OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi
VERTAISTUKI - tutkittua tukea ihmiseltä ihmiselle
Mielenterveystyön luokittelussa omaisten vertaistukiryhmät voisi sijoittaa lähinnä ennaltaehkäisevän ja korjaavan mielenterveystyön kenttään. Vertaistuki on keskeisin tuen muoto omaisyhdistysten ja yleensäkin järjestöjen toiminnassa. Vertaistuki ilmenee lähes kaikessa omaisyhdistyksen toiminnassa. Esim. vertaistukiryhmissä, virkistyksessä, sopeutumisvalmennuskursseilla, luennoilla.
Muutama aikaisempi tutkimus omaisten vertaistukiryhmistä: Tukiryhmiin hakeutuu omaisia, joiden kokemus kuormittuneisuudestaan on suurempi ja heidän sairastuneiden läheisten toimintakyky on alhaisempi kuin tukiryhmiin osallistumattomilla. (Martichuski 1997.) Yksilökeskeinen supportiivinen terapia vrs. perhekeskeinen interventio. Viimeksi mainittuun osallistuneet omaksuivat enemmän tietoa. Ero todettiin yhdeksän kuukauden seurannassakin. (McGillin 1983.)
Ed. jatkuu Useammassa tutkimuksessa koulutusryhmän myötä omaisten tiedot ovat lisääntyneet enemmän tai vähemmän. Tietojen lisääntyminen on ollut kuitenkin melko vähäistä erityisesti sairauden etiologiaa koskevissa asioissa (Berkowitz 1984, Cazzullon ym. 1989.) Yhteenvetona koulutusryhmistä voi todeta, että koulutuksella voidaan lisätä omaisten tietoja ja vähentää jonkun verran rasittuneisuutta.
Vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen tutkimuksen näkökulma vertaistukiryhmiin Tässä puheenvuorossa en puhu niinkään vertaistukiryhmien tutkimuksesta kokemuksen näkökulmasta. Kuten Vertaistuki perustuu tasavertaisuuteen ja omakohtaisten kokemusten ja tunteiden jakamiseen (Lehtinen 1997, Stengård 2000) Puheenvuorossani kerron vertaistukiryhmistä vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen tutkimuksen näkökulmasta.
VERTAISTUKI OMAISRYHMISSÄ- TUTKIMUSPROJEKTI Tavoitteena on selvittää erityyppisten omaisten vertaistukiryhmien vaikuttavuutta / vaikutuksia. Tavoitteena on kuvata millaisen vuorovaikutuksen ja prosessin kautta rakentuu vertaistuki. Toteutetaan vuosina 2006-2009. Rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Vertaistuessa tuen muotona avun saaminen ja avun antaminen eivät ole selkeärajaisia tapahtumia (auttajan ja autettavan roolit jatkuvassa liikkeessä). Avun saaminen Muiden auttaminen Tuija Koponen (2005)
Mihin vertaistukiryhmät sijoittuvat sosiaalisen tuen kentällä? Arkikeskusteluissa on usein tarkastelunäkökulmana vertaistuki vrs. ammatillinen tuki (Ammattilaisen tutkittu tieto vrs. omaisen kokemustieto). Maallikkotuen (perhe,suku, naapurit, ystävät) ja professionaalisen tuen väliin mahtuu paljon erilaista sosiaalista tukea. Vertaistukiryhmä ei ole yksi ja yhtenäinen käsite. Vrt. vertaisryhmät, vertaistukiryhmät, itseapuryhmät, keskinäisen tuen ryhmät. Vrt. vertaistukiryhmät, teemalliset vertaistukiryhmät, psykoedukatiiviset vertaistukiryhmät.
Vertaistuki omaisryhmissä - tutkimuksesta Tutkimusaineisto on kerätty neljästä erilaisesta omaisille suunnatusta vertaistukiryhmästä (ohjaajan ja ryhmän tavoitteen suhteen erilaisia). Laadullisen tutkimuksen aineistona ovat mm. videoidut omaisten vertaistukiryhmien tapaamiset (Elämän iloa etsimässä ryhmä (depressiokoulu), Prospect - ryhmä, Tunnekoulu aikuisille lapsiomaisille ja Päiväryhmä 1) Tutkimustuloksista raportoidaan mm. kirjoittamalla artikkeleita tieteellisiin lehtiin.
Tutkittavat omaisten vertaistukiryhmät Ryhmänohjaaja Ryhmän tavoite Tuen saanti Tiedon saanti Omainen Päiväryhmä 1 Prospect - ryhmä omaisille (kirjallinen ryhmämalli) Ammattilainen Tunnekoulu aikuisille lapsiomaisille CWD - ryhmä omaisille (depressiokoulu) (kirjallinen ryhmämalli)
Työn alla Esimerkiksi 1. Erityyppisten omaisten vertaistukiryhmien vaikutukset / vaikuttavuus. 2. Omaisen kertomuksen rakentuminen vertaistukiryhmässä ja haastattelussa. 3. Omaisten vertaistukiryhmien vuorovaikutusrakenne ja vertaistuki. 4. Omaisten vertaistukiryhmien yhteiset puheen sisällöt. 5. Huolenkerronta ja huolenkerrontaan vastaaminen omaisten vertaistukiryhmässä keskustelunanalyyttinen näkökulma.
2. Omaisen kertomuksen rakentuminen vertaistukiryhmässä ja haastattelussa Miksi tämä näkökulma? - Omaisten kerronnan ympärillä syntyy mahdollinen vertaistuki. - Ymmärtää mahdollista muutosta tarinan kerronnassa. - Tarinoiden kerronnallinen erilaisuus ja samanlaisuus. - Tarinoita tarkastellaan ensimmäisen ja viimeisen ryhmäkerran osalta sekä erillisessä haastattelussa kerrottua tarinaa (vertaistukiryhmään tuleminen, tuen tarve, kokemus ryhmästä, omaisen tarina).
3. Vuorovaikutusrakenne ja vertaistuki Miksi tämä näkökulma? - Lisätään ymmärrystä tuen lähteistä (ohjaaja, ryhmäläinen, opetustilanne, keskustelu). - Eri vertaistukiryhmissä näyttäisi olevan huomioitavia ryhmäkohtaisia eroja yksittäisten henkilöiden puheenvuorojen määrissä. - Ryhmissä on huomattavia eroja puheenvuorojen vuoronvaihtojen suhteen (omainen-omainen, ohjaajaomainen, ohjaaja-ohjaaja). - Kuka välittää puheellaan ja kenelle? Kahdessa ryhmässä vuoronvaihdot tapahtuvat pääasiassa ryhmäläisen ja ohjaajan välillä. Yhdessä ryhmässä ryhmäläisten väliset vuoronvaihdot ovat vallitsevia. - Millaiseksi rakentuvat tällöin vertaistukiryhmässä / - ryhmissä olevien positiot (asemat)?
4. Mistä omaisten vertaistukiryhmissä puhutaan? Miksi tämä näkökulma? - Hankitaan tietoa eri vertaistukiryhmien yhteisistä puheen sisällöistä (yhteisesti jaettua todellisuutta) ja eri vertaistukiryhmien puhesisältöjen ominaispiirteistä. Esimerkkejä vertaistukiryhmien yhteisistä (jaetuista) puheen sisällöistä: Sairastuneen läheisen tilanne omaisen kokemana (havainnot fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Havainnot/tiedot sairastuneen lääkityksestä ja hoidosta. Omaisen oma tilanne (esim. tunteet, fyysinen ja psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi). Sekä omaisen että sairastuneen arjen tapahtumien/tilanteiden kuvausta. Sosiaalietuudet.
4. Omaisten vertaistukiryhmissä usein esiintyvä ideologia/agenda (jaettu todellisuus) Omaisella on lupa ajatella jaksamistaan ja vointiaan. Fokus sairastuneen läheisen tilanteesta omaan tilanteeseen. Terveydenhuollon, erityisesti psykiatrian, kritisoiminen on luvallista. Terveydenhuollossa ei ymmärretä juurikaan omaisen tilannetta, ei anneta tietoa potilaasta eikä oteta omaisen tarjoamaa tietoa vastaan. Sairastuminen selitetään biologisesti tai stressi-alttiusmallin avulla. Lääkkeet ja niiden säännöllinen käyttö on tärkeää. Omaisyhdistys on vihdoin paikka, jossa omaista ymmärrettiin/ymmärretään.
KIITOS! Kommentoi, pyydä lisätietoja, kyseenalaista; miia.mannikko@omaiset-tampere.fi tai soittamalla puh. 040/722 4292.