Vapaa-aikakeskuksen vuosikertomus 2014 Kulttuuripalvelut YHTEENVETO Kulttuurivuotta 2014 vietettiin Karjala-teemalla. Juhlavuoden käynnisti Petroskoin musiikki- ja draamateatterin Pähkinänsärkijä-baletti helmikuussa Areenalla. Pohjois-Karjalan museon kesänäyttelynä oli SORTAVALA minun kaupunkini /, taidemuseon kesää vietettiin Nikolai I-poika, isä ja keisari -näyttelyn parissa. Molemmat näyttelyt keräsivät hyvin yleisöä. Kulttuuripalveluiden yhteisenä kehittämishankkeena käynnistyi keväällä Kulttuurin virtaa -hanke, jossa tavoitteena on kehittää perusopetuksen koululaisille kulttuuripolku ja soveltaa sitä myös laitoshoidossa ja päivätoiminnassa mukana oleville vanhuksille. Lisäksi vuoden aikana oli meneillään neljä Karelia ENPI CBC rahoitteista hanketta, joiden puitteissa kehitettiin kulttuurimatkailua sekä toteutettiin näyttelyitä ja tapahtumia. Kirjaston merkittävin kehittämistyö oli avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän Kohan käyttöönotto kesäkuussa, samalla nettikirjasto uudistettiin kokonaan. Uuden kirjastojärjestelmän ja nettikirjaston nimikin vaihtui Jokusesta Vaara-kirjastoiksi. Kirjasto sai opetus- ja kulttuuriministeriön Vuoden kirjastokehittäjä -palkinnon loppuvuodesta. Kulttuuripalkinto myönnettiin Botanian ystävät ry:lle. Vuosikertomuksessa on tarkemmin esitelty eri yksikköjen vuoden 2014 toimintaa. Museoiden ja seutukirjaston laajemmat toimintakertomukset ilmestyvät myöhemmin keväällä.
KULTTUURITYÖ 2014 Kulttuuriavustukset Vuonna 2014 avustusmäärärahaa oli 121 500 euroa. Hakemuksia kirjattiin saapuneeksi 92, joista 74 sai myönteisen avustuspäätöksen eli n. 80 %. Lisäksi avustusmäärärahasta jaettiin kulttuuripalkinto Botanian ystävät ry:lle. 2014 Avustus Saapuneita hakemuksia Myönteisiä päätöksiä Kohdeavustus 59 53 Työskentelyavustus 13 2 Taiteilijan työtila-avustus 9 8 Vuosiavustus kulttuurikeskuksille 5 5 Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston avustus 6 6 Yhteensä 92 74 Lahjoitusrahaston avustus 33 13 Joensuun kaupungin lahjoitusrahastoon tuli 33 hakemusta avustuksesta lahjakkaille, vähävaraisille kulttuuri- ja taidealan opiskelijoille. Jaettava summa määräytyy rahaston tuoton mukaan ja vaihtelee vuosittain. Vuonna 2014 yhteensä 13 hakijalle myönnettiin avustusta. Lahjoitusrahaston avustusten maksatukset eivät kulje kulttuuripalvelujen käyttötalouden kautta vaan ne maksetaan suoraan rahatoimistosta. Kulttuurin virta Kulttuurin virta -nimisen kulttuuripolun kehittäminen aloitettiin tammikuussa 2014. Kulttuuripolku tarjoaa tasa-arvoisesti ja tavoitteellisesti kulttuurisisältöjä Joensuun alueen koululaisille ja vanhuksille. Tavoitteena on luoda kulttuurilaitosten perustoimintaan siirtyviä kokonaisuuksia. Kehittämistoiminta ulottuu kulttuuripalvelujen kaikkiin yksiköihin ja toiminnan keskiössä ovat museot, kirjastot ja orkesteri. Mukana ovat myös nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, hoito- ja hoivapalvelut sekä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus. Lisäksi yhteistyötä on tehty Taiteen edistämiskeskuksen sekä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden 2014 aikana Kulttuurin virta tavoitti kokonaisuudessaan 5 072 henkilöä 137 tilaisuudessa. Näistä koululaisia oli 4219, ikääntyneitä 706 ja avoimissa yleisötilaisuuksissa kävijöitä 147. Tapahtumatuotannot Erilaisia kulttuuritapahtumia järjestettiin 78. Tapahtumista 36 % toteutettiin Joensuun ydinkeskustassa. Tarjontaa oli resurssit huomioiden runsaasti myös maaseutualueilla, ja painopisteenä olivat perusopetuksen, päivähoidon ja vanhuspalveluiden yksiköihin tehdyt kiertueet, jotka tukivat Kulttuurin virtaa -hankkeen tavoitteita sekä kehittämistyötä.
Kulttuurityö osallistui Kontiolahdella järjestetyn ampumahiihdon MM Cup-kilpailun oheisohjelman toteutukseen Joensuun kauppatorilla ja järjestettyihin esityksiin sekä palkintojenjakoon osallistui yhteensä noin 6 500 kävijää. Joen Yö jatkoi hyvää kehitystä ja noin 30 000 kävijää osallistui ranta-alueella järjestettyyn tapahtumaan. Joen Kulttuuritorin toteutunut kävijämäärä oli ennakkotavoitteen mukainen eli 13 tapahtumapäivän aikana reilu 10 000 henkeä seurasi kauppatorilla järjestettyjä esityksiä. Vakiintuneisiin tapahtumiin kuuluivat kansalaisjuhlatoimikunnan järjestämät juhlat (Kansallinen veteraanipäivä, Kaatuneitten muistopäivä, Ylioppilaiden juhla Vapaudenpuistossa ja Itsenäisyyspäivä). Kulttuurityön järjestämät tilaisuudet ja kävijämäärät 2014 Tilaisuuksien ja tapahtumien määrä Kävijämäärät 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Palvelualue 1-3 Kaupunki, läntinen, pohjoinen ja itäinen 58 50 28 38551 50448 50346 Palvelualue 4 Reijola, Karhumäki & Niittylahti 8 10 8 291 2116 810 Palvelualue 5 Hammaslahti 11 10 11 362 825 1044 Palvelualue 6 Kiihtelysvaara ja Tuupovaara 25 28 15 1256 1584 1139 Palvelualue 7 Eno ja Uimaharju 36 27 16 2578 1970 1239 Yhteensä 138 125 78 43038 56943 54578 2012 2013 2014 Tuupovaaran Ullakon näyttelyt 3768 2860 2260 Tilat Kulttuurityöllä on useita tiloja koko Joensuun alueella: Joensuun kaupunkikeskustassa Grafiikan paja ja kuvataiteilijoiden työtiloja, Enossa Markku Pölösen sali, Pyhäselässä Reijolan Yhteisösali ja Tuupovaarassa Ullakko sekä Taidetalon kirjailijaresidenssi. Lisäksi Kiihtelysvaarassa olemme 1/3 vuokraosuudella mukana Suojapirtin ylläpidossa. Vuoden 2014 aikana Reijolan Yhteisösalin käyttöasteen positiivinen kehitys jatkui. Yhteisösalista on muodostunut tanssin ja teatterin ammattilaisille sekä yhdistyksille erinomainen harjoitustila. Taidetalon kirjailijaresidenssissä työskenteli 4 taiteilijaa erimittaisia työskentelyjaksoja. Mecineyhteistyön kautta residenssissä oli työskentelemässä myös ensimmäinen kansainvälinen taiteilijavieras Hollannista. Kesäkaudella 2014 Taidetalossa oli avoinna Annamaija Lankisen taidekokoelma.
JOENSUUN MUSEOT 2014 Joensuun museot kokonaisuuteen kuuluvat Pohjois-Karjalan maakuntamuseo, Joensuun taidemuseo/ Pohjois-Karjalan aluetaidemuseo ja Joensuun bunkkerimuseo. Lisäksi kiinteistönä museolle kuuluu Kiihtelysvaaran kotiseutumuseo. Kesäaikana on Tuupovaaran taidetalossa ollut esillä taidenäyttely, muuna aikana tila toimii kirjailijaresidenssinä. Pohjois-Karjalan museon Karelia ENPI CBC - rahoituksen saaneiden hankkeiden Museum for family ja Museum Hypertext tavoitteet saavutettiin. Museot saivat myös muuta hankerahoitusta. Kulttuurimix -hankkeessa perustettiin monikulttuurinen Karelia Friend -ryhmä, jonka toiminta jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Museoissa vieraili vuoden aikana yhteensä 49 255 (vuonna 2013 48 549) asiakasta. Kokoelmatoiminta Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluu noin 23 760 esinettä, joista on luetteloitu tietokantaan 83 %. Valokuva-arkistossa on noin 176 000 kuvaa, joista tietokantaan on siirretty 20 %. Valokuvia on digitoitu 3,3 % niiden kokonaismäärästä. Joensuun taidemuseon kokoelmassa oli yhteensä 4 367 ja Joensuun kaupungin kokoelmassa 1 077 teosta. Taidemuseon kokoelma karttui 134 teoksella, pääasiassa lahjoituksin. Näyttelytoiminta Taidemuseon vaihtuvien näyttelyjen tilassa oli kolme laajempaa näyttelyä: Tiina Kivinen & Arto Väisänen, Nikolai I poika isä ja keisari sekä Jan Neva. Tämän lisäksi oli studiossa esillä Kari Hyttisen Hetki yhteistä matkaa sekä Jyrki Puhakan uusinta tuotantoa. Kokoelmista olivat esillä pienoisnäyttelyt: Kesä sydämissämme: Liisa ja Inkeri Hiltusen taidelahjoitus, Suomalaista modernismia sekä Pohjoiskarjalaisia taiteilijoita. Tuupovaaran taidetalossa oli kesällä esillä Aimo Kanervaa ja Olavi Martikaista. Kävijöitä oli yhteensä 19 848. Carelicumissa Pohjois-Karjalan museossa oli suuressa näyttelytilassa viisi näyttelyä: Lapsuus, Destination Karelia, Kizhin maailma, Sortavala minun kaupunkini sekä Vampyyrien varjostamat lepakoiden salattu maailma. Monitoimitilassa esittäytyivät Kivikirjan iholla Vienanmeren kalliopiirroksia, Kolin ympäristötaidetta, Meidän perhe, Mainoskupla sekä Itse tehty joulu. Bunkkerimuseo oli avoinna kesällä. Kävijöitä oli yhteensä 29 407. Pedagoginen toiminta Pohjois-Karjalan museolla ja bunkkerimuseolla vieraili yhteensä 3 502 ja taidemuseolla 3 217 koululaista. Taidemuseon tapahtumiin osallistui 4 217 ja Pohjois-Karjalan museon sekä bunkkerimuseon tapahtumiin 4 979 henkilöä. Taidemuseolla järjestettiin 163, Pohjois-Karjalan museolla 189. Tapahtumia toteutettiin pääasiassa hankerahoituksella. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö kustansi maakunnan 8.luokkalaisten museovierailut. Mukulakadulla oli monipuolista toimintaa.
Maakunnallinen museotyö Pohjois-Karjalan museon alueellisesta työstä vastaava amanuenssi suoritti 39 virantoimitusmatkaa maakuntaan, osallistui kotiseutuyhdistysten ja -museoiden koulutus- ja kehittämistapahtumiin ja Museoviraston harkinnanvaraisen valtionavun käytön. Vuoden aikana järjestettiin kaksi maakunnallista museopäivää sekä muita koulutuspäiviä. Museo oli mukana Sähkö - virtaa maaseudulle -näyttelyn tuottamisessa Liperin seura ry:n ylläpitämään Tähkä -maaseutumuseoon. Pohjois-Karjalan aluetoimiston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkiston ja eri maanpuolustustahojen kanssa järjestettiin Varuskuntaelämää Pohjois-Karjalassa -kirjoituskeruu. Museo oli myös mukana veteraanijärjestöjen aineistojen keruussa sekä sotiemme muistomerkkien kartoitustyössä. Hankkeet Pohjois-Karjalan museossa jatkettiin Karelia ENPI CBC- rahoituksen saaneita hankkeita Museum Hypertext ja Museum for family. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Venäjän Karjalan toimijoiden kanssa. Museum Hypertext -hankkeessa mm. luotiin Open Karelia -museotietojärjestelmä, jonne syötettiin kokoelmatietoja. Sortavala-näyttelyyn liittyen samassa hankkeessa tuotettiin Virtual Sortavala -nettisivusto. Museum for family -hankkeessa toteutettiin Pohjois-Karjalan museoon mm. lasten museohuone, Mukulakadun juna ja uusi hahmo sekä työpajoja lapsille. Pohjois-Karjalan museossa toteutettiin lisäksi Kulttuurimix- ja Koulutiellä -hankkeet. Avustusta saatiin myös Sortavala minun kaupunkini näyttelyn kiertoversion tuottamiseen. Pohjois-Karjalan museo on mukana valtakunnallisessa tallennus- ja kokoelmatyöryhmässä (TAKO), jossa pyritään valtakunnalliseen tallennustyönjakoon nykyajan dokumentoinnissa sekä luomaan ns. Suomi-kokoelma verkkoon. Taidemuseossa toteutettiin ulkopuolisella rahoituksella Keisari -hanke ja käytettiin loppuun matka-avustus Nikolai-hankkeeseen. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI 2014 Joensuun kaupunginorkesterilla oli 76 esiintymistä ja kuulijoita yhteensä 34 365. Orkesterikonsertteja oli 55 ja pienyhtyeiden esiintymisiä 21. Yhteistyötä tehtiin Suomalaisen Kamarioopperan, Joensuun Muusikot ry:n, Joensuun yliopiston ja Sanomalehti Karjalaisen kanssa. Joensuun Puhallinorkesterin kanssa oli yhteisesiintyminen koululaisten Suven avaus - tapahtumassa. Merkittävin yhteistyöproduktio oli Joensuun Oopperayhdistyksen kanssa toteutettu Taikahuilu-ooppera Orkesteri järjesti yhteistyössä muiden musiikkitoimijoiden kanssa Joensuun Musiikkitalvi - festivaalin, jossa oli tarjolla 14 tapahtumaa. Osana Musiikkitalven ohjelmaa tuotettiin Karjalan tasavallan Pähkinänsärkijä -baletin esitykset Areenassa. Todennäköisesti ensimmäistä kertaa Joensuussa nähtiin täysimittainen balettiesitys. Tilaisuus oli loppuunmyyty.
Joensuun kaupunginorkesteri konsertoi eri puolilla Pohjois-Karjalaa opetus- ja kulttuuriministeriön kiertuetoimintaan ja maakuntatyöhön suunnatun avustuksen tuella. Maakuntakonserteissa painopisteenä olivat koululaiset ja seniorit. Orkesteri osallistui Kulttuurin virtaa projektiin järjestämällä Joensuun kolmasluokkalaisille kaksi orkesterikonserttia Carelia-salilla. Lisäksi orkesterin muusikot tekivät kouluvierailuja 2- luokkalaisille. Yleisötyötä koululaisille sekä muille kohderyhmille järjestettiin 34 tilaisuutta ja ne tavoitti 1392 osallistujaa. Orkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina toimi Jurjen Hempel ja kunniakapellimestarina Atso Almila. Orkesteri järjesti kaksi koesoittoa ja avoimeen konserttimestarin toimeen valittiin lokakuun koesoiton perusteella Jani Lehtonen. Konsertit kevätkausi 2014 Kevät käynnistyi orkesterin taiteellisen johtajan, Jurjen Hempelin, johtamana 23.1. Careliasalissa. Konsertti on saanut nimen Beethovenin tunteikkaasta Sinfoniasta nro 3 Eroica (suom. Herooinen). Konsertin solistina soittaa walesilainen huilisti Emily Beynon. Viulisti Minna Pensola vieraili solistina 6.2., jolloin kuulijat pääsivät musiikkimatkalle Ranskaan Ravelin, Vieuxtempsin ja Gounod n sävelin. Konsertin johtaa niin ikään ranskalainen Jacques Mercier. Vakituinen vieraileva kapellimestari Andres Mustonen toi 13.2. vieraaksi israelilaispianisti Gil Shohatin. Solistinumerona oli romanttisten pianokonserttojen aateliin kuuluva Robert Schumannin Pianokonsertto. Kausikorttikonserttien lomaan 20. 23.2.2014 sijoittui Joensuun Musiikkitalvi, jota vietettiin teemalla Sydän Karjalassa. Sen avajaiskonsertissa nautittiin Georg Otsin rakastettujen sävelmien tunnelmissa. Solistina oli baritoni Gabriel Suovanen. Musiikkitalven muussa ohjelmassa oli mm. Petroskoin musiikki- ja draamateatterin vierailunäytös Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, kansanmuusikoiden ja kaupunginorkesterin puhaltajien ennenkuulumattoman VaskiFolkBandin railakas karjalainen ilonpito sekä Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin kiertuekonsertti. Musiikkitalveen kuului myös klubikonsertteja, kamarimusiikkikonsertteja ja lasten esityksiä. Musiikkitalvi toteutettiin yhteistyössä Jazzkerhon, Joensuun Oopperayhdistyksen, Joensuun konservatorion, Rytmihäiriköiden ja Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Lapsille ja lapsenmielisille ohjelmassa oli 25. 26.2. M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen Gommi ja Pommi konsertti, jossa viihtyy koko perhe. Gommi-jänis ja Pommi-kissa esittävät mm. laulut Kookospähkinä, Kylpylään ja Valtava Jänis. Trumpetin leikkiä oli vuorossa 13.3. konsertissa, jonka solistiksi saapui Jouko Harjanne. Hän soitti Johann Nepomuk Hummelin Trumpettikonserton. Konsertin johti englantilainen Philip Ellis. Konsertti toteutettiin myös 12.3. maakuntakonserttina Lieksassa. Torstaina 20.3. nautittiin Beethoven levytyksistään kansainvälisesti palkitun hollantilaisen huippupianisti Ronald Brautigamin tulkitsemasta Beethovenin Pianokonsertosta nro 1. Kapellimestarina toimi taiteellinen johtaja Jurjen Hempel.
Seuraavalla viikolla 27.3. Jurjen Hempel johti kamariorkesterisovituksen Gustav Mahlerin mahtavasta Sinfoniasta nro 9. Teos jäi Mahlerin viimeiseksi valmiiksi sinfoniaksi ja lähestyvän kuolemansa tiedostanut säveltäjä teki siitä jäähyväisensä musiikille. Ooppera La Voix Humaine sai kaksi esitystä 3.4. ja 5.4. Carelia-salilla. Johtajana toimi Mikko Franck ja solistina Marjukka Tepponen. Toinen esityksistä oli kenraaliharjoitus, johon myytiin myös lippuja. Palmusunnuntaina 13.4. konsertissa Joensuun evankelisluterilaisessa kirkossa ohjelmassa oli Canzonetta-kuoron kanssa mm. J.S. Bachin Kantaatti Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir. Lisäksi pääsiäiseen johdattivat C.Ph.E. Bachin, Mozartin ja Haydnin sävelet. Kunniakapellimestari Atso Almilan 24.4. johtamassa konsertissa tunnelma siirtyi jo kohti kevättä mm. Fredrick Deliuksen musiikin siivittämänä. Soolonumerona sellisti Marko Ylönen soitti C.Ph.E Bachin Sellokonserton. Konsertista pidettiin myös koululaisille avoin päiväkonsertti. Vappuaaton konsertissa viihdyttiin 30.4. Konsertin johti Pawel Domanski ja solisteina toimivat Emilia Sowah ja Teija Tammikumpu. Venäläisen musiikin ilta oli vuorossa 8.5., kun ohjelmassa kuultiin Musorgskin ja Šostakovitšin teoksia. Konsertin johti Jurjen Hempel ja solisteina olivat sopraano Anu Komsi ja baritoni Lionel Peintre. Kevätkauden päätti 15.5. nuoren pianovirtuoosin, Cedric Tiberghienin vierailu. Hän soitti Mozartin Pianokonserton nro 22. Konsertin johti Arie van Beek. Toukokuun lopulla orkesterin jousisoittajat jalkautuivat mm. vanhusten palvelutaloihin Orkesteri kuuluu kaikkialla -vierailuille. Puhallinsoittajat puolestaan olivat ensimmäistä kertaa mukana koululaisten Suomen suven avauksessa Laulurinteellä 30.5. Kesälaitumille orkesteri jäi toukokuun viimeisenä lauantaina 31.5. puhaltajien Kevyesti kesämielellä -torikonserttien saattamana. Niissä tarjolla oli rennon letkeää soitantaa torikansan iloksi. Konsertit syyskausi 2014 Syyskausi alkoi 14.8. Historimötet-tilauskonsertilla. Konsertti oli osa Joensuun yliopistokeskuksen Nordiska historikermötet -tapahtumaa. Tilauskonsertin vieraiden lisäksi konserttiin myytiin myös lippuja. István Záborszky johti konsertin ja Reetamaria Rajala toimi solistina. Elokuun alussa orkesteri vieraili kouluissa ja esitti Carelia-salilla koululaiskonsertissa Topi Tuuba - teoksen ja Pekka ja susi -teoksen. Kouluissa vierailtiin 20.8. ja 21.8. Outokummun ja Nurmeksen maakunnissa ja Carelia-salilla koululaiskonsertti esitettiin 19.8. kaksi kertaa lähes täydelle salille koululaisia. Andreas Vogelsberg johti konsertit ja kertojana kuultiin Ulla Lehmusoksa.
Joen yössä perjantaina 29.8. koululaiskonserteissa ensimmäistä kertaa Suomessa kuultu Topituuba seikkaili lasten musiikkituokioissa Carelicumin aulassa. Tilaisuus oli avoin kuulijoille. Syksyn sinfoniakonserteista ensimmäisessä, Janne Mertanen ja sielukas Chopin 28.8., Itä- Suomen yliopisto juhlisti promootiotaan. Lippuja oli kuitenkin myynnissä myös muulle yleisölle. Konsertin johti kunniakapellimestarimme Atso Almila. Joensuulaisten rakastama solisti Janne Mertanen esitti Frédéric Chopinin Pianokonserton nro 2. Lauantaina 6.9. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan professorina toimiva Atso Almila toi mukanaan kapuluokkalaisensa johtamaan matinea-konserttia klo 14. Ohjelmassa oli mm. Kaija Saariahon huilukonsertto Aile du songe, jonka solistina toimi nuori huilisti Heta Aho. Seuraavissa kahdessa konsertissa saatiin nauttia Robert Schumannin sävellystuotannon helmistä. Torstaina 11.9. hollantilainen sellisti Pieter Wispelwey esitti lumoavan a-molli sellokonserton. Seuraavalla viikolla viulisti Antti Tikkanen puolestaan tunnelmoi d-molli viulukonserton parissa. Molemmat konsertit johti taiteellinen johtajamme Jurjen Hempel. Pianon virtuoosisuutta oli vuorossa torstaina 25.9., kun ihastuttava Nino Gvetadze esitti Camille Saint-Saënsin pianokonserton nro 2 Kenneth Montgomeryn johtamana. Syksyn viihdekonsertissa BOTH SIDES NOW torstaina 2.10. tunnelmoitiin kanadalaisen laulajalauluntekijän, Joni Mitchellin upeiden folk-klassikoiden matkassa. Tarinat eläviksi tulkitsivat mahtavat laulajattaret Emma Salokoski ja Johanna Iivanainen. Lokakuun alun konsertti on saanut nimensä Franz Schubertin teoksesta Einsamkeit Yksinäisyys. Teoksen tulkitsi sopraano Johannette Zomer. Samaa syksyistä tunnelmaa konsertissa heijastelee myös Richard Straussin Metamorfooseja. Konsertin johti Jurjen Hempel. Vauhdikkaampaa menoa oli luvassa vakituisen vierailijan, Andres Mustosen konsertissa Paganinin pyörteissä, jonka viulusolisti on guatemalalaissyntyinen Henry Raudales. Hän esitti Niccolo Paganinin viulukonsertoista numeron 1 D-duuri. Torstain 30.10. konsertti Ilta Concertgebouw n tapaan esitteli maailman parhaaksi orkesteriksikin kutsutun Hollannin kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin konserttimestarin Vesko Eschkenazyn. Hän johti orkesteria Concertgebouw n tapaan istuinpaikaltaan. Solistina hän soitti W.A. Mozartin viulukonserton nro 5, lisänimeltään Turkkilainen. Pianosolisti Nicolas Hodges johdatti romanttisiin tunnelmiin Johannes Brahmsin pianokonserton nro 2 saattamana torstaina 6.11. Jurjen Hempelin johdolla. Sinfoniakonserteista viimeisessä 13.11. Elina Vähälä esitti Sergei Prokofjevin viulukonserton nro 2. Ernst van Tielin johtamana. Muuna ohjelmana oli alkusoitto Rossinin oopperasta Tuhkimo sekä Brahmsin samettinen serenadi nro 2 A-duuri. Marraskuussa orkesteri oli mukana Joensuun Oopperayhdistyksen tuottamassa W.A. Mozartin Taikahuilu-oopperassa. Sen ensi-ilta oli perjantaina 21.11. Carelia-salissa. Oopperan ohjauksesta
vastasi Markku Pölönen ja orkesteria johti Huba Hollóki. Oopperaa esitettiin yhteensä kuusi kertaa täydelle Carelia-salille. Koko perheelle ohjelmassa oli joulukonsertti Martan ja Rudolfin joulu, jossa Jukka Perkon ja Johanna Iivanaisen tulkitsemina kuultiin rakkaimpia joulusävelmiä. Lisäväriä ja joulun lämpöä konserttiin loivat Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kuvitukset. Konsertti oli sanomalehti Karjalaisen juhlavuoden konsertti. Orkesteri kiersi puhallinsoittajien ja jousisoittajien kokoonpanoilla vanhainkodeissa viikoilla 49 ja 50. Kokoonpanot esittivät joulumusiikkia. Vanhainkotien lisäksi vierailtiin maakunnissa Lieksassa ja Nurmeksessa. Lisäksi soittajat kiersivät Kulttuurin virta -hankkeen puitteissa kouluissa 2- luokkalaisille konsertoimassa ja esittelemässä soittimia. Syyskauden päätti hurmaavissa operettitunnelmissa Uudenvuoden konsertti. Sen solistina oli koloratuurisopraano Piia Komsi ja orkesteria johti nouseva kapellimestarilahjakkuus Dalia Stasevska. JOENSUUN SEUTUKIRJASTO Kirjaston toiminnan kannalta vuosi oli erittäin merkittävä, jo vuodesta 2011 lähtien valmisteltu avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto toteutui kesäkuussa. Näin Joensuun seutukirjasto oli ensimmäinen suomalainen kirjasto, joka siirtyi avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttäjäksi. Tällä perusteella kirjastolle myönnettiin loppuvuodesta opetusja kulttuuriministeriön Vuoden kirjastokehittäjä -palkinto. Järjestelmän vaihdon yhteydessä uudistettiin kirjaston nettisivut ja kirjastoryhmän nimeksi tuli Vaara-kirjastot. Nettikirjaston uudistamisessa kerättiin asiakkailta palautetta useilla eritavoilla ja asiakkailta tullutta palautetta hyödynnetään jatkossakin palveluiden kehittämisessä. Lokakuussa Vaara-kirjastoihin liittyi Valtimon kirjasto ja tavoite on, että vuonna 2015 mukaan liittyvät loputkin Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot. Kirjastossa oli lisäksi meneillään täydennyskoulutukseen ja nettikirjaston uudistamiseen liittyvä ESR-rahoitteinen Timantti-hanke, maahanmuuttajille suunnattu Maailma lähikirjastossa -hanke ja valtakunnalliseen Lukuinto-hankkeeseen liittyvä yhteistyöhanke Pielisjoen koulun kanssa. Vuoden lopulla päättyi Kirjasto kohtaamispaikkana -hanke, jossa yhteistyössä sisustussuunnittelun opiskelijoiden kanssa tehtiin suunnitelmia kirjastojen tilojen viihtyisyyden parantamiseksi. Pyhäselän kirjaston uudistamissuunnitelma valittiin suunnitelmista toteutettavaksi ja uudistamistyössä käytettiin osallistavan suunnittelun menetelmiä. Uudet tilat avattiin joulukuussa asiakkaille, vaikka virallisesti avajaiset pidetään vasta 2015. Kirjaston käyttö Kirjaston käyttö väheni vuoteen 2013 verrattuna, kuten muuallakin Suomessa: lainaus väheni 4,6 % ja kävijöiden määrä väheni 2,7 %. Positiivista on, että kävijöiden määrä on vähentynyt vähemmän kuin lainaus.
Nettokirjaston käyttöä ei voi verrata vuoden 2013 käyttölukuihin, koska sekä kirjastojärjestelmä että nettikirjasto uudistuivat ja tilastointikäytännöt eivät ole vertailukelpoisia. Tapahtumat Tapahtumien perusta syntyy kaikissa toimipisteistä järjestettävistä satutunneista. Satutunneilla luodaan jo ihan pienille lapsille tuntumaa kirjallisuuteen ja kirjastoon. Kirjaston roolissa on viime vuosina korostunut kirjaston merkitys kohtaamispaikkana. Kirjastojen tiloja on avattu yhä enemmän tapahtumatoiminnalle ja iso osa kirjastojen tapahtumista toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumien määrä ylitti tavoitteen. Erityisesti kanta-joensuun alueen lähikirjastojen tapahtumatoiminta on vilkastunut. Kaikkiaan tapahtumia ja aineistonäyttelyitä oli 1 819 eli selvästi tavoitetta enemmän. Tapahtumiin lasketaan myös kirjavinkkaukset ja informaatiolukutaidon opastukset. Tapahtumiin, kirjavinkkaukseen ja käyttäjäkoulutuksiin osallistui lähes 33 000 henkilöä. Kokoelmat Vuodelle 2014 laadittiin kokoelmapoliittiset tavoitteet, jotka pohjautuivat vuosina 2008-2010 tehtyyn kokoelmien arviointiin. Aineistohankintaa koskeva tavoite 5,9 /asukas oli hieman korkeampi kuin vuodelle 2013. Aineistomäärärahaa käytettiin 5,8 /asukas. Tavoitteesta jäätiin hieman, koska järjestelmänvaihdon yhteydessä aineiston hankintaan tuli viivytyksiä. Pääsääntöisesti kirjastot toteuttivat kokoelmapoliittiset tavoitteensa. Vanhentunutta ja tarpeettomiksi jääneitä lisäkappaleita poistettiin kaikkiaan 59 287 kpl. Uutta aineistoa hankittiin 30 569 kpl. Pitkäaikainen kehittämistavoite on saada kokoelmien kokonaismäärää laskemaan ja jo useampana vuonna on kyetty tekemään poistoja enemmän kuin on uutuushankinta.
Nuorisopalvelut Nuorisopalveluissa valmisteltiin tai otettiin käyttöön vuonna 2014 monella saralla kaupungin strategian mukaisesti uudistettuja toimintatapoja. Lisäsimme sähköisiä palveluita leirien ja retkien verkkokaupan avaamisen ja sähköisten avustuslomakkeiden valmistelun myötä. Eri hallintokuntien kanssa toimintatapojen uudistamista ja palveluiden keskittämistä valmisteltiin Sinkkolan uuden nuorisotilapäiväkoti-koulu -kokonaisuuden kehittämisen myötä, Uimaharjun nuorisotilan tulevassa siirrossa Uimaharjun koululle sekä lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamallien valmistelussa. Toiminnan keskiössä on koko ajan ollut nuori ja hänen lähiympäristönsä. Toiminnassa on kohdattu päivittäin useita lapsia ja nuoria. Nuoret ovat osallistuneet ja ottaneet vastuuta omien talojensa yhteisössä. Nuorisopalveluissa kuultiin jokaisessa yksikössä toiminnassa olevia nuoria toiminnan kehittämisestä sekä laajemmin kunkin alueen nuoria heidän ajatuksistaan ja arjestaan koulujen kautta järjestetyissä toiminnallisissa pajoissa. Näiden kuulemisten tulokset tuotiin lautakunnalle ja eri hallintokunnille tiedoksi. Syksyllä pidettiin nuorisovaltuustovaalit. ALUEELLINEN NUORISOTYÖ Alueellisen nuorisotyön tunnusluvut Aukiolotunnit viikossa Yhteensä tai keskiarvo keskiarvo 204 t/vko Josta avoimet ovet 185 t/vko Avoimen toiminnan kävijämäärät (käyntiä) 55639 käyntiä Säännöllisessä toiminnassa mukana olevat (avoin toiminta) yli 1200 Ryhmien määrä 24 Ryhmäläisiä 265 Talojen leirien leiri/retkipäivien määrä 38 Leiriläisiä 463 Tapahtumien määrä 83 Osallistujia tapahtumissa 8015 Muun toiminnan määrä 158 Osallistujia muussa toiminnassa 15416 Muiden toimijoiden toiminta talolla tapahtumia/kokoontumiskertoja 913 Osallistujia yhteensä 15416 Talojen käyttötunnit 9310
Enon ja Uimaharjun alueen nuorisotyö Enon alueella on kaksi nuorisotilaa, Enon Klubi ja Uimaharjun Noke. Enon ja Uimaharjun alueella työskentelee nuorisosihteeri 0,66 työajalla nuorisotyölle, kokopäiväinen iltaohjaaja sekä oppisopimusopiskelija. Enon klubilla oli 6. luokkalaisille suunnattua toimintaa kerran viikossa. Avointa toimintaa järjestettiin yläkouluikäisille nuorille kolmena iltana viikossa. Lisäksi työskenneltiin myös JOPO-toiminnassa. Enon Klubilla oli noin 60 vakituista kävijää ja noin 200 käyntikertaa kuussa. Yhteistyötä tehtiin mm. perjantaiiltojen toiminnan järjestämisessä seurakunnan kanssa. Koululuokat järjestävät myös tapahtumia talolla. Yhteistä toimintaa järjestettiin iltapäiväkerhon kanssa. Tiloissa toimi myös konservatorion musiikkileikkikoulu, varhaiskasvatuksen iltapäivätoiminta sekä perhepäivähoitajien aamupäivätoiminta. Uimaharjun Nokella järjestettiin keväällä 2014 6.luokkalaisille suunnattua junnutoimintaa kerran viikossa. Kaikille nuorille oli avointa toimintaa kolmena päivänä viikossa. Myös Mahis-ryhmä toimi keväällä 2014 7.luokkalaisille tytöille ja pojille. Uimaharjun Nokella oli noin 90 vakituista kävijää ja 300-400 käyntiä kuukaudessa. Syyskaudella Nokella uutena toimintana aloitti nuorisopalveluiden sirkuskerho ja Noketeatteri alakouluikäisille lapsille. Tilassa toimii myös mm. 4H ja MLL. Enossa ja Uimaharjussa oli bänditilat, joissa paikalliset nuorten bändit voivat käydä harjoittelemassa. Nuorisopalveluiden bändiohjaaja kävi ohjaamassa sekä Enossa että Uimaharjussa paikallisia bändejä joka toinen viikko. Enon ja Uimaharjun nuorisotalot ovat myös mukana KV-toiminnassa ja tekivät vaihdon Espanjan Murciaan syyskaudella. Molemmilla taloilla toimi myös aktiivinen talotoimikunta, joka koostui yläkouluikäisistä nuorista. Enossa ja Uimaharjussa on tiivis yhteisöllinen toiminta alueen eri toimijoiden, kuten koulujen, kulttuurijärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja kyläyhdistysten kanssa. Karsikon nuorisotalo Karsikon alueella työskentelee myös vastaavan nuoriso-ohjaajan tehtäviä hoitava ohjaaja, kokopäiväinen iltaohjaaja (syky 2014) sekä oppisopimusopiskelija. Karsikon nuorisotalon toiminta koostui varhaisnuorille suunnatusta iltapäivätoiminnasta, nuorille suunnatuista nuorten illoista, kerhotoiminnasta ja leiri- ja retkitoiminnasta. Nuorten iltoja oli neljänä (4)iltana viikossa ja avointa klubi-toimintaa varhaisnuorille (5-7-lk) kolmena (3) iltapäivänä viikossa. Nuorisotalolla kokoontuu myös nuorten omia toimintaryhmiä: (Mannunvartijat ja Kawacon) sekä MLL:n perhekahvila. Myös järjestöillä on omaa kerhotoimintaa nuorisotalon tiloissa: 4H:n Monitoimikerho ja Suomen metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n Riista- ja Kalakerho. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen koulun ja Setlementti ry:n kanssa. Setlementti ry:n Poikien Tupa toimii Karsikon Nuorisotalolla. Nuorisotalon avoimessa toiminnassa oli vuoden lopussa säännöllisesti mukana n. 180-200 nuorta ja tavoitimme nuoria 9 toimintakuukauden aikana 9214, noin 100 kävijää toimintakuukauden aikana. Kiihtelysvaaran nuorisotyö Kiihtelysvaarassa nuorisotalona toimii Suojapirtti ja Heinävaarassa toiminta tapahtuu alakoulun aulassa sijaitsevissa tiloissa. Molemmat tilat ovat yhteiskäyttötiloja eri hallintokuntien kesken. Kiihtelysvaaran alueella työskenteli 1 vakituinen, kokoaikainen nuoriso-ohjaaja sekä iltaohjaaja 8 h/vko (marraskuusta 15 h/vko). Suojapirtillä nuoria kohdattiin avoimien ovien puitteissa pääsääntöisin kolme kertaa viikossa, junnutoiminta supistui yhteen iltapäivään. Nuorisotila oli avoinna keskimäärin 15 h/vko. Avoimen
toiminnan ikähaitari oli 7-20-vuotta. Nuorisotilalla kävi säännöllisesti vuoden aikana n. 80-90 lasta/nuorta ympäri pitäjää. Lisäksi tilalla oli tapahtumia, teemapäiviä, kesäkahviokirppis sekä koululaisvierailuja. Taloa käytti vuonna 2014 säännöllisesti myös Pihlat-kuoro, karaokekerho sekä seutuopiston joogaryhmä. Lisäksi taloa vuokrattiin ulkopuolisille koulutuksiin, tapahtumiin sekä yksityistilaisuuksiin. Heinävaaran alueella koettiin syksyn aikana tarvetta tarjota lisätoimintamahdollisuuksia nuorille. Asiasta neuvoteltiin paikallisten toimijoiden kanssa. Nuorisopalvelut päätyivät lisäämään Heinävaaran nuorisotilalle toisen ohjausillan. Toisen illan kohderyhmänä ovat olleet yläkouluikäiset ja vanhemmat nuoret. Heinävaarassa on tiistaisin vilkasta junnutoimintaa 3-6 luokkalaisille sekä avointa toimintaa nuorille tiistai ja torstai-iltaisin. Heinävaaran kävijämäärä on laskenut hieman vuoden aikana kevään 50-70 nuorta/ilta syksyn lukemiin 25-30 junnua ja 20 nuorta/ilta. Lisäksi keväällä oli kerran viikossa Ilmaisun iloa -kerho, jossa oli 12 lasta sekä syksyllä pelikerho, johon osallistui 17 lasta. Kerhotoiminta oli suunnattu 3.-6.luokkalaisille. Kesällä tilalla järjestettiin lasten päiväleirinä salapoliisileiri. Nuorisotyö osallistui tattikarnevaaleihin avoimin ovin sekä toiminnallisin rastein. Mukana tapahtumassa oli alakoulun lisäksi suuri joukko venäläislapsia. Yhteensä Kiihtelysvaara - Heinävaaran alueen nuorisotyössä tilastoitiin 5138 käyntikertaa sisältäen avoimen nuorisotalotoiminnan, kerhot ja tapahtumat. Kiihtelysvaarassa oli bändiohjauksessa 1 bändi. Nuorisokeskus Whisper Keskustan nuorisokeskukselle vuosi 2014 oli sisältöjen kehitysvuosi: toiminnansuunnittelua nuorten kanssa ja tilojen remontointia. Whisper lunasti paikkansa ja uudessa tilassa on ollut noin 1000 kuukausikäyntiä ja noin 130 vakiokävijää. Whisper on auki maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin 14 20.00 (22.00) ja tiistaisin 13.00 17.00. Keskustan alueella työskentelee yksi nuorisoohjaaja, kolme päivää viikossa iltaohjaaja sekä oppisopimusopiskelija. Whisperin uudet toimintamuodot ovat olleet pelitoiminta pääasiassa verkkopeleinä yhteistyössä Dataday ry:n kanssa. Whisper vastaa myös nuorten media toiminnasta, joka on kattanut mediaopetusta koululuokille sekä mm. 222Leffa-elokuvagaalan. Whisperin ohjaajat tekevät koulunuorisotyötä Lyseon peruskoululla kahtena päivänä viikossa. Whisper on löytänyt paikkansa nuorten omatoimisten ryhmien kokoontumispaikkana. Whisperissä kokoontuu viikonloppuisin nuorten peliryhmiä. Tilaa käytetään myös opetuskäyttöön. Nuorisovaltuustolla on omat tilat Whisperissä. Pyhäselän nuorisotyö Pyhäselän alueella jatkettiin ja tiivistettiin yhteistyön tekemistä eri kaupungin toimialojen, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Hammaslahdessa toteutettiin perinteinen Koko perheen talvitapahtuma ja uutena yhteistyön muotona järjestettiin neljä kertaa Ilta kirjastolla -tapahtumat Pyhäselän kirjastolla. Yhteinen toimistotila Pyhäselän 4H-yhdistyksen ja MLL:n kanssa on ollut erittäin hyvä asia. Reijolassa Pelipäivä alakouluikäisille, auringonkukkapellon kylväminen ja Syyshavinat ovat olleet yhteistyön avulla toteutettuja tilaisuuksia. Reijolan nuorisotilalla nuoriso-ohjaaja on ollut avointa toimintaa kaksi kertaa viikossa 3.-6.-luokkalaisille ja yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Reijolassa kävijämäärä nousi kevään vajaasta kahdestasadasta syksyn yli 200 kuukausikäyntiin. Vakituisia kävijöitä oli kevätkaudella noin 40 ja syyskaudella yli 100 nuorta. Ilahduttavaa on ollut huoltajien kanssa tehty yhteistyö. Vanhemmat ovat ottaneet rohkeammin yhteyttä lastaan koskevissa asioissa. Reijolan koulun kanssa yhteistyö tiedotuksen muodossa toimii hyvin. Yhteistyö Reijolan kirjaston kanssa on luontevaa.
Pyhäselän koulun Jopo-ryhmässä nuoriso-ohjaaja ottaa osaa oppilaiden ja huoltajien ryhmään valintahaastatteluihin sekä osallistuu oppituntien pitoon (mm. ryhmäytyminen, kuuleminen, työhön liittyvät asiat), retkiin sekä vastaa oppilaiden työpaikkaopiskelujaksojen suunnittelusta, työsopimusten teosta ja vierailuista työpaikoilla. Oppilaspalaverit (oppilas-huoltaja-opettaja-opo) ovat myös osa työnkuvaa Jopo-ryhmän kanssa. Koulun kanssa tehtävää yhteistyötä on tehty perustamalla koulun kellariin välituntitila. Tila toimi kevään aikana ja kävijöitä oli lähinnä 7.-luokkalaisissa. Syksy kaudella koulun kanssa tehtävä yhteistyö oli ryhmäytymiseen osallistuminen, välituntitilaa pidettiin avoinna joitakin kertoja ja yhteistyötä opettajien kanssa oli jonkin verran. Yhteistyö ei lähtenyt eteenpäin suunnitellust i. Oppilaiden kuuleminen toteutettiin ja pienimuotoista tyttöjen kerhotoimintaa järjestettiin. Pyhäselän alueella työskentelee yksi vakinainen nuoriso-ohjaaja. Rantakylän nuorisotyö Rantakylän saadessa uudet tilat käynnistettiin koulun ja kirjaston kanssa yhteistyö. Yhteistyöhön laadittiin ns. vuosikello, jossa on päivitetty yhteiset tapahtumat ja hankkeet. Nuorten kuuleminen tehtiin syksyllä seiskaluokkalaisille heidän ryhmäytyspäivillä sekä satunnaisesti kuultiin kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisia laadituin kysymyksin. Alueella työskentelee kaksi nuoriso-ohjaajaa sekä oppisopimusopiskelija. Avoimet ovet palvelevat 3-6luokkalaisia ja 7 luokkalaisista ylöspäin. Toiminnassa on ollut säännöllisesti mukana 170-180 nuorta ja kuukausittain käyntimäärät ovat olleet noin 700 käynnissä. Rantakyläläisiä nuoria osallistui City of youngsters ryhmävaihtoon Espanjaan. Talotoimikunta käynnistettiin ja maahanmuuttajapoikien liikuntakerho jatkui kerran viikossa. Talon tiloja käyttävät myös Rantakylän Eläkkeensaajat, nuorisojärjestöt sekä koulujen ryhmät ja tukioppilaat. Bänditoiminta sai uudet hyvät toimitilat joita käyttää nyt useampi alan harrastaja. Sinkkolan nuoriso- ja asukastalo Sinkkola toimii eteläisen alueen nuoriso- ja asukastalona. Kesäisin Sinkkolassa toimii kotieläinpiha sekä kesäkahvila, avoinna ti-su 9-17. Kesäkausi käynnistyi toukokuussa luokkien ja päiväkotiryhmien ympäristökasvatukseen sekä kotieläinpihaan tutustuvilla vierailuilla. Kesäkuussa Sinkkola järjesti 3 päiväleiriä alakouluikäisille. Teatteri Traktori/Teatteri Otsot tuottivat näytelmän Fedja-setä, kissa ja koira heinäkuussa, yhteensä 20 esitystä, sekä 1 teatterileirin. Kesällä -14 kotieläinpiha oli avoinna toukoheinäkuu (n. 15.000 vierailijaa). Talvella Sinkkolan toiminta painottuu junnutoimintaan sekä asukastalotoimintaan. Toimintaa järjestettiin 4-6 luokkalaisille. Kevätkaudella avoinna ke ja to 12-16. Syyskaudella avoinna ke ja to 12-17. Nuorten iltoja oli keväällä ke 16-20 ja pe 17-22. Syyskaudella pe 17-22. Keskiviikkoisin on nuorisotalon sählyvuoro 20-21. Talolla toimi omia pienryhmiä sekä nuorisojärjestöjen kerhoja. Sinkkola vastaa Lyseon peruskoululla tehtävästä koulunuorisotyöstä kahtena koulupäivänä. Koululla päivystää nuoriso-ohjaaja sekä nuoriso-ohjaaja-opiskelija. Toiminta sisältää nuorten tapaamista, välituntitoimintaa sekä yhteistyötä oppilaskunnan sekä tukioppilaiden kanssa. Vuosi 2014 oli poikkeuksellinen; päätös päiväkodin rakentamisesta Sinkkolan laitumelle lisäsi asukkaiden aktiivisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Aikuisväestö löysi Sinkkolan ja saimme huomattavan paljon mediajulkisuutta. Sinkkolan asema noljakkalaisten kokoontumis- ja tapahtumapaikkana vahvistui ja yhteistyö asukasyhdistyksen kanssa lisääntyi. Ajatus Yhteinen Sinkkola poiki mm. hankehakemuksen,
jossa ajatuksena on yhteinen toimintamalli Noljakan koulun, tulevan päiväkodin sekä alueen asukkaiden kanssa. Alueella työskentelee täysipäiväinen ja puolipäiväinen nuoriso-ohjaaja sekä oppisopimusopiskelija. Tuupovaaran nuorisotyö Tuupovaaran nuorisotila on avoinna nuorille maanantaisin klo 15 19, torstaisin klo 13 20 ja perjantaisin klo 17 22. Torstain pelikerho on suunnattu myös alakoululaisille. Toimintoina kokeiltiin myös maanantaisin askartelukerhoa keväällä ja touhukerhoa syksyllä. Tuupovaarassa on hyvä bändien harjoittelutila. Bändiohjaaja kävi ohjaamassa bändejä joka toinen viikko ja ohjauksessa on viisi bändiä. Noin 90 % alueen alakoululaisista osallistuu nuorisotalon järjestämään toimintaa ja ikähaitari kattaa 1-30 vuotiaat. Tuupovaarassa oli vuoden aikana noin 300 400 käyntiä kuukaudessa ja noin 80 90 vakituista kävijää. Nuorten omatoimista aktiivisuutta ovat lanit, jotka nuoret järjestivät itsenäisesti hiihto- ja syyslomalla. Osallistujia oli yhteensä 67 nuorta. Syysloman lanit olivat megalanit kestäen yhteensä 119 tuntia. Tuupovaaran alueen yhteisön tiiviys näkyy hyvänä yhteistyönä ja nuorisotyön toiminnan tukemisena. Vuoden aikana Martat kävivät kaksi kertaa opettamassa lapsille terveellisten välipalojen tekemistä, Tuupovaaran Urheilijoiden kanssa pidettiin lasten hiihtokoulua (58 osallistujaa) ja kirjaston kanssa järjestettiin alakoululaisten kirjastoillat (2, 42 osallistujaa). Koulun kassa tehtiin myös uutta yhteistyötä. Tuupovaaran nuorisotalo sai lahjoituksena tarvikkeita ja laitteita LC-Tuupovaaran Ladyiltä, Tuupovaaran Osuuspankilta, Ravintola Wirsuvaarasta sekä yksityisiltä ihmisiltä huonekaluja ja askarteluun sekä muihin toimintoihin 15 muovikassillista villa- ja muita neulelankoja. Tuupovaaran nuorisotalo toimii myös viikonloppuleirien pitopaikkana. Vuoden 2014 aikana järjestettiin 3 lasten ja nuorten leiriä (58 osallistujaa). Leirien järjestäjinä toimivat kaupungin nuorisotalot ja nuorisojärjestöt. Nuorisotalo toimii myös erilaisten tapahtumien ja kerhojen pitopaikkana. Talolla järjestettiin yli 90 erilaista tapahtumaa hippohiihdoista syntymäpäiviin. Nuorisotalon vakiokäyttäjiä olivat nuorisotoimen lisäksi Tuupovaaran Eläkkeensaajat, kansalaisopisto, MLL, TuuU, Sanankeidas, ala- ja yläkoulu. Alueella työskentelee nuorisosihteeri. Vuoden 2014 aikana talotyössä on ollut työssä oppijana myös nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja opiskelija. Nuorisotyö koulussa Nuorisotyötä koulussa tehdään tällä hetkellä Joensuun Lyseon peruskoululla ja Pyhäselän yläkouluilla sekä Heinävaaran alakouluilla. Lyseolla on koulun kanssa pohdittu työmuotoja. Tällä hetkellä Lyseolla työskentelee Sinkkolan tai Whisperin ohjaajia kolmena päivänä viikossa. Pyhäselässä työskentelytapoina on mm. Jopo-luokan kanssa toimiminen, hiljaisen tilan työskentely sekä kerhotoiminta koululla. Heinävaarassa nuorisotila sijaitsee koulussa. Kaikilla alueilla tehdään koulujen kanssa yhteistyötä. SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Pienryhmätoiminta Toiminnan päätavoite on saada toimintaan mukaan niitä nuoria, joille pienryhmätoiminnan on katsottu olevan paras käytettävissä ja saavutettavissa oleva menetelmä oman elämänhallinnan ja -laadun parantamiseksi. Ryhmiin valikoituminen on ollut onnistunutta Nuorisoaseman ja oppilashuollon kanssa
tehdyn yhteistyön tuloksena. Ryhmät ovat toimineet hyvin; ryhmille asetettuihin toimintatavoitteet on saavutettu. Kerhojen loppuleirit ovat olleet onnistuneita. Pienryhmiä ovat ohjanneet kaksi ohjaajaa. Toiminnan on mahdollistanut koulujen, Nuorisoaseman tai KOTO-hankkeen kautta ryhmän mukaan tulleet työparit. Tämä on osoitus toimivasta yhteistyöstä ja toiminnan merkitys ja arvo nähdään myös oman toimialan ulkopuolella. Nuotta-valmennus on tuonut paljon ohjauksellista ja taloudellista lisäarvoa pienryhmätoimintaan. Yhteistyö Hyvärilän valtakunnallisten nuorisoleirikeskusten kanssa on toiminut hyvin. Toimintaan on tuonut epävakautta alati muuttuneet tilajärjestelyt (Vyöhykkeen alasajo). Pienryhmätoiminnalla on ollut yhteensä 180 kokoontumista, ja kokoontumiskerroilla yhteensä 854 nuorta, leiri ja retkipäiviä on ollut 15 ja näissä mukana yhteensä 43 nuorta. Pienryhmätoiminnassa työskentelee yksi erityisnuorisotyöntekijä. Poliisin nuortentiimi Joensuun kaupungin nuorisopalveluiden erityisnuorisotyöntekijä työskentelee Itä-Suomen poliisilaitoksen / Joensuun poliisiaseman moniammatillisessa nuortentiimissä. Nuortentiimin tarkoituksena on ollut auttaa nuoria ennakoimaan ja tiedostamaan rikosten haittoja elämälleen ja vahvistamaan heidän aikuiseksi kasvuaan. Erityisnuorisotyöntekijän toimenkuviin on kuulunut kiinteästi läsnäolo eri tapahtumissa sekä nuorten vapaa-ajalla viikonloppuisin. Nuortentiimi tekee vuodessa vierailuja kouluihin (112 oppituntia v. 2014) sekä oppitunneille että vanhempieniltoihin. Tämä kertoo hyvästä yhteistyöstä yli toimialuerajojen sekä halusta tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Nuortentiimin asiakastapauksia oli vuoden 2014 aikana yhteensä 677 kpl. Mikäli nämä asiakastapaukset ovat johtaneet poliisilaitoksella käyntiin, on näissä tapaamisissa mukana aina erityisnuorisotyöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Lisäksi eri tilaisuuksien ja tapahtumien (pl. Ilosaarirock) kautta nuortentiimi tavoitti yhteensä 2953 henkilöä. Vuonna 2014 tiimissä kiinnitettiin huomioita huolestuttavaan nuorten huumausainerikosten lisääntymiseen. Erityisnuorisotyöntekijä kiersi aiheen tiimoilta tapaamassa nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä. Nuorten tiimissä työskentelee yksi erityisnuorisotyöntekijä. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön on ollut tarkoitus tarjota tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa tai eivät ole löytäneet jatko-opiskelupaikkaa tai työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Joensuun kaupunki on toteuttanut etsivää nuorisotyötä vuoden 2014 alusta alkaen ostopalveluna Joensuun Nuorisoverstas ry:ltä. Etsivässä nuorisotyössä on työskennellyt kolme henkilöä, joista kahden henkilön palkkaukseen tulee omarahoitusosuus Joensuun kaupungin Nuorisopalveluilta ja yhden PKKY:ltä. Etsivä nuorisotyö saa tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tuen hakee Joensuun Nuorisoverstas ry. Etsivälle nuorisotyölle ilmoitettiin vuoden 2014 aikana 311 nuoresta, joista asiakkuus on aloitettu 206 nuoren kanssa. Tavoitettuja nuoria (nuoreen on saatu yhteys vähintään 2 kertaa) oli 103. Etsivä nuorisotyö on lisäksi jalkautunut peruskoulun 9.-vuosiluokille sekä vieraillut nuorisotaloilla. Huomioitavaa on verkossa tapahtuvan etsivännuorisotyön laajamittainen käyttöönotto. Kotoutuminen liikunnan avulla
KOTO- liikuntahanke alkoi huhtikuussa 2014 jatkuen vuoden vaihteen yli. Hankkeen kohderyhmänä olivat edelleen vasta maahan muuttaneet lapset ja nuoret, mutta myös uutena kohderyhmänä naiset ja sitä kautta koko perhe. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää erityisesti lasten ja nuorten, mutta myös naisten kotoutumista paikallisiin yhteisöihin liikunnan avulla. KOTO liikuntahankkeessa on ollut yksi osa-aikainen työntekijä sekä liikuntaryhmissä on toiminut 2-4 monikulttuurista/ maahanmuuttajataustaista ohjaajaa. Koto- liikuntahanke on tehnyt aktiivista yhteistyötä paikallisten maahanmuuttajien kanssa toimivien koulujen, järjestöjen, yhteisöjen ja seurojen kanssa. Hankkeen toimintoja ovat muun muassa olleet naisten pyöräilykurssi (7 osallistujaa), kesäloman liikunnalliset päiväleirit yhteistyössä pienryhmätoiminnan kanssa 3.viikon ajan (20 leiriläistä), syysloman liikuntaleiri 3.päivää (15-18 osallistujaa), monikulttuuristen nuorten ryhmänohjaajiksi (5) kouluttaminen POKALIn liikunnan ohjauskurssilla, koulunjälkeiset liikuntakerhot valmistavan perusopetuksen ryhmille (2 ryhmää yhteensä 20 lasta) lisäksi monikulttuurisia tapahtumia, joissa hanke oli mukana yhteistyötahona. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat aloittivat hankkeelle maahanmuuttajanaisten liikuntakartoituksen, jonka avulla selvitetään millaisille palveluille tai tiedolle on tarvetta. Sen pohjalta hanke lähtee toteuttamaan tai ohjaamaan tyttöjä ja naisia heidän tarvitsemiin palveluihin. Hankkeen toimintaan löysivät myös syyrialaiset, joiden kotoutumisen edistämisessä hanke tulee olemaan mukana liikunnan saralla. Bändiohjaus Bändiohjaus toteutetaan ostopalveluna. Palvelun tuottaa Joensuun kaupungille Joensuun Popmuusikot ry. Bändikerhoja järjestetään Niinivaaran, Rantakylän, Noljakan ja Heinävaaran alakouluilla, sekä Uimaharjun ja Tuupovaaran nuorisotiloilla. Bändiohjausta järjestetään Rantakylän, Enon, Uimaharjun ja Tuupovaaran nuorisotiloilla, sekä Hammaslahden yläkoululla. Bändikerhoissa on ollut apuohjaajina mukana Karelia AMK:n opiskelijoita työharjoittelussa. Omatoimisille bändeille on järjestetty JUR-klubeja, joissa tapahtumien tuottaminen ja tekninen toteutusvastuu on nuorilla itsellään. Tapahtumia on järjestetty Rantakylän nuorisotiloissa, sekä erillisissä vuokrattavissa tiloissa pääsääntöisesti Joensuun keskusta-alueella, koska keskusta-alueella ei ole nuorisotiloissa esiintymismahdollisuuksia. Rantakylän nuorisotiloilla on laitteisto demoäänitystä varten, mutta tilat eivät sovellu varsinaiseen äänitystyöhön. Bändikerhot ja ohjattavat ohjauspaikkojen mukaan: Rantakylä nt: Eno nt: Uimaharju nt: Tuupovaara nt: Kiintelysvaara yk/heinävaara ak Hammaslahti yk: Rantakyl ä ak: Noljakk a ak: Ohjauskerrat: 16 16 16 16 30 20 20 75 16 Ryhmien lkm: Ohjattavien lkm: Omatoimiset ryhmät: Niinivaara ak: 2 3 2 4 2 1 2 2 2 2 10 9 14 14 5 10 7 13 35 3 1 6 JUR - klubit
MUUT OHJAUSPALVELUT Nuorisovaltuusto Kaudella 2014 yleiskokoukset järjestettiin kesää lukuun ottamatta joka kuukausi. Eri projektien tai tapahtumien työryhmiä pidettiin noin 2-3 viikossa. Oppilaskuntatoiminnassa nuorisovaltuusto kutsui yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilas- ja opiskelijakuntien edustajat koolle noin joka toinen kuukausi. Nuorisovaltuustoa kuultiin aktiivisesti. Valtuusto tapasi Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttilan ja opetusministeri Krista Kiurun sekä antoi lausunnon kuntalain muutoksesta ja osallistui keskusteluun lasten ja nuorten kärkihankkeesta. Kauden aikana järjestettiin päättäjätapaaminen, ja kuulemistilaisuus mahdollisista kuntaliitoksista. Nuorisovaltuustolla oli puhe- ja läsnäolo-oikeudet lautakunnissa. Nuorisovaltuuston järjestämät tapahtumat tavoittavat hyvin osallistujia. Vuoden aikana järjestettiin mm. Clubeja ja Jns On the Poolside Vesikossa. Kaikki tapahtumat ovat 0-promillea periaatteella toimivia tapahtumia. Jns On the Street on edelleen Pohjois-Karjalan suurin nuorilta nuorille tapahtuma. Itse tehty - rahaa haettiin neljään hankkeeseen ja rahaa myönnettiin kahdelle hankkeelle. Syksyllä 2014 pidettiin nuorisovaltuustovaalit. Vaaleissa oli ehdolla 39 nuorta. Koulukierros toteutettiin kaikilla yläkouluilla ja toisen asteen oppilaitoksissa. Vaalit käytiin kouluilla 11. 12.11.2014 ja Isossa Myyssä oli ennakkoäänestysmahdollisuus. Äänestysprosentti oli 48,9%. Nuorisovaltuustolla työskentelee osaaikainen nuorisoasiamies. Loma-aikojen toiminta Kesätoimintana järjestettiin alakouluikäisille päiväleireinä: 4 päiväleiriä Sinkkolassa, sekä päiväleirejä Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja retki Powerparkkiin. Alakouluikäisille järjestettiin 4 kesäleiriä. Yläkouluikäisille järjestettiin Melontaretki, retki Powerparkkiin sekä 3 leiriä. Pienryhmätoiminta jatkoi kesäkuun ajan ryhmäläisten kanssa kokoontumisia. KOTO-hanke järjesti kaksi kolmen viikon liikuntaleiriä päiväleirinä. Kesällä 2014 järjestettiin leiritoimintaa 59 päivää. Leireille osallistui 211 leiriläistä ja kokonaisuutena kertyi 684 leirivuorokautta ohjattua leiritoimintaa. Nuorisotaloista Rantakylä ja Whisper olivat auki kesäkuussa ja osin heinäkuussa. Kävijöitä toiminnassa oli noin 1000 käyntikertaa. Lisäksi etsivän nuorisotyön työntekijät päivystivät nuorisokeskus Whisperissä kahdeksana päivän (56 nuorta). Lisäksi järjestettiin yhdessä nuorisovaltuuston kanssa JNS on the Street tapahtuma, jossa tällä kertaa oli esiintyjänä Haamu, sekä osallistuttiin kirjaston Takapiharockin järjestämiseen. Sinkkolan kotieläinpiha toimi aiemman elokuun lopun sijasta heinäkuun loppuun. Syynä oli sekä päiväkodin rakentamisen aikataulu että kesätyöntekijämäärän vähäisyys. Sinkkola oli auki 13.5. 3.8.2014. Kotieläinpihassa ja sen toiminnoissa oli noin 15 000 vierailijaa. KesäHelppi jaettiin jokaiselle alakouluikäiselle oppilaalle koulun kautta. Kesän toimintoihin ilmoittautuminen tapahtui verkkokaupan kautta, jossa ilmoittautumisen yhteydessä leiri maksettiin samalla. Tarvittaessa oli mahdollisuus maksaa leiri käteisellä Joensuun palveluiden palvelupisteissä. Verkkokauppa toimi hyvin. Huoltajille tehdyn kyselyn mukaan 65% vastaajista piti verkkokaupan käyttöä helppona. 70% kauppaa käyttäneistä haluaa jatkossakin ostaa leirit verkkokaupan kautta. Syys- ja talvilomalla järjestettiin kaupunkiretkiä, Laneja sekä taloilla pienimuotoisia tapahtumia ja lomaaikojen avointa toimintaa.
Kansainvälinen toiminta Nuorisovaihdoissa toteutettiin The city of Youngsters nuorisovaihto 1.-9.8.2014 Murciaan, Espanjaan. Vaihot oli Erasmus+ -avaintoiminto 1 mukainen ryhmävaihto, johon osallistui Suomesta yhdeksän nuorta Rantakylästä ja Uimaharjusta sekä kaksi ohjaajaa. Nuoret ideoivat teeman, suunnittelivat ohjelmaa, keräsivät rahoitusta ja tekivät ohjaajien kanssa Erasmus+ -hakemuksen. Yhteistyökumppaneina olivat Murcian kunta Espanjasta ja Svegen kaupunki Norjasta. Hankkeen hallinnoinnin hoiti Nuorisokeskus Metsäkartano, joka on hyvä kumppani kansainvälisessä nuorisotoiminnassa. Kesälle 2014 valmisteltiin isoa pohjoismaista nuorisoseminaaria, The Bright Lights of the Nordic Sites. Hankkeelle saatiin Pohjoismaiden kulttuurirahaston ja Nordbukin rahoitus. Seminaari jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautujamäärän myötä. Yhteistyökumppaneina seminaarissa olivat Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK ja Pohjoinen Valo hanke. Tieto- ja neuvontapalvelut Vuoden 2014 alussa kokoontui säännöllisesti nuorten mediatoimitus, jonka tarkoituksena oman materiaalin tuottamisen lisäksi antoi nuorille mahdollisuuden tutustua myös alueen muihin mediatoimijoihin. Näiden yhteyksien avulla pystyttiin tuottamaan aineistoa niin sanomalehdille, radiokanaville kuin myös sähköisiin viestimiin. Lisäksi keskustelua aineiston tuottamisesta Joensuu kaupunki idässä FB-sivustolle aloitettiin. Nuortenjoensuu.fi sivuston käyttöä lisättiin mm. järjestöjen viest intävälineenä ja sen rinnalle luotiin Nuortenjoensuu.fi FB-sivu reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Nuorten mediakasvatusta varten Joensuun yläkouluille suunnattiin mediakasvatustyöpaja, josta koottiin helposti omaksuttava opetustyökalu kaikkien ohjaajien käytettäväksi. Oppitunnit ovat osa Kulttuuri virtaa kokonaisuutta. Järjestöavustukset ja järjestöyhteistyö Nuorisopalvelut jakoivat vastikkeellisina avustuksina järjestöille yhteensä 93.000,00. Tästä avustuksesta päätoimisten nuoriso-ohjaajien palkkausavustuksia (51.152,00 ) jaettiin 11 (12 järjestöä vuonna 2013) järjestölle. Toiminta-avustuksia sai yhteensä 18 järjestöä (27 järjestöä vuonna 2013). Toiminta on ollut, vaikkakin avustusta saaneiden järjestöjen lukumäärä pienenikin, lähes aikaisemman kaltaista. Järjestöille on markkinoitu nuortenjoensuu.fi-sivuston käyttöä omien toimintojen markkinoint iin. Vuoden 2014 aikana päätettiin siirtyä sähköisten lomakkeiden käyttöön (mm. avustushakemukset) em. sivuston kautta Järjestöjen välistä yhteistyötä on kehitetty järjestämällä yhteisiä tapaamisia eri teemojen ympärille. Myös yhteisten koulutusten tarvetta kartoitettiin.
Liikuntapalvelut YLEISTÄ Liikuntapalvelujen toimintavuosi 2014 on ollut jälleen monipuolinen ja mielenkiintoinen. Hallinnossa toteutettiin asiakastyytyväisyyskyselyjä vuoden lopussa sekä kuntalaisille, seuroille että senioripalvelujen käyttäjille. Liikuntapalvelujen viestinnän koordinoimiseksi perustettiin viestintäryhmä. Päivittäisviestintää tehdään nykyisin nettisivujen lisäksi myös sosiaalisen median (Facebook) kautta. Liikuntapalvelujen hanketoiminta on ollut aktiivista. Urheiluakatemiassa toteutettiin 2URAAhanketta, jolla pyritään lisäämään itäsuomalaista osaamista ja yhteistyötä urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseksi. Lisäksi liikuntapalvelut oli osatoteuttajana Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus hankkeessa, jota hallinnoi Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy. Vuoden 2014 aikana toteutettiin myös KOTO-hanketta, jonka tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttajalapsia ja -nuoria sekä naisia liikunnan avulla. Vuoden loppupuolella liikuntapalvelut pääsi mukaan kansalliseen pilottihankkeeseen Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria, jota toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on löytää liikuntapalveluihin sopivia ympäristöjohtamisen toimintamalleja kestävän kehityksen edistämiseksi. Pitkäaikainen liikuntapalvelujen työntekijä Marjaleena Laakkonen jäi erityisliikunnanohjaajan toimestaan eläkkeelle huhtikuussa 2014. Joulukuun kokouksessaan vapaa-aikalautakunta päätti valita Marjaleenan Vuoden Liikuttajaksi Joensuussa ansioituneesta liikunnanohjaustyöstään. AVUSTUKSET Seura-avustuksia jaettiin toimintavuoden aikana yhteensä 179 966 euroa. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa avustusmäärärahaa leikattiin, joten avustusmääräraha oli 180 000 euroa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 51 joensuulaiselle urheiluseuralle. JOENSUUN URHEILUAKATEMIA Akatemian perustoimintaa ovat kolmesti viikossa järjestettävät aamuvalmennukset. Valmennusta järjestettiin keväällä 16 ja syksyllä 15 lajissa, tenniksen jäädessä sivuun. Joulukuun kokouksessaan akatemian johtoryhmä nimesi pesäpallon akatemian toiseksi kärkilajiksi. Joensuun Urheiluakatemia osallistui urheiluoppilaitosseminaariin toukokuussa ja urheiluakatemiatapaamiseen kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lisäksi Kimmo Hyppönen ja Jarkko Rieppo osallistuivat European Athlete as Student -konferenssiin Roomassa syyskuun puolivälissä.