KOMISSION TIEDONANTO

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2013 COM(2013) 285 final KOMISSION TIEDONANTO Arvio toimista, jotka Kreikka on toteuttanut 12 päivänä heinäkuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/734/EU mukaisesti (neuvoston päätös, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä joulukuuta 2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/6/EU) (Toukokuu 2013) FI FI

1. JOHDANTO Tässä tiedonannossa arvioidaan toimenpiteitä, jotka Kreikka on toteuttanut noudattaakseen neuvoston päätöstä 2011/734/EU, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 4. joulukuuta 2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/6/EU 1. Tätä tiedonantoa ja komission yksiköiden vaatimustenmukaisuuskertomusta, joka on laadittu yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) 2 kanssa, käytetään arvioitaessa sitä, noudattaako Kreikka talouspoliittisia erityisehtoja koskevaa yhteistyömuistiota 3 Kreikan muilta euroalueen jäsenvaltioilta Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta saamansa rahoituksen yhteydessä. Tämä arviointi perustuu komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteeseen ja yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka komission yksiköt suorittivat yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja EKP:n kanssa talouden sopeutusohjelmaa tarkasteltaessa. 2. JOULUKUUN 4. PÄIVÄNÄ 2012 ANNETTU NEUVOSTON PÄÄTÖS Neuvosto antoi 4. joulukuuta 2012 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan ja 136 artiklan mukaisesti päätöksen, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää supistavia toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi viimeistään vuonna 2016. Kyseisellä päätöksellä muutettiin heinäkuussa 2011 annettua päätöstä 4, joka oli laadittu uudelleen 10. toukokuuta 2010 annetun päätöksen 2010/320/EU useiden peräkkäisten muutosten huomioon ottamiseksi. Päätöksessä kehotettiin Kreikkaa parantamaan rakenteellista rahoitusasemaa vähintään 10 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2009 2014. Joulukuussa 2012 muutetun neuvoston päätöksen mukaan Kreikan on lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2016. Kreikalle suositettiin, että se pyrkii saavuttamaan julkisen talouden perusalijäämän, joka on enintään 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja sen jälkeen perusylijäämät, jotka ovat vähintään 0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Näiden tavoitteiden katsottiin merkitsevän, että yleinen EKT-perusteinen julkisen talouden alijäämä on BKT:hen suhteutettuna 6,9 prosenttia vuonna 2012, 5,4 prosenttia vuonna 2013, 4,5 prosenttia vuonna 2014, 3,4 prosenttia vuonna 2015 ja 2,0 prosenttia vuonna 2016. Näiden perusjäämätavoitteiden arvioitiin merkitsevän, että suhdannekorjattu perusjäämä kohenee suhteessa BKT:hen vuoden 2012 4,1 prosentista 6,2 prosenttiin vuonna 2013 ja vähintään 6,4 prosenttiin vuonna 2014. Suhdannekorjatun julkisen talouden rahoitusaseman arvioitiin kohenevan vuoden 2012 1,3 prosentista suhteessa BKT:hen 0,7 prosenttiin vuonna 2013 ja 0,4 prosenttiin vuonna 2014. Näitä tavoitteita ja niihin liittyvää julkisen talouden vaadittua sopeutustarvetta laskettaessa päätöksessä jätetään EKT-määritelmien ulkopuolelle kaikki rahoitusvarojen ja muiden kuin 1 2 3 4 EUVL L 4, 9.1.2013, s. 40. Kreikan talouden sopeutusohjelma Toukokuu 2013, European Economy Occasional Paper (ei vielä julkaistu). Kyseisessä asiakirjassa arvioidaan yksityiskohtaisemmin makrotalouteen, rahoitukseen, julkiseen talouteen ja rakennepolitiikkaan liittyvien uudistusten edistymistä. Talous- ja finanssipolitiikan muistio ja talouspoliittisia erityisehtoja koskeva yhteistyömuistio, joulukuu 2012. Neuvoston päätös 2011/734/EU (uudelleenlaadittu toisinto), EUVL L 296, 15.11.2011, s. 38. 2

rahoitusvarojen yksityistämisestä saatavat tulot, pankkien pääomittamiseen liittyvät liiketoimet, kaikki 21. helmikuuta 2012 annettuun euroryhmän julkilausumaan perustuvat siirrot euroalueen kansallisten keskuspankkien tuloista, Kreikan keskuspankki mukaan lukien, jotka johtuvat niiden sijoituksista Kreikan valtion joukkovelkakirjoihin, sekä tappiollisten pankkien maksut lukuun ottamatta niitä, jotka aiheutuvat hätätilanteisiin liittyvän maksuvalmiusavun takuumaksurakenteesta, joka oli olemassa 30. syyskuuta 2012. Samaa määritelmää käytetään myös Kreikan talouden sopeutusohjelman yhteydessä. Kun otetaan huomioon joulukuussa 2012 toteutettujen velkaa vähentävien toimenpiteiden vaikutus, tavoitteiden katsottiin olevan yhdenmukaisia sen kanssa, että konsolidoitu julkinen velka suhteessa BKT:hen supistuu alle 160 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. 3. TOIMIEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOIMINEN Tämä arviointi perustuu komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteeseen ja yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka komission yksiköt suorittivat yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa talouden sopeutusohjelmaa tarkasteltaessa (ks. taulukko 1). Siinä otetaan huomioon taloudelliset olosuhteet ja julkisen talouden tilanne joulukuun 4. päivästä 2012, jolloin neuvosto antoi viimeisimmän päätöksensä. Taulukko 1: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 5 (Nykyiset ennusteet v. neuvoston päätös 2013/6/EU) % suhteessa BKT:hen, ellei toisin mainita 2012 2013 2014 Reaalinen BKT (%-muutos) Julkisen talouden rahoitusasema Perusjäämä Neuvoston päätös 6,0 4,2 0,6 Nykyinen ennuste 6,4 4,2 0,6 Neuvoston päätös 6,6 4,6 3,5 Nykyinen ennuste 6,3 4,1 3,3 Neuvoston päätös 1,5 0,0 1,5 5 Julkisen talouden rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat neuvoston päätöksen mukaisiin määritelmiin eivätkä EKT 95:n määritelmiin. 3

Nykyinen ennuste 1,3 0,0 1,5 Suhdannekorjattu perusjäämä Suhdannekorjattu rahoitusasema Neuvoston päätös 4,1 6,2 6,4 Nykyinen ennuste 4,5 6,2 6,3 Neuvoston päätös 1,3 0,7 0,4 Nykyinen ennuste 0,5 2,1 1,6 Lähde: Komission yksiköt, kevään 2013 talousennuste Ensimmäistä kertaa Kreikan sopeutusohjelman alkamisen jälkeen talousnäkymät ovat pysyneet suurelta osin samoina kuin mitä neuvoston joulukuussa 2012 annetussa päätöksessä esitetään. BKT:n ennustetaan edelleen palaavan asteittain kasvu-uralle vuonna 2014. Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen arvioitua heikommat BKT-tiedot johtivat vuositasolla BKT:n supistumiseen 6,4 prosenttia vuonna 2012, kun neuvoston päätöksessä BKT:n arvioitiin supistuvan 6,0 prosenttia. Tämä aiheuttaa hieman suurempia negatiivisia siirtymävaikutuksia vuodelle 2013. Johtavat suhdanne- ja rahoitusmarkkinaindikaattorit kuitenkin osoittavat, että luottamus Kreikan talouden elpymiseen on kasvanut. Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori nousi huhtikuun loppuun mennessä tasolle, joka viittaa parantuneisiin kasvunäkymiin. Pankkitalletukset ovat myös palanneet Kreikan pankkijärjestelmään sen jälkeen kun ohjelman mukainen toinen rahoituserä maksettiin joulukuussa 2012. Kyproksen pankkien tytäryhtiöt pidettiin oikein ajoitetuilla toimilla erillään Kyproksen pankkijärjestelmän uudelleenjärjestelystä. Tästä huolimatta tilastoihin perustuvat kovat indikaattorit tuottavat edelleen negatiivisia signaaleja, kun teollisuuden ja rakennusalan tuotanto ja vähittäiskauppa jatkavat supistumistaan. Vuodelta 2012 siirtyneiden voimakkaiden negatiivisten vaikutusten ja koko ajan vähenevän kotimaisen kysynnän vuoksi BKT:n odotetaan supistuvan aiemman ennusteen mukaisesti 4,2 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2014 alussa talouden ennustetaan elpyvän vähän investointien ja viennin vetämänä, ja BKT:n arvioidaan kasvavan vuositasolla 0,6 prosenttia vuonna 2014. Vaikka talouden taantuma oli vuonna 2012 jonkin verran syvempi kuin mitä neuvoston päätöstä annettaessa ennustettiin, julkisen talouden kehitys ylitti liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä perusalijäämälle asetetun tavoitteen niukasti vuonna 2012. Suhdannekorjaamaton perusalijäämä oli 5,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Pankkien pääomittamiseen ja kriisinratkaisuun liittyvien nettokustannusten arvioidaan kuitenkin olleen 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Kun nämä kustannukset ja muut ohjelman mukaisessa määritelmässä nimetyt tekijät jätetään huomiotta, liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukainen perusjäämä oli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli hieman pienempi kuin neuvoston päätöksessä tavoitteeksi asetettu 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun suhdannekorjaamattomaan alijäämään (10,0 prosenttia suhteessa BKT:hen) tehdään vastaavat 4

mukautukset, neuvoston määritelmän mukainen julkisen talouden kokonaisalijäämä on 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä on huomattavasti pienempi kuin neuvoston päätökseen sisältynyt 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän supistumisen taustalla ovat muun muassa alentuneet korkomaksut, jotka johtuvat joulukuussa 2012 toteutetuista velkaa supistavista toimenpiteistä. Julkisen talouden toteutuman yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa, että tulopuolella välittömät verot pysyivät varsin hyvällä tasolla, mikä osittain kompensoi heikkoa välillisten verojen (erityisesti arvonlisäveron) ja sosiaaliturvamaksujen kantamista. Menopuolella viranomaiset supistivat harkinnanvaraisia menoja, erityisesti toimintamenoja, ja julkisia investointeja, koska valtion maksuvalmiustilanne oli kireä ohjelman mukaisten maksujen viivästymisen vuoksi. Korkomaksut pienentyivät yksityissektorin osallistumista koskevan aloitteen, joulukuussa toteutetun velkojen takaisinoston ja velkaa supistavien toimenpiteiden täytäntöönpanon vuoksi. Tämän vuoksi julkisen talouden toteutuma ylitti neuvoston päätöksessä asetetut tavoitteet vuonna 2012. Suhdannekorjatun julkisen talouden rahoitusaseman arviointi vahvistaa tämän havainnon. Kun suhdannetekijät poistetaan laskelmista, neuvoston päätöksessä olevan määritelmän mukainen suhdannekorjattu perusjäämä oli 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, eli noin 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin neuvoston päätöksen mukainen 4,1 prosentin rakenteellinen ylijäämä. Suhdannekorjattu julkisen talouden alijäämä oli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, kun neuvoston päätöksessä tavoitteeksi oli asetettu 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoteen 2011 verrattuna suhdannekorjattu perusjäämä parani 2,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Suhdannekorjattu julkisen talouden rahoitusasema puolestaan parani 4,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui yksityissektorin osallistumista koskevan aloitteen vaikutuksista velan korkojen maksuun. Vuosille 2013 ja 2014 asetettujen perusalijäämää koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettu tuloksellisia toimia. Marraskuun 11. päivänä 2012 hyväksyttyyn Kreikan talousarvioon sisältyy tulo- ja menopuolen lisätoimia 9,2 miljardin euron edestä eli noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tavoitteena on vähentää perusalijäämää vuonna 2013. Tämä on osa vuosia 2013 ja 2014 koskevaa 13,5 miljardin euron vakauttamisohjelmaa, joka määritetään vuosien 2013 2016 keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa. Kyseinen mittava ja erittäin etupainotteinen, vuosia 2013 ja 2014 koskeva julkisen talouden vakauttamistoimien paketti (yhteensä yli 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) on jo suurelta osin toteutettu. Edellisen tarkastelun aikana laadittu makrotalouden skenaario ei ole muuttunut olennaisilta osiltaan, mutta jonkin verran tulovajetta on esiintynyt ja muutamia toimia ei ole toteutettu. Tulovaje johtuu pääasiassa kannettujen sosiaaliturvamaksujen vähentymisestä sekä dieselöljyn verokantojen yhtenäistämisestä saaduista odotettua vähäisemmistä tuloista. Kannettujen sosiaaliturvamaksujen vähentyminen liittyy suurelta osin tulevia velanlyhennyksiä koskeviin odotuksiin ja kireään maksuvalmiustilanteeseen. Polttoaineveroista saatavien tulojen vähentyminen puolestaan johtuu pääasiassa polttoaineen ennakoitua vähäisemmästä kulutuksesta. Nettotuloja on myös vähentänyt veronpalautuksiin tarvittavien varojen kasvu, joka johtuu vastikään löytyneistä vuotta 2012 koskevista tarkastamattomista veronpalautusvaatimuksista. Eläkkeiden progressiivisten leikkausten täytäntöönpanossa on esiintynyt teknisistä syistä johtuvia puutteita. Parlamentin henkilöstöön ja joihinkin valtionyhtiöihin sovellettavaa uutta palkkataulukkoa ei myöskään ole otettu käyttöön, ja laivanvarustajilta kannettavasta maksusta on saatu arvioitua vähemmän tuloja. Jos näihin täytäntöönpanon puutteisiin ei olisi puututtu, ne olisivat pienenneet valtion tuloja 5

137 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 166 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kreikan viranomaiset ovat sittemmin ilmoittaneet aikovansa toteuttaa kyseiset toimenpiteet kokonaisuudessaan. Toteuttamatta ovat jääneet myös jotkin toimet, joista oli sovittu vuosien 2011 2014 keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian yhteydessä ja joiden pitäisi tulla voimaan vuosina 2013 tai 2014. Näitä ovat muun muassa itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvamaksujen ja julkisen liikenteen lippujen hintojen korotukset. Koska nämä toimenpiteet tuottavat huomattavat tulot, niiden toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi julkisen talouden tuloihin noin 270 miljoonan euron vajeen vuonna 2013 ja yli 700 miljoonan euron vajeen vuonna 2014. Lisäksi viranomaiset arvioivat, että sähkölaskuissa maksettavan kiinteistöveron verokantoja alennetaan merkittävästi. Kreikan viranomaiset ovat kuitenkin sitoutuneet toteuttamaan tasapainottavia toimenpiteitä, jotta julkisen talouden vaje vältetään vuosina 2013 ja 2014. Aiemmin sovittujen mutta toteuttamatta jääneiden toimenpiteiden vuoksi hallitus on päättänyt tasapainottaa tilannetta toteuttamalla uusia toimenpiteitä samoilla aloilla, jotta operatiiviset riskit voidaan minimoida. Itsenäisten ammatinharjoittajien toteuttamatta jäänyt, vuotta 2013 koskeva solidaarisuusmaksu on korvattu vakuuttamattomien henkilöiden eläkeoikeuksien kiristyksillä ja eläke-etuuksien tarkistuksilla. Julkisen liikenteen lipunhintojen toteuttamatta jääneet korotukset aiotaan korvata vähentämällä varojen siirtoja julkisyhteisöjen ulkopuolisille yksiköille ja rationalisoimalla julkisia palveluja. Kiinteistöverojen osalta hallitus varmistaa sähkölaskuissa kannettavat arvioidut 1,9 miljardin euron verotulot kompensoimalla suunnitellun 15 prosentin suuruisen verokannan alentamisen veropohjaa laajentamalla. Hallitus on sitoutunut kantamaan itsenäisiltä ammatinharjoittajilta perittävän solidaarisuusmaksun täysimääräisenä vuonna 2014. Uuden kiinteistöveron, jolla aiotaan korvata julkisen sähköyhtiön (PPC) perimä maksu, ei ole tarkoitus vaikuttaa talousarvioon. Näin varmistetaan keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa jo määritetyt vuotuiset tulot. Useilla kertaluonteisilla tekijöillä on myös merkitystä pyrittäessä poistamaan julkisen talouden vaje. Kreikan keskuspankin odotetaan siirtävän huomattavasti varoja valtiolle saamiensa poikkeuksellisten suurten voittojen vuoksi. Uusien velkajärjestelymenettelyjen odotetaan myös helpottavan viime aikoina kertyneiden velkojen takaisinmaksua ja palauttavan valtiolle osan sen menettämistä tuloista. Säästöjä on saatu lisäksi lämmitysöljyn tuista, joihin valtio oli varannut liikaa määrärahoja. Kreikan odotetaan saavuttavan neuvoston päätökseen sisältyvät tavoitteet sekä vuonna 2013 että 2014. Perusjäämän ennustetaan olevan 0,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, mikä vastaa neuvoston päätöksessä asetettuja tavoitteita. Suhdannekorjaamaton perusalijäämä on vuonna 2013 todennäköisesti arvioitua suurempi pankkien pääomittamiseen ja kriisinratkaisuun liittyvien toimien vuoksi. Näiden toimien kirjaaminen julkisen talouden tileille riippuu niiden ajoituksesta ja luonteesta. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Kummankin vuoden toteutuma on jonkin verran parempi kuin neuvoston päätöksessä esitetyt arviot. Suhdannekorjatun perusjäämän odotetaan parantuvan 6,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. 6 Suhdannekorjatut luvut vastaavat lähes täysin neuvoston päätöksessä esitettyjä arvioita. Sen sijaan suhdannekorjatun julkisen talouden 6 Neuvoston päätöstä mukautetaan pankkien kriisinratkaisuun liittyvien kulujen vuoksi. Muut kertaluonteiset tulot ja menot pienentävät nimellistä alijäämää kumulatiivisesti 1,5 miljardia euroa (noin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2012, miljardi euroa (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja noin 400 miljoona euroa (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2014. 6

rahoitusaseman ennustetaan olevan jonkin verran parempi kuin mitä neuvoston päätöksessä arvioidaan. Vuoden 2014 jälkeen julkisen talouden näkymät ovat olennaisilta osiltaan epävarmoja. Julkisen talouden näkymät riippuvat suurelta osin talouden elpymisen voimakkuudesta sekä vero- ja sosiaaliturvatulojen hallinnon tehostamisessa saavutetusta edistyksestä. Nykyisessä makrotalouden toimintakehyksessä tarvitaan lisätoimenpiteitä, joiden arvo on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, jotta neuvoston päätöksessä asetetut perusjäämätavoitteet voidaan saavuttaa. Perusalijäämätavoitteen saavuttaminen merkitsisi kuitenkin sitä, että arvioitu julkisen talouden alijäämä supistuisi alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Syksyllä käytävissä vuoden 2014 talousarviota koskevissa neuvotteluissa käsitellään myös julkisen talouden vajetta ja sen poistamiseksi vuosina 2015 ja 2016 toteutettavia toimia. Syksyllä on käytettävissä uusia kattavampia makrotaloudellisia tietoja, jotka antavat tarkemman kuvan jäljellä olevan vajeen suuruudesta. Julkisen velan kestävyyteen liittyvät näkymät ovat suurelta osin samat kuin joulukuussa 2012. Makrotalouden skenaarioon ei ole tehty olennaisia muutoksia, ja julkinen talous on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Yksityistämisestä saatavien tulojen profiiliin on katsottu tarvittavan vain joitakin vähäisiä ajoitukseen liittyviä tarkistuksia. BKT:hen suhteutetun julkisen velan ennustetaan edelleen kääntyvän lasku-uralle vuonna 2014 ja vähenevän alle 160 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 olettaen, että talouden sopeutusohjelman toteuttamista jatketaan. Neuvoston päätöksen mukaiset julkista taloutta koskevat ja rakenteelliset erityistoimet toteutettiin vähäisin poikkeuksin määräaikaan eli joulukuuhun 2012 ja maaliskuuhun 2013 mennessä (ks. liitteenä oleva taulukko). Kreikassa on toteutettu suuri tuloverouudistus, jonka ansiosta veropohja laajenee ja verorasitus jakautuu tasaisemmin. Maahan on nimitetty julkisten tulojen pääsihteeri, ja verohallinnon itsemäärämisoikeutta on lisätty. Viranomaiset ovat viivästysten jälkeen alkaneet toteuttaa julkishallinnon kattavaan uudistamiseen kuuluvia keskeisiä toimia muun muassa laatimalla henkilöstösuunnitelmat kaikille substanssiministeriöille. Muiden jäljellä olevien sitoumusten täyttämiseksi toteutettavat uudistusprosessit ovat myös hyvässä vauhdissa. Näitä ovat muun muassa apteekkien myymien geneeristen lääkkeiden osuuden kasvattaminen ja kaikkien sairaaloiden sisäisen valvonnan tehostaminen. Komission yksiköt seuraavat tiiviisti näiden toimien toteuttamista. 4. PÄÄTELMÄT Kreikka on toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi neuvoston päätöksen 2011/734/EU mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 4. joulukuuta 2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/6/EU. Kreikka on varmistanut, että rakenteellinen rahoitusasema paranee vuosina 2010 2012, ja rahoitusaseman parantuminen ylittää jo nyt neuvoston vuosiksi 2009 2014 suosittamat vähintään 10 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kreikan arvioidaan supistaneen rakenteellista alijäämäänsä 13,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, eli 14,8 prosentin alijäämästä vuonna 2009 arvioituun 1,3 prosentin alijäämään vuonna 2012. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan parantuneen vuoden 2009 15,6 prosentista 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Kreikka on toteuttanut onnistuneesti toimia, joilla alijäämä pidettiin kurissa vuonna 2012, ja perusalijäämä oli neuvoston päätöksessä asetettua tavoitetta pienempi. Saadakseen nykyisen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen mahdollisimman nopeasti korjattua neuvoston päätöksen mukaisesti Kreikan viranomaiset ovat myös toteuttaneet muita määrätietoisia 7

toimia, joilla vakautetaan julkista taloutta vuosina 2013 ja 2014. Marraskuun 11. päivänä 2012 hyväksyttyyn Kreikan talousarvioon sisältyy tulo- ja menopuolen lisätoimia 9,2 miljardin euron edestä eli noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tavoitteena on vähentää perusalijäämää vuonna 2013. Tämä on osa vuosia 2013 ja 2014 koskevaa 13,5 miljardin euron vakauttamisohjelmaa, joka määritetään vuosien 2013 2016 keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa. Kyseinen mittava ja erittäin etupainotteinen vuosia 2013 ja 2014 koskeva julkisen talouden vakauttamistoimien paketti (yhteensä yli 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) on jo suurelta osin toteutettu. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi komissio ei ehdota muutoksia joulukuussa 2012 annettuun neuvoston päätökseen. Julkisen talouden perusylijäämätavoitteiden pitäisi olla edelleen vähintään 0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tämä finanssipolitiikan kehitysura viittaa edelleen siihen, että suhdannekorjattu perusjäämä suhteessa BKT:hen paranee 4,1 prosentista vuonna 2012 6,2 prosenttiin vuonna 2013 ja vähintään 6,4 prosenttiin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskevien nykyisten ennusteiden mukaan nämä tavoitteet merkitsevät 4,1 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 3,3 prosentin alijäämää vuonna 2014. Suhdannekorjattu ylijäämä on 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisen talouden tilan parantumisesta ja muilla keskeisillä aloilla toteutetuista uudistuksista huolimatta julkisen talouden toteutumaan kohdistuu suuria riskejä. Vuonna 2013 toteutettavat julkisen talouden rankat vakauttamistoimet ja euroalueen heikko talouskehitys hidastavat yhä talouden elpymistä. Lisäksi eri tahojen pyrkimys omien etujen suojaamiseen saattaa vaikeuttaa uudistusten toteuttamista keskeisillä aloilla, kuten verotulojen hallinnoinnissa ja julkishallinnossa. Tavara- ja palvelumarkkinoiden uudistuksissa on myös edistyttävä, jotta BKT:n kasvu elpyy ennustetusti ja tuottaa lisätuloja valtiolle vuonna 2014. Tilanne voi toisaalta myös parantua erityisesti jos politiikan jatkuva määrätietoinen toteuttaminen vähentää epävarmuutta ja lisää luottamusta. Tämä rajoittaisi talouden taantuman vaikutuksia työttömyyteen ja koko yhteiskuntaan. Pankkien pääomittamisen jälkeen ulkomailta tulevat pääomavirrat ja tehokkaampi EU:n rahoituksen käyttö voisivat myös parantaa investointien edellytyksiä. 8

LIITE: Neuvoston päätöksessä 2011/734/EU, sellaisena kuin se on muutettuna 4. joulukuuta 2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/6/EU, vaaditut toimet 2) Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti: 10 a. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet 4 päivään joulukuuta 2012 mennessä: a) Sen on hyväksyttävä vuoden 2013 talousarvio ja vuoteen 2016 ulottuva keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia sekä toimenpiteet, jotka kuvataan tämän päätöksen liitteessä I A ja asianomaisissa täytäntöönpanosäädöksissä. Tähän strategiaan on sisällyttävä pysyviä julkisen talouden vakauttamistoimia, joilla varmistetaan, että tällä päätöksellä vuosiksi 2012 2016 vahvistettujen alijäämätavoitteiden rajoissa pysytään ja että velka suhteessa BKT:hen kääntyy pysyvästi laskuun. b) Sen on esitettävä ajan tasalle saatettu yksityistämissuunnitelma maan parlamentille ja julkaistava omaisuuseräsuunnitelman puolivuosittainen päivitys. c) Sen on siirrettävä Egnatian moottoritien sekä Elefsinan, Lavrion, Igoumenitsan, Alexandropolisin, Volosin, Kavalan, Korfun, Patrasin, Heraklionin ja Rafinan alueellisten satamien suora ja täydellinen omistus (osakkeet tai toimilupaoikeudet) HRADF:n yksityistämisvarojen salkkuun. d) Sen on varmistettava, että substanssiministeriöt ja muut asianomaiset yksiköt antavat julkisessa omistuksessa olevista kiinteistöistä vastaavalle pääsihteeristölle täyden pääsyn valtion kiinteistöomaisuuden luetteloon. e) Sen on muutettava ja/tai kumottava ne valtionyrityksiä (PPC:n, OLP:n ja OLTH:n satamaviranomaiset, HELPE, EYATH ja EYDAP, satamat jne.) koskevat säännökset, jotka poikkeavat yksityisoikeudellisesta yhtiölaista yksityisten osakkeenomistajien äänioikeuksien mahdollisen rajoittamisen osalta. f) Sen on hyväksyttävä lainsäädäntö, jolla määritellään verohallinnon pääsihteerin ja valtiovarainministerin tehtävät ja pätevyysvaatimukset, jotta päätöksentekovaltaa voidaan delegoida verohallinnon pääsihteerille. g) Sen on varmistettava kokeneiden verotarkastajien käyttö pikaisten tulotarpeiden täyttöön tähtäävässä toiminnassa vahvistamalla ja saattamalla keskeiset täytäntöönpanoalueet, kuten suurten veronmaksajien yksikkö, täyteen toimintakykyyn 100 verotarkastajan siirrolla muista tehtävistä sekä perustettava yksi toimintayksikkö erittäin varakkaita kansalaisia ja suurituloisia itsenäisiä ammatinharjoittajia varten ja varustettava kyseinen yksikkö 50 kokeneella Annettu koontisäännös (Omnibus-laki) 4093 (Virallinen lehti 222/A/12.11.2012). Suunnitelma löytyy ministeriön verkkosivuilta. Toteutettu Egnatian osalta (Viite: B2316/10-8-2012). Toteutettu satamien osalta (päätös nro 222/5.11.2012./FΕΚ 2996), 12. marraskuuta. Substanssiministeriöille on lähetetty asiaa koskeva kirje. Substanssiministeriöt ovat toimittaneet pyydetyt tiedot. Muutokset sisältyvät uuteen yksityistämislakiin (2 artikla). Koontisäännös (Omnibus-laki) 4093 (Virallinen lehti 222/A/12.11.2012), E jakso, 6 artikla. Neljä ministeriöiden päätöstä on annettu: - Ministeriön päätös (31.10.2012), jolla siirretään 100 verotarkastajaa suurten veronmaksajien yksikköön. - Ministeriön päätös (31.10.2012), jolla annetaan toimivaltaa Ateenan alueelliselle tarkastuskeskukselle (DEK) erittäin varakkaiden kansalaisten osalta (kriteerit ministeriön päätöksessä). - Ministeriön päätös, jolla siirretään 50 verotarkastajaa Ateenan DEK:lle, varaministerin 8. marraskuuta 2012 9

verotarkastajalla, jotka ovat suoraan vastuussa verohallinnon pääsihteerille. h) Sen on annettava ministerineuvoston säädös (jolla korvataan 29 päivänä lokakuuta 2012 annettu ministerineuvoston säädös), jolla pyritään tiukentamaan talousarvion toteutusta ja parantamaan moitteetonta varainhoitoa ja johon sisällytetään alkuperäistä ministerineuvoston säädöstä pidemmälle meneviä lisäsäännöksiä: i) sen varmistaminen, että valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden tai ministeriöiden ja valvottujen yksiköiden johtajien välillä allekirjoitetaan kunkin vuoden joulukuun loppuun mennessä yhteistyöpöytäkirja (minkä myötä katetaan kaikki julkisyhteisöt); ii) paikallishallintojen lisäsitouttaminen tasapainoisiin talousarvioihin toiminnan tehostamiseksi, mukaan lukien korjaavat mekanismit ja seuraamusmekanismit; iii) valtionyritysten nykyisen seurantajärjestelmän lujittaminen, mukaan lukien täytäntöönpanomekanismi, jos poiketaan kullekin valtionyritykselle määritellyistä erityisistä tavoitteista; ja iv) kehyksen vahvistaminen sellaisten erityistavoitteiden määrittämiseksi kunkin vuoden joulukuuhun mennessä, joilla katetaan paikallishallintojen ja valtionyritysten toiminnalliset maksusitoumusrekisterit. Tähän ministerineuvoston säädökseen on myös sisällyttävä mekanismeja keskushallinnolta tulevien siirtojen oikaisemiseksi, jotta voidaan ratkaista poikkeaminen tavoitteista kyseisen vuoden ja mahdollisesti tulevien vuosien aikana samalla kun varmistetaan, että maksurästit eivät lisäänny; siinä on todettava selvästi, että valtion varojen yksityistämisestä kertyvä tuotto maksetaan suoraan erilliselle tilille, jotta voidaan seurata rahavirtoja, estää virallisen rahoituksen suuntautuminen muualle ja varmistaa, että velat maksetaan ajoissa takaisin; lisäksi siinä on varmistettava, että menoja leikataan automaattisesti, jos tavoitteisiin ei päästä, samalla kun varmistetaan, etteivät maksurästit lisäänny. i) Sen on toteutettava toimenpiteitä, joilla parannetaan terveydenhoitopalveluista vastaavan organisaation (EOPYY) nykyistä taloudellista tilannetta ja varmistetaan, että talousarvion toteuttaminen on lähempänä tasapainoista rahoitusasemaa vuosina 2012 ja 2013, mukaan lukien i) etuuspaketin virtaviivaistaminen; ii) omavastuun nostaminen yksityisissä terveydenhoitopalveluissa; iii) hinta määrä-sopimusten neuvotteleminen ja potilaskirjosopimusten tarkistaminen yksityisten palveluntarjoajien kanssa; iv) EOPYY:n yksityisille palveluntarjoajille tehtäväksi antamien diagnoosi- ja fysioterapiapalvelujen maksujen ja lukumäärän tarkistaminen, jotta asianomaisia kustannuksia voidaan alentaa vähintään 80 miljoonaa euroa vuonna 2013; v) viitehintajärjestelmän käyttöönotto lääkinnällisistä laitteista maksettavissa korvauksissa; ja vi) OGA:n jäsenten suorittamien maksujen asteittain allekirjoittama. - Riittävän henkilöstön varmistamiseksi 16.11.2012 annettiin toinen ministeriön päätös (nro D2A 1157921), jolla verotarkastajia siirrettiin avoinna oleviin tehtäviin. Kaikki verotarkastajat ovat ilmoittautuneet uusiin tehtäviin. FEK A nro 228, 18.11.2012. FEK nro.3054/β /18.11.2012. 10

korottaminen EOPYY:n muiden jäsenten maksamaan keskiarvoon. j) Sen on toteutettava seuraavat lääkekorvauksiin liittyvät toimenpiteet: i) lainsäädäntö, jolla lääkemenot pidetään kurissa ja aktivoidaan varotoimenpiteet (mukaan lukien esimerkiksi kaikkien lääkkeiden hintojen alentaminen), jos tähän tavoitteeseen ei päästä voimassa olevalla automaattisella palautusjärjestelyllä; tällaisten toimenpiteiden on tuotava vastaavat säästöt; ii) ministeriön asetus, jolla palautusjärjestelylle asetetaan vuodeksi 2013 uusi kynnysarvo (2,44 miljardia euroa avohoitopotilaiden osalta); iii) korvattavien lääkkeiden hinnaston ja positiiviluettelon päivittäminen eritoten säätämällä ainoastaan kroonisten sairauksien kustannustehokkaiden pakkausten korvaamisesta, siirtämällä lääkkeitä positiiviluettelosta negatiiviluetteloon ja käsikauppalääkkeiden luetteloon ja ottamalla käyttöön kansallisen lääkelaitoksen (EOF) kehittämä viitehintajärjestelmä. Kyseiset luettelot on päivitettävä vähintään kahdesti vuodessa neuvoston direktiivin 89/105/ETY mukaisesti; ja iv) reseptilääkkeiden vaihto halvimpaan samaa tehoainetta sisältävään valmisteeseen apteekkialan viiteryhmässä (lääkkeen pakollinen vaihto geneeriseen valmisteeseen). 3) Korvataan 2 artiklan 11 kohta seuraavasti: 11. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet joulukuun 2012 loppuun mennessä: a) Sen on toteutettava henkilökohtaista tuloveroa ja yhtiöveroa koskeva uudistus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää, laajentaa veropohjaa sekä poistaa verovapautuksia ja etuusjärjestelyjä. b) Sen on annettava tarvittava primaari- ja sekundaarilainsäädäntö sen varmistamiseksi, että yksityistämissuunnitelma pannaan täytäntöön nopeasti. c) Sen on luotava vesiyhtiöitä koskeva sääntelykehys. d) Sen on toteutettava toimenpiteitä parantaakseen verohallintoa ottamalla käyttöön työsuoritusten arvioinnit, parantamalla riskienarviointitekniikoiden käyttöä sekä perustamalla velanhoitoon erikoistuneita yksiköitä ja tehostamalla niiden toimintaa. e) Sen on laadittava ja julkaistava suunnitelma tavarantoimittajien saatavina olevien julkisyhteisöjen maksurästien hoitamiseksi ja veronpalautusten maksamiseksi. f) Sen on saatettava päätökseen julkisiin oheis- ja lisäeläkejärjestelmiin liittyvien rahastojen toiminnan uudistus ja kaikkien julkisen sektorin nykyisten rahastojen Perusmaksu otettu käyttöön. Ks."Minibus" -säädös FEK 229A/19.11.2012, 11 artiklan 1 kohta (perusmaksu) FEK 3035/B/15.11.2012 FEK 3047/ B/ 16.11.2012 ja FEK 3046/ B/ 16.11.2012 FEK Laki 4110 GG 17/Α/23-1-2012, 25.1.2013. TOTEUTETTU/KÄYNNISSÄ. 3057/B/18.11.2012 Parlamentti antoi tarvittavat säännökset 24.1.2013 (FEK A29/5-2-2013). Ministeriöiden yhteispäätös sääntelykehyksen luomisesta on allekirjoitettu ja julkaistu (FEK 679/22-3-2013). Huhtikuun 11. päivänä 2013 annetussa laissa 4141 säädetään oikeudellisesta kehyksestä (GG 81/A/5-4- 2013). ETEA:n tavoite on saavutettu lisäeläkejärjestelmiin liittyvien rahastojen osalta. 11

yhdistäminen. g) Sen on annettava lainsäädäntöä laajentaakseen lääkealan yrityksiltä saatava viiden prosentin alennus (jota sovelletaan sairaalahinnoiteltuihin lääkkeisiin) koskemaan kaikkia EOPYY:n apteekeissa myytäviä tuotteita. h) Sen on korotettava geneeristen lääkkeiden osuus 35 prosenttiin kaikista apteekeissa myytävistä lääkkeistä. i) Sen on nimitettävä kaikkiin sairaaloihin sisäiset valvojat ja otettava maksusitoumusrekisterit käyttöön kaikissa sairaaloissa. 4) Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti: 12. Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet maaliskuun 2013 loppuun mennessä: a) Sen on annettava ministeriön asetus pienjänniteasiakkaiden loppukäyttäjähintojen mukauttamiseksi. b) Sen on saatettava keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia ajan tasalle, mukaan luettuna kolmevuotisten sitovien menokattojen vahvistaminen julkisyhteisöjen alasektoreille. c) Sen on hyväksyttävä substanssiministeriöiden henkilöstösuunnitelmat. d) Sen on luotava huomattavasti itsenäisempi verohallinto ja täsmennettävä itsemääräämisaste, hallintokehys, vastuut, verohallinnon johtajan oikeudellinen toimivalta ja organisaation alustava henkilöstö. e) Sen on annettava ja julkistettava julkishallintoa varten uusi kattava korruptiontorjuntasuunnitelma, mukaan luettuina vero- ja tullihallintoon sovellettavat erityissäännökset. f) Sen on saatava kaikilta osin toimintaan vakiomenettely kiinteistöjen oikeudellisten arvojen tarkistamiseksi pääomaverotusosaston vastuulla, jotta nämä arvot vastaisivat paremmin markkinahintoja. g) Sen on siirrettävä 40 uutta kiinteistöomaisuuserää (yksityistämissuunnitelmassa kiinteistöomaisuuserät 2 ja 3) HRADF:lle. Laki 4093/FEK 222/12-11-12(IB2/5,6,8) ja PNP/FEK 229/19-11-2012 (11 artiklan 10 kohta). TOTEUTTAMATTA. Prosessi on käynnissä. TOTEUTTAMATTA. Prosessi on käynnissä, mutta viimeistelyä vailla. Toimintasuunnitelma on laadittu ja määräaika asetettu. TOTEUTETTU/KÄYNNISSÄ. Kansallinen suunnitelma on laadittu. Arviointi on positiivinen. TOTEUTTAMATTA. Prosessin monimutkaisuuden vuoksi toimen sisältö on muotoiltava uudelleen. TOTEUTTAMATTA. Ensimmäinen ministeriöiden yhteispäätös, joka koskee joidenkin omaisuuserien siirtämistä HRADF:lle, on allekirjoitettu ja julkaistu (FEK 754/2-4-2013). Muita 40 omaisuuserän paketista jäljelle jääneitä omaisuuseriä koskeva ministeriöiden yhteispäätös on annettu, ja se aiotaan allekirjoittaa pian. 12