toimintahäiriöiden ja vuotojen varalta. Kemikaalikuormien kaatumis-/vuotovahinkojen estämiseksi noudatetaan yleisiä ohjeita ja määräyksiä kemikaalikuljetuksista.
Melu ja tärinä 12/27 Lähin häiriölle altistuva kohde (asutus) sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Ilmastuskompressorit ja muut melua aiheuttavat laitteet sijoitetaan rakennuksen sisätiloihin. Tällöin niiden aiheuttama melutaso vaimenee huomattavasti eikä aiheuta häiriötä asutukselle. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Flotaatioliete sekä kantoaine- ja nitrifikaatioprosessien ylijäämälietteet yhdistetään ja pumpataan flotaatioyksikön lietealtaasta takaisin renderöintilaitokselle tasausaltaaseen (tilavuus 20 m 3 ), mistä lietteet pumpataan lingolle (1 kpl). Lingolla kuivattu liete kuivataan edelleen TSE-linjan autoklaaveissa, jolloin liete päätyy 1-luokan TSE-rouheen joukkoon. Lietteenkuivauksen rejektivedet palautetaan muiden jätevesien mukana jätevedenpuhdistamoon. Biolietettä arvioidaan suunnitelmassa muodostuvan enintään noin 20 000 m 3 /a (55 m 3 /d) ja flotaatiolietettä enintään noin 4 000 m 3 /a (11 m 3 /d, kuiva-ainepitoisuus 1,5 %). Renderöintilaitokselle palautetaan myös rumpusiivilällä erotettava jäte. Sivutuoteasetuksen (EY asetus 1774/2002) mukaan luokkaan 1 kuuluvia aineksia käsittelevän laitoksen lietteet kuuluvat myös luokkaan 1 ja lietteet on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamossa on tarkoitus käsitellä myös kunnan jätevedenpuhdistamolla muodostuva, sakeutettu puhdistamoliete sekä kunnan alueelta kertyvät sakokaivolietteet. Puhdistamolietteen määräksi arvioidaan 650 m 3 /a (sakeutetun lietteen kuiva-ainepitoisuus 4 %) ja sakokaivolietteiden määräksi 1350 m 3 /a. Lietteet on tarkoitus vastaanottaa flotaatioyksikön tasausaltaaseen. Käsittelyn jälkeen myös nämä lietteet päätyvät 1-luokan TSE-rouheen joukkoon. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Jätevedenpuhdistamolla on varauduttu poikkeustilanteessa johtamaan flotaatioyksikössä käsiteltyä jätevettä välipumppaamon imualtaasta ylivuotona kunnan viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle. Poikkeustilanteessa on varauduttu lingolla kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointiin kunnan kompostointikentällä, joka sijaitsee Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon itäpuolella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistön vedenlaatuun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen arvion mukaan Karvianjoen virkistyskäyttöluku laskee veden hygieenisen laadun osalta, kun tarkastellaan Honkajoen kunnan ja Honkajoki Oy:n jätevesien yhteisvaikutuksia. Virkistyskäyttöluokka ei kuitenkaan vielä muutu eikä vaikutusta havaita tarkkailuasemasta alavirtaan laimenemisen takia. Fekaaliset kolibakteerit ovat pääsääntöisesti peräisin saniteettivesistä, joiden osuus Honkajoki Oy:n jätevesistä on pieni (< 2 %). Siten Honkajoki Oy:n jätevesien vaikutus veden hygieeniseen laatuun on selvästi pienempi kuin Honkajoen kunnan jätevesien. Karvianjoen keskivirtaama Lankoskessa, Honkajoen keskustassa on 9,1 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,3 m 3 /s. Honkajoki Oy:n jätevesien (mitoitusvirtaama 300 m 3 /d) osuus Karvianjoen virtaamasta on keskivirtaamalla 0,04 % ja keskialivirtaamalla 0,3 %.
13/27 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon suuret päästöt ovat johtuneet puhdistamon ylikuormituksesta (Honkajoki Oy:n jätevesistä). Vuonna 2004 kunnan jätevedenpuhdistamolta johdettiin vesistöön keskimäärin seuraava kuormitus: COD Cr = 200 kg/d, BOD 7 ATU = 110 kg/d, kokonaisfosfori = 2,2 kg/d, kokonaistyppi 210 kg/d ja ammoniumtyppi 180 kg/d. Karvianjokeen päätyvä ravinnekuormitus typpikuormitusta lukuun ottamatta ja hygieeniset ongelmat tulevat vähenemään, kun Honkajoki Oy:n jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossaan. Päästöjen vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tarkkailusuunnitelman mukaan jätevedenpuhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat ainakin seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - puhdistamolle tuleva (prosessilauhde ja muut jätevedet) ja puhdistamolta lähtevä jätevesimäärä - ph-arvo tulevasta jätevedestä ja nitrifikaatioprosessin jälkeen - lämpötila tulevasta jätevedestä ja nitrifikaatioprosessin jälkeen - liukoinen happipitoisuus kantoaineprosessista ja nitrifikaatioprosessista - ilmastuskompressoreiden säätö ja käyntiaika - tasausaltaan vedenpinnan korkeus - kemikaalien kulutus - flotaatiolietteen määrä - ylijäämälietteen määrä (kantoaineprosessi ja nitrifikaatioprosessi) - kierrätysveden määrä Muut mittaukset ja havainnoinnit: - sähkön kulutus - jälkiselkeyttämön näkösyvyys ja lietepatjan korkeus Lisäksi tarpeen vaatiessa ja vähintään viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - ammoniumtyppipitoisuus lähtevästä jätevedestä komparaattorilla - liukoinen fosfori lähtevästä jätevedestä komparaattorilla - selkeyttämön lietteen laskeutuvuus Puhdistamonhoitaja tarkkailee jätevedenpuhdistusprosessia ja laitteita päivittäin. Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään niiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan puhdistustulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen tai jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön tai hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään sähköiseen käyttöpäiväkirjaan, joka tarvittaessa esitetään valvontaviranomaiselle.
Päästötarkkailu 14/27 Tarkkailusuunnitelman mukaan jätevedenpuhdistamon vedenlaatua, virtaamaa ja kuormitusta tarkkaillaan seuraavista pisteistä: 1) flotaatioon tuleva jätevesi 2) flotaatiosta lähtevä jätevesi 3) puhdistamolle tulevat prosessilauhteet 4) puhdistamolta lähtevä jätevesi Jätevedenpuhdistamon tulokuorma saadaan pisteiden 1 ja 3 jätevesikuormien summana. (puhdistamolietteen käsittelyn rejektivesien aiheuttama kierto, kunnan puhdistamolietteen ja sakokaivolietteiden aiheuttama kuormitus) Jätevedenpuhdistamon tulokuormitusta ja puhdistustulosta tarkkaillaan kerran kuussa tehtävällä näytteenotolla. Näytteenotto ajoitetaan muuksi päiväksi kuin maanantaiksi, jolloin renderöintilaitoksella on yleensä seisokki. Näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta vedestä (flotaatioon tulevasta ja prosessilauhteesta erikseen) ja puhdistamolta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottimilla, joissa on kylmäsäilytys näytteille. Puhdistamon virtaamat luetaan samassa yhteydessä puhdistamon automaatiojärjestelmään liitetyiltä virtaamanmittareilta. Flotaatioyksikön hyvällä puhdistustuloksella pyritään varmistamaan biologisen prosessivaiheen häiriötön toiminta. Näin ollen flotaatiosta lähtevän veden osalta seuranta on luonteeltaan käyttötarkkailua, ja sitä voidaan harkinnan mukaan muuttaa. Alkuvaiheessa flotaation toimintaa seurataan kerran kuussa. Näytteistä analysoidaan: - ph-arvo - COD Cr - BOD 7 ATU - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - kiintoaine Flotaation tulevasta ja lähtevästä vedestä analysoidaan lisäksi öljyt ja rasvat. Prosessilauhteesta analysoidaan lisäksi kerran vuodessa: - kokonaisorgaaninen hiili TOC - kokonaisrikki (tai sulfaatit+sulfiitit+sulfidit) Edellä mainittua tietoa käytetään renderöintilaitoksella olevan ilmalauhduttimen toiminnan seuraamiseen. Analyysit tehdään saman kuukauden näytteestä, jolloin lauhduttimen poistokaasut analysoidaan. Kaikki näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa standardimenetelmiä käyttäen. Mikäli näytteitä ei voida toimittaa laboratorioon vuorokauden kuluessa näytteenotosta, näytteet pakastetaan. Näytteenoton ja kuljetuksen ajan näytteitä säilytetään kylmässä. Puhdistamolle tulevan veden ja lähtevän veden kuormitus lasketaan näytteiden analyysitulosten ja virtaamamittausten perusteella.
Puhdistamolietteiden tarkkailu 15/27 Jätevedenpuhdistamolla syntyvä flotaatioliete ja ylijäämäliete hygienisoidaan tiivistyksen ja kuivauksen jälkeen Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen TSE-linjalla, minkä jälkeen lietteet päätyvät polttoon TSE-rouheen osana sopimuskumppaneiden laitoksiin. Lietteitä ei ohjata maatalouteen eikä viherrakentamiseen. Näin ollen lietteiden tarkkailu on luonteeltaan käyttötarkkailua, ja sitä voidaan tarpeen mukaan muuttaa. Kuivatusta lietteestä otetaan näytteet kerran kuussa. Lietenäytteestä analysoidaan: - kuiva-aine - hehkutushäviö Kuivatun lietteen määrästä pidetään kirjaa päivittäin. Vesistövaikutusten tarkkailu Hakemuksen mukaan vesistövaikutusten tarkkailua jatketaan Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon liittyvän tarkkailuohjelman mukaisesti. Alkuperäinen tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta 13.3.1975. Tampereen vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt ohjelman 22.4.1975. Ohjelmaa on muutettu tämän jälkeen useampaan otteeseen viranomaisen hyväksynnällä. Tarkkailuohjelmasta ei ole ajan tasalla olevaa päivitettyä versiota. Honkajoen kunnan vesistötarkkailu kohdistuu varsin lyhyelle jokiosuudelle. Tarkkailu sisältää 2 havaintoasemaa: jätevedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsevan aseman HONJ/1 sekä noin 1,3 km puhdistamolta alavirtaan sijaitsevan aseman HONJ/2. Tämän lisäksi Karvianjoen veden laatua seurataan Honkajoen kunnan alueelta Vapo Oy:n Marjakeitaan turvetuotantoalueen velvoitteena mainitun turvetuotantoalueen alapuolella. Nämä näytteet otetaan eri aikaan kun kunnan näytteet, joten ne eivät anna samanaikaista lisätietoa jätevesien vaikutuksesta. Näytteitä otetaan Karvianjoesta jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolelta (asemat 1 ja 2) neljä kertaa vuodessa. Havaintoajankohdat ovat lopputalvi, kevät (huhti-toukokuu), loppukesä ja syksy (lokakuu). Määritykset suoritetaan yleisesti hyväksyttyjen, standardoitujen menetelmien mukaisesti. Näytteistä määritetään seuraavat analyysit: - lämpötila (maastossa) - happi - happikyllästys % - sameus - kiintoaine - sähkönjohtavuus - ph-arvo - väri - COD Mn - BHK 7 - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - fekaaliset kolibakteerit
Kalataloustarkkailu 16/27 Honkajoen kunnalla ei ole ollut kalataloustarkkailua koskevaa velvoiteta eikä sitä koskevaa tarkkailusuunnitelmaa ole myöskään esitetty tässä lupahakemuksessa. Raportointi Jätevedenpuhdistamon päästötarkkailuohjelman mukaiset, kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa valvovalle viranomaiselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle). Jätevedenpuhdistamon toiminnan seurannasta ja tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle aina seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Arvio Honkajoki Oy:n toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa on esitetty lupahakemuksen liitteissä: Honkajoki Oy:n turvallisuussuunnitelma, Honkajoki Oy:n toimintaohjeet vakavissa poikkeus- ja kriisitilanteissa sekä Honkajoki Oy:n toimintajärjestelmän työohjeissa. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemuksessa katsotaan, että Honkajoki Oy:n jätevedet eivät heikennä vesistön käyttömahdollisuuksia nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi hakija katsoo, että Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyn tehostaminen vähentää vesistön rehevöitymistä nykytilanteeseen verrattuna. Hakija esittää, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu korvattavia vahinkoja vesistössä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 10.3.2005 toimittanut ympäristökeskukselle täydennetyn ympäristölupahakemuksen johtuen muun muassa jäteveden käsittelyyn ja johtamiseen tulleista muutoksista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Honkajoen kunnan ilmoitustaululla 23.3.- 21.4.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 22.3.- 21.4.2005 sekä sanomalehti Kankaanpään Seudussa 31.3.2005 ja Ylä-Satakunnassa 31.3.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 22.3.2005. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksella 22.4.2005 ja 14.12.2005 tehtyjen tarkastusten muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Honkajoen kunnanhallitukselta, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosastolta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta.
17/27 Honkajoen kunnanhallitus katsoo lausunnossaan 18.4.2005 (76 ) Honkajoki Oy:n ympäristölupahakemuksessa mainittujen toimenpiteiden edistävän vesistöjen- ja ilmansuojelun tavoitteita merkittävästi tehostuvan jätevesien ja prosessihöyryjen käsittelyn kautta, sovellettaessa hakemuksessa kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Erikseen kunnanhallitus tähdentää huomioon otettavaksi mahdollisesti vielä ilmenevät hajuhaitat kunnan alueella, etenkin jäteveden purkuputken ja flotaatioaltaan läheisyydessä sekä prosessi- ja biolietteiden käsittelyn ja loppusijoittamisen, tiedottamisen häiriötilanteissa sekä kunnanhallituksen päätöksessä 6.10.2004 (197 ) esille tulleet eri lausuntotahojen kannanotot. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosasto toteaa lausunnossaan 29.4.2005, että hajuhaittojen vähentämiseksi Honkajoki Oy:n tehtaan ja sen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä olisi tehtaan kaikista toiminnoista syntyvien hajupäästöjen vähentämiseksi käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja tähän nähden tulee selvittää mahdollisuus: Renderöintilaitos: - johtaa hallitilan poistoilmavirta esim. kattilalaitokselle sen tarvitsemana palamisen korvausilmana - johtaa laitoksen prosessin poistokaasut poltettavaksi kattilalaitoksessa - johtaa prosessin poistokaasujen lauhdevedet erillisviemärillä laitoksen jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamo: - kattaa flotaatiolaitoksen tuloallas sekä jätevedenpuhdistamon prosessitilat - selvittää esim. häiriötilanteissa rasvanerotuksessa ja jätevesin käsittelyssä syntyvän lietteen sijoittaminen - sijoittaa jätevesien purkuputki Karvianjoen pohjaan joen keskivaiheille. Mikäli edellä mainitut toiminnot ovat rakennuskelpoisia, tulee ne toteuttaa välittömästi tai annetun määräajan kuluessa. Kuntayhtymän valvontaosasto on aiemmissa lausunnoissaan korostanut mm., että laitoksen aiheuttamaa hajuhaittaa tulee edelleen vähentää, jotta laitoksen aiheuttamasta epämiellyttävästä hajusta päästään pikaisesti eroon myös tehtaan läheisyydessä. Tähän nähden ympäristökeskuksen tulee antaa hajupäästöille riittävän tiukka hajupäästömääräys, jota myös mittauksin valvotaan riittävän useasti tehtaan käyttöjaksojen aikana. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus ilmoittaa lausunnossaan 16.6.2005, ettei TE-keskuksella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, mutta TE-keskus katsoo, että Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon puhdistustavoitteiden tulee toteutua. Lisäksi Honkajoki Oy:n tulee tarkkailla jätevesiensä vaikutuksia Karvianjoen kalastoon ja kalastukseen Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna Karvianjoen vesistöalueen muiden pistekuormittajien kanssa. TE-keskus edellyttää myös, että laitoksen lupaehdot tarkistetaan siinä vaiheessa, kun puhdistamo on ollut toiminnassa 5-6 vuotta. Tällöin on tarkkailuista saatu tietoja jätevesipäästöjen vaikutuksista vesistöön ja kalastoon. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto ilmoittaa lausunnossaan 31.5.2005 pitävänsä tärkeänä, että Honkajoki Oy toteuttaa ne ympäristölupahakemuksessa mainitut toimenpiteet, joiden arvioidaan vähentävän toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Lääninhallitus pitää tärkeänä myös, että prosessivesien käyttöä seurataan ja että vettä säästäviin ratkaisuihin pyritään sekä kattila- että prosessiveden käytössä.
Muistutukset ja mielipiteet 18/27 Honkajoen kunnan Hongon kylässä olevan Saukonranta -nimisen loma-asuntokiinteistön RN:o 5:102 omistajat (Esko Ylipaasto ja Riitta Ylipaasto) esittävät muistutuksessaan 7.4.2005, että jokivesi on loma-asunnon rannassa sameaa, limaista ja uimakelvotonta. Siinä on humusta, typpeä, kolibakteereja ja streptokokkeja. Ajoittain Kirkkokallion teollisuusalueelta kantautuva hajuhaitta sekä kunnan puhdistamolta kuuluva avolaitoksen melu lisäävät ympäristösaasteita. Jos teollisuusalueen uuden puhdistamon päästöputki tulee nykyisen päästöputken kohdalle, joka on vain 120 metriä loma-asunnon rannan yläpuolelle, vaikuttaa se oleellisesti vapaa-ajan asunnon rannan veden laatuun. Muussa tapauksessa Karvianjoen vesistön virkistyskäyttö heikkenee vain laskuputken alapuolella. Ympäristöhaitta on vaikeasti rahallisesti ja terveydellisesti arvotettava tekijä. Muistuttajat vastustavat päästöhanketta, mutta jos se toteutuu, he vaativat 400 euron kertakaikkista haittakorvausta. Honkajoen Hongon osakaskunta vaatii muistutuksessaan 9.5.2005, että puhdistamolla pitää saavuttaa lupaehdot täyttävä toiminta (orgaanisen aineen, typen ja hajun poisto päästöistä). Tällä estetään Karvianjoen kala- ja rapukannalle haitalliset päästöt. Jäteveden päästöä tulee seurata säännöllisesti niin että päästöt pysyisivät lupaehtojen edellyttämissä rajoissa. Päästöjen ylitysten sattuessa voidaan neuvotella Honkajoki Oy:n kanssa aiheutuneista velvoitteista. Viimeksi kuluneiden vuosien aikana veden laatu on selvästi heikentynyt joessa. Hygieenisen laadun osalta laatuluokka joessa on niin huono, että uiminen puhdistamon alapuolella on epämiellyttävää. Päästöjen arvot vedessä ovat liian korkeita, viime aikoina sen on havainnut jopa pahana hajuna. Kalan käyttäminen ravinnoksi on arveluttavaa, jopa kalojen käsittely on epämiellyttävää ja pyydykset haisevat pahalta. Hongon osakaskunta vaatii, että hakijalle asetetaan tiukat lupaehdot ja että ehdoissa otetaan huomioon vesiensuojelutoimenpiteet, jotka tulevat puhdistamon toiminnasta ja hoidosta. Lisäksi hakijan tulee korvata Hongon osakaskunnalle velvoiteistutuksin Karvianjoen vesistön kala- ja rapukannan heikkenevistä ja pysyvistä haitoista. Osakaskunta suosittelee, että lupa myönnetään määräajaksi, enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Honkajoki Oy esittää vastineessaan 10.2.2006 jätevesien käsittelyn ja johtamisen osalta muun muassa seuraavaa: Prosessilauhteet ja flotaatiossa käsitelty muu jätevesivirta yhdistetään ennen biologiseen prosessiin johtamista. Näin lauhdevesistä ei pääse hajuja leviämään ympäristöön. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että mikäli kattaminen ei tulevaisuudessa tehtävien hajuselvitysten perusteella ole ollut riittävä toimenpide hajuhaitan vähentämiseksi, voidaan katetuista allastiloista tuleva poistoilma johtaa käsiteltäväksi esimerkiksi biosuodattimeen. Flotaatioliet sekä kantoaine- ja nitrifikaatioprosessien ylijäämälietteet yhdistetään ja pumpataan renderöintilaitokselle. Lietteet tiivistetään ja kuivataan lingolla. Rejektivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Tämän jälkeen lietteet käsitellään TSE-linjalla.
19/27 Lietteenkäsittelyn suunnittelu on käynnissä ja lietteenkäsittely tullaan ottamaan käyttöön kevään 2006 aikana. Uuden puhdistamon myötä jätevesikuormitus saadaan hallintaan ja jätevedet on suunniteltu johdettavaksi nykyistä purkuputkea pitkin vesistöön. Loma-asuntokiinteistön omistajien esittämän korvausvaatimuksen osalta yhtiö on ilmoittanut suostuvansa vaadittuun kertakaikkiseen korvaukseen 400 euroa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Honkajoki Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan renderöintilaitoksen jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen renderöintilaitoksen ja lihanjalostuslaitoksen jätevesien sekä Honkajoen kunnan puhdistamolietteen ja saostuskaivolietteiden käsittelyyn rakennetussa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Karvianjokeen kunnan jätevedenpuhdistamon nykyisessä purkupaikassa Honkajoen kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta aiheutuu purkupaikan alapuolella olevalle lomaasuntokiinteistölle rannan käytön vaikeutumista. Aiheutuva haitta määrätään korvattavaksi kertakaikkisella korvauksella. Jäteveden johtamisesta ei arvioida aiheutuvan muuta korvattavaa haittaa. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Ratkaisu sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun määräyksen jätevedenpuhdistamon toiminnan ja jätevesien johtamisen aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden käsittelyä on typenpoiston osalta tehostettava vuoden 2008 loppuun mennessä. Käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Suunnittelun tavoitteena on oltava typpipäästön rajoittaminen määrään 35 kg N/d. Ympäristökeskus voi suunnitelman perusteella antaa lisämääräyksiä jäteveden typpipäästöstä. 2) Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus- ja päästöarvojen on täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: Pitoisuusarvo enintään Päästö vesistöön enintään BOD 7 ATU 100 mg O 2 /l 30 kg O 2 /d COD Cr 200 mg O 2 /l 60 kg O 2 /d Fosfori 2,0 mg P/l 0,6 kg P/d Kiintoaine 100 mg/l 30 kg/d