SUOMEN PUNAINEN RISTI Nuorten turvatalot T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 3 1. JOHDANTO Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisissa pulmatilanteissa. Toiminnan tarkoituksena on vastata nopeasti ja joustavasti nuorten ja perheiden tarpeisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä työskentelyllä tukea nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää näin nuorten syrjäytymistä. 2. PALVELUT Turvataloilla tehtävä työ perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyössä toteuttamaan työhön. Turvatalojen palvelut ovat: 2.1. Kriisityö; kriisivastaanotto ja -majoitus Turvataloissa tarjotaan nopeaa, matalan kynnyksen apua nuorille ja perheille kriisi- ja pulmatilanteissa. Tarvittaessa nuorta ja perhettä ohjataan tarpeenmukaisten muiden palvelujen pariin. Turvataloilla on myös mahdollista yöpyä tilapäisesti. 2.2. Perhehuonetoiminta Perhehuonetoiminta on turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoiminnan keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille. 2.3. Itsenäistymisen tuki Palvelu on tarkoitettu nuorille jotka tarvitsevat perheen ulkopuolista tukea itsenäistymisessään. Tuki on räätälöity yksilöllisesti, se on tiivistä ja tavoit- 1
teellista. Perhe- ja verkostotyö on oleellinen osa tuen sisältöä. Tavoitteena on nuoren kyky asua itsenäisesti peruspalvelujen varassa. Toimintaa toteutettiin Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. 2.4. Ystävätoiminta Ystävätoimintaa toteutetaan turvataloilla pääsääntöisesti ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille ikäkaudenmukaisia sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Turvataloilta nuori voi myös saada henkilökohtaisen ystävän, tukihenkilön tai kummin. 2.5. Viikkopäivystys ja valmiustoiminta Internetissä Toiminnan tarkoituksena on kohdata ja auttaa nuoria verkossa. Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa viikossa sekä jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina Vammala-Huittisten seudun Mielenterveysseuran Internetissä ylläpitämässä Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net). Päivystysten tarkoituksena oli paitsi tarjota ohjattu, turvallinen ja luotettava keskustelufoorumi nuorille, myös ylläpitää turvatalojen valmiutta jalkautua Internetiin nuoria koskettavan valtakunnallisen kriisin sattuessa. 2.6. Turvatalokohtaiset erityispalvelut Näpistyskeskustelut tavataan ensimmäistä kertaa näpistyksestä kiinni jääneet alle 15-vuotiaat nuoret yhdessä hänen perheensä kanssa. Tätä toimintaa toteutetaan turvataloilla Turussa ja Vantaalla. Varhaisella ja nopealla puuttumisella ensimmäiseen näpistelyyn pyrittiin ehkäisemään näpistyskierteen ja muiden ongelmien syntyminen. Lisäksi pyritään selvittämään perheen muun avun tarve. Nuoren huoltaja on aina mukana tapaamisissa. Läheisneuvonpito (LNP) on yhteisöllinen menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelun asiakkaan ongelmiin. Neuvonpidossa lapsen/nuoren oma perhe ja läheiset sekä viranomaiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan, miten lapsen hyvä hoito ja kasvu turvataan. Tavoitteena on saada aikaan konkreettinen suunnitelma lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. LNP antaa mahdollisuuden tehdä perheen ja läheisten voimavarat näkyviksi. Työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa ja ratkaisujen etsimisessä, ei niinkään ongelmien syiden etsinnässä. Turussa Nuorten turvatalo koordinoi läheisneuvonpitoa ja Turun kaupunki rahoitti sen sataprosenttisesti. 2
3. ILMIÖT JA HAVAINNOT Kertomusvuonna seuraavat ilmiöt nousivat työskentelyssä erityisesti esille: Perhetyön tarve Nuori ja perheet etsivät turvatalolta ulkopuolista tukea perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Perheenjäsenten välisiä suhteita kärjisti usein kiire ja vähäiset kohtaamiset arjessa. Työn ja vapaa-ajan eron hämärtyminen verotti vanhempien perheelle tarkoitettua aikaa. Taloudellinen epävarmuus ja työttömyyden pelko vaikutti koko perheen hyvinvointiin. Perheiden hyvinvointia tuettiin käsittelemällä erityisesti perheenjäsenten välisiä suhteita ja perheessä olevaa vuorovaikutusta. Perheenjäseniä kannustettiin avoimuuteen ja yhteisvastuuseen kriisiytyneen elämäntilanteen selvittelyssä. Omien tunteiden, toiveiden ja kokemusten jakamista sekä muiden perheenjäsenten arvostamista vahvistettiin. Vahvuuksien ja resurssien löytäminen vaikutti toiveikkuuden lisääntymiseen, ratkaisujen löytymiseen ja muutoksen käynnistymiseen. Perhetyön avulla tuettiin perheen sisäisten rakenteiden jäsentymistä ja vuorovaikutuksen parantumista. Tavoitteena oli lisätä hyvinvointia ja ymmärrystä omasta tilanteestaan sekä auttaa perhettä löytämään oivalluksia, ratkaisuja ja toimivia malleja elää. Nuorten hyvinvoinnin pulmat Arjen hallinnan puutteellisuus näyttäytyi yhtenä merkittävänä haasteena monelle nuorelle. Nuorten selviytyminen arjen hallinnan vaatimuksista näytti edellyttävän sekä vahvaa tukea jaksamisessa että laaja-alaista ohjausta. Nuoret kokivat ulkopuolisuutta omassa arjessaan virallisten toimijoiden keskellä. Osa nuorten vanhemmista tarvitsi myös neuvoja ja tukea nuorten ja perheen asioiden hoidosta. Tuki vanhemmille Vanhempien yhteydenotot lisääntyivät. Usein yhteydenoton syynä olivat vanhemmuuden haasteet, jotka koettiin ylivoimaisiksi ilman ulkopuolista apua. Monet vanhemmat kokivat tarvitsevansa tukea kasvatustehtävässään, rajojen asettamisessa nuorilleen ja niistä kiinnipitämisessä. Palveluohjauksen tarve Turvatalolle tulleiden yhteydenottojen ja asiakkaana olevien nuorten ja heidän vanhempiensa palveluohjaus oli tärkeää. Nuoria hakeutui turvataloihin jäätyään muiden palveluiden ulkopuolelle oman vähäisen elämänhallintansa ja jaksamattomuutensa vuoksi. Neuvottomuuden kokemukset, arkuus, tietämättömyys palveluista ja puutteelliset valmiudet hakeutua palveluiden piiriin 3
näkyivät nuorissa ja vanhemmissa. Palveluohjausta toteutettiin suoralla yhteydenotolla eri auttajatahoihin ja auttajaverkostoa kokoavana koollekutsuvana tahona. Sosiaalinen media Sosiaalisella medialla ja internetillä on suuri rooli nuorten elämässä. Sitä käytetään välineenä ihmissuhteiden ylläpitämisessä ja uusien suhteiden luomisessa, ja se on myös ajanvietettä nuorille. Tämä näkyy puhelimen ja tietokoneen jatkuvana läsnäolona nuoren elämässä. Nuorten sosiaalisessa mediassa ja mediasta käyttämä kieli ei avaudu vanhemmille. Vanhemmat kaipasivatkin tukea siihen, miten suhtautua internetiin osana nuorten arkea. Vanhemmat olivat huolissaan nuorten nettiystävistä ja -yhteisöistä. He pohtivat sääntöjä nuorten internetin käytölle ja sitä miten opettaa nuorille vastuullista internetin käyttöä. Huoltajat kokivat myös tarvitsevansa ohjeistusta koskien oikeuksiaan lukea nuoren yksityisviestejä, silloin kun huoli nuoresta oli syntynyt. Näissä tilanteissa tutustuttiin yhdessä vanhempien kanssa nettipoliisin ohjeistuksiin. Kannabiskokeilut Toimintakertomusvuoden niin kuin muutaman aikaisemmankin vuoden aikana on ollut havaittavissa nuorten kannabiskokeilujen lisääntymistä, sekä asenteen muuttumista positiivisemmaksi säännöllistä käyttöä kohtaan. Erityisesti turvatalolla Helsingissä havaittiin kokeilujen lisääntyneen erityisesti alle 15- vuotiailla ja käytön säännöllistyneen erityisesti yli 18-vuotiailla. Nuorten asunnottomuus Asunnottomien nuorten määrän lisääntyminen turvatalojen asiakkaissa näkyi erityisesti Helsingissä ja Tampereella. Vaikea asuntotilanne lisäsi täysiikäisten nuorten määrää turvatalopalveluissa. Tampereella asunnottomia täysikäisiä nuoria hakeutui turvatalolle erityisen paljon. Heitä oli kriisimajoitukseen hakeutuneista 23 %. Asunnottomien nuorten elämäntilanne oli usein erityisen vaikea ja heillä oli usein myös päihdeongelmia. Pitkään jatkunut asunnottomuus aiheutti nuorissa turhautumista ja jaksamisvaikeuksia. Myös maahanmuuttajanuorten keskuudessa Helsingissä asunnottomuus näytti yleistyneen. Selvittelytyöllä, neuvonnalla, palveluohjauksella ja verkostotyöllä pyrittiin rakentamaan riittävä tuki ja suunnitelma asunnon odottamiseen. Nuorten mielenterveysongelmat Psykiatrisessa hoitosuhteessa olevien nuorten hakeutuminen turvatalon asiakkaiksi näkyy erityisesti Tampereella ja on lisääntynyt myös Helsingissä. Myös Turussa mielenterveyden pulmien vuoksi hakeutui turvatalolle erityisen paljon nuoria (27 %). Monesti huomattiin, että monet näistä nuorista eivät odottaneet hoitoon pääsyä, vaan he olivat jo hoidon piirissä ja näin turvatalolle hakeuduttaessa nuoren tilanne näytti jo kohentuneen. Hoitosuhde ei kui- 4
tenkaan tukenut nuorta riittävästi ja turvatalo toimikin tarpeellisena lisätukena hoidon rinnalla. Turussa oli kysyntää ns. matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille. Nuori ei tarvinnut psykiatrista hoitoa, mutta oli keskusteluavun tarpeessa lievän masennuksen ja ahdistuneisuuden vuoksi. 4. TOIMINTA JA TILASTOT Toimintavuonna otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä ASKO ja uutta ohjelmaa ajettiin sisään henkilöstöä perehdyttämällä ja kouluttamalla. 4.1. Nuorten määrät, sukupuolijakauma ja asiakkuuden kesto Yksittäisiä nuoria turvatalojen peruspalveluissa (kriisimajoitus, perhehuonetoiminta ja itsenäistymisen tuki) oli 526. Tyttöjen osuus (66 %) oli jälleen suurempi kuin poikien. Sukupuolijakauma eri turvataloissa oli hyvin samanlainen: n. 2/3 tyttöjä ja 1/3 poikia. Näpistyspuhuttelutoiminta tavoitti 100 nuorta, läheisneuvonpitoa käytiin 20 perheessä joissa oli yhteensä 31 lasta ja nuorta, ryhmätoiminnoissa nuoria oli mukana 96 Tampereen kaupunkileiriläiset mukaan lukien. Internetissä Tukinet -keskusteluissa oli 1044 osallistujaa. Kriisimajoituksessa asiakkuus kesti keskimäärin 13 vuorokautta ja perhehuoneessa asiakkuus kesti n. 2,5 kk. Itsenäistymisen tukea annettiin 52 nuorelle ja tuki kesti keskimäärin 10 kk. 4.2. Tulosyyt Nuoren hakeutuessa turvatalolle tulosyyn selvittämisessä pyrittiin erityiseen tarkkuuteen tulohaastattelussa. Kuitenkin eniten painoarvoa annettiin nuoren omalle arviolle tulonsa syystä ja avun tarpeestaan. Vuosittain n. puolet nuorista kertoo tulosyykseen hankalan tilanteen ja ristiriidat kotona. Kertomusvuonna näin teki 54 % nuorista (vuonna 2012 50 %). Mielenterveys tulosyynä kasvoi erityisen paljon ollen 19 % (2012 8 %), erityisesti näin tapahtui Helsingissä 25 %, Tampere 39 % ja Turku 27 % (2012 9 %) Kohtaan muut syyt kirjattiin mm. koulukiusaaminen, nuoren seksuaalisen identiteetin pohdinnat ja seksuaalinen hyväksikäyttö. 5
Ristiriidat perheessä 54% Mielenterveys 19% Asunnottomuus 9% Väkivalta 5% Päihteet 5% Yöpymisen tarve 5% Muu syy 3% Taulukko 1: Turvatalolle tulosyyt 4.3. Kuka ohjasi turvatalolle? Turvatalon asiakkaista 40 % (vuonna 2012 36 %) hakeutui turvatalolle sosiaalitoimen ohjaamana. Seuraavaksi suurin ohjaava taho oli koulu (12 %). Kaverien ohjaamana saapui 11 % ja huoltajien/sukulaisen ohjaamana lähes yhtä paljon (10 %). Sosiaalitoimi 40% Koulu 12% Kaverit 11% Huoltajat/sukulaiset 10% Muu taho 9% Terveystoimi 8% Internet 4% Nuorisotoimi 3% Poliisi 3% Tiedotusväline 0% Taulukko 2: Ohjaava taho/saanut tiedon turvatalon palveluista 6
4.4. Minne lähti turvatalolta? Kriisimajoituksesta kotiin tai muun lähiyhteisön luo palasi 71 % nuorista, omaan asuntoon muutti 10 % nuorista ja saman verran sijoitettiin laitokseen. Kotiin 62 % Omaan asuntoon 10 % Laitokseen 10 % Muun lähityhteisön luo 9 % Asiakkuus jatkui muualla 4 % Palasi laitokseen 2 % Ei tietoa 2 % Tukiasuntoon 1 % Taulukko 3: Minne lähti turvatalolta 4.5. Itsenäistymisen tuki Itsenäistymien tuen Palvelun piirissä oli 52 nuorta. Tukiprosessin lähtötilanteessa korostuivat nuorten elämänhallinnassa pitkään jatkuneet vaikeudet, näköalattomuus tulevaisuuden suhteen, ristiriidat perheessä, turvallisten aikuiskontaktien vähyys, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys sekä elämänuran tavoitteiden hahmottamattomuus. Esille nousi vahvasti myös nuorten asunnottomuus. Tiivis ammatillinen verkostotyö, kokonaisvaltainen tuen tarve ja ohjaus muiden palvelujen piiriin korostuivat kertomusvuonna edelleen voimakkaasti. 4.6. Viikkopäivystys ja valmius Internetissä Vapaaehtoiset päivystivät kaksi kertaa viikossa sekä jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina Vammala-Huittisten seudun Mielenterveysseuran Internetissä ylläpitämässä Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net). Toiminnan tarkoituksena on kohdata ja auttaa nuoria verkossa. Päivystys tarjosi paitsi ohjatun, turvallisen ja luotettavan keskustelufoorumin nuorille, myös valmiuden jalkautua Internetiin nuoria koskettavan valtakunnallisen kriisin sattuessa. Toimintavuoden aikana ei ollut tarpeen järjestää yhtään tällaista kriisichattia. 7
Ystävänpäivänä järjestettiin osana valtakunnallista Punaisen Ristin toimintaa erityischat ystävyys -teemalla. Myös joulupäivänä järjestettiin keskustelumahdollisuus nuorille. Toimintaa toteutettiin vuoden aikana yhteensä 95 kertaa, keskustelijoita oli yhteensä 1044. Yhteensä ryhmät olivat auki 179 tuntia. Toimintaan osallistui kaikilta viideltä turvatalolta yhteensä 24 vapaaehtoista ja 14 työntekijää. 4.7. Näpistyskeskustelut Turussa ja Vantaalla Kertomusvuonna näpistyskeskusteluja käytiin kahdessa turvatalossa. Turussa näpistyspuhutteluissa/keskusteluissa kävi 73 ja Vantaalla 27 perhettä. Turussa toiminta on jo vakiintunutta, Vantaalla sen sijaan vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Turussa perheet tavoitettiin melkein sataprosenttisesti. Vantaalla sen sijaan huomattiin, että vanhempia oli vaikea tavoittaa. Merkittävä määrä vanhemmista ei vastannut turvatalolta tuleviin puheluihin. Kuitenkin kaikki turvatalolla saapuneet ja näpistyskeskustelut käyneet perheet kokivat palvelun hyväksi. Puhuttelun yhteydessä selvitettiin nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanne: koulu, koti, kaverit, toimeentulo, asuminen, harrastukset yms. asiat. Tarvittaessa perheelle ja nuorelle annettiin keskusteluaikoja turvatalolta tai ohjattiin muiden palvelujen piiriin. 4.8. Läheisneuvonpidon koordinointi Turussa Läheisneuvonpidon asiakasperheitä oli kertomusvuonna yhteensä 20, joista viidessätoista päädyttiin neuvonpidon käynnistämiseen. Lapsia oli perheissä yhteensä 31. Kertomusvuonna järjestettiin yhteensä 25 läheisneuvonpito- ja seurantakokousta. Edellä mainittujen kokousten lisäksi pidettiin toimeksiantoja verkostotapaamisia. Kotikäyntejä tehtiin yhteensä 64 kpl. Neuvonpitoon päätyneissä asiakkuuksissa perheet ovat olleet sekä avohuollon, että kertomusvuonna ensimmäistä kertaa myös sijaishuollon asiakkaita. Toteutuneissa neuvonpidoissa kokemukset olivat positiivisia. Tapaamisissa luotiin selkeät suunnitelmat perheen tukemiseksi ja sosiaalityöntekijät saivat perheiltä tärkeää informaatiota. Perheet ovat kokeneet läheisneuvonpidossa tulleensa kuulluiksi ja saaneensa osakseen arvostusta. He ovat myös kokeneet läheisten keskinäisen vuorovaikutuksen parantuneen ja ristiriitojen vähentyneen. 8
4.9. Yhteisvastuu nuoresta -hanke 2011 2014 Ystäviä yksinäisille nuorille -hanke Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan tuotto suunnattiin nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa toimii yhteistyössä neljä eri toimija: Mannerheimin Lastensuojeluliito, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punaiselle Risti ja Evankelisluterilaisten seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyö. Keräystuotto käytetään vuosien 2012 14 aikana hankkeen toimintoihin nuorten yksinäisyyttä ja sen seurauksia lievittävään toimintaan. Punaisessa Ristissä hankkeen perustoimintoihin kuuluu ryhmämuotoisen ystävätoiminnan ja kahdenvälisen, nuori nuorelle - ystävätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Hankkeessa on pilottipaikkakuntia neljä: Helsinki, Turku, Kuopio ja Oulu. Hankkeen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä mukana olevien järjestöjen ja toimijoiden kesken niin, että yhteistyömalleista syntyy pysyviä malleja kullekin pilottipaikkakunnalle. Nuorten turvatalot toteuttavat ystävätoimintaa pilottipaikkakunnilla Helsingissä ja Turussa, mutta myös pilottipaikkakuntien ulkopuolisina toimijoina Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Turvatalot ovat pyrkineet yhtenäisesti kehittämään hankkeen tiimoilta nuorten ystävätoimintaa etenkin nuorten ryhmätoimintana sekä pienimuotoisesti ystävätoimintana itsenäisesti ja yhteistyössä piirien ja osastojen kanssa. Nuorten turvatalojen ystävätoiminnan muotoja ovat muun muassa avoimet ja suljetut ryhmät, joissa lähtökohtana on toiminnallisuus ja yhteisöllisyys sekä ystävävälitys ja nettiauttaminen. Ryhmiä Nuorten turvataloissa toimi vuoden 2013 aikana 14. Yhteensä Turvatalojen ryhmätoimintaan osallistui 90 nuorta. Lisäksi Nuorten turvatalot tukivat valtakunnallista Punaisen Ristin nuorten ystävätoiminnan kehitystä antamalla ammatillista tukea ystävävälityksen vapaaehtoisille ja tarjoamalla kriisipäivystystä osastojen ystävätoiminnan tueksi. Oulun piirin ja Oulun osaston Lähekkönää messiin? -hanke on pääsääntöisesti kahdenvälistä nuorten ystävätoimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti vertaistapaamisia. Toiminnassa mukana on ollut 1 työntekijä, 1 vapaaehtoinen välittäjä, 17 aktiivista vapaaehtoista ystävää sekä 19 nuorta ystäväntarvitsijaa. Vapaaehtoisten sähköpostilista tavoittaa 116 vapaaehtoista ja toiminnasta kiinnostunutta. Kuopiossa Savo-Karjalan piirin ja Kuopion osaston Kaveriksi! hankkeessa on jatkettu kahdenvälistä nuori nuorelle -ystävävälitystoimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille ystäville järjestettiin vuoden 2013 aikana 12 vapaaehtoisteniltaa. Vuoden 2013 aikana toiminnassa oli mukana 2 työntekijää, 3 vapaaehtoista toiminnan vetäjää ja 20 ystäväkurssin käynyttä aktiivista vapaaehtois- 9
ta. Ystäväpareja on yhdistetty vuoden 2013 aikana kymmenen, mutta ystävää vailla olevia on ollut enemmänkin. Erityisesti on koettu tarvetta alle 18- vuotiaille sekä miespuolisille vapaaehtoisille ystäville. Ruotsinkielistä nuorten ystävätoimintaa jatkettiin Turussa Turunmaan piirin toimesta. Paraisten osasto on järjestänyt Kompisgruppen -nimistä nuorten ryhmäystävätoimintaa yläkouluikäisille nuorille, jotka ovat yksinäisiä tai muuten tuen tarpeessa olevia. Ryhmätoimintaan on osallistunut yhteensä 13 eri nuorta ja ryhmä on kokoontunut noin kerran viikossa harrastamaan koko vuoden 2013. Keväällä 2013 ryhmien ohjaajina jatkoivat ammattikorkeakoulun projektiopintojen opiskelijat, jotka myös tekivät opinnäytetyönsä nuorten ystävätoimintaan liittyen. Hankkeen perustoimintojen lisäksi vuonna 2013 Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen hankeryhmä toteutti verkkokyselyn, jota levitettiin toimijoiden verkostojen kautta. Kyselyyn vastasi yli 900 nuorta ja esiin nousseita tuloksia tuotiin esiin mediassa ja esimerkiksi Osallistuvat Nuoret 2013 ry:n Etsintäseminaarissa. Kaiken kaikkiaan Suomen Punaisen Ristin toiminnat hankkeen puitteissa Nuorten turvataloilla, piireissä ja osastoissa ovat tavoittaneet yhteensä 132 ystävää vailla olevaa yksinäistä nuorta sekä ryhmäystävätoiminnassa, että kahdenvälisessä ystävätoiminnassa. Kaupunkileirikokeilu Tampereella Yhteisvastuukeräyksen tuottojen tuella käynnistettiin myös kaupunkileirikokeilu turvatalossa Tampereella kuudelle 13 15 -vuotiaalle tytölle. Toiminnan ideana oli koota tytöt kerran kuukaudessa viettämään viikonloppua turvatalolla aikuisten ohjaajien seurassa. Leiriviikonloppuja oli 10 kpl. Leirin tavoitteena oli nuorten sosiaalisten taitojen tukeminen sekä yksinäisyyden ja yksinjäämisen torjuminen. Kaupunkileiritoiminnassa yhdistyi niin vertaistuki kuin ystävätoimintakin. Leiri toteutettiin turvatalon työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Nuoret ohjautuvat leirille lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta. Turvatalon sijainti kaupungin keskustassa mahdollisti monenlaiset liikunnalliset ja kulttuuripainotteiset toiminnot turvatalon ulkopuolella esim. kuten taidenäyttelykäynnit, keilauksen, golfauksen, retkeilyn, kiipeilyn, ratsastuksen, ja valokuvauksen harrastamisen. Nuoret askartelivat, katsoivat elokuvia, tekivät erilaisia itsetuntoon ja minäkuvaan liittyviä harjoitteita, kokkasivat ja leipoivat sekä pelailivat. Tärkeä työmuoto oli päiväkirjan pitäminen. Jokainen nuori teki kustakin leiriviikonlopusta omaan kalenteriinsa valokuvin, kirjoituksin ja piirroksin omannäköisen koosteen. Elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa veti nuorille vapaaehtoistyönä valokuvaus- ja kirjoituspajan kahdesti. Viikonloppuisin oli myös aikaa rentoutumiselle ja vapaalle yhdessä olemiselle. Nuorten mielestä tärkeintä kaupunkileirillä olikin yhdessäolo ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Osalle uusiin ihmisiin tutustuminen oli ollut haastavaa, joten 10
kaupunkileiri tarjosi hyvän ympäristön uusien kontaktien luomiselle. Nuoret oppivat mielestään paljon uutta. He saivat myös uusia kavereita, joiden kanssa tavata myös turvatalon ulkopuolella. Hyvien kokemusten perusteella toimintaa päätettiin jatkaa vuonna 2014 järjestämällä vastaava leiri pojille. 4.10. Kouluyhteistyö Tiivistä kouluyhteistyötä tehtiin ja kehitettiin edelleen kaikissa turvataloissa. Tavoitteena oli tiedottaa turvatalojen palveluista nuorille, olla apuna esimerkiksi kiusaamistapauksissa sekä torjua nuorten yksinäisyyttä. Tavoitteena oli myös mataloittaa turvatalojen kynnystä ja saada nuoret hakemaan apua mahdollisimman ajoissa. Erityisesti tukioppilasryhmien vierailuissa korostui se, miten oppilaat voivat ohjata turvatalolle vaikeissa tilanteissa olevia koulutovereitaan. Turvataloilla vierailivat tukioppilaiden lisäksi, koulukuraattorit ja muu oppilashuoltohenkilöstö. Vastaavasti turvatalojen henkilökunta ja vapaaehtoiset vierailivat erilaisissa tapahtumissa, kouluissa ja vanhempainilloissa ja kouluille lähetettiin tiedotusmateriaalia turvatalon palveluista. 5. VAPAAEHTOISET JA HENKILÖKUNTA Turvataloissa jatkettiin uusien vapaaehtoistyön muotojen kehittämistä sekä vapaaehtoisten rekrytointia ja vapaaehtoisten peruskoulutuksen koulutuksen kehittämistä. Turvataloilla työskenteli kertomusvuonna yhteensä 243 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta (210). Moni vapaaehtoinen työskenteli useammassa eri vapaaehtoistyön tehtävässä. Suurin osa vapaaehtoisista on sitoutunut pitkäjänteiseen toimintaan. Mukana oli kuitenkin myös oman vaihtuvan elämäntilanteensa mukaan toimivia vapaaehtoisia ja he osallistuivat toimintaan lyhyemmän ajan. Suurin osa vapaaehtoisista toimi edelleen työntekijän työparina päivystäen iltaisin ja öisin turvatalolla. Osa vapaaehtoisista toimi kuitenkin myös aktiivisesti nuorten kanssa toteutetussa ryhmä-, ystävä- tai leiritoiminnassa, kummina ja tukihenkilöinä tai päivystäjänä Tukinetissä. Vapaaehtoiset osallistuivat myös mm. koulu- ja yritysvierailuihin sekä turvatalojen ulkoisen viestinnän toteuttamiseen. Vapaaehtoisia koulutettiin sekä yhteisillä että turvatalokohtaisilla kursseilla, heille järjestettiin tapaamisia, työnohjausta, opintovierailuja ja -matkoja. 11
Palkatun henkilökunnan määrä oli 37 työntekijää. Heidän ammatillista osaamistaan vahvistettiin perhe- ja verkostotyön dialogisella koulutuksella (Dialogic Partner Oy, Pekka Holm). Ammatilliseen täydennyskoulutukseen saatiin tukea OK-opintokeskukselta. Turvatalojohtaja Anna Laitinen Vantaalla siirtyi vuoden 2013 aikana eläkkeelle. Uudeksi johtajaksi valittiin Pekka Väänänen. 6. SOSIAALINEN TILINPITO Koko toimintavuoden ajan kerättiin aineiston sosiaalista tilinpäätöstä varten. Palautetta kerättiin asiakkailta, yhteistyökumppaneilta, vapaaehtoisilta sekä henkilökunnalta. Sosiaalinen tilinpäätös valmistuu ja julkaistaan keväällä 2014. 7. TALOUS JA TUKIJAT Turvatalojen toimintaa rahoittivat Raha-automaattiyhdistys sekä turvatalojen kotikunnat. Monivuotiset tukijat Accenture ja Canon tukivat toimintaa edelleen. Lisäksi turvatalot saivat lahjoituksia muilta yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. JOHTOKUNNAN KOKOONPANO Pirkko-Liisa Ollila, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Aino Rubini, varapuheenjohtaja, SPR:n hallituksen edustaja Sisko Lounatvuori, lastensuojelun johtaja, Helsingin kaupunki Lena Bremer, valt.kand. Altti Näsi, nuorisotoiminnan suunnittelija, SPR Hämeen piiri Saido Mohamed, erikoissairaanhoitaja, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto Kristiina Kumpula, pääsihteeri, SPR Johanna Andersson, nuoriso- ja järjestötoiminnan suunnittelija, SPR Esittelijä: Pentti Savolainen, vs. turvatalotoiminnan johtaja Sihteeri: turvatalojohtajat 12
13