Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 1
Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta 2
3
Maakuntien ohjaus Yleiskuva maakuntien ohjauksesta 4
Uudistuksen tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu ja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion, maakuntien ja kuntien välille. 5
Maakuntien ohjauksen reunaehdot Perusoikeudet Yhteensovitus Itsehallinto Julkisen talouden kestävyys 6
Ohjauksen eri muodot Rahoitus ja talouden ohjaus Normiohjaus Informaatioohjaus Sopimusohjaus Vuorovaikutus Kumppanuus Tavoitteena, että ministeriöt ohjaavat maakuntia samaan suuntaan yhtenäisesti; strateginen yhteensovitus Vahvistuva valtionohjaus erityisesti sosiaali ja terveydenhuollossa ja digitalisaatiossa 7
Maakuntien resurssiohjaukseen liittyvät tavoitteet Kustannuskehityksen hillintä, uudistuksen säästötavoitteiden edistäminen / varmistaminen Rahoitusperiaatteen toteutuminen koko maakuntatalouden sekä yksittäisten maakuntien tasolla Maakuntien mahdollisten talouden ja toiminnan ongelmien havaitseminen riittävän ajoissa ja niihin puuttuminen oikeanlaisella ohjauksella 8
Maakuntien resurssiohjauksen välineet Laki maakuntien valtion rahoituksesta Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset Valtion ja maakuntien neuvottelu Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio Investointien ohjaus 9
Laskennallinen yleiskatteinen rahoitus muodostaa jokaiselle maakunnalle rahoituskehyksen Maakuntien rahoituslaki määrittää reunan koko maakuntatalouden rahoitukselle sekä sisältää kriteerit, jonka perusteella yksittäisen maakunnan rahoitus määräytyy Kustannuskehityksen hillintä sisältyy rahoituksen vuosittaiseen tarkistukseen (rahoituslain 6 ) Toisaalta valtio viime kädessä vastaa rahoituksen riittävyydestä maakunnille osoitettujen tehtävien hoitamiseen Ohjauksen tavoitteena on havaita mahdolliset ongelmat ajoissa ja pyrkiä korjaamaan niitä ennakoivasti Ohjauksen tavoitteena myös kaventaa maakuntien välisiä perusteettomia kustannuseroja ja löytää uusia keinoja tehostaa toimintaa Maakunnan ohjaus vaatii syvällistä maakunnan toiminnan tuntemusta sekä jatkuvaa, oikeaaikaista ja oikeasisältöistä seurantaa 10
Maakuntataloutta ohjataan osana julkisen talouden suunnitelman ja budjetin valmisteluprosessia Maakuntatalous on merkittävä osa julkista taloutta, ja väestön ikääntymisestä seuraava menopaine kohdistuu jatkossa maakuntiin Maakuntakonsernien muodostamaa osaa (=maakuntatalous) julkisesta taloudesta tarkastellaan JTS:ssa omana kokonaisuutena (Maakuntalaki 11 ) Maakuntataloudelle asetetaan rahoitusasemaa koskeva tavoite JTSvalmistelussa sovitetaan yhteen maakuntien tehtävät ja niiden rahoitus Rahoituksen riittävyyttä maakunnille osoitettujen tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaatetta) arvioidaan koko maan ja yksittäisten maakuntien tasolla JTS ohjaa ministeriöitä niiden valmistellessa maakuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta Erillistä maakuntatalousohjelmaa ei laadita. 12
Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTSvalmistelua Syyskuu Marraskuu Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Elokuu / koko vuosi Tehtäviä koskeva selvitys ja arviointi (maakuntia ohjaavat ministeriöt) Ministeriöiden ehdotusten yhteensovitus (VM) Valtioneuvoston päätös JTS:sta Budjetti ja säädösvalmistelu (kaikki ministeriöt) Vuorovaikutusohjaus Maakuntalain mukainen neuvottelu Toiminnan ohjaus MAAKUNNAT 12
Maakunnan tehtävien ja kustannusten arviointi Ministeriöt toimittavat alkuvuodesta, ennen maakuntalain mukaista neuvottelua, valtiovarainministeriölle oman toimialansa osalta maakuntien tehtävien ja kustannusten arvioinnin Sektorilainsäädännössä tarkentavia säädöksiä siitä, mitä arvioidaan ja miten toteutetaan Nämä arvioinnit muodostavat maakunnan taloutta ja toimintaa koskevan toteuma ja seurantatiedon lisäksi lähtökohdan rahoituksen riittävyyden arvioinnille 13
Maakunnan ja valtion väliset neuvottelut (maakuntalaki 13 ) Maakunnan ja valtion välinen neuvottelu käydään alkuvuodesta valtiovarainministeriön johdolla jokaisen maakunnan kanssa erikseen Neuvottelussa käsitellään seuraavia asioita: Arvioidaan maakunnan kustannusten toteutunutta ja tulevaa kehitystä Arvioidaan maakunnan tulorahoituksen toteutunutta ja tulevaa kehitystä Arvioidaan maakunnan välttämättömiä kustannusten hallinnan toimenpiteitä Tarkastellaan maakuntien investointien vaikutusta maakuntien toimintaan ja talouteen Käsitellään muita maakunnan toimintaan ja talouteen vaikuttavia tekijöitä Käydyistä neuvotteluista laaditaan asiakirja, johon kirjataan johtopäätökset kustannuskehityksestä ja toimenpiteistä Neuvottelun tarkoituksena on syventää ja tarkentaa rahoitusperiaatetta ja tarvittavia toimenpiteitä koskevaa arviointia 14
Maakuntatalouden neuvottelukunta (Maakuntalaki 14 ) Seuraa ja arvioi maakuntien rahoitusta, kustannuskehitystä, investointikehitystä, maakuntien omia toimenpiteitä sekä tarvittavassa laajuudessa muita maakuntien toimintaan ja talouteen liittyviä tekijöitä Käsittelee maakuntia koskevaa lainsäädäntöä sekä periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia maakuntia koskevia valtion toimenpiteitä Neuvottelukunnassa on valtiovarainministeriön, maakuntia ohjaavien ministeriöiden ja maakuntien edustus Neuvottelukunnalle on tarkoitus perustaa sihteeristö, joka edistäisi osaltaan tiedonkulkua ja ministeriöiden välistä yhteistyötä maakuntien ohjauksessa 15
Maakuntien ohjaus on myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä Lakisääteisten, ajallisesti tarkkarajaisten prosessien lisäksi maakuntien ohjaus on myös jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta VM:n kunta ja aluehallintoosastolla on jo nimetty maakuntavastaavat, 23 henkilöä per maakunta, joiden tehtävänä on tutustua maakunnan toimintaan ja erityispiirteisiin sekä verkostoitua maakuntavalmistelijoiden kanssa Tavoitteena on, että 1) maakunnista saadaan jatkuvasti kattavaa ja ajantasaista talous ja toimintatietoa 2) maakuntavastaavat täydentävät yhteistä tietopohjaa ja valmistelevat maakunnittaisen tilannekuvan ML 13 neuvotteluun 16
Lopuksi Maakuntien ohjaus on uudenlainen haaste myös valtioneuvostolle Se edellyttää valtioneuvostolta ainakin: Yhteisiä tavoitteita ja laajaa sitoutumista Yhteistä tietopohjaa ja mittaristoja (maakuntatietoohjelma) Valtion ohjausosaamisen kehittämistä ja maakuntien toiminnan ja toimintaympäristön tuntemista Tiivistä ja toimivaa yhteistyötä valtion ja maakuntien välillä 17
KIITOS! 18