LUOKKATANDEM- MENETELMÄN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAMK:N INSINÖÖRIOPISKELIJOIDEN RUOTSINKIELEN OPETUKSESSA Pedaforum Vaasa 17.8.2017 Lehtori VAMK Sari Isokangas sari.isokangas@vamk.fi Koulutuspäällikkö VAMK Lotta Saarikoski lotta.saarikoski@vamk.fi
Agenda: Keitä olemme ja mistä tulemme? Mitä tehtiin ja miksi tehtiin? Millä teoriataustalla edettiin? Kielenoppimistapoja korkeakoulussa Tandem- ja luokkatandem - menetelmä Miten luokkatandemia sovellettiin käytäntöön -> opetuskokeilun kuvaus? Mitkä olivat päätulokset? Mitä johtopäätöksiä ja suosituksia voidaan antaa?
Keitä olemme? VAMK-yhteisö 3230 570 MONIMUOTO- OPISKELIJAA OPISKELIJAA 199 HENKILÖSTÖÄ TEKNIIKKA 1395 LIIKETALOUS 1050 SOSIAALI- JA TERVEYSALA 785
Mistä tulemme? Vaasa Campus Vaasan yliopiston laboratorio VEBIC lisää korkeakoulujen yhteistyötä energiateknologiayritysten kanssa. Muova on VAMKin yhteydessä toimiva tutkimusja kehityskeskus. Kasvuyrittäjyyshautomo West Coast Startup palvelee VAMKin ja Vaasan yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tritonia on kuuden vaasalaisen korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia on VAMKin, Vaasan yliopiston ja Yrkeshögskolan Novian yhteiskäytössä. 10 000 opiskelijaa 900 henkilökuntaa Tandem yhteistyö 150 m. Vaasan yliopisto ja VAMK tekevät edistyksellistä yhteistyötä tekniikan ja kaupallisen alan opetuksessa. Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. VAMKin ja Novian tarjoama sosiaali- ja terveysalan opetus keskittyy yhteiseen Alerekiinteistöön.
MITÄ TEHTIIN JA MIKSI? Luokkatandemmenetelmän käytön kokeilun mahdollisti AMK:n sijainti samalla campuksella LUOKKATANDEM- MENETELMÄN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAMK:N INSINÖÖRI- OPISKELIJOIDEN RUOTSINKIELEN OPETUKSESSA Novia VAMK Niin ja asiaa edesauttoi Pohjanmaan Kauppakamarin rahoitus
Kielenoppimistapoja korkeakouluissa LUOMUMENETELMÄT (NATURE) MUODOLLISET (NURTURE) Kielen oppiminen vapaaajalla Vieraskielinen sisältöopetus Vieraskieliset kurssit ja koulutusohjelmat Kielenopetus - kurssit Perinteiset kielikurssit Alakohtainen kielenopetus (Amk/Yo) Tandem CLIL content and language integrated learning -> VAMK aiemmin engl.opetuksessa kokeiluja tällä Luokkatandem - menetelmä VAMK:n kielenopetuksen kehittämisen kokeiluja vuosina 2005-2016
Tandem menetelmä pääperiaatteita: kielen oppimis- ja opetusmenetelmä, jossa kaksi henkilöä, joilla on eri äidinkieli tapaavat toisiaan ja oppivat toistensa äidinkieltä keskustelemalla yhdessä muodostaen tandemparin molemmat toimivat vastavuoroisesti sekä kielimallina että kielen oppijana tandemoppimisen tavoite on kieltenoppiminen autenttisessa vuorovaikutuksessa vuorovaikutus on sekä oppimisen väline että tavoite. Puolet ajasta puhutaan toisen ja puolet toisen äidinkieltä (Rost-Roth 1995) tandemissa on kaksi pääperiaatetta: itsemääräämisperiaate sekä vastavuoroisuusperiaate Itsemääräämisperiaate: molemmat osapuolet ottavat itse vastuun omasta oppimisestaan ja asettavat omat oppimistavoitteensa itse (oppijalähtöisyys ja itsenäisyys) Vastavuoroisuusperiaate: molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta yhtä paljon. Tämä vaatii kummaltakin osapuolelta aktiivista osallistumista ja vastavuoroista tukea tandemparin kielitaidon kehittämiseksi (Brammerts 2003) opetussuunnitelma ei rajaa tandem-tapaamisten sisältöjä
Luokkatandem menetelmä pääperiaatteita: on tandem-menetelmän sovellus oppilaitoskontekstissa edelliset tandemperiaatteet ovat voimassa paitsi: luokkatandemissa opetussuunnitelma määrittää tandem-tapaamisten sisältöjä luokkatandem on yhteistyötä kahden erikielisen oppilaitoksen, kahden toisen kotimaisen kielen opettajan ja kahden opetusryhmän välillä (Karjalainen, K. & Pörn, M. (2015)) luokkatandem soveltuu erityisen hyvin kotimaisten kielten (suomi ja ruotsi) opiskeluun esim. Vaasassa, jossa on hyvät mahdollisuudet kieliryhmien tasapuoliseen ja vastavuoroiseen yhteistyöhön omalla äidinkielellään puhuva oppilas on luokkatandemissa malli niin kielellisesti kuin kulttuurisesti. Henkilökohtainen kontakti toiseen kieliryhmään ja sen kulttuuriin tukee sen ymmärtämistä ja arvostamista. tandemyhteistyön kautta oppilaat saavat myös uuden näkökulman omaan kieleensä ja kulttuuriinsa ja pääsevät näkemään sen toisen kieliryhmän näkökulmasta (Karjalainen, K. (2011))
Toteutus : opetuskokeilun kuvaus Kurssi Opettajat Opiskelijat ja lähtötaso VAMK: Tandem svenska (42 lähituntia) vapaasti valittava kurssi 3 ECTS Sari Isokangas, Katariina Savolainen Ruotsinopettajia VAMK 1-2 vsk BSc kone- ja sähköinsinööriopiskelijat (A2 B1) Toteutukset 2 kpl lv 2013-2014 2 kpl lv 2015-2016 1 kpl lv 2016-2017 Tandem tapaamiset Testit ja arviointi 5 kertaa a` 2 h = 10 h per ryhmä Toteutuksessa kaksi ryhmää Ryhmässä yht. 23-28 opiskelijoita 1h per kieli/kerta, samat parit aina Tasotesti alussa -> opisk. valinta Alku- ja loppukysely -> tausta, arviot ja kehitysehdotukset Sanakokeet, tehtävät ja jatkuva näyttö open arvioinnissa Novia: Osana Finskan kurssia ( 42 lähituntia ) pakollinen kielikurssi 3 ECTS Anna Korhonen, Emilia Vikfors Suomen (finska) opettajia Novia 1-2 vsk BSc kone-, sähkö-, rakennusinsinööriopiskelijat sekä tradenomiopiskelijat (A2 B1/2) 2 kpl lv 2013-2014 2 kpl lv 2015-2016 1 kpl lv 2016-2017 5 kertaa a` 2 h = 10 h per ryhmä Toteutuksessa kaksi ryhmää Ryhmässä yht. 23-28 opiskelijoita 1h per kieli/kerta, samat parit aina Tasotesti alussa -> opisk. valinta Loppukysely -> tausta, arviot ja kehitysehdotukset Sanakokeet, tehtävät ja jatkuva näyttö open arvioinnissa + muut. Opettajien rooli ja tehtävät Ope valmensi ja laati tehtävät ja toimi ohjaajana tandem-tunneilla, taustalla Ope valmensi ja laati tehtävät ja toimi ohjaajana tandem-tunneilla, taustalla
Info Testaus 1 h Alkukysely 1 h Pohjustustunnit 20 h Loppukysely viimeisillä tunneilla Tandem : eteneminen 2h Esitehtävä : kirjoitelma itsestä TEEMA 1: ESITTÄYTYMINEN 2h Esitehtävän käsittely, parikeskustelu Tandem-sopimus 2h Esitehtävä: oma kesätyöraportti TEEEMA 2: 2h TYÖHARJOITTELU Keskustelu (pareittain) 1.9.xxxx 2 h Työnhaun sanastoa, sähköpostin kirjoitusohjeet aika 2h Haastattelusanastoa, alan sanastoa ym. TEEMA 3:TYÖPAIKAN HAKU 2h Sähköpostin kirjoitus ja ideointi (haku ja vastaus) pareittain 2 h Tekstin opiskelua ym. TEEMA 4: 2 h Työpaikkahaastattelu Keskustelu ym. pelit, pareittain TEEMA 5: 2h Matkan suunnittelu Suomeen Keskustelu, esitykset muille 15.12.xxxx
Mitkä olivat päätulokset? Miten koit taitojen ja valmiuden kehittyneen luokkatandemin ansiosta seuraavilla osa-alueilla? VAMK KT/ST insinööriopiskelijat N=25 paljon/ melko paljon 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuullunym. Luetunym. Kirjoitus Sanasto Tietoisuus kielestä Osall. vuorov. vähän/ ei lainkaan 18 16 14 12 10 Novia tradenomiopiskeljat N=22 kpl paljon/melko paljon vähän/ ei lainkaan 8 6 (syksyn 2016 ryhmä) 4 2 0 Kuullunym. Luetunym. Kirjoitus Sanasto Tietoisuus kielestä Osall. vuorov.
Miten luokkatandem toimi verrattuna perinteiseen opetukseen? VAMK - ryhmä: Novia - ryhmä : 88% toimi paremmin tai paljon paremmin 12% toimi yhtä hyvin 79% toimi paremmin tai paljon paremmin 17% toimi yhtä hyvin 4% ( 1kpl) toimi huonommin
Opiskelijoiden kommentteja : VAMK:n ryhmä: mukavaa, mielenkiintoista, hyvä systeemi, todella hyvä kurssi, tykkään, mielenkiintoinen kokemus, pitää järjestää enemmän näitä, hyvä ja tehokas menetelmä, pakottaa oppimaan, hyvä kokemus, olen tykännyt, ihan hyvä konsepti, todella mukava tapa oppia, hyvä järjestely mukavampi kuin normaali, hyvin on mennyt ja kivaa on ollut, ihan mukavaa vaihtelua, tandem-treffit erittäin opettavaisia ja kivoja, ihan ok, mukavampaa verrattuna ns. normitunteihin, mukavampi keino kuin perinteinen ruotsin opetus, antoi hyviä sosiaalisia kokemuksia. Novian ryhmä: jättebra man fick öva sig på att våga prata, man har lärt sig att våga försöka tala finska, lärorikt, jobbigt men helt okej, det är ett bra projekt, roligt att lära känna nya personer, trevligt, roliga timmar, bra muntlig övning, bra ide, skulle gärna vara fler veckotimmar, riktigt roligt, bra upplevelse, helt bra, helt kul variation, mycket bra
Mitä johtopäätöksiä ja suosituksia voidaan antaa luokkatandemin käytössä amk-tasolla Erittäin hyvä ja motivoiva menetelmä amk-tasolla toisen kotimaisen opiskeluun. Lisää rohkeutta käyttää kieltä. Kenelle sopii ja Parinmuodostaminen: Kannattaa pitää alkutasotesti ja selvittää taso -> sopivin pari on hiukan vahva/heikompi. Kahden todella vahvan keskustelu liian sujuvaa, ei keskity kieleen ja tehtävään, harhapoluille -> ei tällaisia pareja. Ei myöskään vahva/aivan heikko pari toimi hyvin, mutta riippuu parin motivaatiosta opettaa, tosin tässä tasavertaisuusperiaate kärsii. Aivan heikoille (A1) keskenään ei toimi kunnolla. Opettajan rooli: kannustaja, rohkaisija ja innostaja-> opettajan tulee vahvistaa oppilaan kielellistä itsetuntoa ja rohkaista vähäisenkin kielitaidon omaavaa opiskelijaa rohkeasti käyttämään kieltä, suhtautuminen rakentavasti omiin virheisiin Tehtävät: oltava mielekkäitä, tilaa opiskelijoiden omille ajatuksille, kiinnostuksen kohteille ja luovuudelle. Ei pelkästään vapaita keskusteluja. Vaikeissa teemoissa tukea ja ohjattuja tehtäviä. Haasteena eriyttäminen (riittävän haasteelliset tehtävät kieltä jo osaaville). Tehtävänannon oltava selkeä (kaikkien ei tarvitse tehdä samaa määrää tehtäviä) Suunnittelu: vaatii hyvää valmistelua ja esitehtävien täsmällistä aikataulutusta.
Lähteet: Rost-Roth, M. (1995). Sprachenlernen im direkten Kontakt. Autonomes Tandem in Südtirol. Eine Fallstudie. Unter Mitarbeit von Oliver Lechlmair. Meran: Alpha & Beta. Brammerts, H. (2003). Språkinlärning i tandem och inlärarautonomi. Om utvecklingen av ett koncept. Teoksessa B. Jonsson (toim.). Självstyrd språkinlärning i tandem. En handbok. Rapport nr 13. Härnösand: Department of Humanities, Mid. Sweden University. 9 12. Löf,Å.,Koskinen,H., Pörn,M., Hansell, K., Korhonen, A. & Engberg, C. (2016). Klasstandem. En resa över språkgränsen. Luokkatandem. Matka yli kielirajan. Vaasa: Åbo Academi. Karjalainen, K. (2011). Interaktion som mål och medel i FinTandem Strategier och orientering vid problem i språkproduktion. Acta Wasaensia No 244. Språkvetenskap 43. Saatavilla: http:// www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-354-7.pdf Karjalainen, K. & Pörn, M. (2015). Luokkatandem kieltenopetuksen mallina. Teoksessa A-K Mustaparta (toim.). Kieli koulun ytimessä näkökulmia kielikasvatukseen. Oppaat ja käsikirjat 2015:15. 101-109. Saatavilla: http://www.oph.fi/julkaisut/2015/kieli_koulun_ytimessa_nakokulmia_kielikasvatukseen
IITOS TEILLE JA AUPPAKAMARILLE! YSYMYKSIÄ?