Hallitus 94 16.06.2017 LAUSUNTO HAKUNILAN KESKUSTAN KAAVARUNGOSTA 521/00.02.022.0220/2017 Hallitus 94 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelijat Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, p. 045 657 7990 Aluepäällikkö Mikko Ste nius, p. 046 877 3368 Ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki, p. 050 351 9492 Projektipäällikkö Pia Tynys, p. 050 575 6432 Il mas to asian tun ti ja Susanna Kankaanpää p. 045 139 3626 Määräaika 16.6.2017 Vantaan kaupunki on 27.4.2017 pyytänyt HSY:n lausuntoa Hakunilan keskus tan kaavarungosta. Lisätietoa kaavasta löytyy Vantaan kaupungin sivuilta: http://www.vantaa.fi/hakunilan_kaavarunko Hakunilan keskustan kaavarungon tausta Hakunilan keskustan kaavarunko on laadittu alueen yleis- ja ase ma kaa voituk sen valmisteluaineistoksi ja ohjaamaan alueen asemakaavoitusta. Kaava run gos sa on esitetty maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden yleis piir tei nen tavoitetila. Kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu Kyytitien jär jes te lyi den osalta liikenteen yleissuunnitelma. Kaavarungon varsinainen suunnittelualue (n. 100 ha) käsittää pääosan Haku ni lan keskustasta sekä Lahdentien länsipuolelta poistuvan bussivarikon alu een. Asukkaita Hakunilassa on nyt noin 11 300, vieraskielisen väestön osuus väkiluvusta on noin 25 %. Kasvuennusteen mukaan Hakunila kasvaa vuoteen 2030 mennessä 4 200 asukkaalla, mikä on nykytilanteeseen näh den lähes 40 % lisäys. Hakunilan keskus palvelee laajaa Itä-Vantaan aluetta. Nyt Hakunilassa on vä hän kaupallisia palveluja ja alueen ostovoima karkaa merkittävissä määrin alueen ulkopuolelle. Hakunilan keskustassa on paljon asuntoja suh teessa palvelujen ja työpaikkojen määrään ja potentiaalia olisi nykyistä mer kittä väs ti suuremmalle kaupalliselle palvelutarjonnalle. Asuntorakentamisen li sää mi sen edellytykset ovat hyvät, sillä entinen bussivarikon alue on vapau tu nut keskustarakenteen laajentumiseen. Liikekeskustaa voidaan myös mer kit tä väs ti tiivistää. Lisäksi Hakunilan vieressä on kaupungin suurin työpaik ka kes kit ty mä, Vantaan Akseli. Hakunilan vahvuus on myös kes kus tassa kiinni olevat viheralueet: urheilupuisto ja Håkansbölen kartanonpuisto, jos ta on yhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon. Kaavarungolla osoitettavat keskeiset toimenpiteet ovat 1) vahva kes kus taydin, jossa elinvoimainen keskusta turvataan keskittämällä ja lisäämällä kaup paa ja palveluja sekä tiivistämällä korttelirakennetta uudella asun to raken ta mi sel la, 2) Lahdentien siirto, joka mahdollistaa keskustarakenteen eheän laajentumisen 3) Uudet asumisen alueet Varikon ja Kyytien ym pä ris-
töön, 4) Täydennysrakentamisen mahdollistaminen olemassa olevilla asumi sen alueilla, 5) Puisto- ja viherverkoston sekä luontaisen hu le ve si ver koston vahvistaminen, 6) Yhteys Purolaaksoon ja Sipoonkorven kan sal lis puistoon Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Vantaan kaupungille Hakunilan keskustan kaa va rungos ta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Hakunilan kaavarunko on erinomainen avaus olemassa olevan kau pun ginosan täydentämiseksi ja se tukee seudun yhdyskuntarakennetta koskevia il mas to ta voit tei ta. Hakunila, idän kätketty helmi, tarjoaa mielenkiintoisen mah dol li suu den esikaupunkialueen kohentamiseen, parantaa koko alueen ima goa ja lisää asumisen laatua. Kävelyyn ja pyöräilyyn perustuva tiivistyvä kaupunginosa on hyvä läh tö kohta suunnittelulle. Se voi tarjota lähipalvelut asukkailleen ja mahdollistaa ilmas to ys tä väl li sen arjen. Pysäköinnin keskittäminen on hyvä lähtökohta vähen tää autoja kaupunkitilasta. Pyöräpysäköinnin kehittäminen on myös tärkeä elementti alueen sisäisen pyöräilyn tukemiseksi. Vanhan Lahdentien muut ta mi nen kaduksi voi tukea alueen kehitystä. Suunnittelussa olisi tärkeää turvata myös poikittaiset yhteydet ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn yh tey det Tikkurilaan. Varautuminen poikittaiseen raideyhteyteen tulisi huomioi da kiireellisenä hankkeena, sillä kansallisen energia- ja il mas to stra tegian liikennettä koskevat tavoitteet edellyttävät -50 %:n päästövähennystä vuo teen 2030 vuoden 2005 tasosta. Kustannusvaikutuksiltaan reipas uudistaminen ei ole merkittävästi kalliimpi kuin maltillinen kehittäminen. Se nostaa alueen arvostusta ja heijastuu asun to jen hintaan. Uudistamisen yhteydessä tulisi rohkaista olemassa olevan asuntokannan perusparannuksiin, jotta alueen laatu paranee myös niiltä osin. Ne tarjoaisivat mahdollisuudet myös energiaremontointiin ja osana jat ko suun nit te lua tulisi hahmottaa polku olemassa olevan rakennuskannan vä hä hii li syy teen alueella. Uudisrakentamisen ilmastovaikutuksissa on keskeistä energia- ja ma te riaa li rat kai sut. Nolla- tai plusenergiarakentamisen ohella alueen ener gia tuotan nos sa tulisi suosia energian hajatuotantoa soveltuvissa määrin kau koläm pöä täydentämässä. Betonirakentamisella on merkittävät il mas to vai kutuk set. Puun käyttö rakentamisessa sekä sitoo hiiltä että tarjoaa kestävän ra ken nus ma te ri aa lin uudisrakentamiseen. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet li sään tyvät nykyisestä. Tulevaisuudessa myös hellejaksot voivat lisääntyä ja kaupun ki aluei den lämpösaarekeilmiö voimistua, millä voi olla vaikutusta tiiviisti ra ken ne tuis sa kaupunkiympäristöissä. Tutkimuksen mukaan (Kollanus ja Lan ki 2014, Duodecim) 2000-luvun pitkittyneet helleaallot aiheuttivat hai talli sia terveysvaikutuksia myös Suomessa. HSY esittää, että Hakunilan keskus tan jatkosuunnittelussa varaudutaan tulevaisuuden muuttuviin olo suhtei siin ottamalla huomioon myös tarve rakennusten viilennykseen ja julkisiin vii lei siin tiloihin sekä julkisissa ulkotiloissa, kuten koulujen ja
päiväkotien pi hoil la, lisääntynyt tarve auringolta ja paahteelta suojaisille alueille. Hakunilan keskustan kaavarungossa on otettu hyvin huomioon hulevesien luon non mu kai nen hallinta, joka edistää myös ilmastonmuutokseen so peutu mis ta. Suunnitelmassa on esitetty hyviä ratkaisuja, jotka tarjoavat hu le vesien hallinnan lisäksi monia muita hyötyjä ja lisäävät alueen viihtyisyyttä ja vir kis tys mah dol li suuk sia. Viherverkostot ja -alueet ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen so peu tu mi sen kannalta. Kaupunkimetsien ja viheralueiden merkitys hii li nielui na voi kasvaa tulevaisuudessa. Viherrakenteet edistävät kau pun ki ym päris tön sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mm. hulevesien hal linnan ja kaupunkialueiden lämpötilan säätelyn kautta. HSY pitää hyvänä, että Hakunilan keskustan suunnittelussa on otettu viheralueet ja -verkostot yh dek si keskeiseksi suunnittelun lähtökohdaksi ja suunnitelmassa säi ly tetään ja vahvistetaan nykyistä viherverkostoa ja osoitetaan lisää toi min nallis ta puistotilaa uusille rakentamisalueille. HSY pitää kannatettavana, että suun nit te lus sa edistetään monia eri tavoitteita samanaikaisesti palvelevia rat kai su ja ja edistetään myös meille vielä uusia viherrakenteita kuten vi herkat to ja. HSY ehdottaa, että jatkosuunnittelussa pyritään myös käyttämään vet tä läpäiseviä pinnoitteita aina niille soveltuvilla paikoilla. Ilmansuojelu On hyvä, että ilmanlaatuvaikutukset on tunnistettu arvioitaviksi ym pä ris tövai ku tuk sik si, koska Hakunilan alue sijaitsee isojen väylien, Kehä III ja Lahden väy lä, kupeessa. HSY on mitannut alueella vuonna 2012 ilmanlaatua siirrettävällä mit tausase mal la 8 metrin etäisyydellä Lahdenväylästä ja siitä loittonevasti pi toisuuk sia typpidioksidin passiivikeräimillä (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2012, HSY:n julkaisuja 5/2013). Vuosikeskiarvot eivät ylittäneet ohje- ja raja-ar vo ja, mutta pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli lähellä WHO:n oh je arvoa. Suurimmat typpidioksidin tuntipitoisuudet mitattiin pakkasella in ver sioti lan tees sa ja suurimmat pienhiukkaspitoisuudet uudenvuodenyön ilo tu li tusten aikaan. Keskimääräiset typpidioksidipitoisuudet laskivat melko jyrkästi noin 50 metriin saakka, minkä jälkeen lasku hidastui. Hakunilan pääkatujen varsille aiheutuu liikenneperäistä il man saas te kuor mitus ta. Jatkosuunnittelussa tulisi noudattaa Ilmanlaatu maankäytön suun nitte lus sa esitettyjä suojaetäisyyksiä (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-244-2). Vesihuolto Hakunilan keskusta on yleisen vesihuollon piirissä. Hakunilan keskustan kaa va run gon tausta -kappaleesta käy ilmi, että alueen väestö lisääntyy kas vu en nus teen mukaan lähes 40 %:lla. Tämä tarkoittaa merkittävää kasvua vedenkulutukseen ja jätevesien määrään. Lisäksi keskustan ra ken tumi sen myötä läpäisemättömät pinnat lisääntyvät ja hulevesien määrä kasvaa.
Osana kaavarunkotyötä on syytä laatia vesihuollon yleissuunnitelma, jossa ve den ja ke lun ja viemäröinnin osalta esitetään alustavasti mm. uudet verkos tot mitoituksineen ja siirrettävät johto-osuudet. Yleissuunnitelman yh teydes sä laaditaan lisäksi alustava vesihuollon kustannusarvio. Tulevissa maankäytön suunnitteluvaiheissa on tehtävä tiivistä yhteistyötä HSY:n vesihuoltoasiantuntijoiden kanssa. Muutettu ehdotus: Päätös: Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon ensimmäisestä kappaleesta poistetaan sana "esikaupunki" ja että otsikon Ilmansuojelu, alla oleva viimeinen virke muutetaan muotoon "Jatkosuunnittelussa tulisi soveltaa dokumentissa Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa" esitettyjä ohjeita." Hallitus päätti antaa Vantaan kaupungille Hakunilan kes kus tan kaa va rungos ta seuraavana lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Hakunilan kaavarunko on erinomainen avaus olemassa olevan kau pun ginosan täydentämiseksi ja se tukee seudun yhdyskuntarakennetta koskevia il mas to ta voit tei ta. Hakunila, idän kätketty helmi, tarjoaa mielenkiintoisen mah dol li suu den alueen kohentamiseen, parantaa koko alueen ima goa ja lisää asumisen laatua. Kävelyyn ja pyöräilyyn perustuva tiivistyvä kaupunginosa on hyvä läh tö kohta suunnittelulle. Se voi tarjota lähipalvelut asukkailleen ja mahdollistaa ilmas to ys tä väl li sen arjen. Pysäköinnin keskittäminen on hyvä lähtökohta vähen tää autoja kaupunkitilasta. Pyöräpysäköinnin kehittäminen on myös tärkeä elementti alueen sisäisen pyöräilyn tukemiseksi. Vanhan Lahdentien muut ta mi nen kaduksi voi tukea alueen kehitystä. Suunnittelussa olisi tärkeää turvata myös poikittaiset yhteydet ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn yh tey det Tikkurilaan. Varautuminen poikittaiseen raideyhteyteen tulisi huomioi da kiireellisenä hankkeena, sillä kansallisen energia- ja il mas to stra tegian liikennettä koskevat tavoitteet edellyttävät -50 %:n päästövähennystä vuo teen 2030 vuoden 2005 tasosta. Kustannusvaikutuksiltaan reipas uudistaminen ei ole merkittävästi kalliimpi kuin maltillinen kehittäminen. Se nostaa alueen arvostusta ja heijastuu asun to jen hintaan. Uudistamisen yhteydessä tulisi rohkaista olemassa olevan asuntokannan perusparannuksiin, jotta alueen laatu paranee myös niiltä osin. Ne tarjoaisivat mahdollisuudet myös energiaremontointiin ja osana jat ko suun nit te lua tulisi hahmottaa polku olemassa olevan rakennuskannan vä hä hii li syy teen alueella. Uudisrakentamisen ilmastovaikutuksissa on keskeistä energia- ja ma te riaa li rat kai sut. Nolla- tai plusenergiarakentamisen ohella alueen ener gia tuotan nos sa tulisi suosia energian hajatuotantoa soveltuvissa määrin kau koläm pöä täydentämässä. Betonirakentamisella on merkittävät il mas to vai kutuk set. Puun käyttö rakentamisessa sekä sitoo hiiltä että tarjoaa kestävän ra ken nus ma te ri aa lin uudisrakentamiseen.
Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet li sään tyvät nykyisestä. Tulevaisuudessa myös hellejaksot voivat lisääntyä ja kaupun ki aluei den lämpösaarekeilmiö voimistua, millä voi olla vaikutusta tiiviisti ra ken ne tuis sa kaupunkiympäristöissä. Tutkimuksen mukaan (Kollanus ja Lan ki 2014, Duodecim) 2000-luvun pitkittyneet helleaallot aiheuttivat hai talli sia terveysvaikutuksia myös Suomessa. HSY esittää, että Hakunilan keskus tan jatkosuunnittelussa varaudutaan tulevaisuuden muuttuviin olo suhtei siin ottamalla huomioon myös tarve rakennusten viilennykseen ja julkisiin vii lei siin tiloihin sekä julkisissa ulkotiloissa, kuten koulujen ja päiväkotien pi hoil la, lisääntynyt tarve auringolta ja paahteelta suojaisille alueille. Hakunilan keskustan kaavarungossa on otettu hyvin huomioon hulevesien luon non mu kai nen hallinta, joka edistää myös ilmastonmuutokseen so peutu mis ta. Suunnitelmassa on esitetty hyviä ratkaisuja, jotka tarjoavat hu le vesien hallinnan lisäksi monia muita hyötyjä ja lisäävät alueen viihtyisyyttä ja vir kis tys mah dol li suuk sia. Viherverkostot ja -alueet ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen so peu tu mi sen kannalta. Kaupunkimetsien ja viheralueiden merkitys hii li nielui na voi kasvaa tulevaisuudessa. Viherrakenteet edistävät kau pun ki ym päris tön sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mm. hulevesien hal linnan ja kaupunkialueiden lämpötilan säätelyn kautta. HSY pitää hyvänä, että Hakunilan keskustan suunnittelussa on otettu viheralueet ja -verkostot yh dek si keskeiseksi suunnittelun lähtökohdaksi ja suunnitelmassa säi ly tetään ja vahvistetaan nykyistä viherverkostoa ja osoitetaan lisää toi min nallis ta puistotilaa uusille rakentamisalueille. HSY pitää kannatettavana, että suun nit te lus sa edistetään monia eri tavoitteita samanaikaisesti palvelevia rat kai su ja ja edistetään myös meille vielä uusia viherrakenteita kuten vi herkat to ja. HSY ehdottaa, että jatkosuunnittelussa pyritään myös käyttämään vet tä läpäiseviä pinnoitteita aina niille soveltuvilla paikoilla. Ilmansuojelu On hyvä, että ilmanlaatuvaikutukset on tunnistettu arvioitaviksi ym pä ris tövai ku tuk sik si, koska Hakunilan alue sijaitsee isojen väylien, Kehä III ja Lahden väy lä, kupeessa. HSY on mitannut alueella vuonna 2012 ilmanlaatua siirrettävällä mit tausase mal la 8 metrin etäisyydellä Lahdenväylästä ja siitä loittonevasti pi toisuuk sia typpidioksidin passiivikeräimillä (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2012, HSY:n julkaisuja 5/2013). Vuosikeskiarvot eivät ylittäneet ohje- ja raja-ar vo ja, mutta pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli lähellä WHO:n oh je arvoa. Suurimmat typpidioksidin tuntipitoisuudet mitattiin pakkasella in ver sioti lan tees sa ja suurimmat pienhiukkaspitoisuudet uudenvuodenyön ilo tu li tusten aikaan. Keskimääräiset typpidioksidipitoisuudet laskivat melko jyrkästi noin 50 metriin saakka, minkä jälkeen lasku hidastui. Hakunilan pääkatujen varsille aiheutuu liikenneperäistä il man saas te kuor mitus ta. Jatkosuunnittelussa tulisi soveltaa dokumentin Ilmanlaatu maan käytön suun nit te lus sa esitettyjä ohjeita. (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-244-2).
Vesihuolto Hakunilan keskusta on yleisen vesihuollon piirissä. Hakunilan keskustan kaa va run gon tausta -kappaleesta käy ilmi, että alueen väestö lisääntyy kas vu en nus teen mukaan lähes 40 %:lla. Tämä tarkoittaa merkittävää kasvua vedenkulutukseen ja jätevesien määrään. Lisäksi keskustan ra ken tumi sen myötä läpäisemättömät pinnat lisääntyvät ja hulevesien määrä kasvaa. Osana kaavarunkotyötä on syytä laatia vesihuollon yleissuunnitelma, jossa ve den ja ke lun ja viemäröinnin osalta esitetään alustavasti mm. uudet verkostot mitoituksineen ja siirrettävät johto-osuudet. Yleissuunnitelman yhteydessä laaditaan lisäksi alustava vesihuollon kustannusarvio. Tulevissa maankäytön suunnitteluvaiheissa on tehtävä tiivistä yhteistyötä HSY:n vesihuoltoasiantuntijoiden kanssa.