Vähäjoen (Susimäen) ja Riutan (Köyliön) ilmeniitti-magnetiittiesiintymät Satakunnassa

GTK Mineraalivarat Espoo 1.5.2016 GTK 27/2016 Vähäjoen (Susimäen) ja Riutan (Köyliön) ilmeniitti-magnetiittiesiintymät Satakunnassa Niilo Kärkkäinen, Tuire Valjus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1.5.2016 KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Niilo Kärkkäinen, Tuire Valjus Raportin laji Arkistoraportti Raportin nimi Toimeksiantaja GTK Vähäjoen (Susimäen) ja Riutan (Köyliön) ilmeniitti-magnetiittiesiintymät Satakunnassa Tiivistelmä Kohdealue sijaitsee Varsinais-Suomessa Köyliön ja Huittisten kuntien alueella. Sitä tutkittiin vuosina 1996-1997 GTK:n ilmeniitti-hankkeessa. Kyseessä on historiallinen rautamalmikenttä, joka näkyy aeromagneettisella kartalla poimuttuneena nauhamaisina magneettisina anomalioina. Anomalioiden kivilajeina ovat mafinen vulkaniitti (amfiboliitti) ja differentioituneet mafiset intruusiot (gabro-peridotiitti). Vähäjoella (historiallisesti myös Susimäki) ja Riutassa (ennen myös Riuttamaa, Vuorenmaa tai Köyliö) tehtiin geofysiikan maastomittaus (6.5 km 2 ). Kohteissa kairattiin yhteensä 500 m. Vähäjoen ja Riutan gabrot ovat kerroksellisia. Oksideja on eniten peridotiittisissa kumulaateissa, paikoin kapeina lähes kom- Molemmissa kohteissa ilme- pakteina kerroksina. Gabrossa (ja gabronoriitissa) oksidit ovat ilmeniittivaltaisena pirotteena. niitti ja magnetiitti esiintyvät omina rakeina, magnetiitissa on vain vähän ilmeniittisuotaumia. Tyypillistä ilmeniittirikkaille kiville on se, että apatiittia on niukasti, erityisesti verrattuna esimerkiksi Kauhajoen-Honkajoen vastaavantyyppisiin ilmeniitti-magnetiittigabroihin. Kairausten ja geofysiikan mukaan arvioituna Vähäjoella on 70 m:n syvyyteen noin 9 Mt Ti-Fe-mineralisoitunutta ja 0.10 % V. Vastaavasti Riutassa on 20 Mt kiveä, jossa on 9 % ilmeniittiä, 11 % kiveä, jos- sa on 13 % ilmeniittiä, 3.4 % magnetiittia magnetiittia ja 0.06 % V. Arvio määristä perustuu kairauslävistyksiin (leveys) ja magneettiseen häiriöön (pituus) ja on vain suuntaa antava. Huomioiden magneettisen häiriön laajuus, voi Fe-Ti oksidirikkaan kiven määrä olla Riutassa huomattavasti arvioitua suurempi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Vampula, geofysiikka, kairaus, ilmeniitti, titaani, magnetiitti, rauta, vanadiini Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Satakunta, Huittinen, Köyliö, Vampula, Vähäjoki, Susimäki, Riuttamaa Karttalehdet UTM M331 ja M332; KKJ 2112 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Mineraalivarannot Arkistotunnus GTK 27/2016 Kokonaissivumäärä 18 s. + liitteet Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Mineraalivarannot Hanketunnus 5040300071 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

1 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI 1. JOHDANTO 1.1 Sijainti 1.2 Tutkimusten tausta 1.3 Suoritetut tutkimukset 2. KALLIOPERÄ 2.1 Kartoitus 3. GEOFYSIIKKA 4. KAIRAUS 4.1 Kairausprofiilit 4.2 Kivilajivaihtelu 4.3 Raudan, titaanin ja vanadiinin pitoisuus 5. MAGNETIITTI JA ILMENIITTI 6. TULOKSET 7. YHTENVETO 8. KIRJALLISUUSS LIITTEET 1 Malmilävistykset rei'ittäin 2 Kemian analyysejä 3 Ilmeniitti- ja magnetiittianalyysejä 4. Silikaattianalyysejä 5. Kairasydänraportit

2 1 JOHDANTO 1.1 Sijainti Kohde sijaitsee Lounais-Suomessa, Huittisten Jokisivun kultakaivoksen ja Vampulan Punolan karbonaattikivikaivoksen välimaastossa (kuvat1-2). Kyseessä on historiallinenn rautamalmialue. Se näkyy aeromagneettisella kartallaa poimuttuneena nauhamaisina magneettisinaa anomalioina, jossa kivilajeina ovat amfiboliitti ja gabro. Alueelta tunnetaan Vähäjoen (Susimäen) ja Riuttamaan (Köyliön, Vuorenmaan) esiintymät, joiden välimatka on noin 5 km. Molempia on koelouhittu vanhojen rautamasuunien raaka-aineeksi. Vähämäen sijainti on 262750E, 6778120N (UTM-karttalehti M333, KKJ-kartta 2112 01) ja Riutan sijainti on 257850E, 6781000N (UTM-kartta M331, KKJ-kartta 2112 01). Kuva 1. Vampulan kohdealueen sijainti kallioperäkartalla 1.2 Tutkimusten tausta Palmunen (1925) totesi v. 1855 löytyneiden rautamalmien käyttökelvottomuuden korkean titaanipitoisuuden takia (33 % Fe, 9 % TiO 2 ). Hän kuvasi malmin liittyvän magmaattiseen differentaatioon, parageneesista ilmeniitti-magnetiitti-oliviini parageneesiin sarvivälke- on ilmeniittiä biotiittigabro. Vaasjoen ja Heikkisen (1962) mukaan Susimäen (Vähäjoen) malmissa runsaammin kuin magnetiittia. Rautaruukki selvitti 1970-luvulla alueen rauta-, titaani- ja vanadiinipotentiaalia, ja tällöin nimettiin alueelle kolmas, Heinisuon esiintymä 262218E, 6781747N (Makkonen 1977). GTK:n Pakarinen (1984) piti Riuttaa potentiaalisen laajana, ja suositteli alueelle geofysikaalisia mittauksia. Vuonna 1997 GTK:n työt toteutuivat teollisuusmineraalitutkimuksina, ja niistä on yhteenveto Sarapään ym. (2003) hankkeen loppuraportissa. Vähämäellä olivat GTK:n kairausten parhaat lävistykset 20 m ja 15 m pitkiä, ja pitoisuus keskimäärin n. 7 % TiO 2. Metrin lävistyksessä titaania on enimmillään 7.7 % (12.8 % TiO 2 ) ja rautaa 37 % (53 % Fe 2 O 3 ). Tähän raporttiin on koottu tulosten lisäksi Vampulan 1997 tutkimusten tekniset tiedot. Tunnustelevassa kartoituksessa kerätyissä lohkare- ja kallionäytteissä oli korkeita titaanipitoisuuksia, 8-14 % TiO 2 (Taulukko 1). Malmimikroskooppitutkimuksissa Vähäjoella

3 pääkantajaksi todettiin hyvälaatuinen ilmeniitti. Riutassa osa titaanista on sitoutunut magnetiitin ilmeniittilamelleihin. Geologi H. Appelqvistin siirryttyä 1990-luvun lopulla pois GTK:sta, mineralogiset tutkimukset ja kohteen raportointi jäivät kesken. Kuva 2. Vampulan tutkimusalueen Ti-Fe-kriittiset mafiset intruusiot ja niiden kairauspaikat; Heinisuo ja Vähäjoki ovat Huittisten kaupungin alueella ja Riutta on Köyliön kunnassa. Oikeaan alakulmaan on merkitty Nordkalkyhtiön (Vampulan) Punolan karbonaattikivikaivoksen sijainti. 1.3 Suoritetut tutkimukset GTK:n tutkimukset käsittivät tunnustelevaa malmikartoitusta (VL-96-56-69, VL-97-11-20), geofysiikan maanpintamittauksiaa (6.5 km 2 ), POKA-kairausta 500 m (2114/1997/R301-R307), palaja kairasydännäytteiden kemiallisia analyysejä, petrofysikaalisia magnetiitin määrän mittauksia (massa-suskebtibliteettimittaukset), magnetiitin separointia märkämagneettisesti (SATMAGN- laite), malmimikroskooppi-tutkimuksia ja mikroanalyysejä.

4 Taulukko 1. Kairauspaikat ja reikätiedot ID x kkj y kkj E N azimuth dip lenght m Paikka 2112/97/R301 6773800 24246822 262734 6778119 270 45 100.300 Vähäjoki 2112/97/R302 6773800 24246444 262696 6778121 2112/97/R303 6773800 24246044 262656 6778123 2112/97/R304 6774100 24240044 262070 6778450 2112/97/R305 6777000 24202000 258402 6781522 2112/97/R306 6776450 2419680 257858 6780996 2112/97/R307 6776450 2419630 257808 6780999 270 45 270 45 270 45 270 45 270 45 270 45 80.555 Vähäjoki 79.05 Vähäjoki 76.85 Vähäjoki 70.500 Riutta 82.70 Riutta 75.80 Riutta 2 KALLIOPERÄ Vampulan kohdealue sijoittuu kallioperäkartalla vulkaniittien dominoiman Hämeen vyöhykkeen luoteispäähän, lähelle Vampulan karbonaattikivijaksoa (kuva 3). Kallioperäkartta ei ole tällä alueella ajan tasalla, ja vaatii erityisesti mafisten intruusioiden osalta päivitystä (kuva 3). Esimerkiksi kahden kairatun kohteen, Vähäjoen ja Riutan välissä, Matkussuolla on teollisuusmineraali-tutkimusten mukaan vahva negatiivinen painovoima-anomalia kallioperäkartan vulkaniittijakson kohdalla. Kairauksissa anomalian todettiin aiheutuvan happamista syväkivistä (Ahtola ym. 2007). Näiden pohjoispuolella Heinisuon magneettisessa anomaliassa on Riutan jatkeilla graniittien lävistämä ja amfiboliittiutunut gabro, jossa on pirotteena melko puhdasta magnetiittia ja ilmeniittiä (Makkonen 1977). Kuva 3. Ti-Fe gabrot DigiKp-karttapohjalla

5 2.1 Kartoitus Vähäjoella on muutamia noin 1000-300 m leveää ja 700-900 m pitkää, SW-NE-suuntaista gabrolinssiä, jonka oksidirikkaissa kohdin on vanhoja kaivoskuoppia. Gabroja ympäröivät mafiset vulkaniitit ja länsimetamorfoituneet ja graniit- puolelta happamat syväkivet. Gabrot kuten myös ympäröivät vulkaniitit ovat tien ja pegmatiittien juonittamia. Gabroissa on eri mittakaavaista kerroksellisuutta, peridotiittisia ja kar- keita anortosiittisia kerroksia sekä paikoin kapeita kompakteja oksidikerroksia ja runsas ilmeniittivaltaimukaan paljastumanäytteissä nen oksidipirote (kuva 4). Kemiallisten analyysien (tilaukset 60470, 75448) oli keskimäärin 7.95 TiO 2 (17.9 % Fe, 0.14 % V). Märkämagneettisen separoinnin (DDT) mukaan Vähäjoen palanäytteissä magnetiittia (Fe3O4) on enim- millään 13 paino-%, kun näytteessä on 8.55 % TiO2 (Taulukko 2). Vähäjoella magnetiittirakeisiin sisälmagnetiitin määrä (Satma- tyy vain vähän ilmeniittiä suotaumalamelleina. Petrofysikaalisesti määritetty gan) on jokseenkin sama kuin kivestä magneettisesti separoidun (DDT) magnetiitin määrä. Magnetiitti on siis varsin puhdasta, eli ilmeniitti on valtaosin erillisinä rakeina. Taulukko 2. Tunnustelukartoituksen analyysituloksia; satmagan = massa-suskebtibiliteetista laskettu magnetiitin massa-%; DDT = jauheesta märkämagneettisesti erotettu magneettinen massa ("Dings-Davis Tube"). Tilaus analyysi näyte Paikka 60470 L97000331 VL-96-20 Vähäjoki 60470 L97000332 VL-96-19 Vähäjoki 60470 L97000333 VL-96-18 Vähäjoki 60470 L97000334 VL-96-17 Vähäjoki 60470 L97000335 VL-96-16 Vähäjoki 60470 L97000336 VL-96-15 Vähäjoki 60470 L97000337 VL-96-14 Vähäjoki 60470 L97000338 VL-96-13 Vähäjoki 60470 L97000339 VL-96-12 Vähäjoki 60470 L97000340 VL-96-11 Vähäjoki 60470 L97000341 VL-96-1 Riutta 60470 L97000342 VL-96-2 Riutta 60470 L97000343 VL-96-3 Riutta 75448 L01023683 nkk-01-2a Riutta 75448 L01023684 nkk-01-2b Riutta 75448 L01023685 nkk-01-2c Riutta 75448 L01023686 nkk-01-4a Riutta 75448 L01023687 nkk-01-4b Riutta 75448 L01023688 nkk-01-5a Riutta 75448 L01023689 nkk-01-5b Riutta 75448 L01023690 nkk-01-6a Riutta 75448 L01023691 nkk-01-6b Riutta 75448 L01023692 nkk-01-07 Riutta x x Satmagan DDT/mg- TiO2 Fe2O3 V MgO P2O5 KOH Massasusk rikaste % % % % % +175X +175X + 175X +175X +175X 6774050 2424660 0.2 1.0 3.89 12.5 0.06 4.27 0.11 1 6773940 2442690 0.2 0.1 8.96 21.9 0.11 8.33 0.24 1 6773937 2424690 0.2 0.0 7.96 22.4 0.12 6.26 0.02 1 6773930 2424700 8.9 7.0 9.32 31.0 0.23 6.72 0.02 1 6773920 2424680 0.2 2.5 7.73 20.8 0.1 9.15 0.05 1 6773890 2424680 0.7 0.3 6.60 18.8 0.09 6.84 0.08 1 6773920 2424700 10.3 7.0 10.40 32.6 0.23 5.24 0.01 1 6773880 2424700 0.2 4.5 7.11 24.8 0.06 12.80 0.07 6773800 2424700 15.6 13.0 9.57 46.9 0.23 14.00 0.04 6774420 2424000 2.9 10.5 2.93 12.0 0.02 4.25 1.36 6776890 2419720 3.8 3.3 5.30 24.1 0.06 5.35 0.21 6776920 2419710 1.7 2.5 4.12 18.7 0.05 4.88 0.13 6776920 2419700 4.4 3.3 3.35 19.4 0.05 5.35 0.13 6777230 2421000 nd nd 4.48 22.7 0.0167 4.95 2.76 6777230 2421000 nd nd 4.10 25.8 0.0028! 4.50 2.04 1 6777230 2421000 nd nd 4.03 23.7 0.0034 4.94 2.19 6777250 2419900 nd nd 5.46 19.1 0.0521 3.94 0.18 1 6777250 2419900 nd nd 7.36 24.8 0.0498 5.83 0.17 1 6777090 2419960 nd nd 5.31 17.1 0.0363 4.50 0.12 6777090 2419960 nd nd 5.62 19.2 0.0490 4.66 0.14 6776960 2419860 nd nd 5.47 39.2 0.0355 13.56 0.27 6776960 2419860 nd nd 6.34 48.4 0.0333 12.99 0.33 1 6776915 2419758 nd nd 4.47 26.4 0.0427 5.64 0.09

6 Kuva 4. Ilmeniittiä anortosiittisessaa gabrossa Vähämäen (Susimäen) vanhalta louhosmontulta 3 GEOFYSIIKKA Fe-Ti gabrot aiheuttavat aeromagneettisella kartalla selväpiirteisiä anomalioitaa (kuvat 5 6). Ne liittyvät samaan poimuttuneeseenn rakenteeseen, jossa kallioperäkartalla on mafisia vulkaniitteja (kuvat 2-3). Vähäjoella mitattiin 1.7 km 2 :n alue (M+G) ja havaittiin vanhan kaivoksen kohdalla 900 m pitkä ja enimmillään 100 m leveä NNE-SSW-suuntainen anomalia (Liite 1). Länsipuolella nevan alla on paksuhkon maapeitteen vaimentamana heikompi anomalia. Vastaava kartalla nimeämätön peitteinen anomalia Vähäjoen koillispuolella on kuvassa 5 tulkittu aiheutuvan oksidigabrosta. Painovoimamittaus ei ulotu tämän magneettisen häiriön alueelle. Riutassa tehtiin 5 km 2 :n mittaus (M+G). Mittauksissa anomaliavyöhyke todettiin melko laajaksi ja länsiosalla siinä on osittain erillään vanhasta rautamalmikentästä oleva harake. Anomalian leveys on 500 m ja pituus 2.5 km.

7 Kuva 5. Vampulan alueen aeromagneettinen kartta, johon upotettu Vähäjone ja Riutan maastomittausalueet Kuva 6. Vähäjoen ja Riutan gravimetriset Bouger-anomaliakartat, johoon gabrot rajattu magneettisen mittauksen mukaan.

8 4 KAIRAUS Syksyllä 1997 kairattiin vanhan Vähäjoella vanhan (Susimäen) titaani-rautalouhoksen alle, magneettisen anomalian poikki, 3 reiän profiilii (R301-R303) ja rinnakkaiseen heikompaan häiriöön yksi lyhyt reikä (R304). Lisäksi kairattiin Riutan häiriöjakson maksimeihin 2 profiilia kolmella reiällä (R306-R309). Kairauksista tehtiin 110 XRF analyysiä, tilaus 50349. Lisäksi analysoitiin 82 näytteestä PGE+Au GFAAS.menetelmällä (521U), tilaus 74172. Analyysit on tehty keskimäärin 2 m pitkistä, halkaistuista kairasydännäytteistä. 4.1 Kairausprofiilit Vähäjoella kairaus kohdennettiinn magneettisen profiilin avulla selvään maksimiin (kuva 7). Riutan magneettinen anomalia on paljon leveämpi, ja täällä kairattiin magneettisen anomalian itäreunaan, oletettuun intruusion pohjakontaktiin (kuvat 8, 5-6). Kuva 7. Vähäjoen kairausprofiilin sijainti suhteessa geofysiikan maastomittaustuloksiin: punainen käyrä = magosuu reiän R302 alussa lävis- neettinen intensiteetti; sininen käyrää = painovoima. Voimakkain magneettinen veto tettyyn massiiviseen ilmeniitti-magnetiittimalmiin (ks. kairausprofiili R301-303). Kuvassa on KKJ-koordinaatit 2- kaistalla. Reikien sijainti ks. kuvat 2-3.

9 Kuva 8. Riutan kairausprofiilien sijainti suhteessa geofysiikan maastomittaustuloksiin: punainen käyrä = mag- massiiviseen ilmeniitti- neettinen intensiteetti.. Voimakkain magneettinen veto osuu reiän R302 alussa lävistettyyn magnetiittimalmiin (ks. kairausprofiili R301-303). Kuvassa on KKJ-koordinaatit 2-kaistalla. Reikien sijainti ks. kuvat 2-3. 4.2 Kivilajivaihtelu Vähäjoella leikkauksen pääkivilaji on kerroksellinen gabro, jossa on parinkymmenen metrin välein 2 8 m paksuja yhtenäisempiä peridotiittisia kerroksia ja sen lisäksi kapeita peridotiitti- ja anortosiittiraitoja (kuva 9). Pyrokseniittit ja peridotiittit ovat kumularakenteisia (kuva 10). Mafisina mineraleina on yleiovat yleensä hyvin säily- simmin orto- ja klionopyrokseenia ja niukemmin oliviinia. Mafiset mineraalit neet, joskin paikoin muuttuminenn sarvivälkkeeksi ja biotiittiksi on läpikotaista. Itäpuolen reiän R301 alussa on kapeina raitoina massiivista ilmeniitti-magnetiittimalmia (kuva 11a) ), joka länteen päin vaihettuu magnettia niukemmin sisältäväksi ilmeniitti-ilmenomagnetiitti-pirotemalmiksii (kuva 11b). Länsiosalla (R303) kivi vaihettuu edelleen leukogabroksi. Kivilajivaihtelu viittaa siihen että intruusion pohja on itä- kivilaji oli kiillegneissi puolella ja kairausprofiili etenee kohti kattopuolta. Profiilin länsipuolella olevaan magneettiseen anomaliaan kairattu R304 vallitseva jota lävisti vain kapeita gabrojuonia.

10 Kuva9.. Vähäjoen malmikentän kairausprofiili, R1 aloitus on vanhan koelouhoksen itä reunalla. Pylväät reiän jalkapuolella kuvaavat ilmeniittipitoisuuden vaihtelua (määritetty kemiallisesta analyysistä) ja oikealla puolella magnetiittipitoisuutta (määritetty massa-suskebtibiliteetin mukaan). Kivilajeista vihreä = gabro, ruskea = peridotiitti, keltainen = anortosiittinen gabro, musta = massiivista oksidimalmi, punainen =apliitti/pegmatiitti. Kuva10. Vähäjoen Ti-Fe malmia pyrokseniittisessa kivessä (R302)

11 Kuva 9. Vähäjoen oksidimalmi-tyypit tyypit a) massiivinen raitainen, b) pirotteinen

12 Kuva 10. Riutan kairausprofiilien, R305 ja R306-R307 kivilaji- ja pitoisuusvaihtelu. Pylväät reiän jalkapuolella kuvaavat ilmeniittipitoisuuden vaihtelua (määritetty kemiallisesta analyysistä) ja oikealla puolella magnetiittipitoi- = peridotiitti, keltainen = suutta (määritetty massasuskebtibiliteetin mukaan). Kivilajeista vihreä = gabro, ruskea anortosiittinen gabro/leukogabro, musta = massiivista oksidimalmia, punainen = apliitti/pegmatiitti.

13 4.3 Kemiallinen koostumus Titaania runsaasti sisältävät leikkaukset ovat Vähäjoen kairauksessa eri rei'issä 14 43 m ja Riutassa ka- 3-4 %, kun taas Riutassa peampia, 7 27 m. Vähäjoella TiO2-rikkaissa leikkauksissa magnetiittia on vain keskimäärin 10-12 %. Huolimattaa suuremmasta magnetiitin määrästä, Riuttamaan rei'issä vanadiinin keskimääräinen pitoisuus ei ole Vähäjokea suurempi (taulukot 3 4). Vähäjoki on titaanivaltainen ja Riutassa on selvästi runsaammin rautaa (30-500 % Fe 2 O 3 ), erityisesti suh- (11.7 % MgO) keskimää- teessa titaaniin (Taulukko 3, kuvat 13 ja 14). Oksidirikkaat kivet ovat Riutassaa rin mafisempia kuin Vähäjella (7.97 % MgO). Vähäjoen oksidirikkaissa kivissä on keskimäärin 5.7 % TiO2, ja Riutassa 4.2 % TiO2 (Taulukko 3). Tämä näkyy hyvin titaanin ja raudan jakaumakuvassa, Ti/Fe-suhteessa (kuvat 13 14). Fe/Mg-suhteessa ei ole jakaumakuvan mukaan suurempia eroja, ja par- Vähäjoen ja Riutan haiten siinä kuvastuu Riutan suurempi rautasisältö. Myös rikin ja forsforin suhteen oksidirikkaat kivet eroavat siten, että molempia on niukemmin Riutassa (Taulukko 3). Oksidirikkaiden kivien tiheys on tavallisesti luokkaa 3.3-3.8 (kuva 14). Vähäjoella eniten magnetiittia on lähellä maanpintaa, eikä sen määrän vähäisyys siten voine liittyä pintarapautumiseen. Taulukko 3. Kairaustulokset rei'ittäin; lävistykset eivät ole yhtenäisiä, ks. kuvat 7 ja 10, ja liite xx. Reikä Vähäjoki (Susimäki) R301 R302 R303 Riutta R305 R306 R307 yhteensä TiO2 magnetiitti Ilmeniitti V p-% p-% p-% p-% petrofys. laskettu 34.4 m 6.15 3.4 12.7 0.10 43.2 m 6.37 3.9 12.8 0.11 13.9 m 7.70 2.9 15.4 0.10 6.9 m 6.90 12.4 13.8 0.12 26.8 m 3.91 10.7 7.8 0.05 13.9 m 5.25 10.5 10.5 0.06 Kaikki 5.00 4.9 10.0 0.08 Taulukko 4. Kairaustulos kohteittain Vähäjoki (R301-R303) Riutta (R305-R307) Total n = 72 n = 61 n = 133 wt-% Fe2O3 TiO2 P2O5 S V Ni Cu Cr MgO Mean 22.6 5.67 0.21 0.38 0.09 0.008 0.012 0.014 7.97 Max 43.2 12.8 1.06 1.85 0.24 0.02 0.05 0.04 15.0 Mean 33.7 4.22 0.14 0.11 0.06 0.008 0.004 0.030 11.16 Max 52.6 11.2 0.32 0.36 0.22 0.02 0.01 0.22 17.7 Mean 27.7 5.00 0.18 0.26 0.08 0.008 0.008 0.021 9.43

14 luokka 1 = Vähäjoki (sininen), luokka 2 = Riutta (vihreä) Kuva 11. Vähäjoen ja Riutan oksidirikkaiden kivien kemiallisia ominaisuuksia kuvastavia diagrammeja: MgO, SiO 2, TiO 2 ja TiO 2 /Fe 2 O 3 -suhde.

15 Sininen symboli = Vähäjoki, vihreä ä symboli = Riutta Kuva 12. Vähäjoen ja Riukan vertailua; hajontakuvia titaanin, raudan, vanadiinin, magnesiumin ja fosforin kes- kinäisten määräsuhteiden vaihtelusta; magnetiitin määritys perustuu petrofysiikkaan;

16 5 MAGNETIITTI JA ILMENIITTI Mikroskooppitutkimusten mukaan magnetiitti ja ilmeniitti esiintyvät lähes kokonaan erillisinä rakeina, gabronoriiteissa ilmeniittivaltaisesti. Magnetiitissa on vain vähän ilmeniittilamelleja Pyrokseeni- ja oli- Oksidimassassa Ilme- viinikumulaateissa on kompakti oksidiverkosto, tai lähes kompaktia oksidimalmia. niitti ja magnetiitti ovat kohtalaisen omamuotoisina rakeina vaihtelevin määräsuhtein. Oksidien asu on tällöin lähinnä granoblastinen. On myös mahdollista että oksidit ovat kiteytyneet jo magmaattisessa vai- ja biotiitiksi, mutta usein heessa. Osassa kiviä mafiset mineraalit ovat täysin muuttuneet sarvivälkkeeksi sekä pyrokseenit että oliviini ovat hyvin säilyneet. Ilmeniitin ja magnetiititin raekoko on jokseenkin yhtä suuri, yleensä 0.4 0.8 mm. Vampulan magnetiitista ja ilmeniitistä tehtiin muutamia mikroanalyysianalyysejä (liite 4). Magnetiitissa on vaihtelevasti, paikoin kuitenkin kohtalaisen paljon vanadiinia, 0.45-1.97 % V 2 O 3, ja kromia, 0.20-2.30 % Cr 2 O 3, mutta vähän titaania (0.21-2.85 % TiO 2 ) Keskimäärin magnetiitissa on vanadiinia 1.12 % V 2 O 3 ja 0.54 % Cr 2 O 3. Ilmeniitti on kemiallisesti hyvälaatuista, koska sen magnesium-pitoisuus on alhainen, keskimäärin 1.08 % MgO. 6 TULOKSET Titaanin keskimääräinen pitoisuus oksidirikkaimmissa kairasydännäytteissä on 3 % Ti, raudan 19.6 % Fe ja vanadiinin alle 0.1 % V. Vähäjoen malmi on osittain massiivista, ja esiintyy kapeahkoina kerroksina, joiden paksuus on yleensä 0.3-5 m. Massiivisten malmikerrosten välissä on 3-15 m pirotteista tai tyhjää kiveä. Intruusiolle tyypillistä on tiheä kerrosvaihtelu, peridottiittia, gabroa ja anortosiittia. Rikkain malmi liittyy pyrokseniittiin (peridotiittiin), jossa oksidit ovat massiivisena verkostona kideväleissä tai kompakteina raitoina. Vähäjoen kairausprofiilin mukaan oksidirikkaan kiven kokonaispaksuuden on arvioitu olevan n. 45 m ja se ulottuu ainakin n. 70 m syvyyteen. Magneettisen mittauksen mukaan oksidirikkaan vyöhykkeen pituus on noin 800m. Mikäli käytetään keskimääräistä tiheyttä 3.5 g/cm 3, saadaan oksidirikkaan kiven massaksi Vähämäellä vähintään n. 9 Mt pitoisuudella n. 6.5 % TiO 2, 3.4 % magnetiittia ja 0.10 % V. Magnetiittia on petrofysiikan mukaan keskimäärin 3.5 % ja kemiallisen analyysin mukaan ilmeniittiä n. 13 %. Mineralogisten ja separointitestien mukaan magnetiitti ja ilmeniitti esiintyvät Vähäjoella omina rakeina. Riutassa lävistettiin erillään vanhasta rautamalmikentästä useiden kymmenienn metrien levyinen malmikerroksia sisältävä horisontti. Malmin esiintymistapa on sama kuin Vähäjoen puolella. Tämä horisontti lävistetään 0.5 km etelään leveimmästä anomaliakohdasta rei'illä R306-307. Magneettisen anomalian pituus on noin 2000 m, lävistetyn oksidirikkaan paksuus n. 40 m ja syvyys 70 m. Oksidirikkaan kiven määräksi voi arvioida vähintään 19.6 Mt (tiheys 3.5 g/cm 3 ) pitoisuudella 4.5 TiO 2, ja 0.06 % V. Magnetiittia on petrofysiikan mukaan keskimäärin 11 % ja kemiallisen analyysin mukaan ilmeniittiä n. 9 %. Mineralogisten ja separointitestien mukaan magnetiitti ja ilmeniitti esiintyvät Riutassa omina rakeina. Magneettisen anomalian leveys (300-400 m, kuva 8) ja kairauksen rajautuminen anomalian itäreunaan viittaavat siihen, että oksidi-rikkaan kiven määrä on paljon kairauksen perusteella arvioitua suurempi.

17 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Vampulan kohdetta selviteltiin lähinnä titaanin takia, suuri osa titaanista on sitoutunut erillisiin ilmeniitti- tulosten perusteella rakeisiin eikä magnetiitin ilmeniittilamelleihin. Titaanipitoisuudet olivat alustavien lupaavia, 5 7 % TiO2. Geofysiikan mittauksen mukaan Riutan oksidi-rikas intruusio voi olla melko suu- laajuus on selvästi ri, yli 2000 m pitkä ja 300-400 m leveä, kun taas Vähäjoella kriittisen muodostuman pienempi, 100 x 800 m 2. Vähäjokea luonnehtii runsaampi titaanin määrä kun taas Riutassa on runsaammin magnetiittia. Ero voi johtua siitä, että näytteenotto kohdentui Riutassa laajan magneettisen häiriön itäreunaa, eikä Vähäjokea vastaavaa horisonttia (lännempänä?) tavoitettu kairauksessa. Kairausten ja geofysiikan mukaan Vähäjoella on 70 m:n syvyyteen noin 9 Mt Ti-Fe-mineralisoitunutta kiveä, jossa on 13 % ilmenittiä, 3..4 % magnetiittia ja 0.10 % V. Vastaavasti Riutassa on 19.6 Mt malmi- kairauslävistyksiin tunutta kiveä, jossa on 9 % ilmenittiä,11 % magnetiittia ja 0.06 % V. Arvio perustuu (leveys) ja magneettisen häiriöön (pituus). Huomioiden magneettisen häiriön laajuus, voi Riutassa Fe-Ti oksidirikkaan kiven määrä olla huomattavasti arvioitua suurempi. 8 KIRJALLISUUS Ahtola, T., Sarapää, O., & Lohva, J., 2007. Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina 2004-2005. Geologian tutkimuskeskus, raportti M06/2112/2007/82/16. Makkonen, V., 1977. Vampulan alueen titaanirautamalmitutkimukset, esitutkimusraportti. Rautaruukki Oy, raportti 12/77, 47 s. Pakarinen, J., 1984. Esitutkimuss Lounais-Suomen P-Ti-aiheista. Geologian tutkimuskeskus raportti, M19/2042/-84/1/10. 27 s.., 6 l. Pakarinen, J., 1984. Raportti Honkajoella, Kauhajoella ja Karvialla 15.4.1983-29.2.1984 suoritetuista fosfori-titaani-rauta-malmitutkimuksista (Kemira Oy:n ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyöprojekti). Geologian tutkimuskeskus raportti, raportti M19/1234/84/1/10. 49 s., 103 liites. Palmunen, M.K., 1925. On the ilmenite-magnetite olivinite of Susimäki. Fennia 45,4-27. Sarapää, O., Ahtola, T., Reinikainen, J., Seppänen, H., Chernet, T., Koistinen, E., Lohva, J., 2003. Etelä-Suomen teollisuusmineraalitutkimukset 1998-2002. Geologian tutkimuskeskus, M89/2003/1. Vaajoki, O. & Heikkinen, A., 1962. On the signifance of some textural and compositional properties of the magnetite of titaniferous iron ores. Bull. Comm. geologique Finlande 204, 141-.

18 Liite 1. Vähäjoen ja Riutan Fe-Ti oksidi-lävistyksiä (> 4 % TiO2), magnetiitin määrä laskettu massa- suskebtibiliteetista GTK:n petrofysiikan laboratoriossa (SATMAGAN-laitteella) Reikä Väli VÄHÄJOKI R301 0.15-7.90 12.00-20.80 38.65-46.50 54.50-60.35 69.40-76.40 94.40-94.90 R302 4.85-32.45 sis. 10.40-11.45 48.50-64.10 R303 28.00-41.95 RIUTTA R305 36.75-43.60 R306 19.30-36.90 48.6-57.80 R307 25.00-38.85 Pituus TiO2 magnetiitti V m p-% p-% p-% petrofys. 5.70 5.40 0.8 0.100 8.20 5.60 8.0 0.09 7.90 6.40 2.9 0.100 5.00 6.77 1.8 0.100 7.00 6.50 2.0 0.06 0.50 8.30 8.8 0.23 27.60 6.20 4.1 0.111 1.05 12.60 17.0 0.23 15.60 6.80 3.4 0.111 13.90 7.70 2.9 0.100 6.90 6.90 12.4 0.12 17.60 3.97 9.80 0.04 9.20 5.77 11.70 0.111 13.85 5.25 10.50 0.06

Liite 2. Kairasydämien titaani-. rauta-, vanadiini-, magnesium-, fosfori- ja rikkianalyysejä (tilaus 50349) Reikä syvyysväli TiO2 % Fe2O3 % V % MgO % P2O5 % R301 0.15-0.80 6..51 18.9 0.1164 6.33 0.022 R301 0.80-1.90 5..97 17.8 0.1052 6.37 0.033 R301 1.90-3.90 1..84 12.8 0.0402 7.01 0.076 R301 3.90-5.90 6..67 20.4 0.1138 6.93 0.041 R301 5.90-7.40 5..97 19.9 0.1126 7.27 0.055 R301 12.00-14.00 5..77 28.6 0.085 11.8 0.088 R301 14.00-16.15 3..51 30.2 0.0762 14.8 0.119 R301 16.15-17.75 8..93 41.6 0.1911 14.8 0.055 R301 17.95-20.20 4..18 27.3 0.1007 12.3 0.078 R301 20.70-22.70 1..27 14.8 0.0222 9.73 0.059 R301 36.65-38.65 1..57 15.8 0.0433 8.8 0.037 R301 38.65-41.00 5..45 22.4 0.1156 8.99 0.024 R301 41.00-43.00 8..85 27.5 0.1444 5.85 0.035 R301 43.00-45.00 6..76 19.8 0.0945 7.26 0.014 R301 45.00-46.50 4..42 18.6 0.0797 7.25 0.014 R301 54.50-55.70 7..45 25 0.0879 8.13 0.178 R301 56.35-58.35 6..49 23.4 0.1004 7.2 0.083 R301 58.35-60.35 6..37 25 0.0885 8.09 0.407 R301 69.40-71.40 6..66 28.7 0.0648 15 0.046 R301 71.40-73.40 5.1 30.5 0.0553 14.1 0.27 R301 73.40-76.40 7..73 27.7 0.0603 10.4 0.771 R301 94.40-94.70 8..29 34 0.2253 6.07 0.035 R302 4.85-6.05 5..69 23.5 0.1203 9.68 0.024 R302 6.75-7.90 6..02 31.2 0.1526 11.9 0.033 R302 7.90-8.90 12.8 42.4 0.2391 5.12 0.014 R302 8.90-10.40 4..55 14.8 0.0593 6.02 0.051 R302 10.40-11.45 12.6 43.2 0.2289 4.79 0.011 R302 11.45-12.15 2..77 18.2 0.058 6.87 0.026 R302 12.60-15.80 3..47 16.7 0.0571 7.21 0.02 R302 16.10-18.10 4..69 17 0.0758 7.2 0.012 R302 18.10-20.10 6..03 19.1 0.0984 6.89 0.013 R302 20.10-22.10 9..12 23.2 0.1299 7.03 0.012 R302 22.10-24.10 5..44 19 0.0888 6.84 0.015 R302 24.10-24.90 7..01 26.4 0.132 8.42 0.012 R302 24.90-27.50 3..23 17.6 0.0712 6.64 0.022 R302 27.50-29.50 3..44 29.6 0.0471 12.9 0.206 R302 29.50-31.00 5..46 28.7 0.0731 12.5 0.234 R302 31.00-32.45 6..29 26.8 0.0564 10.8 0.492 R302 32.80-34.30 3..29 14.8 0.049 6.06 0.049 R302 34.40-36.20 5..93 30.9 0.0542 11.5 0.608 R302 36.20-38.00 3..72 20.4 0.074 7.71 0.136 R302 38.00-39.00 5..35 21.4 0.0555 9.08 1.06 R302 39.00-40.25 2..33 12.2 0.0484 4.75 0.052 R302 40.25-43.00 2..51 13.9 0.052 6.37 0.031 R302 43.00-45.40 5..66 22.9 0.0617 8.69 0.863 R302 45.40-48.10 2..93 16.2 0.0393 6.64 1.01 R302 48.50-50.50 6..54 22.5 0.0777 8.19 0.271 R302 50.50-52.00 4..76 23.1 0.0684 7.72 0.414 R302 54.75-57.00 6..23 18.3 0.0995 6.39 0.058 R302 57.00-59.30 8..29 24.3 0.1469 6.82 0.039 R302 59.30-60.95 8..29 31.6 0.171 7.05 0.041 R302 60.95-61.90 5..56 21.9 0.0818 7.3 0.11 R302 61.90-64.10 8..14 26.3 0.1198 7.58 0.07 R302 64.10-65.55 1..42 12.5 0.0308 7.14 0.028 R302 65.55-68.00 5..38 18.6 0.0701 6.95 0.068 R302 68.00-69.70 2..05 14.8 0.0643 6.65 0.045 R303 4.50-6.00 8..09 25.6 0.0689 9.58 0.868 R303 6.00-7.50 5..76 23.4 0.0624 9.02 0.536 19 S % 0.28 0.226 0.152 0.27 0.164 0.183 0.112 0.084 0.521 0.156 0.115 0.216 0.335 0.202 0.238 0.428 0.62 0.599 0.564 1.11 1.33 0.199 0.152 0.181 0.314 0.283 0.43 0.097 0.165 0.216 0.27 0.384 0.217 0.209 0.139 1.47 0.704 0.937 0.196 1.85 0.284 0.291 0.129 0.155 0.478 0.371 0.578 0.499 0.214 0.293 0.479 0.239 0.61 0.191 0.382 0.193 0.702 0.747

20 R303 7.50-9.40 1..85 11.3 0.0336 5.05 0.236 R303 13.50-15.50 4..52 17.9 0.0524 7.2 0.834 R303 15.50-18.20 4..15 17.3 0.0474 6.77 0.436 R303 18.40-21.05 6.3 21.2 0.0757 7.09 0.844 R303 28.00-30.15 10.3 25.7 0.1716 6.19 0.018 R303 30.15-32.15 8..96 25.1 0.1209 7.91 0.1 R303 32.15-33.40 7..07 20.7 0.0979 5.98 0.689 R303 33.60-35.10 5..85 21.2 0.0945 5.95 0.825 R303 35.10-36.30 8.4 24.6 0.1229 6.84 0.08 R303 36.50-38.50 7..31 24.1 0.1093 6.1 0.675 R303 38.50-40.50 7..45 25.7 0.1528 6.09 0.065 R303 40.50-41.95 6 22.7 0.1273 5.77 0.032 R303 42.65-45.00 2..44 15.4 0.0489 6.99 0.063 R303 71.50-73.50 1..04 8.51 0.0172 3.64 0.302 R306 19.30-21.30 5..14 42.4 0.0694 13.7 0.164 R306 21.30-23.30 4.1 39.4 0.0575 13.4 0.184 R306 23.30-25.30 5..65 47.3 0.0587 12.5 0.181 R306 25.30-27.30 2..78 30.9 0.0255 11.2 0.098 R306 27.30-28.60 3..58 42.7 0.0318 13 0.158 R306 28.60-29.40 1..41 25.1 0.0163 7.93 0.108 R306 29.40-31.40 4..94 46.3 0.0608 14.1 0.131 R306 31.40-32.65 3..64 36.9 0.0445 11.8 0.194 R306 32.65-34.90 3..98 39.1 0.0448 11.6 0.21 R306 34.90-36.90 4..45 36.8 0.043 11 0.176 R306 36.90-38.90 2..48 26.8 0.0272 9.83 0.173 R306 38.90-40.10 4..58 40.9 0.0485 11.2 0.156 R306 43.90-45.90 2..11 19.5 0.02 7.93 0.184 R306 45.90-47.50 7.8 48.6 0.1179 11.1 0.105 R306 47.50-48.60 1..07 10.5 0.0153 8.89 0.184 R306 48.60-49.60 6..77 51.2 0.129 13.9 0.095 R306 49.60-50.60 5..19 41 0.0955 14.4 0.14 R306 50.60-51.60 7..33 51.7 0.1526 14.5 0.094 R306 51.60-52.60 6..93 50.1 0.1375 15.1 0.092 R306 52.60-53.50 6..62 50.3 0.1235 14 0.098 R306 53.50-54.00 6..46 45.7 0.1211 15 0.131 R306 54.00-55.50 4..53 35.3 0.0798 10.4 0.178 R306 55.50-56.50 4.5 45.5 0.0878 16.6 0.12 R306 56.50-57.80 3..64 45.6 0.0607 17.7 0.141 R307 6.10-7.60 3..45 29.9 0.034 9.1 0.141 R307 10.85-13.65 2..44 25 0.0166 7.03 0.091 R307 13.65-15.65 4..44 36 0.0279 9.38 0.086 R307 15.65-17.65 5..38 47.5 0.0392 12.1 0.11 R307 17.65-19.65 2..82 29.7 0.0261 11 0.241 R307 19.65-21.65 2..49 22.6 0.0173 7.2 0.164 R307 21.65-23.65 1..64 14.3 0.0119 4.87 0.075 R307 23.65-25.00 2..16 16.1 0.0185 5.39 0.092 R307 25.00-26.95 5..07 37.4 0.0527 10.7 0.123 R307 26.95-28.00 6.9 49.1 0.0565 14 0.153 R307 28.00-29.10 7..23 49.3 0.0766 13.8 0.104 R307 29.10-30.40 3..32 28 0.0326 10.1 0.144 R307 37.85-38.85 3..72 34.2 0.083 16.3 0.186 R307 73.80-75.80 2..82 17.6 0.057 5.85 0.071 keskiarvo 5..13 27.37 0.08 9.19 0.19 0.146 0.258 0.278 0.281 0.313 0.742 0.381 0.247 0.27 0.297 0.316 0.29 0.402 0.069 0.062 0.183 0.358 0.304 0.17 0.117 0.284 0.147 0.155 0.19 0.048 0.193 0.006 0.054 0.008 0.029 0.049 0.027 0.041 0.05 0.041 0.035 0.046 0.05 0.153 0.336 0.287 0.247 0.134 0.177 0.091 0.135 0.193 0.043 0.013 0.022 0.026 0.154 0.29

Liite 3. Vampulan ilmeniitin määrityksiä) mineraali SiO2 TiO2 Al2O3 Cr2O3 ilme 0.00 51.31 0.00 0.00 magn 0.00 0.66 0.60 0.19 ilme 0.00 52.04 0.00 0.00 magn 0.00 0.68 0.69 0.24 ilme 0.00 51.88 0.00 0.00 magn 0.03 0.89 0.61 0.23 ilme 0.00 51.30 0.00 0.00 magn 0.00 0.57 0.99 0.27 ilme_l 0.00 51.53 0.00 0.00 ilme_l 0.02 51.32 0.00 0.02 ilme-l 0.00 51.49 0.00 0.01 ilme_l 0.00 51.88 0.00 0.00 ilme_l 0.00 51.74 0.00 0.00 ilme_l 0.00 51.78 0.00 0.00 ilme 0.00 50.05 0.00 0.01 magn 0.00 0.70 0.61 0.26 ilme 0.00 50.72 0.00 0.02 magn 0.00 0.63 0.69 0.25 ilme 0.02 50.89 0.00 0.02 magn 0.00 0.56 0.60 0.23 ilme 0.00 50.50 0.00 0.00 magn 0.00 1.01 0.90 0.25 ilme 0.00 50.24 0.00 0.00 magn 0.00 1.87 0.92 0.18 ilme 0.01 51.10 0.00 0.00 magn 0.00 1.91 0.99 0.19 ilme 0.00 50.77 0.00 0.00 magn 0.00 1.23 0.75 0.18 ilme 0.00 47.93 0.00 0.02 magn 0.00 0.21 0.37 0.25 ilme 0.12 48.13 0.00 0.02 magn 0.00 0.23 0.33 0.27 ilme 0.02 47.77 0.00 0.02 magn 0.00 0.40 0.40 0.22 ilme 0.00 50.89 0.00 0.03 magn 0.00 2.75 1.46 2.30 ilme 0.00 51.45 0.00 0.00 magn 0.00 2.72 1.42 1.89 ilme 0.00 50.30 0.00 0.02 magn 0.00 2.85 1.25 1.78 ilme 0.00 50.53 0.00 0.00 magn 0.00 2.74 1.20 0.20 ilme 0.00 50.99 0.00 0.00 magn 0.00 2.40 0.91 0.21 ilme 0.00 49.85 0.00 0.00 magn 0.00 1.83 0.87 0.22 ilme-l 0.00 51.56 0.00 0.00 ilme_l 0.00 51.00 0.00 0.02 ilme_l 0.00 51.17 0.00 0.01 21 ja magnetiitin kemiallisia analyysejä (mikroanalysaattori- V2O3 FeO MnO MgO CaO ZnO Total Näyte/mineraalirae n.d. 44.94 0.84 1.18 0.01 0.00 98..28 R306/30.80/ilme1 0.49 90.22 0.00 0.00 0.01 0.00 92..18 R306/30.80/mgt1 n.d. 45.48 1.09 0.87 0.00 0.06 99..54 R306/30.80/ilme2 0.45 90.13 0.02 0.00 0.01 0.02 92..22 R306/30.80/mgt2 n.d. 45.55 0.79 1.12 0.00 0.00 99..33 R306/30.80/ilme3 0.47 90.30 0.02 0.05 0.03 0.00 92..63 R306/30.80/mgt3 n.d. 44.90 1.03 0.93 0.01 0.00 98..16 R306/30.80/ilme4 0.53 90.30 0.00 0.09 0.01 0.00 92..76 R306/30.80/mgt4 n.d. 45.33 1.10 0.85 0.00 0.02 98..83 R306/30.80/ilmelam1. n.d. 45.10 1.12 0.81 0.00 0.05 98..45 R306/30.80/ilmelam1. n.d. 45.17 1.10 0.80 0.00 0.00 98..58 R306/30.80/ilmelam2 n.d. 45.06 1.04 0.74 0.00 0.00 98..72 R306/30.80/ilmelam2 n.d. 44.61 1.11 0.88 0.00 0.00 98..36 R306/30.80/ilmelam3 n.d. 44.78 1.06 0.82 0.01 0.00 98..45 R306/30.80/ilmelam3 n.d. 46.74 0.88 0.47 0.00 0.03 98..18 R302/11.15/ilme1 1.03 89.96 0.01 0.00 0.00 0.00 92..55 R302/11.15/mgt1 n.d. 46.22 0.91 0.53 0.00 0.00 98..39 R302/11.15/ilme2 1.04 90.21 0.01 0.00 0.00 0.00 92..84 R302/11.15/mgt2 n.d. 46.34 0.91 0.52 0.02 0.00 98..73 R302/11.15/ilme3 1.08 89.71 0.01 0.02 0.01 0.00 92..22 R302/11.15/mgt3 n.d. 46.44 0.89 0.57 0.04 0.05 98..49 R302/11.15/ilme4 1.07 89.52 0.05 0.00 0.00 0.00 92..80 R302/11.15/mgt4 n.d. 44.47 0.76 2.33 0.00 0.00 97..81 R302/7.50/ilme1 1.13 88.22 0.10 0.28 0.00 0.00 92..69 R302/7.50/mgt1 n.d. 43.19 1.03 2.13 0.00 0.07 97..53 R302/7.50/ilme2 1.07 88.37 0.13 0.27 0.01 0.00 92..94 R302/7.50/mgt2 n.d. 43.68 0.77 2.39 0.01 0.00 97..62 R302/7.50/ilme3 1.10 89.35 0.05 0.24 0.01 0.00 92..92 R302/7.50/mgt3 n.d. 48.05 0.69 0.58 0.02 0.01 97..30 R303/18.95/ilme1 1.42 89.89 0.00 0.00 0.00 0.01 92..15 R303/18.95/mgt1 n.d. 48.36 0.95 0.15 0.00 0.00 97..72 R303/18.95/ilme2 1.39 89.94 0.01 0.04 0.01 0.00 92..21 R303/18.95/mgt2 n.d. 48.00 0.78 0.61 0.00 0.02 97..22 R303/18.95/ilme3 1.10 90.57 0.07 0.06 0.02 0.00 92..83 R303/18.95/mgt3 n.d. 45.47 0.66 1.32 0.00 0.00 98..37 R305/40.90/ilme1 1.97 84.01 0.00 0.12 0.01 0.00 92..61 R305/40.90/mgt1 n.d. 44.79 0.73 1.14 0.00 0.05 98..16 R305/40.90/ilme2 1.74 83.90 0.00 0.13 0.00 0.06 91..86 R305/40.90/mgt2 n.d. 44.51 0.70 1.11 0.00 0.00 96..65 R305/40.90/ilme3 1.90 84.05 0.00 0.13 0.00 0.00 91..97 R305/40.90/mgt3 n.d. 44.96 0.77 1.83 0.00 0.00 98..09 R305/20.95/ilme1 1.04 87.51 0.10 0.24 0.00 0.00 93..03 R305/20.95/mgt1 n.d. 44.09 0.93 1.78 0.00 0.00 97..78 R305/20.95/ilme2 0.96 88.40 0.08 0.20 0.00 0.02 93..18 R305/20.95/mgt2 n.d. 44.53 0.78 1.89 0.00 0.00 97..06 R305/20.95/ilme3 1.23 87.87 0.07 0.16 0.01 0.00 92..25 R305/20.95/mgt3 n.d. 43.63 0.89 1.89 0.00 0.03 98..00 R305/20.95/ilmelam1 n.d. 44.18 1.02 1.90 0.00 0.00 98..12 R305/20.95/ilmelam1 n.d. 43.75 0.96 1.88 0.00 0.05 97..81 R305/20.95/ilmelam1

22 Liite 4. Vampulan oliviinin, ortopyrokseenin ja sarvivälkkeen kemiallisia analyysejä (mikroanalysaattori-määrityksiä/gtk) SiO2 TiO2 Al2O3 Cr2O3 V2O3 FeO MnO MgO CaO Na2O K2O NiO ZnO Nb2O3 Ta2O5 Total Näyte/mineraalirae 33.77 0.00 0.00 0.00 0.03 42.97 0.78 22.53 0.01 0.01 0.00 0.02 0.02 0.00 0.00 100.14 R306/30.80/Oliv1 34.33 0.00 0.00 0.00 0.00 42.89 0.79 22.43 0.00 0.04 0.00 0.01 0.03 0.01 0.00 100.55 R306/30.80/Oliv1 34.33 0.00 0.00 0.00 0.01 42.30 0.77 22.45 0.00 0.01 0.00 0.01 0.02 0.00 0.00 99.92 R306/30.80/Oliv2 34.03 0.00 0.00 0.00 0.00 42.72 0.77 22.30 0.00 0.00 0.00 0.01 0.02 0.00 0.00 99.89 R306/30.80/Oliv2 42.41 0.55 13.69 0.01 0.04 13.40 0.30 13.44 10.15 2.64 0.15 0.00 0.02 0.02 0.00 96.83 R306/30.80/sv1 42.35 0.61 13.89 0.01 0.03 13.46 0.28 13.38 10.26 2.70 0.17 0.00 0.01 0.00 0.00 97.17 R306/30.80/sv1 42.41 0.57 13.36 0.01 0.05 13.83 0.32 13.82 9.98 2.57 0.16 0.00 0.00 0.00 0.00 97.08 R306/30.80/sv2 42.76 0.56 13.17 0.01 0.04 13.78 0.28 14.13 9.81 2.66 0.15 0.01 0.00 0.00 0.00 97.38 R306/30.80/sv2 53.89 0.03 0.75 0.00 0.00 17.70 0.46 26.25 0.26 0.00 0.00 0.00 0.01 0.00 0.00 99.37 R302/7.50/opyks1 53.89 0.05 0.79 0.00 0.01 17.91 0.49 26.48 0.28 0.01 0.00 0.00 0.02 0.00 0.00 99.96 R302/7.50/opyks2 34.39 0.01 0.00 0.00 0.00 41.61 0.55 23.24 0.00 0.00 0.00 0.02 0.01 0.00 0.00 99.87 R305/40.90/oliv2 33.95 0.02 0.00 0.00 0.02 41.60 0.59 23.21 0.00 0.00 0.00 0.03 0.01 0.00 0.00 99.47 R305/40.90/oliv3 35.37 0.00 0.00 0.00 0.00 33.44 0.58 30.32 0.01 0.00 0.00 0.02 0.03 0.00 0.00 99.81 R305/20.95/oliv1 35.76 0.02 0.00 0.00 0.00 33.48 0.53 30.17 0.01 0.00 0.01 0.02 0.03 0.00 0.00 100.06 R305/20.95/oliv2 35.55 0.03 0.00 0.00 0.00 33.49 0.54 30.27 0.01 0.00 0.00 0.02 0.03 0.00 0.00 99.97 R305/20.95/oliv3

Liite 5. Kairasydänraportit 23