Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 Kuvio 1 3 2.3 Kuvio 2. 4 2.4 Piha-alue ja lammikot... 4 3. Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 6 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus. 6 3.2 Uhanalaiset putkilokasvit... 7 4. Linnusto 7 4.1 Linnustoselvityksen tulokset 7 4.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit..8 5. Liito-oravaselvitys... 8 5.1 Yleistä liito-oravasta... 8 5.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät... 8 5.3 Liito-oravaselvityksen tulokset... 9 6. Lepakkoselvitys...9 6.1 Yleistä lepakoista... 9 6.2 Selvitysalueen lepakot... 10 7. Yleistä viitasammakosta... 11 7.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset... 11 8. Päätelmät 11 Lähteet.. 12

3 1 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Paimion kaupungissa, keskusta-alueen kaakkoispuolella. Alueen pinta-ala on noin kymmenen hehtaaria. Alueen pohjoisosa on metsää ja eteläosa entisen motellin piha-aluetta. Metsäalueella on kulkenut valaistu kuntopolku, joka erottuu maastosta enää paikoin. Vanha valojohto on osittain paikoillaan puissa ja osittain pudonneena maahan. Luontoselvitys on tehty asemakaavan muutossuunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2015 aikana linnusto-, liito-orava-, viitasammakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset sekä lepakkokartoitus. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin 14.6.2015 kiertämällä alue kattavasti jalkaisin läpi. Kasvillisuutta katseltiin myös 7.6.2015. Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Kuvio 1 Kuviolla 1 on kalliometsää (Vr), jossa kasvaa 40-80 -vuotiaita mäntyjä. Mäntyjen seassa kasvaa muutamia kuusia ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kallion painaumissa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, kanervaa, kangasmaitikkaa, kevätpiippoa, oravanmarjaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, kerros-, kangaskynsi- ja sulkasammalta sekä kangasrahkasammalta. Kallion päällä kasvaa puolukkaa, kanervaa, poronjäkäliä, hirvenjäkäliä ja kalliotierasammalta. Kalliometsää on hoidettu eikä siellä ole lahopuuta.

4 Kuva 1: Kalliometsää (Vr) 2.3 Kuvio 2 Kuviolla 2 kasvaa 60-80 vuotiasta männikköä, jonka seassa kasvaa myös kuusia ja muutamia haapoja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa, kevätpiippoa, kangasmaitikkaa, kieloa, oravanmarjaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, kangaskynsi-, sulka- ja kerrossammalta. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuva 2: Mustikkatyypin tuore kangasmetsä (MT) 2.4 Piha-alue ja lammikot Entisen motellin piha-alueella on neljä majoitusrakennusta ja kaksi varastorakennusta sekä pieni pihasauna. Lisäksi piha-alueella on kaksi kaivettua lammikkoa. Piha-alueella tehdään maansiirtotöitä. Kuva 3: Lammikko majoitusrakennusten edessä

Kuva 4: Selvitysalueen lounaisosassa oleva lammikko 5

6 Kartta 1: Selvitysalueen luontotyypit Numero 1 on kalliometsää (Vr), numero 2 on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT) ja numero 3 on pihaaluetta 3 Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat ovat luokiteltu koko maassa ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi (NT). Kalliometsät ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa luokiteltu säilyviksi (LC). Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kalliot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Selvitysalueen kalliometsää on kuitenkin hoidettu, eikä siellä ole

7 lahopuuta, jolloin kuvio 1 ei ole metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lammikot ovat ihmisen kaivamia eivätkä näin ollen ole vesilain mukaan suojeltavia. 3.2 Uhanalaiset putkilokasvit Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja tai uhanalaisia kasvilajeja. 4 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 26.4., 15.5. ja 1.6.2015 klo 4:00 8:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 4.1 Linnustoselvityksen tulokset Selvitysalueella havaittiin 14 lintulajia ja yhteensä 25 pesivää paria sekä räkättirastas yhdyskunta. Yleisimmät linnut olivat peippo, pajulintu ja punarinta. Ne ovat yleisiä lintuja koko Suomessa ja viihtyvät monentyyppisissä metsissä ja puutarhoissa. Lammikolla havaittiin 26.4. sinisorsa koiras, mutta koska muita havaintoja siitä ei tehty, voidaan se tulkita muuttavaksi. Lisäksi selvitysalueen läheisyydessä havaittiin laulurastas, mustarastas, sepelkyyhky, vihervarpusia ja variksia. Taulukko 1: Alueella havaitut lintulajit ja niiden pesivä parimäärä Lintulaji Kuvio 1 Kuvio 2 Piha-alue Metsäkirvinen 1 Rautiainen 1 Punarinta 1 2 1 Räkättirastas Useita pareja yhdyskunnassa Punakylkirastas 1 Lehtokerttu 1 Pajulintu 1 1 1 Hippiäinen 1 Kirjosieppo 1 Harmaasieppo 1 Sinitiainen 1 Talitiainen 1 1 Peippo 2 3 2 Keltasirkku 1 Yhteensä: 6 9 10 + räkättirastaat

8 4.2 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2010 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut. 2005. Ympäristöministeriön wwwsivut. ) Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei havaittu uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia tai Suomen vastuulajeja tai EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeja. 5 Liito-oravaselvitys 5.1Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 5.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen, leppien ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat

9 parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Entisen motellin alueen liito-oravaselvitys tehtiin 26.4.2015. 5.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 6 Lepakot 6.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa 50 80 metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin 15 20 metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999. Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa

10 kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 6.2 Selvitysalueen lepakot Selvitysalueella tehtiin lepakkokartoitukset 1.6., 21.6. ja 10.8. Kartoitukset aloitettiin tunti auringon laskun jälkeen. Sää kartoituskerroilla oli poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen sekä metsässä että entisen motellin pihapiirissä. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa on vaikea erottaa toisistaan detektorin avulla, joten tässä selvityksessä niitä nimitetään yhdessä viiksisiipoiksi. Jokaisella kartoituskerralla alueen lammikoiden läheisyydessä havaittiin 2-3 pohjanlepakkoa saalistamassa. Metsäalueella lepakoita ei havaittu kertaakaan. Kallioalueella on kuitenkin halkeamia, joissa lepakot voivat olla päivällä. Piha-alue luokitellaan tärkeäksi ruokailualueeksi eli luokkaan II. Kartta 2: Pohjanlepakoiden saalistusalue Saalistusalue on rajattu punaisella viivalla

11 7 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC). Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. 7.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset Viitasammakkoselvitys tehtiin 25.4. illan hämärtyessä. Sää oli pilvinen, tuuli tyyntä ja lämpötila noin 5 astetta. Selvitysalueen lammikoiden rannalle käveltiin mahdollisimman äänettömästi, etteivät mahdollisesti lammikolla olevat viitasammakot lopettaisi ääntelemistään. Lammikoilla ei havaittu viitasammakoita. 8 Päätelmät Selvitysalueella ei havaittu metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä eikä vesilain mukaan suojeltavia vesistöjä. Uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia putkilokasveja ei alueelta löydetty. Viitasammakoita tai merkkejä liito-oravasta ei myöskään löydetty. Alueella havaittiin 14 lintulajia ja yhteensä 25 pesivää lintuparia. Lintulajien joukossa ei ollut uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, Suomen vastuulajeja tai EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeja. Piha-alueella havaittiin 2-3 pohjanlepakkoa saalistamassa. Suunnittelussa tulee huomioida, että lepakoille jää alueelle suojaisia saalistuspaikkoja.

12 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M. 2002: Lepakot, salaperäiset nahkasiivet. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sisältödokumentti 17.9.2007 / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V- liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248356&lan=fi Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. www.ymparisto.fi/fi.fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/suomen_lajien_punainen_lista_2010/alueellisesti_uh analaisista_lajeista Sisältödokumentti 1.2.2012 / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=404980&clan=fi www.luomus.fi/elaintiede/selkarankaiset/tietoa/lepakot/lajit.htm Suomessa tavatut lepakkolajit. Tulostettu 5.7.2013 Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119748&lan=fi

PAIMION KAUPUNKI Liikenneselvitys Iso-Iivarintielle välillä vt 1 st 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.4.2017 P32583

Raportti 1 (12) 28.4.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue... 1 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne... 2 2.1.1 Liikenne-ennuste... 3 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne... 4 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne... 4 2.4 Pysäköinnin nykytilanne... 5 2.5 Liikenteen ongelmat... 6 2.5.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 6 2.5.2 Liikenneturvallisuus... 6 2.6 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat... 6 2.7 Kaavoitus... 6 3 Kaavaratkaisu ja maankäytön synnyttämä liikenne... 7 4 Liikennejärjestelyille tarvittavat tilavaraukset... 10 5 Vaikutusten arviointi... 10 5.1 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen... 10 5.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 11 5.3 Liikenneturvallisuus... 11 Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) 28.4.2017 Liikenneselvitys Iso-Iivarintielle välillä vt 1 st 110 1 Yleistä 2 Suunnittelualue Työn tarkoituksena oli laatia liikenneselvitys Paimiossa sijaitsevalle Iso- Iivarintielle valtatien 1 (Turku-Helsinki moottoritie E18) sekä seututien 110 (Valtatie) väliselle osuudelle. Kyseisen tieosuuden molemmille puolille on vireillä toimitilarakennusten asemakaavat (Iso-Iivarintien asemakaava ja Valtatie 1:n asemakaavan muutos). Iso-Iivarintien asemakaavan alueelle on kaavoitettu toimitilarakennusten korttelialueiden lisäksi myös yleisen tien aluetta, energiahuollon alue, suojaviheralue sekä maa- ja metsätalousalue. Selvityksessä on tarkasteltu suunnittelualueiden kytkeytyminen nykyiseen liikennejärjestelmään, arvioitu uuden maankäytön synnyttämä liikenne sekä arvioitu sen aiheuttamat vaikutukset. Paimion kaupungilta työtä on ohjannut kaavoitusinsinööri Juha Suominen. Selvitys on laadittu :ssä, jossa työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijoina DI Saara Aavajoki sekä Tkk Saara Pölkki. Suunnittelualueet sijaitsevat Paimiossa Tapiolan kaupunginosan eteläpuolella (kuva 1). Suunnittelualueet rajoittuvat valtatien 1 eteläpuolelle ja seututien 110 pohjoispuolelle. Suunnittelualueiden välissä kulkee Iso-Iivarintie (yhdystie 2352), joka kuuluu myös osittain Iso-Iivarintien asemakaava-alueeseen. Muuten Iso- Iivarintien asemakaava-alue sijoittuu Iso-Iivarintien itäpuolelle ja rajoittuu pohjoisessa valtatien 1 liittymän eteläpuolelle. Valtatie 1:n asemakaavan muutosalue sijaitsee Iso-Iivarintien länsipuolella, seututien 110 ja Iso-Iivarintien kanavoidun liittymän läheisyydessä. Valtatie 1:n asemakaavan muutosalueen pohjoisosassa kulkee Ajurintie. Muita katuja suunnittelualueiden läheisyydessä ei nykytilassa ole. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti (Muokattu lähteestä: Maanmittauslaitos). Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (11) 28.4.2017 Kuvan 2. ilmakuvassa on esitetty punaisella katkoviivalla Valtatie 1:n asemakaavan muutosalue Iso-Iivarintien länsipuolella ja Iso-Iivarintien asemakaava-alue samaisen tien kohdalla ja sen itäpuolella. Iso-Iivarintien asemakaavan alueella on nykyisellään motocrossrata ja metsää. Valtatie 1:n asemakaavan muutosalueella on metsän lisäksi nykytilassa muutamia entisen Paimion motellin rakennuksia, jotka on tarkoitus purkaa tulevaisuudessa. Kuva 2. Valtatie 1:n asemakaavan muutosalue kuvassa vasemmalla ja Iso-Iivarintien asemakaava-alue oikealla (Muokattu lähteestä: Maanmittauslaitos). 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien liikenneväylien vuorokauden keskimääräiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 3. Esitetyt liikennemäärätiedot ovat Liikenneviraston liikennemääräkartasta vuodelta 2016. Iso-Iivarintien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on valtatien 1 ja seututien 110 välillä noin 3 000 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus kyseisellä tieosuudella on noin 9 %. Eritasoliittymän pohjoisen puoleisen Iso-Iivarintien KVL on puolestaan noin 3 800 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen osuus tästä on noin 4 %. Vastaavasti seututien 110 KVL on keskimäärin 2 200 ajoneuvoa Iso-Iivarintien länsipuolella, kun taas itäpuolella vastaava liikennemäärä on noin 2 800 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuudet ovat seututiellä 110 noin 14 % sekä itä- että Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (11) 28.4.2017 länsipuolella. Valtatien 1 KVL eritasoliittymän länsipuolella on noin 16 600 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen osuus tästä on noin 11 %. Eritasoliittymän länsipuolella KVL on noin 15 800 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen osuus tästä on 10 %. 2.1.1 Liikenne-ennuste Kuva 3. Liikennemäärät vuonna 2016 (Muokattu lähteistä: Liikennevirasto, Maanmittauslaitos). Iso-Iivarintien nopeusrajoitus on 60 km/h. Valtatien 1 nopeusrajoitus on puolestaan 120 km/h, kun taas seututien 110 nopeusrajoitus on Iso-Iivarintien liittymän länsipuolella 80 km/h ja itäpuolella 100 km/h. Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 -raportin mukaan Varsinais-Suomessa liikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2040 valtateillä noin 1,365-kertaiseksi, seututeillä noin 1,345-kertaiseksi ja yhdysteillä noin 1,21-kertaiseksi. Kun ennustetta sovelletaan suunnittelualueen läheiselle tieverkolle vuoden 2016 keskimääräisen vuorokausiliikenteen arvojen osalta, saadaan vuoden 2040 keskimääräiseksi vuorokausiliikenteeksi Iso-Iivarintiellä noin 3 500 ajoneuvoa (välillä vt 1 ja st 110) sekä noin 4 500 ajoneuvoa eritasoliittymän pohjoispuolella. Vastaavasti ennusteiden mukaan valtatien 1 liikennemäärät Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (11) 28.4.2017 olisivat vuonna 2040 noin 21 700 ajoneuvoa vuorokaudessa (eritasoliittymän länsipuoli) ja 20 700 ajoneuvoa vuorokaudessa (eritasoliittymän itäpuoli). Seututiellä 110 ennusteiden mukaiset vuorokauden keskimääräiset liikennemäärät olisivat puolestaan 2 800 ajoneuvoa (Iso-Iivarintien länsipuoli) ja 3 600 ajoneuvoa (Iso- Iivarintien itäpuoli). Etelästä Iso-Iivarintielle yhtyvän yhdystien 12199 (Husontie) liikennemäärän arvioidaan kasvavan noin 450:neen ajoneuvoon vuorokaudessa. 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Iso-Iivarintien länsipuolella kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, joka jatkuu myös Iso-Iivarintieltä Ajurintien suuntaan. Kuvassa 4. on esitetty suunnittelualueella sijaitsevat jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetut väylät. Kuva 4. Kävelyn ja pyöräilyn reitit (Muokattu lähteestä: Maanmittauslaitos). 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueiden kohdalla kulkevalla Iso-Iivarintien osuudella sijaitsee yksi linja-autopysäkki seututien 110 ja Iso-Iivarintien liittymän läheisyydessä. Muutoin linja-autopysäkit sijoittuvat eritasoliittymän etelä- ja pohjoispuolille erkanemis- ja liittymiskaistoille (liittymä 11). Kuvasta 5. näkyy suunnittelualueiden läheisyydes- Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (11) 28.4.2017 sä kulkevat Turun seudun joukkoliikenteen reitit sekä alueella sijaitsevat linjaautopysäkit. Turun seudun joukkoliikenne kulkee suunnittelualueiden läheisyydestä Paimion keskustan ja Turun keskustan välillä, tosin seudullisen joukkoliikenteen palvelutaso suunnittelualueiden läheisyydessä on melko huono, vain muutama vuoro arkipäivinä. Lisäksi suunnittelualueiden läheisyydessä kulkee kaukoliikenteen linja-autoyhteydet Turkuun, Raumalle, Helsinkiin ja Saloon. Kaukoliikenteen palvelutaso Turku-Paimio välillä on kohtalaisen hyvä, sillä linja-autoja kulkee liittymän 11 ohi keskimäärin 1-2 tunnissa sekä Turusta Paimioon aamu- ja iltahuipputunteina vielä tätäkin useammin. Myös Saloon ja Helsinkiin linja-autoja kulkee keskimäärin 1-2 tunnissa sekä aamu- ja iltahuipputunteina yhteysvälistä riippuen vieläkin useammin. Raumalle kaukoliikenteen palvelutaso on edellisiä määräpaikkoja huonompi vuorotarjonnan rajoittuessa 6-8 vuoroon päivässä. Kuva 5. Linja-autoreitit ja pysäkit (Muokattu lähteistä: Digiroad, Maanmittauslaitos). 2.4 Pysäköinnin nykytilanne Suunnittelualueilla ei ole erillisiä pysäköintialueita nykytilassa. Lähin pysäköintialue sijaitsee suunnittelualueiden lähellä Ajurintien pohjoispuolella sijaitsevalla huoltoaseman piha-alueella, jossa on reilusti pysäköintipaikkoja. Myös Valtatie 1:n asemakaavan muutosalueen länsipuolella sijaitsevalla Varsinais-Suomen ajo- Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (11) 28.4.2017 harjoittelurata Oy:llä on jonkin verran pysäköintipaikkoja suunnittelualueen lähellä. Huoltoaseman pysäköintialueet toimivat samalla myös liityntäpysäköintipaikkoina joukkoliikenteen matkustajille. Myös eritasoliittymän Turun suuntaan jatkavan rampin linja-autopysäkin läheisyydestä löytyy muutama liityntäpysäköintipaikka. 2.5 Liikenteen ongelmat 2.5.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia liikenteen toimivuus- tai sujuvuusongelmia. 2.5.2 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueiden läheisyydessä tapahtuneita poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia tarkasteltiin edellisen viiden vuoden ajanjaksolta vuosilta 2012 2016. Suunnittelualueiden läheisyydessä on tapahtunut yhteensä seitsemän poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta valtatiellä 1, joista neljä on tapahtunut eritasoliittymän itäpuolella ja kolme länsipuolella, kun onnettomuuksia on tarkasteltu noin 700 metrin vaikutusalueen etäisyydeltä eritasoliittymän keskikohdasta. Valtatiellä 1 tapahtuneista onnettomuuksista kolme oli eläinonnettomuuksia, kolme yksittäisonnettomuuksia ja yksi ohitusonnettomuus. Näistä kuusi oli omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia ja yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Iso-Iivarintieltä, suunnittelualueiden läheisyydestä, on rekisteröity neljä poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä onnettomuuksista kaksi oli risteämisonnettomuuksia, yksi kohtaamisonnettomuus ja yksi yksittäisonnettomuus. Kolme onnettomuuksista oli tapahtunut liittymäalueilla: seututien 110 ja Iso- Iivarintien liittymässä, Iso-Iivarintien ja Ajurintien liittymän läheisyydessä sekä eritasoliittymän pohjoispuoleisen rampin ja Iso-Iivarintien liittymäkohdassa. Onnettomuuksista kolme johti omaisuusvahinkoihin ja yksi johti loukkaantumisiin. Seututiellä 110 poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on rekisteröity yhteensä neljä kappaletta, kun onnettomuuksia on tarkasteltu noin 300 metrin vaikutusalueella suuntaansa Iso-Iivarintien liittymästä. Näistä neljästä onnettomuudesta kolme oli omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta ja yksi loukkaantumiseen johtanut. Yksi onnettomuuksista oli risteämisonnettomuus, joka tapahtui Iso-Iivarintien ja seututien 110 liittymässä. Loput suunnittelualueiden läheisyydestä raportoiduista onnettomuuksista olivat eläinonnettomuuksia. Yhdystiellä 12199 ei sen sijaan ole rekisteröityjä liikenneonnettomuuksia kyseiseltä aikaväliltä suunnittelualueiden läheisyydestä. 2.6 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat 2.7 Kaavoitus ELY-keskuksella ja Liikennevirastolla ei ole tällä hetkellä suunnitteilla sellaisia liikennehankkeita, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta raportissa käsiteltävien suunnittelualueiden liikennemääriin. Valtatie 1:n suunnittelualue on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) sekä Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi (TP), ja osa kyseisestä kaava- Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (11) 28.4.2017 alueesta kuuluu myös osittain kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Paimion Vistan osayleiskaavassa (vahvistunut Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014) suunnittelualue on puolestaan osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-3), joka on tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tarpeisiin. Valtatie 1:n suunnittelualueen eteläpäädyssä on osayleiskaavassa myös maininta mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista. Iso-Iivarintien suunnittelualue on myös Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan sekä Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan mukaan osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi (TP). Osa kyseisestä suunnittelualueesta kuuluu maakuntakaavan mukaan suojelualueeseen ja osa alueesta vaihemaakuntakaavan mukaan kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Vistan osayleiskaavan mukaan Iso-Iivarintien suunnittelualue on osoitettu pääosin kokonaan työpaikka-alueeksi (TP-2), jolla voi olla mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu kyseisen suunnittelualueen itäkärjen olevan suojelualuetta. Kaavaratkaisussa Iso-Iivarintien suunnittelualueella on varattu tilaa kokoojakadulle (XXTIE 1) sekä kapeammille tonttikaduille (XXTIE2 ja XXTIE3). Asemakaavassa Iso-Iivarintien suunnittelualueen kokoojakatu liittyy Iso-Iivarintiehen suunnittelualueen eteläreunassa. Samaisessa liittymäkohdassa Valtatie 1:n asemakaavan muutosalueelle johtava uusi katu (Ajurinkuja) liittyy Iso-Iivarintiehen. Asemakaavoissa Iso-Iivarintielle on siis suunniteltu tulevan nelihaaraliittymä, jonka kautta kuljettaisiin molemmille suunnittelualueille. Lisäksi Valtatie 1:n suunnittelualueella sijaitsevan Ajurintien liittymäalueelle on varattu tilaa katutilaa. Asemakaavojen luonnokset on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Valtatie 1:n asemakaavan muutoksen luonnos vasemmalla ja Iso-Iivarintien asemakaavaluonnos oikealla. 3 Kaavaratkaisu ja maankäytön synnyttämä liikenne Valtatie 1:n asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1), jolle saa sijoittaa toimisto-, tuotanto-, varasto- sekä myymälätiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksikköjä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä saa sijoittaa korttelialueelle erikseen niille osoitetulle rakennusalalle. Kaavamuutoksessa rakennusoikeutta on osoitettu Valtatie 1:n suunnittelualueelle yhteensä noin 46 890 k-m 2. Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (11) 28.4.2017 Tälle alalle saa sijoittaa enintään 3 000 k-m 2 suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikön. Uuden maankäytön synnyttämän liikennetuotoksen arvioinnissa on käytetty ympäristöministeriön opasta: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Toimitilarakennusten korttelialueen matkatuotoslukuna on käytetty 2 kävijää/100 k-m 2, minkä lisäksi tavaraliikenteen arvioinnissa käytettiin 0,3 käyntiä/100 k-m 2. Henkilöauton kulkutapaosuutena käytettiin 83 % Turun kaupunkiseudun tietojen mukaan, minkä lisäksi henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena käytettiin 1,16. Näiden arvojen perusteella saatiin kyseisen maankäytön tuottamaksi liikenteeksi yhteensä 1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun sekä meno- että paluumatkat on huomioitu. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan matkatuotoslukuina käytettiin 10 käyntiä/100 myynti-m 2, minkä lisäksi kuorma-autokuljetuksia arvioitiin olevan noin 0,15 kuljetusta/100 myynti-m 2. Henkilöauton kulkutapaosuutena käytettiin tässä 93 % ja keskimääräisenä kuormitusasteena 1,69. Valtatie 1:n asemakaavaalueen paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikön liikennetuotokseksi saatiin käytettyjen tunnuslukujen perusteella yhteensä noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä Valtatie 1:n asemakaava-alueen tuottaman liikenteen määrä on siis noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Iso-Iivarintien asemakaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle myös toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-2), joille saa sijoittaa toimisto-, tuotanto-, varasto- sekä myymälätiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksikköjä. Korttelialueelle saa sijoittaa kuitenkin paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksikköjä, kuten esimerkiksi auto-, vene-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvikekaupan tiloja. Kyseisten toimitilarakennusten korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 66 000 k-m 2. Toimitilarakennusten korttelialueiden lisäksi Iso-Iivarintien asemakaava-alueelle on kaavoitettu myös yleisen tien aluetta (LT), suojaviheralue (EV), energiahuollon alue (EN) sekä maa- ja metsätalousalue (M). Energiahuollon alueelle saa rakentaa energiaa tuottavan voimalaitoksen. Kyseisen alueen rakennusoikeus on noin 4 400 k-m 2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköiden arviointiin käytettiin samoja matkatuotoslukuja sekä henkilöauton kulkutapaosuutta ja kuormituslukua kuin Valtatie 1:n asemakaava-alueellakin. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköille tarkoitetun tilan arvioitiin olevan toimitilarakennusten korttialueille tarkoitetusta rakennusoikeudesta noin 8 000 k- m 2. Kyseisen maankäytön liikennetuotokseksi saatiin siten noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaavasti lopulle rakennusoikeudelle (58 000 k-m 2 ) laskettiin matkatuotokset käyttäen matkatuotoslukuina Valtatie 1:n alueella käytettyjä toimitilarakennusten korttelialueen tunnuslukuja. Kyseisen maankäytön liikennetuotokseksi saatiin tällöin noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi Iso-Iivarintien asemakaava-alueelle arvioitiin mahdollisen voimalaitoksen matkatuotokset käyttäen arviona noin 30 käyntiä vuorokaudessa, eli meno- ja paluumatkat huomioiden voimalaitos tuottaa noin 60 ajoneuvon liikennemäärän vuorokauden aikana. Yhteensä Iso-Iivarintien asemakaava-alueen liikennetuotos on arvioiden mukaan noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Molemmat asemakaava-alueet huomioiden uusi maankäyttö tuottaisi noin 4 600 ajoneuvoa vuorokaudessa Iso-Iivarintielle. Tästä liikennemäärästä voidaan kuitenkin ajatella noin 15 % suuntautuvan alueen useampaan eri toimintoon, minkä Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (11) 28.4.2017 vuoksi maankäytön tuottaman liikennemäärän voidaan ajatella olevan suunnittelualueilla yhteensä noin 3 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueille tulevan liikenteen arvioidaan tulevan eri suunnista. Liikenteestä 100 % kulkee asemakaava-alueiden välissä sijaitsevalla Iso-Iivarintiellä, joten liikennemäärä vuonna 2040 olisi kyseisellä tiellä arviolta noin 6 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun maankäytön synnyttämä liikennemäärä on lisätty nykyiseen liikennemäärään. Suunnittelualueiden kävijöistä 60 % voidaan ajatella tulevan Paimion keskustasta päin, joten liikennemäärä eritasoliittymän pohjoispuoleisella Iso-Iivarintiellä olisi vuonna 2040 noin 6 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatieltä 1 voidaan liikennettä ajatella tulevan alueelle noin 15 % sekä idästä että lännestä, jolloin liikennemäärät vuonna 2040 olisivat valtatiellä 1 noin 22 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (eritasoliittymän länsipuoli) ja 21 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (eritasoliittymän itäpuoli). Myös seututieltä 110 voidaan arvioida liikennettä tulevan alueelle noin 5 % molemmista suunnista, jolloin liikennemäärät seututiellä 110 olisivat 2 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (Iso-Iivarintien länsipuoli) ja 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Iso-Iivarintien itäpuoli). Kuvassa 7. on esitetty liikenneverkolle arvioidut liikennemäärät ennustevuonna 2040, kun maankäytön synnyttämä liikenne on huomioitu alueella. Kuva 7. Alueen liikenneverkolle muodostuvat liikennemäärät vuonna 2040, kun asemakaavojen vaikutukset on huomioitu (Muokattu lähteestä: Maanmittauslaitos). Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (11) 28.4.2017 4 Liikennejärjestelyille tarvittavat tilavaraukset Uuden maankäytön synnyttämät liikennemäärät eivät vaadi ensivaiheessa merkittäviä toimenpiteitä Iso-Iivarintien liikennejärjestelyjen ja liittymien toimivuuden parantamiseksi, sillä nykyiset liikennejärjestelyt riittävät hyvin myös tuleville liikennemäärille. Iso-Iivarintien toimivuutta voidaan parantaa kuitenkin laskemalla nopeusrajoitus 50:neen km/h siten, että se jatkuu samalla nopeusrajoituksella Paimion keskustasta uuden nelihaaraliittymän jälkeiselle tieosuudelle saakka, jonka jälkeen nopeusrajoitus voi nousta 60:neen km/h. Kaavassa varattu Iso-Iivarintien liikennealueen leveys on riittävä mahdollisille kehitystoimenpiteille. Kaavassa varattu liikennealue mahdollistaa alueelle esimerkiksi kaksi linja-autopysäkkiä, jolloin suunnittelualueet olisivat entistäkin paremmin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Lisäksi liikennealueen leveys mahdollistaa suojatien keskisaarekkeen rakentamisen uuden nelihaaraliittymän pohjoispuolelle, jolloin se yhdistäisi Iso-Iivarintien nykyisen kävelyn ja pyöräilyn väylän ja uudelle kokoojakadulle mahdollisesti rakennettavan kävelyn ja pyöräilyn liikenteen väylän turvallisesti toisiinsa. Kaavassa varattu Iso-Iivarintien liikennealueen leveys mahdollistaa suojatien keskisaarekkeen rakentamisen lisäksi myös vasemmalle kääntymiskaistan rakentamisen Iso-Iivarintielle, mikäli se katsotaan myöhemmin tarpeelliseksi. Ensivaiheessa riittää kuitenkin vain suojatien keskisaarekkeen rakentaminen Iso- Iivarintielle, jotta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tien ylittämisen turvallisuus paranee. Koska alueelle tulevista toimijoista ei ole vielä tarkempaa tietoa on Iso- Iivarintien ja nelihaaraliittymän liikenteellistä toimivuutta seurattava. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu tai lisääntyy ja liikenteellisessä toimivuudessa esiintyy häiriöitä, on syytä harkita vasemmalle kääntymiskaistan lisäämistä Iso- Iivarintielle, jotta kääntyminen Iso-Iivarintien asemakaava-alueelle helpottuu eikä haittaa Iso-Iivarintien liikennettä. Iso-Iivarintien asemakaava-alueella on varattu kokoojakadulle (XXTIE1) noin 20 metriä leveä katualue ja samaisen alueen tonttikaduille (XXTIE2 ja XXTIE3) noin 16 metriä leveät katualueet. Kaavoitetut katualueet ovat riittävät alueen liikenteellisen toimivuuden näkökulmasta. Katualueiden leveydet mahdollistavat kävelyn ja pyöräilyn liikenteen väylän rakentamisen ajoratojen viereen Iso-Iivarintien asemakaava-alueella sijaitseville kaduille. kävelyn ja pyöräilyn väylän rakentaminen kyseiselle asemakaava-alueelle parantaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta, etenkin jos alueen toiminnot synnyttävät alueelle paljon raskasta liikennettä. Alueelle muodostuvista toiminnoista riippuen kävelyn ja pyöräilyn väylät voidaan rakentaa joko molempien tonttikatujen päihin saakka tai alueen toiminnoista ja kävijöistä riippuen asemakaava-alueen sisäiseen liittymäalueeseen saakka. Kävelyn ja pyöräilun väylän rakentamisen laajuus tulee huomioida tarkemmin sitten, kun alueen toimijoista on parempi kuva. Väylä voitaisiin sijoittaa kokoojakadun pohjoispuolelle ja tonttikadun XXTIE2 länsipuolelle kyseisillä katualueilla. 5 Vaikutusten arviointi 5.1 Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen Suunnittelualueet sijaitsevat Paimion taajaman lievealueella vajaan viiden kilometrin päässä Paimion keskustasta, joten suunnittelualueet ovat saavutettavissa hyvin myös pyörällä alueelle johtavaa kävelyn ja pyöräilyn liikenteen väylää pitkin. Ajoneuvoliikenteen yhteydet suunnittelualueille ovat myös hyvät sekä Paimi- Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (11) 28.4.2017 on keskustan suunnalta että kauempaa Turun ja Helsingin suunnilta valtatietä 1 ajaen. Myös suunnittelualueiden eteläpuolelta ajoneuvoliikenteen yhteydet ovat hyvät. Asemakaavojen myötä alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan erityisesti Iso- Iivarintiellä seututien 110 ja valtatien 1 välisellä osuudella, mutta myös eritasoliittymän pohjoispuolelle jäävällä Iso-Iivarintiellä, sillä suurimman osan alueen kävijöistä ajatellaan tulevan Paimion keskustan suunnalta. Maankäytön synnyttämän liikenteen arvioinnissa ajateltiin liikennettä tulevan myös 15 % valtatien 1 molemmilta suunnilta ja yhteensä 10 % seututieltä 110. Alueelle suuntautuvan liikenteen voidaan ajatella palaavan pääosin takaisin tulosuuntiinsa. Suunnittelualueet sijaitsevat lähellä toisiansa ja niiden välillä kulkeminen on helppoa alueelle kaavailtujen uusien katujen ja niitä yhdistävän nelihaaraliittymän myötä. Osittain tästä syystä sekä alueelle kaavailtujen useampien toimintojen vuoksi voidaan arvioida, että noin 15 % alueelle suuntautuvasta liikenteestä asioi alueella käydessään useammassa paikassa. 5.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Maankäyttömuutokset eivät tule vaikuttamaan valtatien 1 toimivuuteen ja sujuvuuteen. Asemakaavat ja niiden synnyttämät liikennemäärät eivät myöskään aiheuta sujuvuus- tai toimivuusongelmia eritasoliittymän ramppien (liittymä 11) liikenteessä. Maankäytön synnyttämät liikennemäärät eivät ole niin suuria, että liikenteellisiä toimivuus- tai sujuvuusongelmia esiintyisi myöskään seututien 110 ja Iso- Iivarintien kanavoidussa liittymässä. Suurimmat maankäytöstä aiheutuvat liikennevirrat kulkevat Iso-Iivarintiellä eritasoliittymän eteläpuolen ja suunnittelualueille johtavien uusien katujen välillä. Iso-Iivarintien kapasiteetti riittää kuitenkin tulevalle maankäytölle, vaikkakin asemakaavojen alueille johtavien liittymien toimivuudessa saattaa esiintyä lieviä ja satunnaisia toimivuus- ja sujuvuushäiriöitä aamu- ja iltahuipputuntien aikaan, kun työmatkaliikennettä on eniten. Sujuvuusja toimivuusongelmat ovat kuitenkin todennäköisesti niin vähäisiä arvioiduilla liikennemäärillä, ettei jatkotoimenpiteisiin ole tarvetta. Alueelle toteutuva maankäyttö vaikuttaa todellisten liikennemäärien syntymiseen, minkä vuoksi alueen liikenteellistä toimivuutta on syytä seurata ja liikennejärjestelmää kehittää, mikäli se katsotaan myöhemmin aiheelliseksi. 5.3 Liikenneturvallisuus Kävelyn ja pyöräilyn väylän rakentaminen Iso-Iivarintien suunnittelualueelle parantaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta alueella. Suojatieylityksen lisääminen Iso-Iivarintielle nelihaaraliittymän pohjoispuolelle on välttämätön jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisen liikkumisen kannalta. Suojatielle lisättävä keskisaareke puolestaan parantaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta entisestään, kun kaksikaistainen tie voitaisiin ylittää tarvittaessa myös vaiheittain. Lisäksi suojatien keskisaareke tukee alueen nopeusrajoituksen (50 km/h) toteutumista rauhoittaen tieympäristöä. Nopeusrajoituksen lasku 50:neen km/h parantaisi Iso-Iivarintien turvallisuutta ja sujuvuutta liikennemäärien kasvaessa ja uuden maankäytön muodostuessa. Nopeusrajoituksen lasku helpottaa myös uuden nelihaaraliittymän toimivuutta ja sivukaduilta Iso-Iivarintielle liittymistä. Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.4.2017 P32583

Raportti 1 (7) Eskelinen Erja 28.4.2017 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 2 3 Meluselvitys... 2 3.1 Lähtötiedot... 2 3.1.1 Maastomalli... 2 3.1.2 Liikenne... 2 3.2 Melumallinnus... 4 3.3 Melumallinnuksen tulokset... 4 4 Johtopäätökset... 6 Liitteet: Melukartat, Paimion päivä- ja yöaikaiset A-taajuuspainotetut keskiäänitasot Liite 1-1 Nykytilanne, päivä Liite 1-2 Nykytilanne, päivä Kaavakartalla Liite 2-1 Nykytilanne, yö Liite 2-2 Nykytilanne, yö Kaavakartalla Liite 3-1 Ennustetilanne 2040, päivä Liite 3-2 Ennustetilanne 2040, päivä Kaavakartalla Liite 4-1 Ennustetilanne 2040, yö Liite 4-2 Ennustetilanne 2040, yö Kaavakartalla Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) 28.4.2017 Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 1 Taustaa Työn tarkoituksena oli meluselvityksen laatiminen Paimiossa sijaitsevan Iso- Iivarintien Valtatien 1 (Turku-Helsinki moottoritie) sekä Seututien 110 (Valtatie) väliselle osuudelle. Kyseisen tieosuuden molemmille puolille on vireillä toimitilarakennusten asemakaavat. Selvityksessä on huomioitu suunnittelualueen kytkeytyminen nykyiseen liikennejärjestelmään sekä arvioitu uuden maankäytön synnyttämän liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Suunnittelualueiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainnit punaisella. Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (6) 28.4.2017 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot. Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 1) 2) 50 db sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja 45 db 3) 4) 40 db luonnonsuojelualueet Sisällä (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 3 Meluselvitys 3.1 Lähtötiedot 3.1.1 Maastomalli 3.1.2 Liikenne Suunnittelualueen maastomalliaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa. Liikennemäärien osalta on käytetty :n laatimassa Iso-Iivarintien liikenneselvityksessä (FCG P32583 28.4.2017) esitettyjä tietoja. Melulaskennassa on huomioitu suunniteltu uusi maankäyttö liikennemäärissä. Liikennemäärät ja nopeudet on esitetty taulukossa 2. Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) 28.4.2017 Taulukko 2. Meluselvityksessä käytetyt liikennemäärät ja nopeusrajoitukset. Tieosuus Kevyt liikenne nyky (ajon./h) Kevyt liikenne 2040 (ajon./h) Raskas liikenne (%) Päivä Yö Päivä Yö Nopeusrajoitus (km/h) Iso-Iivarintie Vt 1:n kohdalta pohjoiseen Iso-Iivarintie Vt 1:n kohdalta etelään 228 42 366 68 3,7 60 178 33 414 77 9,1 60 Vt 1 itään 946 175 1278 237 9,9 120 Vt 1 länteen 994 184 1338 248 10,6 120 Ramppi Vt 1:ltä Iso- Iivarintielle (idästä) Ramppi Iso- Iivarintieltä Vt 1:lle (länteen) Ramppi Vt 1:ltä Iso- Iivarintielle (lännestä) Ramppi Iso- Iivarintieltä Vt 1:lle (itään) Väliramppi Vt 1:ltä (itä-länsi) Valtatie 110 itään (risteysalue) 41 7,5 60 11 5,9 120 64 12 84 16 11,2 120 64 12 84 16 15 120 47,5 9 66 12 8,9 120 2,4 0,4 3,8 0,7 75 120 166 31 180 33 13,8 60 Valtatie 110 itään 166 31 180 33 13,8 100 Valtatie 110 länteen (risteysalue) 131 24 144 27 13,8 60 Valtatie 110 länteen 131 24 144 27 13,8 100 Husontie 23 4,2 27 5 5,3 60 Suunnittelualueen liikennemääriä on tarkasteltu tarkemmin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatimassa liikenneselvityksessä. Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) 28.4.2017 3.2 Melumallinnus Tieliikennemelu on laskettu käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelun (ISO9613-2) laskentamallia. Melulaskenta on tehty CadnaA 4.6 - melulaskentaohjelmalla. Laskenta on tehty kolmiulotteisessa maastomallissa, joka on muodostettu käytetyn maastoaineiston avulla. Tiet on sijoitettu maastomalliin maanmittauslaitokselta saadun aineiston avulla. Rakennusten on oletettu heijastavan ääntä 80 % (1 db vaimennus). Laskentamalli olettaa sääolosuhteiksi myötätuulen tai kevyen inversiotilanteen. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti ilman absorptio lasketaan +15 C, 70 % RH ja 101 kpa olosuhteissa. Yleisen käytännön mukaisesti kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida, sillä se vaihtelee vuodenajoittain. Mallissa kasvillisuuden aiheuttama lisävaimennus olisi hyvin pieni, joten tulos on siten korkeintaan hieman todellista äänitasoa korkeampi. Malli on kansainvälisesti verifioitu alle yhden kilometrin etäisyydelle laskettavalle melulle ja sen tarkkuudeksi ilmoitetaan ±2 db. Malli on implementoitu kaikkiin kaupallisiin laskentaohjelmiin. Laskennoissa melutasot on laskettu pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetuissa ruudukossa. Melukäyrät on muodostettu laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Käyrän paikka voi erota enintään puolen laskentaruudun verran verrattaessa pisteeseen suoritettuun laskentaan. Laskentapisteiden korkeus on pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla on laadittu laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db:n välein välille 40 75 db. Päivä- ja yöaikaiselle melulle on laskettu keskiäänitasot nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa 2040. 3.3 Melumallinnuksen tulokset Melumallinnuksen tulokset on esitetty äänitasovyöhykkeinä kartalla päivä- (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7) nykyisessä tilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna 2040. A-taajuuspainotetut keskiäänitasot on esitetty liitteissä 1-4. Melualuekartoissa äänitasot on esitetty 5 db:n välein värikoodein. Päivä- ja yöajan tuloksissa ei ole merkittävää eroa nyky- ja ennustetilanteen välillä. Kuvien tarkastelussa käytettyjen värien selitteet on esitetty kuvassa 2 ja melun leviäminen kuvissa 3-4. Kuva 2. Keskiäänitasot. Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) 28.4.2017 Kuva 3. Vakituiseen asumiseen sovellettavat päivä- ja yöaikaisen melun ohjearvotasot nykytilanteessa. Päiväaikana sovellettava 55 db ohjearvotaso esitetty vasemmalla keltaisella ja yöaikana sovellettava 50 db ohjearvotaso esitetty oikealla vihreällä. Kuva 4. Vakituiseen asumiseen sovellettavat päivä- ja yöaikaisen melun ohjearvotasot ennustetilanteessa 2040. Päiväaikana sovellettava 55 db ohjearvotaso esitetty vasemmalla keltaisella ja yöaikana sovellettava 50 db ohjearvotaso esitetty oikealla vihreällä. Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) 28.4.2017 4 Johtopäätökset Tulosten tarkastelussa asuinkiinteistöjen osalta merkittävimpänä huomioidaan yöaikaiset ohjearvot, jotka ovat päiväaikaisia melun ohjearvoja tiukempia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatiman Iso-Iivarintien liikenneselvityksen mukaan molemmat asemakaavojen muutosalueet huomioiden maankäyttö tuottaisi noin 4600 matkaa Iso-Iivarintielle. Tästä määrästä voidaan kuitenkin ajatella noin 15 % matkoista suuntautuvan useampaan eri alueen toimintoon, minkä vuoksi maankäytön tuottaman liikennemäärän voidaan ajatella olevan suunnittelualueilla yhteensä noin 3900. Melualuelaskennan päivä- ja yöaikaisissa tuloksissa läheisillä asuinkiinteistöillä Valtatien 1 eteläpuolella ei ole juuri eroa nykytilanteen ja ennustetilanteen 2040 välillä. Valtatien 1 pohjoispuolella ero nykytilanteen ja ennustetilanteen 2040 välillä on merkittävämpi Valtatietä lähimmän asuinkiinteistön piha-alueella, missä päiväaikana sovellettava 55 db:n ohjearvotaso ylittyy ennustetilanteessa. Yöaikaisen melun osalta nyky- ja ennustetilanteen 2040 välillä ei ole merkittävää eroa Valtatien 1 pohjoispuolella sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Lisäksi on huomioitava, että melun lähde on Valtatie 1, eikä suunnitellulla maankäytöllä ole siihen merkittävää vaikutusta. Mikäli tuo alue jatkossakin osoitetaan asumiseen, tulisi Valtatie 1:n pohjoispuolelle rakentaa melueste. Melun ohjearvot ulkona eivät koske toimisto-, liike-, teollisuus- ja muita yritystoiminnan kiinteistöjä, mutta liike- ja toimistohuoneille on voimassa päiväajan keskiäänitason 45 db ohjearvo, mikä tulisi huomioida asemakaavassa. Korttelin 1012 pohjoisosassa päiväajan keskiäänitaso ulkona on enimmillään 72 db. Siten sinne sijoitettavien rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys tulisi olla pohjoisilla julkisivuilla vähintään 27 db ja muilla 25 db. Nämä ovat asuinrakennuksille tyypillisiä arvoja, joita ei tarvitse merkitä asuinalueen asemakaavaan, mutta liikerakennuksessa suuret ikkunapinnat saattavat heikentää ääneneristävyyttä ja asia kannattaa tuoda ilmi. Muualla suunnittelualueilla päiväajan keskiäänitaso on enintään 65 db, jolloin ääneneristävyydeksi riittää 20 db, mikä on liike- ja teollisuusrakennuksissa yleensä saavutettu ilman erityistoimia. Mauno Aho projektipäällikkö, ins. Erja Eskelinen ympäristösuunnittelija, ins.(amk) Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

LAUSUNTO 1 (2) 15.7.2016 Paimion kaupunki / Juha Suominen Vistantie 18 PL 50 21531 PAIMIO Valtatie 1:n asemakaavan muutos (luonnos) Viite Lausuntopyyntönne 15.6.2016 Nykyinen sähkönjakeluverkko Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähkönjakeluverkkoa oheisen liitteen 1 mukaisesti. Sinisellä viivalla on esitetty 20kV johdot ja 0,4kV johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Vaikutukset sähkönjakeluun Alueen tuleva rakentaminen edellyttää sähköhuollon varmistamiseksi mahdollisesti usean uuden muuntamon rakentamista. Kaavaan ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista merkitä muuntamoiden rakennuspaikkoja, vaan niiden sijaintipaikat ja toteutustapa tullaan määrittelemään osana tulevien kiinteistöjen liittymäsuunnittelua. Muuntamo- ja johtovaraukset Toivomme, että kaavamääräyksiin kirjataan teksti, jonka mukaan asemakaavassa saa sallitun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamot. Ensisijaisesti pyritään käyttämään ulos asennettavia puistomuuntamoita. Muuntamot tulee sijoittaa siten, että ne ovat helposti luokse päästävissä ja huollettavissa. Puistomuuntamoina käytämme Carunan rakentamistapaohjeen mukaisia vakiorakenteisia ja -värisiä muuntamoita. Siirtokustannusten jako Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Caruna Oy PL 1 00068 CARUNA Keilaniementie 1 Espoo 020 52020 www.caruna.fi Y-tunnus 1618314-7 ALV-NRO FI16183147 Kotipaikka Espoo

LAUSUNTO 2 (2) 15.7.2016 Muuta huomautettavaa Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. asemakaavaluonnoksesta. Lausuntopyyntö ehdotusvaiheesta Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto vielä kaavaehdotusvaiheessa. Kunnioittavasti Caruna Oy Valtakirjalla Anita Penttinen Rejlers Oy anita.penttinen@rejlers.fi p. 050 531 6557 Liitteet Liite 1: Nykyinen sähkönjakeluverkko Liite 2: Valtakirja, Caruna Oy, Anita Penttinen Caruna Oy PL 1 00068 CARUNA Keilaniementie 1 Espoo 020 52020 www.caruna.fi Y-tunnus 1618314-7 ALV-NRO FI16183147 Kotipaikka Espoo

Nykyinen sähkönjakeluverkko 0,4 kv maakaapeli Pylväsmuuntamo 0,4 kv ilmalinja 20 kv ilmalinja