AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUS Takki-seminaari 7.11.2012 Helsinki Ylijohtaja Anita Lehikoinen
Valtion talousarvioesitys 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 2012 2013 Muutos 2012 TA TAE talousarviosta milj. milj. milj. % Pääluokka yhteensä 6 644 6 640-4 0 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 118 121 3 2 Opetusministerin toimiala 4 941 4 943 2 0 Yleissivistävä koulutus 964 975 12 1 Ammatillinen koulutus 731 737 6 1 Aikuiskoulutus 516 503-13 -2 Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 731 2 728-3 0 Kulttuuri- ja urheiluministerin toimiala 1 585 1 576-8 -1 Opintotuki 937 916-21 -2 Taide ja kulttuuri 430 434 4 1 Liikuntatoimi 147 152 5 3 Nuorisotyö 70 74 4 6
Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen päätetyt valtion menosäästöt 2013 Valtion menosäästöt merkitsevät sitä, että korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdentuu valtion rahoituksen säästöjä vuosien 2012 2015 aikana yhteensä yli 230 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen keskimääräisten yksikköhintojen alentamisen ja opiskelijamäärän vähentämisen arvioidaan alentavan valtion ja kunnan rahoitusta vuonna 2013 yhteensä 47,7 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 20 miljoonaa euroa Kustannustason muutoksia koskevien tarkistusten tekemättä jättämisestä johtuva vaikutus ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen on vuonna 2013 noin 11,6 miljoonaa euroa
Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v. 1865-2050 indeksi 80 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. v. 2030 60 Alle 15-v. v. 2010 Talous kiristyy 40 Hoivatarve kasvaa Eläköityminen lisääntyy 20 0 1865 vuosi 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 Lähde: Tilastokeskus ja VM/ kuntauudistusaineisto
Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.
Suomi maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa (World Economic Forum 2012) Suomen vahvuuksia ovat terveys, koulutusmahdollisuudet, tiede ja turvallisuus. Parantaakseen sijoitustaan Suomen tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaammin, hillitä inflaatiota ja pyrkiä parantamaan heikkeneviä kokonaistaloudellisia näkymiä
Korkeakoulututkinnot 1985-2011
Amk-uudistuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vauhditetaan rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista Uudistuksen toisessa vaiheessa siirretään vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdään ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa
Ammattikorkeakoulujen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuuden sekä priorisointi- ja päätöksentekokyvyn vahvistuminen
Ensimmäistä vaihetta koskevan HEluonnoksen pääasiallinen sisältö (1/2) Toimilupien myöntämisperusteet uudistetaan, kaikki nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa, uudet toimiluvat 1.1.2014 lukien Koulutustehtävä sidotaan koulutusalojen sijasta tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin Luovutaan ammattikorkeakoulun sijaintipaikkamäärittelystä toimiluvissa (jatkossa toimiluvan saajan yhtiöjärjestykset/ osakassopimukset eivät voi sisältää sitoumuksia tai velvoitteita, joka estävät tarpeellisten strategisten ja rakenteellisten muutosten tekemisen; esim. opetuspaikkakuntiin liittyvät määräykset)
Ensimmäistä vaihetta koskevan HEluonnoksen pääasiallinen sisältö (2/2) Luovutaan OKM:n koulutusohjelmapäätöksistä, hakukohde voi olla laajempi kuin koulutusohjelma tai koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehto Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa Perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan; korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella
Lausuntoja pyydettiin seuraavilta tahoilta: Ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Asian kannalta keskeiset ministeriöt (OM, SM, STM, TEM, VM) OPH ARENE, UNIFI ja SAMOK Asian kannalta keskeiset etujärjestöt (AKAVA, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Palvelulaitosten työantajat, Sivistystyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Jatkovalmistelu Ohjausryhmän kokous 1.11.2012 -> lausuntoyhteenveto ja johtopäätökset Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä marras-joulukuussa 2012 -> lopulliset linjaukset HE:n viimeistely (käännöstyöt, OM:n laintarkastus) tammi-helmikuu 2013 Tavoitteena viedä HE eduskuntaan kevätistuntokauden alussa (2/2013) Toimilupakierros lain vahvistamisen jälkeen, hakemukset OKM:lle syyskuussa 2013
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto 28.9.2012 Yhtiömuodossa tapahtuvien investointien arvonlisäveron kompensointi yhtiöitymisessä huomioon Uudistuksen toisessa vaiheessa ammattikorkeakoulut lainsäädännössä yleishyödyllisiä yhteisöjä yliopistot ja ammattikorkeakoulut verotuksellisesti lähtökohtaisesti samaan asemaan Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki sisältää jo voimassaolevia kompensaatiosäännöksiä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille
Korkeakoulujen sopimuskausi 2013-2016 Korkeakoulujen ohjauksessa siirrytään nelivuotiseen sopimuskauteen Yliopistojen sopimusneuvottelut toukokuussa, ammattikorkeakoulujen syys-lokakuussa 2012 Sopimuksen perusrakenne kauden 2010-2012 mukainen Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Yliopiston / ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus tarvittavin erittelyin Sopimuksen sisältöä uudistetaan edelleen aiempaa strategisemmaksi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin rajoittuvaksi Korkeakoulut tekivät strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen profiilistaan ja painoaloistaan Neuvottelujen välivuosina ministeriö antaa kirjallisen palautteen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Arvio tavoitteiden toteutumisesta korkeakoululaitoksen ja ao. korkeakoulusektorin osalta Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukohtaisesti palaute perustehtävien lisäksi johtamisen, talouden ja rakenteellisen kehittämisen tilanteesta mahdollisin toimenpidesuosituksin Mukana edellisessä palautteessa sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen valtakunnallisessa tarkastelussa
Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut 2013-2016 (1/3) Neuvottelut ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä 24.9.-11.10.12 Neuvotteluissa painopiste ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ja toimilupakierrokseen valmistautumisessa taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset viiden vuoden tähtäimellä keskeiset strategiset tavoitteet omistajarakenne ja keskinäiset suhteet johtaminen ja henkilöstöpolitiikka Uuden toimiluvan konkreettiset tavoitteet rooli korkeakouluverkossa organisoituminen paikkakunnat koulutusvastuu koulutustarjonta volyymi
Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut 2013-2016 (2/3) Menosäästöjen toteuttaminen ja talouden tasapainottaminen keskeinen haaste amk:t laatineet sopeutusohjelmia säästökohteita joudutaan vieläkin miettimään ulkopuolisen rahoituksen ja lisätulojen saaminen haasteellista Rahoitusmalliehdotuksen vaikutukset amk-kohtaiseen rahoitukseen toimivat perusprosessit olennaisinta; tutkinnot, opintoprosessit tk-rahoituksen 15 % osuus kannustimena toiminnan kehittämiseen mallin ohjausvaikutus esim. aikuiskoulutuksen kehittämiseen (avoin amk, erillisopinnot, yamk-tutkinnot) Aloituspaikkavähennykset amk-kohtaiset vähennykset toteutettu huomioidaan sopimusten laskennallisissa vuosiopiskelijamäärissä
Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut 2013-2016 (3/3) Rakenteellinen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulu 1.1.2014 alkaen Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen syvenevä yhteistyö toimipisteverkkoa koskevat ratkaisut kampusrakenteiden kehittäminen osakeyhtiöitymisen eteneminen Erillisraportoinnin teemat osana strategista kehittämistyötä työurien pidentäminen tutkimustulosten hyödyntäminen kansainvälistymisen edistäminen Hankerahoitus rakenteellisen kehittämisen tukemiseen osana ammattikorkeakoulu-uudistusta
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)