Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv
Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden tarkastelu... 2 3 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi... 2 4 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 6 5 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta... 7 6 OSA II Tulevan valtuustokauden suunnittelu... 7 7 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 7 8 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 8 9 Hyvinvointisuunnitelma... 8 10 Taustamateriaaliin perehtyminen ja yksikkökohtaisen tiedon hakeminen Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta... 8
1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Savonlinnan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmänä toimii kaupunginjohtajan johtoryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki kaupungin toimialat (sivistys, perusturva, keskushallinto, tekninen toimiala, elinkeinot). Työryhmä on poikkihallinnollinen. Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelusta on vastannut kaupungin perusturvalautakunta, jonka toiminnan päättyessä (sosiaalipalvelujen siirryttyä Itä- Savon sairaanhoitopiiriin 1.1.2017) vastuu on siirtynyt kaupunginhallitukselle. Viranhaltijavastuu on samalla siirtynyt perusturvajohtajalta kaupungin hallintojohtajalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä on tehty ja edelleen tehdään myös Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, joka on vastannut työstä seudullisesti. Kerran valtuustokaudessa koottava hyvinvointikertomus peilaa niitä kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä ja indikaattoreita, jotka ovat jo toteutuneet kunnan toiminnassa. Tämän valtuustokauden 2013-2017 hyvinvointikertomuksen sisältöä tulee täydentää uuden valtuustokauden 2017-2021 hyvinvointikertomuksella. Hyvinvointikertomus toimii runkona, joka osoittaa vuosittain tarkasteltavassa hyvinvointisuunnitelmassa toteutettavat toimenpiteet. Näin ollen hyvinvointisuunnitelma on konkreettinen työkalu, jolla vastataan hyvinvointikertomuksessa esiin nostettuihin kehittämistarpeisiin ja näin ollen hyvinvointisuunnitelma käsitellään valtuustotasolla vuosittain. 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden tarkastelu Vuonna 2017 päättyvällä valtuustokaudella Savonlinnan kaupunki on tehnyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä osana kaupunkistrategiaa, osana ikäpoliittista ohjelmaa sekä lasten ja nuorten seudullista toimintaohjelmaa. Kaupunkistrategiassa on määritelty hyvinvointia kuvaavia kriittisiä menestystekijöitä. Lisäksi on asetettu useita kuntalaisten hyvinvointia kuvaavia tavoitteita ja mittareita. Tavoitteiden toteumaa on seurattu vuosittain talousarviotasolla eri toimialoilla. Lisäksi kaupunki on päättyvällä valtuustokaudella päivittänyt Lasten ja nuorten seudullisen toimintaohjelman ja laatinut Ikäpoliittisen strategian. 3 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Savonlinnan kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja sitä kautta kaupunkistrategian toteutumista on arvioitu sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedoin. Indikaattorit on valittu ikäryhmittäin tarkasteltuna. Savonlinnan väestökehitys ja väestörakenne ja sen haasteellisuus näkyy indikaattoritiedoissa selkeästi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä tulee arvioida ja jatkaa kaikissa ikäryhmissä. Kaupunkistrategia tähtää kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnista kertoo mm. väestön koulutustason kasvu, koulutuksen ulkopuolelle jäävien hyvin vähäinen määrä ja se, että lasten pienituloisuusaste on alentunut. Lasten ja nuorten elämänlaatu ja osallisuus on parantunut. Toisaalta toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on kasvanut. Työllisyyden eteen on tehty paljon erilaisia toimenpiteitä.
Savonlinnan kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haasteellinen päättyvällä valtuustokaudella ja sopeutustoimia on tehty määrätietoisesti. Vuoden 2016 tilinpäätös on ylijäämäinen ja osoittaa, että tehdyt sopeuttamistoimet ovat olleet tuloksellisia. Vuosikate, % poistoista Savonlinna : 136.5 Imatra : 115.8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Savonlinna : 54.4 Imatra : 44.4
Vuosikate, euroa / asukas Imatra : 372.0 Savonlinna : 335.0
Työlliset, % väestöstä Savonlinna : 36.3 Imatra : 36.3 Työttömät, % työvoimasta Imatra : 15.5 Savonlinna : 15.0
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Savonlinna : 2.9 Imatra : 2.3 4 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Hyvinvoinnin ja terveyden kokemukset lasten ja nuorten ryhmissä ovat kehittyneet sekä myönteiseen että osin negatiiviseen suuntaan. Elämänlaatu näyttäisi parantuneen ja koulutuksen ulkopuolelle ei Savonlinnassa juurikaan jäädä. Tulokset ovat hieman paremmat kuin vertailukaupunki Imatralla. Vaikutusta voi olla mm sillä, että terveydenedistämisen aktiivisuus perusopetuksessa on indikaattoritietojen perustella kasvanut. Toimeentulotukea saavien nuorten määrä sen sijaan on kasvanut, mikä kertoo yleisestä työllisyystilanteen heikkenemisestä kuluvalla valtuustokaudella. Toimeentulotukikustannukset eivät Savonlinnassa ole kuitenkaan kasvaneet, mutta silti erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten työllisyyteen tulee kiinnittää edelleen huomiota. Myös aikuisissa vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut aiempaan verraten, huolimatta tehostetuista työllistämistoimenpiteistä. Henkinen hyvinvointi ja terveys olisi kuitenkin aikuisväestöllä ennallaan. Lapsiin ja nuoriin panostetaan Savonlinnassa varsin hyvin, mikä kertoo mm päivähoidossa ja kouluissa tehdystä hyvästä työstä. Nuorten ja nuorten aikuisten pysymiseen seudulla tulee kuitenkin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jo väestökehityksen näkökulmasta.
5 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Hyvinvointi-indikaattoreiden tarkastelu ja strategia Savonlinnalaisen väestön koulutustaso on kohonnut aiempaan verraten ja aikuisväestössä on aiempaa vähemmän työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät asiat ovat keskeiset aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät indikaattorit ja kaupungin työllistämistoiminta on ollut aktiivista. Voidaan kysyä, mikä tulos olisi, jos tehdyt aktivointitoimenpiteet olisivat olleet vähäisemmät? Väestömäärän kehitys on ollut valtuustokauden aikana vähenevä, mikä on haaste koko kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta. Lapsiperheiden osuus savonlinnalaisista perheistä on aiempaa vähäisempi ja trendi on laskeva - tämä asia on varmasti hyvä huomioida ja pohtia, miten suunnan muutokseen voitaisiin kaupunkitasolla vaikuttaa? Lapsiperheiden paikkakunnalla viihtymiseen liittyy selkeästi myös työllisyys ja toimeentulo. Nuorten aikuisten terveyden ja toimintakyvyn kokemus on kuitenkin aiempaa parempi. Väestön huoltosuhde on selkeästi nousussa ja erityistä huomiota tuleekin jatkossa kiinnittää ikääntyvän väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Korjaavan työn ja palvelurakenteiden kehittämisen rinnalle tarvitaan aktiivista otetta kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja tätä työtä tehdään jo nyt erityisesti savonlinnalaisissa järjestöissä aktiivisesti ja tuloksellisesti. Kaupungin vanhusneuvosto ja ikäihmisten eri järjestöt ovat avainasemassa viihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä tältä osin - ne ovat myös ikäihmisten kanava päätöksentekoon. 6 OSA II Tulevan valtuustokauden suunnittelu Uusi kaupunginvaltuusto on valittu 9.4.2017. Edellisen valtuustokauden valtuusto antaa tämän hyvinvointikertomuksen pohjaksi uuden valtuuston hyvinvointikertomustyölle, jota jatketaan uuden valtuuston saatua täydennystä nykyisiin tietoihin keväällä 2018. Kertomusta tarkastellaan vuosittain ja sitä on mahdollista muokata edelleen. On tärkeää ottaa työhön entistä vahvemmin mukaan kaikki toimialat. Kunnille on vahvistumassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä sote- ja maakuntauudistuksessa. Kansalaisten hyvinvointi ja terveyden edistäminen liittyy kaikkiin kunnassa tehtäviin päätöksiin ja linjauksiin, ei pelkästää sosiaali- ja terveyspalveluihin. 7 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Savonlinnan kaupungin tämänhetkinen strategia on laadittu vuosille 2014-2017. Strategiset painopistealueet ovat 1) elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 2) Laadukkaat kuntapalvelut 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut palvelutarpeiden mukainen henkilöstö
Kriittisiä, hyvinvointiin liittyviä menestystekijöitä ovat mm. väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen ja ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne sekä toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi sekä terveyden edistäminen. Uutta kaupunkistrategiaa valmistellaan parhaillaan kahdessatoista (12) eri teematyöryhmässä. Uuden valtuuston on tarvittaessa päivitettävä hyvinvointikertomusta strategiatyöstä esiin nousevilla teemoilla. Näin päivitetty uuden valtuustokauden hyvinvointikertomus 8 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Lasten ja nuorten seudullinen ohjelma (Kaupunginvaltuusto 14.12.2015) Ikäpoliittinen strategia (Kaupunginvaltuusto 12.12.2016) 9 Hyvinvointisuunnitelma Savonlinnan kaupungin hyvinvointikertomukseen pohjautuva hyvinvointisuunnitelma laaditaan osana uuden valtuustokauden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Suunnitelman pohjana on päättyvän valtuustokauden aikana tehty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ ja tämän suunnitelman indikaattori- ja hyvinvointitiedot. Hyvinvointikertomus huomioidaan myös kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Suunnitelman painopistealueet ovat - lapsiperheiden ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - ikääntyvän väestön aktiivinen ja turvallinen elinympäristö - aktiivinen työllisyyden ja elinvoimaisuuden edistäminen, positiivinen työpaikkakehitys 10 Taustamateriaaliin perehtyminen ja yksikkökohtaisen tiedon hakeminen Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Tähän asiakirjaan on liitteeksi koottu PDF-tiedostona Sähköisen hyvinvointikertomuksen koko sisältö. Sähköinen tarkastelu luottamushenkilöille ohjelman asetusten mukaisesti mahdolliseksi valtuuston hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen ja siihen voidaan palata ilman käyntimäärä rajoituksia ja ilman ajoitusta rajoituksetta. Suomen kunnissa laajasti käytössä oleva Sähköinen hyvinvointikertomus on luottamushenkilöille tarkoitettu työkalu, joka mahdollistaa tausta-aineistoon palaamisen aina tarvittaessa ja lisäksi se mahdollistaa sähköistä hyvinvointikertomusta käyttävien kuntien kertomusten tarkastelun oman luottamustoiminnan tueksi