Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan kasvu hidastui 1,5 %:iin loppukeväästä. Globaali teollisuuden luottamusindeksi oli vakaa kesällä, mutta ei viittaa kasvun vilkastumiseen loppuvuonna. Toisella neljänneksellä Yhdysvalloissa talous kasvoi 2,3 %:n vauhtia. Euroalueella talouskasvun odotetaan jatkuvan toisella neljänneksellä kohtuullisena. Talouskasvu kehittyneissä maissa on ollut vaimeata tänä vuonna. Jatkossa on luvassa verrattain verkkaista kasvua maailmantaloudessa. Öljyn hinnan lasku ei ole piristänyt talouksia toivotulla tavalla. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintojen alhaiset tasot voivat monissa kehittyvissä maissa aiheuttaa ongelmia. Riskejä ovat Kreikan kriisi, geopoliittinen epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden kasvava volatiliteetti.

Yhdysvallat 3 Yhdysvaltain talouskasvu jäi alkuvuonna vuoden alun odotuksista. Loppuvuonna talous yltää parempaan vauhtiin, mutta pohjimmiltaan talous jatkaa viime vuosilta tutussa noin 2,5 %:n vauhdissa. Ensi vuonna Yhdysvaltain talous piristyy vain hieman tästä vuodesta. Vienti kehittyy edelleen vaisusti vahvistuvan valuuttakurssin ja verkkaisen maailmankaupan kasvun vuoksi. Veto talouskasvuun tulee ennen kaikkea kotimarkkinoilta, jossa kasvu on pohjimmiltaan vakaalla tolalla Korkotason normalisoinnissa ensimmäisiä askeleita tänä vuonna. Tämä on riskialtis vaihe ja odotettavissa on rahoitusmarkkinoilla heiluntaa, josta jo keväällä nähtiin merkkejä

4 Euroalueen BKT oli 1,1 %:n kasvussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Talouskasvu oli kotimaisen kysynnän varassa. Kansantuotteet kasvoivat suurimmassa osassa euromaita. Toisella neljänneksellä Suomi oli ainut maa EU:ssa, jossa talous supistui. BKT kasvaa Euroalueella 1,2 % tänä vuonna ja 1,5 % ensi vuonna. Luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen. Yritysten luottamus on säilynyt keskimäärää paremmalla tasolla mutta ei ole kohentunut viime kuukausina. Kotitalouksien luottamus heikkeni Kreikka-kriisin myllerryksessä mutta on edelleen parhaimmalla tasolla sitten vuoden 2007 lopun. Euroalue

5 Heikko euro pohjimmiltaan parantaa euroalueen vientinäkymiä. Maailmantalouden kasvusta ei kuitenkaan saada merkittävämpää vetoa euroalueen viennille ensi vuonna. Etenkin kehittyvien maiden aiempaa vaimeampi talouskasvu tummentaa ulkomaankaupan näkymiä. Venäjän talous vakautuu horjuen ensi vuonna. Talouspakotteiden jatkuminen pitkälle ensi vuoteen on täysin mahdollista. Venäjän tilanne pysyy edelleen arvaamattomana. Kiinan BKT:n kasvun hidastuminen ja talouden ongelmat iskevät erityisesti euroalueen keskeisiin vientimaihin, kuten Saksaan ja Ranskaan. Euroalue

6 Euroalue EKP pitää ohjauskoron alhaalla ainakin vuoden 2016 loppuun asti. Myös lyhyet euribor- korot pysyvät matalalla lähivuosina. Kesän aikana rahoitusmarkkinoiden korkoodotukset laskivat kasvuhuolien ja inflaatio-odotusten alenemisen myötä. Kreikka hetkellisessä suvanto vaiheessa Pitkät korot jatkavat edelleen poikkeuksellisella tasolla.

7 Suomen talouskehitys jäi heikoksi alkuvuonna. Vienti ja investoinnit supistuivat. Myönteistä oli kulutuksen kasvu. Näkymät loppuvuodelle ovat varsin vaisut. BKT supistuu 0,3 % vuonna 2015, mutta elpyy 0,8 %:n kasvuun vuonna 2016. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä viennin kasvulle. Heikon kuluvan vuoden jälkeen vienti kääntyy kahden prosentin kasvuun ensi vuonna. Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistuminen tukee vientiä. Maailmantalouden kasvu jatkaa samanlaista vauhtia kuin tänä vuonna. Suomi, kasvu ja vienti

Suomi, kulutus 8 Kuluttajien tunnelmat talouden kehityksestä ovatkin varsin alavireisiä. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta ovat varovaiset. Arviot työttömyyden kehityksestä ovat puolestaan synkät. Yksityisen kulutuksen kasvua koko vuoden kehityksen osalta tukee vielä reaalitulojen kasvu alhaisen inflaation seurauksena. Ostovoima on vaimeaa, mutta luottamuksen kasvu voi kasvattaa kulutusta nopeamminkin. Kulutuksen varaan ei Suomen talouden elpymistä voi pitkälle aikavälille kuitenkaan rakentaa. Siihen tarvitaan yritysten tavara- ja palveluviennin sekä investointien kasvua

9 Kokonaisuudessaan investoinnit vähenevät 2,2 % tänä vuonna. Rakennusalan kyselyt viittaavat kuitenkin parempaan aktiviteetin loppuvuonna, mutta rakennusluvat ovat olleet selvästi miinuksella. Teollisuuden investointisuunnitelmat odottavat selvää kasvua kiinteissä investoinneissa tälle vuodelle. Varsin runsas vapaa kapasiteetti hillitsee uusien liike- ja toimitilakohteiden rakentamista Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy ensi vuonna. Etenkin yritysten investoinnit kasvavat. Isot investointihankkeet, kuten Äänekosken biotuotetehdas ja palvelinkeskukset, vahvistavat investointien kasvua. Suomi, investoinnit

10 Talouden näkymät heikentyneet, Suomen elpyminen investointien varassa Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Maailmankaupan kasvu on suhteessa maailmantalouden kasvuun heikompaa. Yhdysvaltojen talous kasvaa kohtuullista vauhtia ja keskuspankin maltillisia koronnostoja odotetaan. Euroalueen elpyminen hidasta ja painottuu kotimarkkinoille. EKP pitää ohjauskoron pitkään alhaalla. Suomen talouskehitys jäi alkuvuonna heikoksi. Vienti ei elpynyt muun muassa Venäjän johdosta. Suomen kansantuote supistuu 0,3 % vuonna 2015. Vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 % kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiseen, kulutuksen pieneen kasvuun ja Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiseen.

Osakemarkkinoiden turbulenssi saavutti globaalit mittakaavat Kehittyvien markkinoiden kasvupelot horjuttavat luottamusta Maailmantalouden kasvu on ollut kuluvana vuonna hitainta sitten vuoden 2009 ja Kiinan teollisuuden ahdinko on herättänyt globaalit kasvupelot. Kiinan kasvun huomattava hidastuminen iskisi useiden kehittyvien talouksien vientiin, valuuttoihin, raaka-aineiden hintoihin sekä globaalista kasvusta riippuvaisiin osakkeisiin. Viimeaikainen turbulenssi käynnistyi Kiinan laskettua valuuttansa kellumaan Kiinan antoi valuuttansa arvon heikentyä hienoisesti ja pyrki antamaan kuvan, että valuutan arvo määräytyy markkinoilla. Rahoitusmarkkinat tulkitsivat toimenpiteen huoleksi vientiteollisuuden näkymistä, jonka jälkeen hermostuneisuus lisääntyi globaaleilla valuutta- ja osakemarkkinoilla. Kiinan keskuspankki jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaa, mutta sen toimenpiteiden mittakaava on jäänyt jälkeen markkinoiden toiveista. Kreikan kolmas tukipaketti ja Fedin rahapolitiikka ovat olleet niin ikään epävarmuuden lähteitä niiden rooli kuitenkin jäänyt globaaleja kasvuhuolia vaatimattomammaksi. Alkuvuoden euforia on muuttunut peloksi Globaalien osakemarkkinoiden alkuvuoden vahvat tuotot ovat sulaneet nopeasti, kun kehittyvien markkinoiden turbulenssi on levinnyt elokuussa kehittyneille markkinoille. Valtionlainojen korot ovat laskeneet riskinsentimentin heikentymisen ja deflaatiopelkojen myötä. Myös valuuttamarkkinoilla merkittävää heiluntaa; euro ja Japanin jeni nyt turvasatamia. 11

Osakemarkkinoiden arvostustasot parantuneet kasvukuopan syvyys kysymysmerkki Globaali elvyttävä rahapolitiikka yhä ennallaan Voimakkaan rahapoliittisen elvytyksen ympäristössä osakkeiden tuottopotentiaali on yhä korkoja houkuttelevampi. Erityisesti euroalueen ja Japanin taloudet sekä osakemarkkinat hyötyvät yhä aggressiivisesta elvytyksestä. Viimeaikainen kasvunäkymien pehmeneminen ja inflaatio-odotusten sulaminen kasvattaa rahapoliittisen lisäelvytyksen todennäköisyyttä. Globaalin ja erityisesti Kiinan kasvupelot ovat tärkein riskitekijä allokaationäkemyksellemme Osakepainomme on neutraali. Olemme aiemmin kommunikoineet, että osakeallokaation nostaminen ylipainoon edellyttää kasvuun ja poliittiseen kehitykseen liittyvien epävarmuuksien TAI osakemarkkinoiden arvostustasojen maltillistumista. Korjausliikkeen mittakaava on nyt saavuttanut aiemmin tavoittelemamme tason osakeylipainon harkitsemiselle. Osakemarkkinoiden arvostustasojen nopea halventuminen tekee omaisuusluokasta nyt aiempaa houkuttelevamman. Näyttää myös siltä, että globaalit kasvupelot ovat niin ikään suurelta osin hinnoiteltu markkinoilla ja nykytasoilla löytyy jo arvoa varsinkin Euroopasta ja Japanista. Osakemarkkinoiden kannalta kriittinen tekijä on mielestämme se, onko maailmantalouden kasvu pysähtymässä vai hidastumassa. Näkemyksemme mukaan edellinen johtaisi riskinkarttamisen lisääntymiseen, jälkimmäinen osakemarkkinoiden korjausliikkeen hyödyntämiseen. Korjausliikkeen mittakaava saavuttanut tavoitetasomme harkitsemme sen hyödyntämistä Tarkkailemme sopivaa ajankohtaa osakepainon vähittäiselle kasvattamiselle. Lisäelvytystoimet ja merkit globaalin kasvun vakaantumisesta olisivat positiivisia signaaleja riskinoton lisäämiselle. 12