Vasemmistoliiton Poliittinen tavoiteohjelma Käsitelty puoluehallituksessa 20.1.2010. Ensimmäinen luonnos, johon kaikki muutokset mahdollisia. Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden kasvattamisen rajat on ylitetty silloin, kun vanhainkodeissa ei ehditä ruokkia vanhuksia, eikä kouluissa keskittyä lapsiin yksilöinä. Osallistu keskusteluun myös verkossa www.vuorovaikuta.org www.vasemmistoliitto. fi
Osallistu poliittisen tavoiteohjelman valmisteluun Vasemmistoliitto linjaa tavoitteet Jyväskylän puoluekokouksessa 18. 20.6.2010 Tämä on ensimmäinen luonnos Vasemmistoliiton poliittisesta tavoiteohjelmasta. Kärkiteemat ovat työ ja toimeentulo, julkiset palvelut ja ympäristö. Ohjelmassa linjataan puolueen tavoitteita vuoteen 2015 saakka. Ohjelman pohjalta tehdään myös eduskuntavaalitavoitteet vuodelle 2011. Vasemmistoliitto tavoittelee avointa ja aktiivista kansalaiskeskustelua poliittisista tavoitteista. Haastamme kaikki puolueen jäsenet, aktiivit, äänestäjät ja kansalaiset keskustelemaan poliittisesta tavoiteohjelmasta, kommentoimaan ja tekemään omia esityksiä. Tässä poliittisen tavoiteohjelman ykkösluonnoksessa ei ole vielä kaikkia ohjelmaan tulevia asioita. Ohjelmaa täydennetään kansalaiskeskustelun, työryhmien ja muiden kommenttien pohjalta. Poliittinen tavoiteohjelmaluonnos postitetaan kaikille puolueen jäsenjärjestöille. Verkossa haastetaan kaikki Vasemmistoliitosta kiinnostuneet kertomaan oma näkemyksensä puolueen linjauksista. Kommentit poliittiseen tavoiteohjelmaan tulee toimittaa puoluetoimistolle 26.3. mennessä jussi.saramo@vasemmistoliitto.fi Verkossa voi kommentoida osoitteessa vuorovaikuta.org Puoluejohto käsittelee kaikki niin kirjallisina, sähköpostissa tai verkossa lähetetyt kommentit, ja ne otetaan huomioon poliittisen tavoiteohjelman jatkotyössä. Puoluehallitus käsittelee huhti- ja toukokuun kokouksissa poliittista tavoiteohjelmaa ja päättää puoluekokoukselle toimitettavasta esityksestä. Puoluekokouksen 300 kokousedustajaa päättää ohjelmasta Jyväskylässä 18. 20.6.2010. Vasemmistoliitossa vilkasta ohjelmatyötä Vasemmistoliitto valmistelee poliittisen tavoiteohjelman lisäksi asioita useissa työryhmissä. Vielä kevään kuluessa linjataan perusteellisesti muun muassa itsensä työllistävien ja pienyrittäjien toimeentuloon liittyviä kysymyksiä, maahanmuuttokysymyksiä, turvallisuuspolitiikkaan, vammaisasioihin sekä tietoyhteiskuntaan liittyviä näkökulmia. Vasemmistoliitto toivottaa vireää keskustelua! Sirpa Puhakka Puoluesihteeri PS. Liity Vasemmistoliiton jäseneksi www.vasemmistoliitto.fi
Vasemmistoliiton tavoitteet vuosille 2010 2015 Vasemmistoliitto tavoittelee vapautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on tärkeintä, sen sijaan että päätökset tehdään taloudellisen voiton ehdoilla. Vapauden määrän tulee olla suurin mahdollinen. Se tarkoittaa vapautta opiskella, tulla hoidetuksi lapsena, sairaana ja vanhana, syödä riittävästi, asua ja tehdä työtä inhimillisissä oloissa, sekä vapautta tietoon ja kulttuuriin. Tarvitaan myös vapaus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään esimerkiksi poliittisesti, uskonnollisesti ja seksuaalisesti. Vapaus tuo mukanaan turvallisuutta. Epävarmuus toimeentulosta, terveydestä, työstä ja tulevaisuudesta vähentää yhä useampien hyvinvointia. Jotta erilaiset vapaudet voidaan turvata kaikille, täytyy näiden välillä päästä tasapainoon. Taloudellista vapautta pitää rajoittaa säännöin ja veroin, eikä kenelläkään pidä olla oikeutta loukata toisten vapautta tai tuhota ympäristöä. 3
Kohti kestävää maailmantaloutta Pankkisalaisuudesta on luovuttava siten, että veroviranomaiset näkevät suuret rahansiirrot ulkomaille, ja pystyvät puuttumaan veronkiertoon ja rikolliseen rahaliikenteeseen. Veroparatiisit on suljettava kansainvälisin sopimuksin. Kehitysyhteistyörahoitus on nostettava yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Yleinen rahoitusmarkkinavero, esimerkiksi 0,1 %, on otettava käyttöön. Suomen pitää vaatia jättipankkien pilkkomista. Päätöksenteossa tulee käyttää muitakin mittareita kuin bruttokansantuotetta. Talous palvelemaan suomalaisia Harmaan talouden ja veronkierron estämiseen on suunnattava viranomaisresursseja. Hallintarekisterit on avattava, Suomesta ei pidä tehdä veroparatiisia. Valtionyhtiöitä ei saa myydä. Valtion omistuksia pitää mahdollisuuksien mukaan laajentaa avainaloilla. Passiivisesta omistajapolitiikasta tulee siirtyä yhteiskunnan kokonaisedun turvaavaan aktiiviseen omistajapolitiikkaan. Suomeen tulee perustaa voittoa tekemätön kansanpankki, joka vakauttaa rahamarkkinoita sekä tarjoaa turvallista ja oikeudenmukaista palvelua ihmisille ja pienyrityksille. Kohti kestävää maailmantaloutta Talouden pitää palvella ihmisiä, eikä ihmisten taloutta. Vasemmistoliitto haastaa sekä oikeistolaisen, aina vain suurempia voittoja tavoittelevan vapaan kapitalismin, että sitä turvaamaan kehitetyn vihreän kapitalismin. Loputon voittojen ja talouden keinotekoinen kasvattaminen eivät voi luoda kestävää järjestelmää ihmisille ja ympäristölle. Suljettuun kansallisvaltiotalouteen ei ole paluuta, joten tulevaisuutta voidaan hahmottaa ainoastaan maailmanlaajuisen talouden kestävyyden kautta. Maailman kansantuotteen kasvu on hiipunut ja työttömyys kasvanut vuosikymmenestä toiseen 1960-luvulta lähtien. Vuosituhannen alun kasvu paljastui velkarahalla toteutetuksi kuplaksi, jonka seuraukset maksatetaan valtioiden rajuna velkaantumisena ja epävarmuutena ihmisten arjessa. Ympäristön osalta materian kulutuksen kasvun rajat on ohitettu. Korkea talouskasvu vaatii aina uusia elämänaloja kilpailun ja markkinoiden piiriin ja tuottavuuden kasvattamista olemassa olevilla aloilla. Se mikä saattoi toimia ihmisten hyväksi edellisellä vuosisadalla, ei enää ole mahdollista ainakaan rikkaissa maissa. Veroparatiisien kautta pyöritetään kansainvälistä rikollisuutta ja talouskriisejä aiheuttavaa keinottelua. Rehellisesti toimivien yritysten ja palveluja tarjoavien valtioiden pitää saada toimia ilman veroparatiisien uhkaa. Veroparatiisit on suljettava koko maailmasta, tarvittaessa taloudellisin pakottein. Suomen pitää siirtyä jarruttajasta edelläkävijöiden joukkoon luomaan ylikansallisia keinottelua estäviä veroja. Osa pankeista on kasvanut niin suuriksi, että ne ovat pystyneet ohjailemaan poliittista päätöksentekoa ja ottamaan kohtuuttomia riskejä veronmaksajien kustannuksella. Suomen on oltava mukana vaatimassa jättipankkien pilkkomista. Kehitysmaiden riistäminen kauppapolitiikalla on lopetettava välittömästi. Kehitysavulla ei saada aikaan todellista muutosta, mikäli epäreiluja kaupan ja talouden rakenteita ei muuteta. Maailmantalous täytyy ottaa demokraattiseen hallintaan ja siten poistaa ilmasto-, ruoka- ja finanssikriisit. <<< 1 <<< 2 <<< 3 <<< 4 <<< 5 <<< 6 <<< 7 <<< 8 <<< 9 <<< 10 <<< 11 <<< 12 <<< 13 <<< 14 <<< 15 <<< 16 <<< 17 <<< 18 <<< 19 <<< 20 <<< 21 <<< 22 <<< 23 <<< 24 <<< 25 <<< 26 <<< 27 <<< 28 <<< 29 <<< 30 <<< 31 <<< 32 <<< 33 <<< 34 <<< 35 <<< 36 <<< 37 <<< 38 <<< 39 <<< 40 <<< 41 <<< 42 4
1 >>> 2 >>> 3 >>> 4 >>> 5 >>> 6 >>> 7 >>> 8 >>> 9 >>> 10 >>> 11 >>> 12 >>> 13 >>> 14 >>> 15 >>> 16 >>> 17 >>> 18 >>> 19 >>> 20 >>> 21 >>> 22 >>> 23 >>> 24 >>> 25 >>> 26 >>> 27 >>> 28 >>> 29 >>> 30 >>> 31 >>> 32 >>> 33 >>> 34 >>> 35 >>> 36 >>> 37 >>> 38 >>> 39 >>> 40 >>> 41 >>> 42 >>> Talous palvelemaan suomalaisia Taloutta ja tuottavuutta ei pidä kasvattaa väkisin ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Talouskasvun ehdoilla tehtävä politiikka tulee lopulta myös taloudellisesti kalliiksi aiheuttamalla eriarvoistumista ja pahoinvointia. Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden kasvattamisen rajat on ylitetty silloin, kun vanhainkodeissa ei ehditä ruokkia vanhuksia, eikä kouluissa keskittyä lapsiin yksilöinä, tai kun pienituloinen työntekijä tai pienyrittäjä joutuu tekemään kymmenentuntisia päiviä saadakseen riittävän toimeentulon. Reilusti toimivien pienten yritysten toimintaedellytykset on turvattava. Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle laittamalla harmaa talous, veronkierto ja talousrikollisuus kuriin. Suomalaisten on voitava luottaa talousjärjestelmään. Valtiolla pitää olla omia yhtiöitä estämässä yksilöille ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevia kartelleja ja monopoleja. Avainalat tulee järjestää valtion ja kuntien itsensä toimesta, junaliikenne sekä sähkö- ja vesi kuuluvat kaikille, eikä niitä saa jättää markkinoiden armoille. Valtion pitää alkaa vastuulliseksi omistajaksi. Passiivinen ja ideologinen yritysjohtajien ehdoilla tehtävä omistajapolitiikka on hylättävä, ja katsottava pitkän tähtäimen yhteiskunnallista etua. Palkkojen ja tukien maksamisella ihmiset pakotetaan pankkien asiakkaiksi. Voittojen maksimointiin pyrkivä pankkitoiminta kohtelee usein etenkin pienituloisia kohtuuttomasti, kun palvelumaksuihin ja korkoihin menee tuntuva osa käytettävissä olevista tuloista. On perustettava kansanpankki, joka turvaa vakautta asiakkaille ja yhteiskunnalle voittojen maksimoinnin sijaan. Kansanpankin peruspalveluiden tulee olla maksuttomia. Koska kansanpankin ei tarvitse tehdä mainittavaa voittoa omistajalleen, sillä on myös merkittävä taloutta vakauttava vaikutus. Oikeudenmukainen verotus Vasemmistoliitto vaatii verotuksen kokonaisuudistusta, joka vähentää tuloeroja ja laajentaa veropohjaa palveluiden ja perusturvan rahoittamiseksi. Palkansaajien, työttömien ja eläkeläisten syrjiminen pääomatuloilla elävien hyväksi pitää lopettaa ja pääomatulojen verotus nostaa muiden tulojen verotuksen tasolle. 5 Oikeudenmukainen verotus Alle 10 000 euron vuositulojen pitää olla verottomia. Kunnallisverotuksessa tehtävää perusvähennystä on nostettava. Suurituloisten verotusta on nostettava. Kaikkein rikkaimpien maksama varallisuusvero on palautettava. Kaikkia tuloja palkkatuloista pääomatuloihin pitää verottaa saman progressiivisen verotuksen kautta. Listaamattomien yritysten omistajien osinkotulojen verovapaudesta pitää luopua. Arvonlisäveron yleistasoa ei pidä nostaa. Pitää luoda kulutusta ohjaava alv-järjestelmä, joka suosii joukkoliikennettä ja palveluja materian kustannuksella. Perintöverotusta pitää edelleen muokata siten, ettei lähiomainen joudu kohtuuttomaan tilanteeseen periessään asunnon. Suurten perintöjen ja lahjojen verotusta tulee korottaa. Autoveron progressiota on jyrkennettävä suosimaan vähäpäästöisiä autoja. Työ ja toimeentulo Suomeen pitää säätää lailla vähimmäispalkka, 10 euroa tunnilta. Työtä pitää jakaa työaikaa lyhentämällä. Eri aloja varten tarvitaan joustavia malleja, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivä, nelipäiväinen työviikko, vastikevapaa tai lomien pidentäminen. Työn jakaminen on tehokas tapa lisätä jaksamista ja pidentää työuria. Todellista työssäoloikää voidaan tarvittaessa nostaa ainoastaan työelämän laatua parantamalla. Joustava 63 68 -vuoden eläkeikä pitää toteuttaa yksilöiden mahdollisuuksia parantamalla, ei heikentämällä.
Mahdollisuus varhennettuun eläkkeeseen on säilytettävä. Työharjoittelijoiden väärinkäyttö palkatun työvoiman korvaajana on lopetettava. Perusteettomat pätkätyöt on lopetettava. Valvontaa ja sanktioita on tiukennettava. Tilaajavastuulakia on vahvistettava ja viranomaisvalvontaa lisättävä, jotta työn tilaajat valvovat riittävien palkkojen ja kunnollisten työehtojen noudattamista. Ammattiyhdistysliikkeelle on säädettävä joukkokanneoikeus, jotta se voi paremmin suojella työntekijöitä mielivallalta. Euroopan heikoimpiin kuuluvaa joukkoirtisanomissuojaa on parannettava, nykyisin ylikansallisten työnantajien kannattaa keskittää irtisanomiset Suomeen. Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut tulee tasata kaikkien työnantajien kesken, sen sijaan että kustannukset kohdistuvat nuorten naisten työnantajille. Kulujen nykyinen kohdentaminen johtaa nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla. Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiysja vanhempainrahat tulee korottaa 750 euroon kuukaudessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa indeksiin. Tämä on tärkein askel kohti perustuloa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen, työllistämistukien ja kuntoutuksen tavoitteena tulee olla kestävä työllistyminen. Kaiken tuloverotuksen tulee olla progressiivista, jolloin verot eivät ole kohtuuttoman suuria kenellekään, vaan kasvavat maksukyvyn mukaan. Ympäristöverotuksella tulee ohjata tuotantoa ja kuluttamista kestävämpään suuntaan. Ympäristöverojen varaan ei voida rakentaa veropohjaa, koska niiden tarkoituksena tulee olla saastuttamisen vähentäminen ja siten itsensä tekeminen tarpeettomiksi. Työ ja toimeentulo Kun työ on mielekästä ja merkityksellistä, ovat työntekijät motivoituneita, ja työnantaja voi luottavaisesti rakentaa tulevaisuutta sitoutuneiden työntekijöiden varaan. Työntekijöiden tulee saada valtaa oman työnsä sisältöön. Epävarmuus työstä ja toimeentulosta heikentää yhä useamman ihmisen elämää myös rikkaissa maissa. Olemassa olevien epävarmojen pätkä- ja silpputyöalojen lisäksi monet perinteisesti turvallisina pidetyt alat siirtävät toimintojaan vuokrayrityksiin tai lopettavat kokonaan toimintansa. Teollista työtä automatisoidaan tai siirretään halpojen tuotantokustannusten maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan. On poissuljettu vaihtoehto kilpailla näiden maiden kanssa huonommilla työoloilla, heikommilla ympäristönormeilla tai pienemmillä palkoilla. Tulevaisuuden hyvinvointi pitää perustaa palveluiden lisäämiseen ja ympäristöystävällisen tuotannon tukemiseen. Jalostusastetta lisäämällä ja teollisuutta uudistamalla luodaan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Tuotekehitystä ja tutkimusta lisäämällä voidaan lisätä jalostusastetta ja työpaikkoja. Metsäteollisuuden alasajosta on otettava oppia ja huolehdittava siitä, että tulevaisuudessa luonnonvaroja käytetään työllistävästi ja kestävästi. Palvelutyön pohjana tulee olla vahva julkinen sektori. Pohjoismainen malli, jossa kaikille turvataan laadukkaat peruspalvelut demokraattisen järjestelmän kautta, on osoittautunut tehokkaimmaksi ja oikeudenmukaisimmaksi tavaksi. Suomen julkista sektoria tulee kasvattaa Pohjoismaisen mallin mukaiseksi niin, että uudet työntekijät sijoittuvat pääosin palveluita tarjoavaan portaaseen, eivät hallintoon. Kunnan työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, heille pitää luoda mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön ja palveluiden järkeistämiseen. <<< 1 <<< 2 <<< 3 <<< 4 <<< 5 <<< 6 <<< 7 <<< 8 <<< 9 <<< 10 <<< 11 <<< 12 <<< 13 <<< 14 <<< 15 <<< 16 <<< 17 <<< 18 <<< 19 <<< 20 <<< 21 <<< 22 <<< 23 <<< 24 <<< 25 <<< 26 <<< 27 <<< 28 <<< 29 <<< 30 <<< 31 <<< 32 <<< 33 <<< 34 <<< 35 <<< 36 <<< 37 <<< 38 <<< 39 <<< 40 <<< 41 <<< 42 6
1 >>> 2 >>> 3 >>> 4 >>> 5 >>> 6 >>> 7 >>> 8 >>> 9 >>> 10 >>> 11 >>> 12 >>> 13 >>> 14 >>> 15 >>> 16 >>> 17 >>> 18 >>> 19 >>> 20 >>> 21 >>> 22 >>> 23 >>> 24 >>> 25 >>> 26 >>> 27 >>> 28 >>> 29 >>> 30 >>> 31 >>> 32 >>> 33 >>> 34 >>> 35 >>> 36 >>> 37 >>> 38 >>> 39 >>> 40 >>> 41 >>> 42 >>> Yksityisellä palvelusektorilla toimivien pienyritysten työllistämismahdollisuuksia tulee tukea. Yksityistä palvelutuotantoa sekä kolmatta sektoria tarvitaan julkisten palveluiden tueksi ja lisäksi, ei niitä korvaamaan ja niiden kanssa kilpailemaan. Palveluiden osto yksityiseltä sektorilta tulee tehdä kilpailuttamalla työt riittävän pienissä osissa, jolloin palvelut voidaan pitää paikallisten pienyrittäjien käsissä ylikansallisten suuryritysten sijaan. Ympäristöalan työpaikat lisääntyvät ja tukipolitiikalla tulee varmistaa, että niitä syntyy mahdollisimman paljon. Suomessa on valtava käyttämätön potentiaali esimerkiksi metalli- ja rakennusalan työpaikoille tuulivoimatuotannossa ja raideliikenteessä. Raideliikennettä kasvattamalla työllistetään ihmisiä myös palvelualalle. Hajautettu ympäristöystävällinen energiantuotanto työllistää paljon keskitettyä mallia enemmän. Vasemmisto saavutti tavoitteensa kahdeksan tunnin työpäivästä jo 1917, ja 40 tunnin työviikon 1960-luvun lopulla. Sen jälkeen työn tuottavuus on noussut reilusti, joten on luonnollista lyhentää työaikaa entisestään ja siten jakaa työtä useammille. On huomattava, että työttömyys on pysynyt teollisuusmaissa korkeana jopa noususuhdanteiden aikana. Työn tekemisen täytyy kannattaa taloudellisesti sekä työntekijälle, että työnantajalle. Lyhyempi työaika nostaa useimmilla aloilla tuntikohtaista työn tuottavuutta. Suomeen tulee säätää lailla minimipalkka, 10 euroa tunnilta. Vähimmäispalkkojen ja työehtojen noudattamista tulee valvoa nykyistä tiukemmin. Työntekijöitä ei saa laittaa kilpailemaan keskenään siitä, kuka myy työnsä halvimmalla tai suostuu tekemään työtään lyhyimmissä pätkissä. Pätkä-, silppu- ja vuokratyöläisille pitää turvata samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa olevilla. Samasta ja samanarvoisesta työstä on alettava maksaa kaikille samaa palkkaa. Naisten, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien palkkasyrjintä johtaa epäoikeudenmukaisuuden lisäksi myös yleiseen työsuhteiden ja palkkojen huonontamiseen. On yhteinen etu puolustaa muualta Suomeen tulevien työntekijöiden oikeuksia. Vaikka varmistettaisiin, että työtä riittää kaikille sitä haluaville, ei voida olettaa, että kaikki saisivat toimeentulonsa työstä. Yhteiskunnan turvaverkkojen pitää kattaa kaikki erilaiset elämäntilanteet. Turvallisin, joustavin ja oikeudenmukaisin tapa on siirtyä asteittain kohti perustulojärjestelmää. Opintorahaa tulee korottaa 180 eurolla kuukaudessa, jonka jälkeen se tulee nostaa asteittain perusturvan tasolle ja sitoa indeksiin. Opiskelijoille on taattava ympärivuotinen asumistuki. Alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotuen määrä ei saa riippua vanhempien tuloista. Toisen asteen opiskelijoiden opintotuki on korotettava korkeakouluopiskelijoiden tasolle. Toimeentulotukea tulee korottaa 100 eurolla kuukaudessa. Lapsilisät on muutettava toimeentulotukea saaville etuoikeutetuksi tuloksi. Ansioturvajärjestelmään pitää luoda joustoa, jotta nykyistä useammat voivat päästä sen piiriin. Nykyistä työssäoloehtoa lyhyemmistä työsuhteista tulee voida saada lyhyempi ansioturvajakso. Sivistys ja koulutus Peruskoulun luokkakokoja on pienennettävä. Opetusryhmän enimmäiskoon tulee olla 20 oppilasta. Kaikkien lasten tulee osallistua esikouluun. Peruskoulun, toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen opetuksen tulee olla maksutonta. Toisella asteella pitää olla mahdollisuus lainata oppimateriaalit maksutta koulusta. Taideaineiden, liikunnan ja taitoaineiden, sekä yhteiskuntaopin opetusta on lisättävä. Oppilashuollon palvelut on taattava jokaiselle oppilaalle. 7
Erityisopetukselle on annettava riittävät edellytykset ja resurssit. Oppivelvollisuus tulee nostaa 18 ikävuoteen, ja se tulee voida suorittaa peruskoulun lisäksi toisen asteen oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa. Korkeakoulutuksen riippumattomuus on palautettava, sivistysyliopistojen tulee olla taloudellisesti yritystoiminnasta riippumattomia. Korkeakoulujen sisäistä demokratiaa on vahvistettava. Terveys- ja hoivapalvelut Sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tulee olla terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Yksityispalveluiden Kela-maksuina saamat tuet pitää siirtää julkisten terveyspalveluiden parantamiseen. Terveydenhuollon kustannukset tulee kattaa verovaroin, ja terveyskeskusten asiakasmaksuista tulee luopua. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaita ja paljon lääkkeitä tarvitsevia potilaita. Lääkekustannuksille ja asiakasmaksuille on säädettävä yhtenäinen maksukatto, 650 euroa. Maksukaton ylittävien maksujen omavastuu on poistettava. Yli puoli vuotta työttömänä olleet on kutsuttava maksuttomaan terveystarkastukseen. Lasten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon voimavaroja ja ohjausta on vahvistettava muuttamalla palvelut lakisääteisiksi. Perusturvaa tulee korottaa siten, että se riittää elämiseen kaikkialla Suomessa. Työttömyysturva, pienet eläkkeet, isyys-, äitiys- ja vanhempainraha, sairauspäivärahat ja opintoraha ovat pikaisen ja merkittävän korottamisen tarpeessa. Tasokorotusten jälkeen kaikki tuet pitää sitoa indeksiin. Sosiaaliturvajärjestelmää pitää yksinkertaistaa ja lopettaa tarpeeton tarveharkinnan nimissä tehtävä kontrolli ja ihmisten pallotteleminen luukulta toiselle. Perusturvan nostaminen riittävälle tasolle siirtää perusturvan maksamista pois sosiaalitoimistoilta, vapauttaa sosiaalityöntekijöitä sosiaalityöhön, ja on tärkein askel kohti perustuloa. Tukijärjestelmistä pitää tehdä nykyistä joustavampia siten, ettei työn vastaanottamisesta rangaista tai tehdä vaikeaa. Ansioturvajärjestelmä pitää laajentaa kattamaan myös lyhyissä työsuhteissa olevat. Julkiset ja hyvinvointipalvelut Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusajatuksena ovat kaikille yhteiset julkisesti tuotetut peruspalvelut. Kaikki maksavat palveluista oman osuutensa veroina, ja kaikki saavat samoja laadukkaita palveluita. Kuntien pitää tuottaa palvelunsa pääsääntöisesti itse, yksityistäminen, ulkoistaminen ja kilpailuttaminen vähentävät demokratiaa ja lisäävät kustannuksia sekä usein myös byrokratiaa. Kuntien pitää olla muutakin kuin kapea-alaisesti rajattujen peruspalveluiden järjestäjiä. Ihmisten hyvinvointia lisääviä ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten kirjastoja, liikuntatiloja, kulttuuria ja nuorisotyötä on kehitettävänä kaikille kuuluvina lähipalveluina. Kuntapalvelut työllistävät erityisen paljon naisia. Ne ovat myös ensiarvoisen tärkeitä arjen pyörittämisessä, työelämään osallistumisen kannalta keskeisiä palveluja ei saa tuhota siirtämällä julkisen sektorin töitä koteihin ilman palkkaa tehtäviksi. Julkisten palveluiden tulee olla entistä helpommin saatavilla. Koko maassa on otettava käyttöön yksi helppokäyttöinen sähköisten palveluiden ja ajanvarausten verkko- ja puhelinpalvelu. Näiden palveluiden tulee olla maksuttomia. Julkisia palveluita tulee saada alueellisesti kattavasti. <<< 1 <<< 2 <<< 3 <<< 4 <<< 5 <<< 6 <<< 7 <<< 8 <<< 9 <<< 10 <<< 11 <<< 12 <<< 13 <<< 14 <<< 15 <<< 16 <<< 17 <<< 18 <<< 19 <<< 20 <<< 21 <<< 22 <<< 23 <<< 24 <<< 25 <<< 26 <<< 27 <<< 28 <<< 29 <<< 30 <<< 31 <<< 32 <<< 33 <<< 34 <<< 35 <<< 36 <<< 37 <<< 38 <<< 39 <<< 40 <<< 41 <<< 42 8
1 >>> 2 >>> 3 >>> 4 >>> 5 >>> 6 >>> 7 >>> 8 >>> 9 >>> 10 >>> 11 >>> 12 >>> 13 >>> 14 >>> 15 >>> 16 >>> 17 >>> 18 >>> 19 >>> 20 >>> 21 >>> 22 >>> 23 >>> 24 >>> 25 >>> 26 >>> 27 >>> 28 >>> 29 >>> 30 >>> 31 >>> 32 >>> 33 >>> 34 >>> 35 >>> 36 >>> 37 >>> 38 >>> 39 >>> 40 >>> 41 >>> 42 >>> Sivistys ja koulutus Suomalainen koulujärjestelmä on monin tavoin maailman huippua, ja vasemmistolla on kaikki syyt olla ylpeitä luomuksestaan. Peruskoulujärjestelmä täytyy kuitenkin päivittää 2000-luvulle, jotta oppilaiden hyvinvointi kouluissa lisääntyisi, ja oppimistulokset paranisivat entisestään. Koulujen ryhmäkokoja pitää pienentää, jotta opettajilla on aikaa opettaa lapsia yksilöllisesti. Opettajien pitää päästä tarvittaessa täydennyskoulutukseen. Suomalaisen järjestelmän vahvuuteen, tasa-arvoiseen opetukseen, ei saa puuttua ottamalla tasoryhmiä laajasti käyttöön tai perustamalla erillisiä rikkaiden ja köyhien kouluja. Peruskoulun jälkeen syrjäytetään iso määrä suomalaisnuoria opinnoista ja työelämästä. Jokainen syrjäytetty nuori on sekä inhimillinen että taloudellinen katastrofi yhteiskunnalle. Oppivelvollisuus tulee nostaa 18 ikävuoteen, ja se tulee voida suorittaa peruskoulun lisäksi toisen asteen oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa taikka ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa. Terveys- ja hoivapalvelut Terveydenhuollon tavoitteena tulee olla terveyserojen kaventaminen, yleisimpien kansansairauksien vähentäminen ja sairaiden parantaminen. Terveyseroja voidaan kaventaa puuttumalla syihin, kuten köyhyyteen, heikkoon koulutukseen, tuloeroihin ja työttömyyteen sekä ruoan ja alkoholin hintakehitykseen. Terveyspalveluiden jakautuminen yhä heikommin rahoitettuihin julkisiin palveluihin ja hyväosaisten yksityisiin palveluihin on estettävä. Terveydenhuollon kustannukset pitää kattaa verovaroin, ja terveyskeskusten asiakasmaksuista tulee luopua. Verorahat on käytettävä julkisen terveydenhuollon tason nostamiseen yksityispalveluiden tukemisen sijaan. Rahoituksessa on päästävä vähintään eurooppalaiselle keskitasolle, joka tarkoittaa rahoituksen lisäämistä kolmella prosentilla jokaisena vuotena 2011-2015. Vanhuspalvelut on alimitoitettu. Jokaisella vanhuksella tulee olla lakisääteinen oikeus tarvitessaan saada tarvitsemansa hoito ja hoiva. Vanhusten itsemääräämisoikeus on turvattava. Vanhusten hoivan on vastattava vanhusten tarpeisiin. Tästä syystä on kehitettävä rinnakkain kotihoitoa, uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, vanhainkoti- ja pitkäaikaishoivaa ja hoitoa sekä kotihoitoa. Omaishoitajien asemaa on parannettava. Vanhushoivaan on säädettävä laatutakuu ja kriteerit sekä mitoitettava työntekijöiden tarve. Vanhuspalveluihin on säädettävä laatukriteerit sekä työntekijöiden mitoitus hoivan tarpeen mukaan. Jokaisella vanhuksella tulee olla lakisääteinen oikeus hoitoon ja hoivaan. Terveyskeskusten työskentelyolosuhteita pitää parantaa oikealla työn mitoituksella, hyvällä ja turvallisella työympäristöllä, oikealla tiedolla, asianmukaisella palkkauksella, riittävällä täydennyskoulutuksella ja osaavalla johtamisella. Näin vähennetään myös hoidon kannalta haitallisen vuokralääkärijärjestelmän käyttöä. Geriatrisen sekä psykiatrisen hoidon osaamista on lisättävä perusterveydenhuollossa. Vammaisten ja heidän omaishoitajiensa asemaa on parannettava. Vaikeavammaisille täytyy taata avun lisäksi subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Mielenterveyspalveluiden resursseja on lisättävä ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on panostettava. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä on yhtenäistettävä Ympäristö ja ilmastonmuutos Hiilidioksidipäästöjä on laskettava ilmastotieteen vaatimusten mukaan. Pitkän tähtäimen tavoitteen tulee olla hiilineutraali yhteiskunta. Päästöjen vähentäminen pitää toteuttaa suorilla hiiliveroilla ja mitattavissa olevilla toimenpiteillä. Ilmastonsuojelua ei saa altistaa keinottelutaloudelle. 9
Euroopan unionin tulee ottaa käyttöön hiilitullit, joilla estetään hiilivuoto sekä saadaan unionin ulkopuoliset maat toteuttamaan päästövähennyksiä. Puurakentamista ja asumisturvallisuutta pitää lisätä tuomalla sprinklerit tasavertaisesti eri rakennusmateriaaleista rakennettuihin taloihin. Talousmetsien tehokkaalla käytöllä sidotaan hiiltä ja vähennetään ilmaston lämpenemistä. Yhteiskunnan tuet tulee siirtää turpeesta ja ydinvoimasta tuulivoimalle ja muuhun hajautettuun ympäristöystävälliseen tuotantoon syöttötariffeilla sekä ns. windfall-verolla. Vesivoiman lisärakentaminen pitää suunnata ainoastaan jo valjastettuihin vesistöihin. Jätteenpolton ylikapasiteetti ja pitkät kuljetusmatkat pitää estää. Kierrätystä pitää lisätä ja luonnonvarojen ylikulutus lopettaa. Uusille ydinvoimaloille ei pidä antaa lupia. Raideliikenteestä tulee tehdä pääasiallinen liikkumismuoto lippujen hintoja alentamalla, vuorojen määrää kasvattamalla, uusia ratoja rakentamalla ja palvelun laatua parantamalla. Myös tavaraliikennettä pitää siirtää raideliikenteen piiriin. Kaupungit pitää suunnitella ensisijaisesti kevyelle ja joukkoliikenteelle sopiviksi. Paikallisliikenteen maksuja tulee pienentää. Lähiliikenteen kertalipun hinta tulee pudottaa euroon. Lentoliikenteen veroeduista pitää luopua. Lasten päivähoitoon pääsyä ei saa alkaa rajoittaa vanhempien ollessa työttöminä, vaan päivähoidon tulee olla jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Päivähoitojonot pitää purkaa, eikä ryhmäkokoja saa kasvattaa. Ympäristö ja ilmastonmuutos Ympäristön hyvinvointi on nähtävä itseisarvona. Ympäristön kestävyys ja luonnon monimuotoisuus tulee nostaa etusijalle, niitä ei saa alistaa taloudelle ja kulutuksen kasvattamiselle. Ilmastonmuutos on hälyttävin ympäristöongelma maailmanlaajuisesti. Suomen ja Euroopan unionin tulee sitoutua ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja vaatia samaa muilta mailta. Päästövähennykset tulee tehdä tehokkailla ja tasapuolisilla keinoilla, kuten hiiliveroilla. Euroopan unionin tulee ottaa käyttöön hiilitullit, joilla estetään hiilivuoto sekä saadaan unionin ulkopuoliset maat toteuttamaan päästövähennyksiä. Hiilitullit pitää toteuttaa siten, että niillä luodaan kehitysmaihin kestävää kehitystä, eikä vaikeuteta tilannetta entisestään. Suomen tulee torjua sellaiset mekanismit, jotka johtaisivat uusiin ympäristöongelmiin, sademetsien korvaamiseen puupelloilla, aavikoitumiseen ja epäterveeseen päästöbisnekseen. Mikäli kansainvälinen päästökauppa toteutuu, tulee varmistaa, ettei sen avulla kierretä päästövähennyksiä tai luoda erilaisia keinottelumekanismeja ja uutta talouskuplaa. Energiankulutusta on vähennettävä merkittävästi, irtauduttava hiilipohjaisista energiamuodoista ja siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin. Vasemmistoliitto pyrkii kohti hajautettua energiantuotantoa ja haluaa vahvistaa kunnallisten energiayhtiöiden asemaa. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhdyskuntarakenteen oikealla suunnittelulla ja tätä tukevilla rakennusmääräyksillä ja ympäristöverotuksella. Uusille ydinvoimaloille ei tule antaa lupia. Uraanikaivokset aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia, energiantuotannossa on yhä riskejä, eikä loppusijoitusta ole uskottavasti ratkaistu. Uudet ydinvoimalat tarkoittaisivat käytännössä, että Suomesta tehtäisiin sähkönviejä, jotta muiden maiden ei tarvitsisi vähentää kulutustaan. <<< 1 <<< 2 <<< 3 <<< 4 <<< 5 <<< 6 <<< 7 <<< 8 <<< 9 <<< 10 <<< 11 <<< 12 <<< 13 <<< 14 <<< 15 <<< 16 <<< 17 <<< 18 <<< 19 <<< 20 <<< 21 <<< 22 <<< 23 <<< 24 <<< 25 <<< 26 <<< 27 <<< 28 <<< 29 <<< 30 <<< 31 <<< 32 <<< 33 <<< 34 <<< 35 <<< 36 <<< 37 <<< 38 <<< 39 <<< 40 <<< 41 <<< 42 10
1 >>> 2 >>> 3 >>> 4 >>> 5 >>> 6 >>> 7 >>> 8 >>> 9 >>> 10 >>> 11 >>> 12 >>> 13 >>> 14 >>> 15 >>> 16 >>> 17 >>> 18 >>> 19 >>> 20 >>> 21 >>> 22 >>> 23 >>> 24 >>> 25 >>> 26 >>> 27 >>> 28 >>> 29 >>> 30 >>> 31 >>> 32 >>> 33 >>> 34 >>> 35 >>> 36 >>> 37 >>> 38 >>> 39 >>> 40 >>> 41 >>> 42 >>> Uusien asuinalueiden rakentamisessa ja olemassa olevien asuntojen remontoinnissa pitää edistää ekotehokkuutta. Uudisrakentamisen pääosassa tulee olla puurakentamisen, jokainen puutalo sitoo hiiltä pois ilmastoa lämmittämästä. Puurakentamisen syrjiminen pitää lopettaa, muistakin rakennusmateriaaleista rakennettuihin taloihin pitää jatkossa saada sprinklerijärjestelmät. Näin vähennetään myös palokuolemien määrää, joka Suomessa on poikkeuksellisen suuri. On pyrittävä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, palveluiden hajautuminen pitkien ajomatkojen päähän pitää estää. Kaupunkien välisen liikenteen tulee siirtyä pääsääntöisesti juniin. Suurten kaupunkien sisäisen liikenteen tulee perustua raideliikenteen ja kevyen liikenteen yhdistämiseen. Raideliikenteen määrän ja laadun merkittävä nostaminen parantaa työllisyyttä ja tarjoaa miellyttävän vaihtoehdon yksityisautoilulle. Rataverkosta pitää tehdä ensisijainen väline myös tavaraliikenteeseen. Tämä edellyttää suuria investointeja uusiin ratayhteyksiin. Alueilla, joille raideyhteyksien rakentaminen ei ole järkevää, pitää turvata toimiva linja-autoliikenne. Luonnonvarojen ylikulutus on lopetettava. Luonnon monimuotoisuus on turvattava ja luonnonsuojelua lisättävä. Lajien tuhoaminen liikakalastuksella, puupelloilla ja karjankasvatusta laajentamalla on lopetettava kansainvälisin sopimuksin. Suomessa Saimaannorpan pelastamiseksi on kiellettävä verkkokalastus Saimaalla huhtikuusta kesäkuun loppuun. Karjatalous on suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Ruuan riittävyydenkin kannalta on tärkeää saada lihankulutuksen kasvu pysäytettyä ja siirtyä kohti kasvispitoisempaa ruokavaliota. Euroopan unionin ja Suomen maataloustukia on uudistettava ohjaamaan kohti ympäristöystävällisempää tuotantoa. Kestävää kulutusta ei saa jättää pelkästään yksilöiden vastuulle. On poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä varmistaa kestävä kehitys, demokratiassa ihmisiä ei voi typistää kuluttajiksi. Maataloustukia pitää kohdentaa luomutuotantoon ja vähäpäästöiseen kasvisruokaan. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus syödä geenimuuntelusta vapaata ruokaa. Geenimuunneltuja eliöitä ei saa päästää luontoon saastuttamaan muuntelusta puhdasta ympäristöä. Ympäristöministeriön mahdollisuuksia suojella luontoa tulee parantaa entisestään. Ministeriön siirtäminen elinkeinoministeriön alaisuuteen on estettävä. Vanhojen metsien suojelua on lisättävä. Suomen tulee yhdessä muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa luoda pelastussuunnitelma, jolla vähennetään rantavaltioiden aiheuttamaa kuormitusta, ja estetään laivaliikenteen päästöt mereen. Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä. Eläinsuojelurikoksien rangaistuksia on kovennettava. Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajan jälkeen. Tuotantoeläimille on taattava mahdollisimman lajityypillinen elämä ja kivuton kuolema. Pitkän matkan teuraskuljetukset tulee kieltää. Tehotuotannosta pitää luopua. Maatalouden ravinnepäästöjä on vähennettävä tukipolitiikkaa tiukentamalla. 11
Asuminen: Vuokra-asumisesta on tehtävä tasa-arvoista omistusasumisen kanssa. Asumiskustannusten nousu on pysäytettävä. Sosiaalisesta asuntotuotannosta tulee siirtyä laaja-alaiseen kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon, jolloin asuinalueiden jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin vähenee. Kaavoituksella tulee ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista. Eri asumismuotoja pitää sekoittaa kaikilla uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisessa, näin estetään tehokkaasti sosiaalisten ongelmien syntyä. Uudet asunnot tulee kaavoittaa hyvien raideyhteyksien piiriin. Vuokralaisille tulee antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa ja elinympäristöönsä. Vuotuinen asuntotuotanto on nostettava vähintään 30 000 asuntoon, joista vähintään 10 000 tulee olla valtion tukemia vuokra- ja omistusasuntoja. Asuntorahaston varat on käytettävä asumiseen. Energiatehokkuuden on oltava lähtökohta kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa. Maahanmuutto: Maahanmuuttaja-asioiden neuvonta ja ohjaus on keskitettävä yhteen asiantuntevaan toimipisteeseen, jossa kyetään ottamaan huomioon asiakkaan erityistarpeet. Eri maissa tehtyjen tutkintojen vastaavuuden hyväksymistä on nopeutettava. Maahanmuuttajalla tulee olla oikeus kotouttamissuunnitelmaan. Kotouttamistoimenpiteistä on tehtävä viranomaisia velvoittavia. Kotouttamislaissa on säädettävä maahanmuuttajien asumisesta. Maahanmuuttajan pääsyä työllistämistoimenpiteiden piiriin pitää nopeuttaa. Maahanmuuttajille on taattava riittävä ohjaus työelämän käytännöistä, velvollisuuksista ja oikeuksista. Kielikoulutusta on laajennettava koskemaan kaikkia maahanmuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Opetussuunnitelmissa on huomioitava kantaväestön näkökulman lisäksi myös vähemmistöt. Peruskoulusta on tehtävä perusoikeus kaikille, etenkin teini-iässä ja sen jälkeen maahan tulleiden kouluttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sosiaalisten yritysten työllistämisen pitää koskea myös maahanmuuttajia. Maanpuolustus ja armeija: Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Suomen tulee edistää Naton korvaamista kansainvälisoikeudellisesti kestävämmällä yhteistyöllä. Asevelvollisuusjärjestelmä pitää muuttaa valmiusvelvollisuusjärjestelmäksi, jolloin nykymuotoisesta siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta voidaan luopua. Tietoyhteiskunta: Julkisen sektorin on siirryttävä vapaisiin tietokoneohjelmiin ja avoimiin tiedostomuotoihin. Julkisin varoin tuetun tutkimuksen ja kehityksen tulosten tulee olla julkisia. Tekijänoikeusjärjestelmässä etusijalla pitää olla ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja kulttuuriin, sekä tekijöiden oikeus päättää omista töistään ja saada niistä kunnollinen korvaus. Suuryritysten oikeudet töihin ovat toissijaisia. Patenttisuojaa tulee heikentää, jotta etenkin kehitysmaihin saadaan niissä tarvittavia lääkkeitä. Keskustoissa, julkisissa liikennevälineissä ja tiiviisti asutuilla alueilla tulee tarjota langaton julkinen verkkoyhteys kaikille. Syrjäseutujen nettiyhteyksiä pitää tukea valtion toimesta. Pitää säätää laki Yle-rahastosta, joka kerätään veroista ennen varsinaista budjettikäsittelyä. Näin turvataan laadukas yleisradiotoiminta, sekä vältetään tasamaksuna kerättävä mediamaksu ja Yleisradion maineen heikentäminen sen varjolla. <<< 1 <<< 2 <<< 3 <<< 4 <<< 5 <<< 6 <<< 7 <<< 8 <<< 9 <<< 10 <<< 11 <<< 12 <<< 13 <<< 14 <<< 15 <<< 16 <<< 17 <<< 18 <<< 19 <<< 20 <<< 21 <<< 22 <<< 23 <<< 24 <<< 25 <<< 26 <<< 27 <<< 28 <<< 29 <<< 30 <<< 31 <<< 32 <<< 33 <<< 34 <<< 35 <<< 36 <<< 37 <<< 38 <<< 39 <<< 40 <<< 41 <<< 42 12
1 >>> 2 >>> 3 >>> 4 >>> 5 >>> 6 >>> 7 >>> 8 >>> 9 >>> 10 >>> 11 >>> 12 >>> 13 >>> 14 >>> 15 >>> 16 >>> 17 >>> 18 >>> 19 >>> 20 >>> 21 >>> 22 >>> 23 >>> 24 >>> 25 >>> 26 >>> 27 >>> 28 >>> 29 >>> 30 >>> 31 >>> 32 >>> 33 >>> 34 >>> 35 >>> 36 >>> 37 >>> 38 >>> 39 >>> 40 >>> 41 >>> 42 >>> Julkisten palveluiden tulee olla entistä helpommin saatavilla. Koko maassa on otettava käyttöön yksi helppokäyttöinen sähköisten palveluiden ja ajanvarausten verkko- ja puhelinpalvelu. Demokratia ja ihmisoikeudet: Kuntademokratiaa pitää parantaa. Päätösten ja kuntapalveluiden piilottaminen epädemokraattisiin ja salassapitovelvollisiin osakeyhtiöihin pitää lopettaa. Kuntayhtymien ja muiden monimutkaisten toisen käden demokratia- ja byrokratiarakenteiden määrää pitää vähentää luomalla luonnollisiin palvelualueisiin perustuva kaksiportainen kuntarakenne, esimerkiksi kaupunginosaja seutuvaltuustoilla. Kaiken poliittisen rahoituksen tulee olla täysin läpinäkyvää. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa on paljon parannettavaa, on säädettävä sukupuolineutraali avioliittolaki ja tasa-arvoiset adoptio-oikeudet. Syrjintään pitää puuttua nykyistä tiukemmin. Ihmisoikeudet on saatava kuntoon koko maailmassa. Kauppasuhteet eivät saa ajaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen yli. Suomen ja Euroopan unionin tulee johdonmukaisesti vaatia kaikilta ihmisoikeuksien noudattamista. Naisten ihmisoikeuksiin tulee kiinnittää huomiota kaikessa päätöksenteossa. Oikeus aborttiin on taattava pikaisesti Euroopan unionin alueella. Ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuudet toimia inhimillisen työelämän eteen pitää varmistaa kansainvälisin sopimuksin. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisen ihmiskaupan kitkemiseksi ja muun kansainvälisen rikollisuuden poistamiseksi. Ympäristön hyvinvointi on nähtävä itseisarvona. Ympäristön kestävyys ja luonnon monimuotoisuus tulee nostaa etusijalle, niitä ei saa alistaa taloudelle ja kulutuksen kasvattamiselle. 13
14
sisältö 3 Vasemmistoliitto tavoittelee vapautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. 4 Kohti kestävää maailmantaloutta 5 Talous palvelemaan suomalaisia 5 Oikeudenmukainen verotus 6 Työ ja toimeentulo 8 Julkiset ja hyvinvointipalvelut 9 Sivistys ja koulutus 9 Terveys- ja hoivapalvelut 10 Ympäristö ja ilmastonmuutos 12 Asuminen 12 Maahanmuutto 12 Maanpuolustus ja armeija 12 Tietoyhteiskunta 13 Demokratia ja ihmisoikeudet 15
Vasemmistoliitto vaatii verotuksen kokonaisuudistusta, joka vähentää tuloeroja ja laajentaa veropohjaa palveluiden ja perusturvan rahoittamiseksi. Palkansaajien, työttömien ja eläkeläisten syrjiminen pääomatuloilla elävien hyväksi pitää lopettaa ja pääomatulojen verotus nostaa muiden tulojen verotuksen tasolle. www.vasemmistoliitto. fi