ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella ja Suomenlahdella välillä Föglö Kotka ESAVI/3638/2017 Täydennys 23.5.2017 annettuun pyyntöön 1. Yhteenveto kaavoituksesta Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna: Utön osayleiskaava, Parainen (hyväksytty 18.10.2016). Kaava liitteenä kokonaisuudessaan. Korppoon eteläisen saariston osayleiskaava, Parainen (vahvistettu 6.5.2002, viimeisin päivitys 23.8.2016) Eteläisen Nauvon osayleiskaava, Parainen (vahvistettu 4.11.1996, viimeisin päivitys 5.9.2013) Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava, Kemiönsaari (muutos hyväksytty 1.4.2003) Dragsfjärdin itäisen saariston rantayleiskaava, Kemiönsaari (hyväksytty 29.4.1997) Kantakaupungin yleiskaava, Hanko (hyväksytty 14.3.2012). Kaava liitteenä kokonaisuudessaan. Eteläisen saariston rantayleiskaava, Raasepori (vahvistettu 7.3.2002). Ulkosaariston rantaosayleiskaava ja rantayleiskaavan muutos, Inkoo (vahvistettu 21.3.2000) Sisäsaariston yleiskaava, Inkoo (vahvistettu 22.6.1992), uusi kaava vireillä Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaava, Kirkkonummi (vahvistettu 3.10.1996) Espoon eteläosien yleiskaava 2030 (vahvistettu 29.1.2010) Helsingin yleiskaava 2002 (hyväksytty 17.6.2003, vahvistettu 2006), uusi yleiskaava valmisteilla Saariston ja rannikon osayleiskaava, Sipoo (hyväksytty 13.6.2011, vahvistettu 2014) Onaksen saariston osayleiskaava, Porvoo (hyväksytty 14.6.2016) Pellingin saariston osayleiskaava, Porvoo (hyväksytty 15.8.2016) Loviisan rantaosayleiskaava, Loviisa (hyväksytty 10.12.2008) Gäddbergsö-Vahterpään osayleiskaava, Loviisa (hyväksytty 6.5.2002, Ruotsinpyhtää) Rannikon ja saariston osayleiskaava, Pyhtää (vahvistettu 17.6.2002) Yleiskaavan saaristo-osan muutos, Kotka (hyväksytty 25.11.1992). Mussalon osayleiskaava, Kotka (hyväksytty 16.9.1994). Otteet yleiskaavoista merkintöineen on täydennyksen liitteenä 1.1 Hankealue sijoittuu seuraavien asemakaavojen alueelle idästä länteen katsottuna: Utön ranta-asemakaava, joka koskee tiloja Enskär 8:3 ja Rönnskär 8:4 (hyväksytty 17.3.2015).
Hangon Tulliniemen asemakaava 113 (hyväksytty 24.2.1977) sekä vireillä olevan Tulliniemen rannan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä kokonaisuudessaan Lauttasaaren rantautumiskohdassa voimassa asemakaava 10360 (vahvistettu 1.8.2001). Kaava on liitteenä kokonaisuudessaan. Kaivopuiston rantautumiskohdassa voimassa asemakaava 11160 (vahvistettu 13.10.2004) sekä asemakaava 10440 (vahvistettu 25.9.1998). Kaavat on täydennyksen liitteenä. Mussalon asemakaavat 0405 (vahvistetu 8.12.1999) sekä 0298 (vahvistettu 13.9.1985, viimeiset muutokset 1999). Kaavat on täydennyksen liitteenä. Rantautumisalueilla on seuraavia kaavamerkintöjä: Utön osayleiskaava Rantautumiskohdan läheisyydessä on kaavamerkinnät ET (Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue), RM/s (Matkailupalvelujen alue, jolla ympäristö säilytetään ja jolle tulee laatia ranta-asemakaava), vs (vedenottamon suojavyöhyke) ja s-6 (muu kulttuuriperintökohde). Kaava on täydennyksen liitteenä. Utön ranta-asemakaava, joka koskee tiloja Enskär 8:3 ja Rönnskär 8:4 Hakija täydentää erikseen kaavaa koskevat tiedot, kun saa kaavan Paraisten kunnasta. Kantakaupungin yleiskaava Rantautumiskohdan läheisyydessä on kaavamerkinnät SL (Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustettaviksi tarkoitetut suojelualueet tai luontotyyppirajaukset) sekä LS (Satama-alue. Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömästi liittyvien varastojen ja terminaalien alueet. Ennen asemakaavoitukseen tai vesirakennushankkeisiin ryhtymistä tulee olla yhteydessä Museovirastoon inventointitarpeen arvioimiseksi) Hangon asemakaava sekä vireillä oleva Tulliniemen rannan asemakaavan muutos. Voimassa olevan ja valmisteilla olevan kaavan merkinnät on käsitelty Tulliniemen rannan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on täydennyksen liitteenä. Helsingin yleiskaava 2002 (vahvistettu 2006) sekä uusi valmisteilla oleva yleiskaava. Lauttasaaren rantautumiskohdan läheisyydessä kaavamerkinnät Helsinki-puistona kehitettävä alue, virkistysalue sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesta ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Valmisteilla olevassa kaavassa rantautumiskohta on virkistys- ja viheraluetta. Rantautumiskohdan läheisyydessä on merkintä rantaraitti. Kaivopuiston rantautumiskohdan läheiset merkinnät lainvoimaisessa kaavassa ovat virkistysalue, kaupunkipuisto sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesta ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Valmisteilla olevassa kaavassa rantautumiskohta on virkistys- ja viheraluetta. Läheisiä merkintöjä on merellisen virkistyksen ja matkailun alue sekä rantaraitti. Lauttasaaren rantautumiskohdassa voimassa asemakaava 10360. Rantautumiskohta on lähivirkistysaluetta. Kaivopuiston rantautumiskohdassa voimassa asemakaava 11160 sekä asemakaava 10440. Rantautumiskohta on puistoaluetta. Huom! Kaapelin reitti on muuttunut Helsingin edustalla. Kuvassa ote uudesta reitistä.
Mussalon osayleiskaava, Kotka (hyväksytty 16.9.1994) - Hakija täydentää erikseen kaavaa koskevat tiedot, kun saa kaavan Paraisten kunnasta. Mussalon asemakaavat 0405 sekä 0298. Rantautumiskohta on merkitty kaavoilla satama-alueeksi. Rantautumisalueiden kaavat merkintöineen on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä 1.2. 2. Lintualueet Korppoon eteläiseltä saaristoalueelta Kotkan rannikolle saakka hankealue sivuaa kansainvälisesti sekä Suomelle tärkeitä lintualueita. Kuva. Tärkeät kansainväliset lintualueet (oranssi) ja Suomen tärkeät lintualueet (rasteri). (Birdlife Suomi). Kaapelin reittiä on muutettu Helsingin edustalla.
Kuva. Tärkeiden kansainvälisten lintualueiden tunnukset (Birdlife Suomi). Hankealueen ja hankealueeseen rajautuvat kansainvälisesti tärkeät lintualueet idästä länteen FI089. Korppoon-Nauvon eteläinen saaristo FI081. Hangon läntinen saaristo FI080. Tammisaaren-Inkoon läntinen saaristo (hankealueen eteläpuolella) FI082. Kirkkonummen saaristo FI077. Porvoon ulkosaaristo FI075. Pernajan ulkosaaristo (hankealueen luoteispuolella) FI072. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Hankealueen ja hankealueeseen rajautuvat Suomen tärkeät lintualueet idästä länteen 110129. Läntisen Suomenlahden saaristo 210248. Kirkkonummen Espoon saaristo 210265. Helsingin edustan luodot 310114. Itäisen Suomenlahden saaristokokonaisuus Lintualueiden tarkemmat tiedot mm. kriteerilajeista on esitetty täydennyksen liitteessä 2. 3. Meriveden korkeustiedot hankealueella Ilmatieteenlaitos seuraa meriveden korkeutta Suomenlahdella viidellä havaintoalueella (Föglö, Hanko, Helsinki, Porvoo ja Hamina). Suurimman ja pienimmän havaitun vedenkorkeuden ero on pienimmillään Föglössä (alle 2 m) ja suurimmillaan Suomenlahden pohjukassa Haminassa (yli 3 m). Merivesi on korkeimmillaan syksyllä ja talvella. Teoreettinen keskivesi (MW) on käytännön tarpeita varten tehty ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Siinä on otettu huomioon maan kohoaminen, maailmanlaajuinen merenpinnan nousu sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Näiden muutosten vuoksi teoreettisen keskiveden nollataso ei ole vakio. (Ilmatieteen laitos) Teoreettinen keskivesi Föglössä on vuonna 2016 N2000+ 0,12 m. Föglön vedenkorkeusennätys on vuodelta 2007 MW +102 cm eli silloisen keskiveden mukaan N2000 +1,15 m. Vedenkorkeuden minimi on vuodelta
1934 MW -71 cm eli N2000-0,30 m. Meriveden vaihtelu kuluneelta vuodelta teoreettisen keskiveden suhteen on esitetty seuraavassa kuvassa. Punaisella vuorokauden korkeimmat havainnot ja sinisellä matalimmat. Teoreettinen keskivesi Hangossa on vuonna 2016 N2000+ 0,18 m. Hangon vedenkorkeusennätys on vuodelta 2005 MW +133 cm (N2000 +1,50 m). Vedenkorkeuden minimi on vuodelta 2010 MW -79 cm (N2000-0,62 m). Meriveden vaihtelu kuluneelta vuodelta teoreettisen keskiveden suhteen on esitetty seuraavassa kuvassa.
Teoreettinen keskivesi Helsingissä on vuonna 2016 N2000+ 0,20 m. Helsingin vedenkorkeusennätys on vuodelta 2005 MW +151 cm (N2000 +1,70 m). Vedenkorkeuden minimi on vuodelta 2010 MW -93 cm (N2000-0,74 m). Meriveden vaihtelu kuluneelta vuodelta teoreettisen keskiveden suhteen on esitetty seuraavassa kuvassa. Teoreettinen keskivesi Porvoossa on vuonna 2016 N2000+ 0,20 m. Porvoon vedenkorkeusennätys on vuodelta 2015 MW +123 cm (N2000 +1,43 m). Vedenkorkeuden minimi on vuodelta 2017 MW -69 cm (N2000-0,49 m). Porvoossa on havaittu merivedenkorkeutta vuodesta 2014. Meriveden vaihtelu kuluneelta vuodelta teoreettisen keskiveden suhteen on esitetty seuraavassa kuvassa.
Teoreettinen keskivesi Haminassa on vuonna 2016 N2000+ 0,20 m. Haminan vedenkorkeusennätys on vuodelta 2005 MW +197 cm (N2000 +2,16 m). Vedenkorkeuden minimi on vuodelta 1928 MW -116 cm (N2000-0,85 m). Meriveden vaihtelu kuluneelta vuodelta teoreettisen keskiveden suhteen on esitetty seuraavassa kuvassa.
4. Kaapelin kulkupituus vesialuekiinteistöillä Kaapelin kulkupituus vesialueilla kunkin kiinteistön osalta on esitetty täydennyksen liitteessä 3. Hakemuksen liitteestä 6 puuttui kaksi tilaa, joiden omistajatiedot on esitetty ohessa: 638-891-1-1, Yleinen vesialue, omistaja Metsähallitus 434-485-2-16, För Lots- och Fyrinrättningen, omistaja Metsähallitus 5. Ammuslöydöksiin varautuminen Hakija on käynyt Puolustusvoimien kanssa keskusteluja mahdollisista ammuslöydöksistä. Hakija tutkii kaapelireitin korkearesoluutioisella monikeilakaikuluotaimella ja viistokaikuluotaimella. Tällä menetelmällä pystytään havaitsemaan 10 cm x 10 cm kokoiset esineet, eli tyypilliset ammukset ovat myös havaittavissa kaikuluotauksessa. Puolustusvoimien kanssa on sovittu raportointikäytännöstä ja mahdollisten ammusten raivaamisesta Puolustusvoimien toimesta. Lupahakemuksessa on esitetty kaapelin asennusta varten noin 200 metrin levyinen käytävä. Kaapelin asennustarkkuus on todellisuudessa noin +/- 10 metriä. Kaapelin laskupaikkaa voidaan muuttaa käytävän sisällä mahdollisten ammusten väistämiseksi. Koska putket lasketaan free lay tekniikalla eli vapaalla laskulla, sen sijaan että kaapelille aurattaisiin käytävä merenpohjaan, riski kontrolloimattomasta vedenalaisesta räjähdyksestä arvioidaan hyvin pieneksi. 6. Sopimukset rantautumiskiinteistöjen kanssa Hakija on tehnyt seuraavat sopimukset rantautumiskiinteistöjen haltijoiden kanssa: Rantautumispaikka Sopimus Utö Kiinteistön kauppakirja, 15.3.2017 Hanko Maanvuokrasopimus, 8.2.2017 Helsinki, Lauttasaari Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, Pöytäkirjanote 29.11.2016 Helsinki, Kaivopuisto Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, Pöytäkirjanote 21.2.2017 Kotka Maanvuokrasopimus, 1.3.2017 Sopimukset on esitetty täydennyksen liitteessä 4. 7. Hankealueen kaupallisten kalastajien yhteystiedot Hankealueen kalastajien yhteystiedot on esitetty aluksittain täydennyksen liitteessä 5. Pyydämme huomioimaan, että koska tiedot on aluksittain, sama yhteystieto voi koskea useaa eri alusta.