Lääkärin oikeudet ja velvollisuudet yleiskatsaus Vaarallinen potilas käsitteet ja käytännön hallinta 1
Vaarallinen potilas 2
VAARALLINEN?? leima onko joku vain yksi ominaisuutensa? yleistys onko joku koko ajan vaarallinen? kontakti haluatko avautua vaaralliselle? 3
IHMINEN maija, ville ihminen on kaikki ominaisuutensa riskitekijöitä ohimeneviä, tilannekohtaisia empatia ihmisyys, auttaminen 4
Miten voin auttaa? 5
Riskinarviointi SPJ Ennen aktuaarinen Nyt Structural Professional Judgment Sen sijaan, että lueteltaisiin riskinumeroita, hahmotetaan riskinarvion kautta riskinhallintaa 6
Riskinarviointi tieto merkitys skenaario toiminta riskitekijät hoitosuunnitel ma Riskikäyttäytymisen vähentyminen edellyttää riskitekijöiden tiedostamista ja niiden huomioonottamista hoitoa suunniteltaessa 7
Lääkärin oikeudet ja velvollisuudet 8
oikeudet 9
perustuslaki Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä välttämättömään huolenpitoon. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Ihmiset ovat yhdenvertaisia; ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 10
Lääkärin päätösvalta ja oikeus Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 22 ) Laillistetulla lääkärillä... on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä... lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten... noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään (SosTMA lääkkeen määräämisestä 726/2003) 11
velvollisuudet 12
Esimerkkejä virkavelvollisuuksista lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarkkailulähetteen tekeminen ajokyvyttömyydestä ilmoittaminen lausunnon kirjoittaminen täydennyskoulutusvelvollisuus virka-avun antaminen poliisille edunvalvontalausuntojen antaminen tartuntatauti-ilmoituksen tekeminen, raskaudenkeskeytykseen ja sterilointiin liittyvät asiat, isyystutkimukset, kuolemansyyn selvittäminen ja kuolintodistuksen kirjoittaminen jne. 13
vastuun perusperiaatteet Kukin terveydenhuollon ammattihenkilö on itse vastuussa siitä, mitä tekee tai jättää tekemättä. Työnantaja ja esimiehet kantavat osaltaan oman vastuunsa: toiminnan järjestelyt, työnjako, toimipaikkakoulutus, ohjaus, ohjeet ja esimiesvalvonta. Työnantaja (vastaava ylilääkäri) vastaa organisaationsa välittömästä potilasturvallisuudesta. 14
vastuun perusperiaatteet Esimerkiksi erikoistuva lääkäri vastaa omasta toiminnastaan. Hänen on osattava ja uskallettava ja häntä on tuettava osaamaan ja uskaltamaan ilmoittaa, mikäli hän ei voi tehdä jotakin toimenpidettä yksin. Hänen esimiehensä vastaa siitä, että toiminnan mahdollisuudet, järjestelyt, ohjaus ja valvonta ovat asianmukaiset, ja että potilaan hoidon asianmukainen toteutuminen turvataan. 15
vastuun perusperiaatteet Työryhmät eivät ole erikoisasemassa: jokainen jäsen kantaa oman vastuunsa täysimääräisesti Ei siis ole työryhmävastuuta Hoitavan lääkärin on tehtävä potilasasiakirjamerkinnät potilaan hoidon kannalta merkittävästä hoitoneuvottelusta ja konsultaatiosta. Niistä käytävä ilmi neuvottelun ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet henkilöt, tehdyt päätökset ja niiden toteuttaminen 16
vastuun perusperiaatteet Hoitajat vastaavat omalta osaltaan lääkärin määräysten perusteella potilaan hoidosta ja seurannasta Lääkärillä on oikeus luottaa siihen, että hoitajat ilmoittavat lääkärille esim. potilaan tilan muutoksista, saapuneista epänormaaleista laboratoriotuloksista jne. 17
vastuun perusperiaatteet Säädöksissä tai STM-ohjeissa ei ole luetteloa tehtävistä, joita saa tai ei saa tehdä (pl. STM Turvallisen lääkehoidon opas) Oikeudet, velvollisuudet ja vastuu perustuvat koulutuksella hankittuun pätevyyteen ja valmiuksiin sekä niitä määrittävään lainsäädäntöön Lisävalmiuksia ja oikeuksia voi säädösten puitteissa saada työpaikkakohtaisen koulutuksen perusteella, työnantajan päätöksellä 18
oikeuksia ja velvollisuuksia määrittäviä säädöksiä laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki) laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä terveydenhuoltolaki mielenterveyslaki asetus lääkkeen määräämisestä perustuslaki rikoslaki ampuma-aselaki tartuntatautilaki jne. 19
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 57 Vastuu toimintayksikön terveyden-ja sairaanhoidosta Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava tarpeenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. Henkilön, jonka tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen, on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään 20
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä eli ammattihenkilölaki 15 Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattieettiset velvollisuudet toiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimyksiensä lievittäminen sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota pyrittävä jatkuvasti täydentämään otettava tasapuolisesti huomioon potilaalle koituva hyöty ja mahdolliset haitat velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) aina annettava kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua 21
ammattihenkilölaki 16 - salassapitovelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta laatia ja säilyttää potilasasiakirjat ja pitää salassa niihin sisältyvät tiedot on voimassa, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään. 17 Sivulliselle ei saa luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta ammattihenkilö on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rikoslain mukaan rangaistava teko 22
ammattihenkilölaki 18 - täydennyskoulutusvelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa ja perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on luotava edellytykset tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumiseksi 18 a - kielitaito Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä kielitaito 23
ammattihenkilölaki 19 - määräysten noudattaminen ja tietojen antaminen Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ammattitoiminnassaan noudattamaan, mitä Valvira tai aluehallintovirastot (AVIt) säännösten tai määräysten nojalla määräävät. Ammattihenkilö on velvollinen antamaan salassapitosäännösten estämättä Valviran tai AVIn pyytämät selvitykset tai selitykset. 24
ammattihenkilölaki 22 taudinmääritys ja oikeus määrätä lääkkeitä Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Laillistetulla lääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä, lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. 25
ammattihenkilölaki 23 - Lääkärinlausunnot Laillistetulla lääkärillä on oikeus antaa lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja Vahvistettava sanoilla minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan, jolloin todistus tai lausunto on pääsääntöisesti pätevä ilman valallista vahvistusta Huom. Lausuntojen laatimisen periaatteista ei ole säädöstä; asiasta on Suomen Lääkäriliiton ohje 26
Potilasasiakirja-asetus (298/2009) laatimisen yleisperiaatteet Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja 27
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - keskeiset potilaan oikeudet Oikeus ilman syrjintää hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon (mutta ei oikeutta saada mitä tahansa itse haluaa) Oikeus hyvään kohteluun Hoitoon pääsy tietyn ajan sisällä Oikeus saada tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta Itsemääräämisoikeus Omaisten toimivaltaan liittyvät oikeudet Alaikäisen potilaan asemaan liittyvät oikeudet 28
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Itsemääräämisoikeus Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos hän kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla 29
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Itsemääräämisoikeus Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Potilaan edustajan, lähiomaisen tai läheisen on huomioitava potilaan aiemmin ilmaisema tahto 30
31
Rikoslaki 15 luku 10 Kaikkien on ilmoitettava poliisille tai sille jota vaara uhkaa, jos hän saa tietää suunnitteilla olevasta vakavasta rikoksesta. 32
Rikoslaki 15 luku 10 Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, 33
Rikoslaki 15 luku 10 murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 34
aselaki muuttuu joulukuun alussa Lääkäreillä on tällä hetkellä velvollisuus ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka on sopimaton ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon. Uuden lain mukaan lääkäreillä on edelleen oikeus tehdä ilmoitus tällaisissa tilanteissa. Myös muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on ilmoitusoikeus. 35
aselaki Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus uuden lain mukaan: henkilö on todettu mielentilatutkimuksessa, vaarallisuusarviossa tai muussa oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa itselleen tai toiselle vaaralliseksi hänet on itsemurhayrityksen vuoksi otettu tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon mielenterveyslain perusteella jos lääkäri katsoo henkilön olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia tahdosta riippumattoman hoidon aikana tehdyn arvion perusteella 36
Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat 37
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut SHL 2 Terveydenhuoltolaki 8 a Terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta koskevia säännöksiä on sovellettava terveydenhuollossa, vaikka terveydenhuoltoa toteutettaisiin sosiaalihuollon yksikössä tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa. Säännökset koskevat esimerkiksi päihdetyötä. Kaikissa tilanteissa on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut tai lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. 38
sosiaalihuoltolaki Yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi (35 ) Jos sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, henkilö on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava yhteys kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Yhteydenottoon tarvitaan suostumus. Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaalihuoltoon on kuitenkin otettava viipymättä, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan kyse on lapsen edusta Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus: terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalikuraattorit, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon,... 39
Monialainen yhteistyö SHL 40 ja 41, terveydenhuoltolaki 32 Jos asiakas tarvitsee muita kuin sosiaalipalveluja, asiakkaan suostumuksella otettava yhteys muihin toimijoihin (40 ) Muilla toimijoilla velvollisuus pyynnöstä osallistua palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelman tekemiseen (41 ) Työntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä eri asiantuntijoihin ja henkilön omaisiin ja läheisiin Toiminta asiakkaan suostumuksella, ilman suostumusta toimiminen on poikkeus ja edellyttää laissa säädettyjä perusteita 40
25 ilmoittaminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Jos terveydenhuollon ammattihenkilö on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. 41
25 ilmoittaminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. 42
Terveydenhuoltolaki 69 : Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51 53 :ssä säädetään, järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut. 43
Lastensuojelulaki 2 Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. 44
Lastensuojelulaki 15 Terveydenhuollon erityiset velvollisuudet Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on annettava lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä kiireellisinä. 45
Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) Ilmoitusvelvollisuus kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 46
Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) Ilmoitusvelvollisuus Edellä tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. 47
Miten potilaan/asiakkaan oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun voidaan turvata? Asianmukaisella koulutuksella ja omavalvonnalla Kouluttajien, samaistumiskohteiden ja avainasiantuntijoiden hyvällä esimerkillä Asianmukaisilla työn järjestelyillä Hyvällä työyhteisöllä, hyvällä kollegiaalisuudella Hyvällä esimiestoiminnalla Hyvällä työnantajatoiminnalla Järjestöjen ohjeilla ja linjauksilla Viranomaisten ohjauksella ja valvonnalla 48
Työnantaja on vastuussa välittömästä potilasturvallisuudesta Työnantaja on ensisijainen toimintayksikön toimintaa ja työntekijöitä valvova taho, ja ainoa, jolla on mahdollisuus ohjeistaa, seurata ja arvioida toimintaa reaaliaikaisesti sekä puuttua viivytyksettä havaittuihin epäkohtiin. Useimmissa tapauksissa epäasianmukaisuudet voidaan hoitaa työnantajan toimenpitein, eikä niistä tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaisille. 49
Työnantaja on vastuussa välittömästä potilasturvallisuudesta Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteutetaan suunnitelmallista omavalvontaa, jonka avulla ehkäistään epäasianmukainen menettely, havaitaan epäkohdat ja puututaan niihin viivytyksettä ja tehokkaasti ja näin varmistetaan toiminnan laatu ja potilasturvallisuus. On tärkeää, että työpaikan ilmapiiri sallii ja kannustaa puuttumaan ja tuomaan esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitut toimintakäytäntöihin ja työntekijöiden toimintaan liittyvät epäkohdat ja riskit. 50
finlex.fi/fi/laki/ajantasa stm.fi/sotepalvelut valvira.fi/terveydenhuolto laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/eettisenohjee/ avi.fi/web/avi/terveys 51