28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta Itäkoord 532598 Pohjoiskoord 6996365 Nykyinen tilatyyppi vapaa-ajan asunto Rak lkm 5 Omistaja Tarja Martikainen Inventoitu 4 Kuvaus Entinen vahtitupa sijaitsee Kuopio-Iisalmi junaradan varressa vanhan 5 -tien (Iisalmentie) varressa. Tilan ympäristö on vankkaa metsikköä, eikä laajoja näkymiä pihasta ole. Tilan rakennuskanta on yhtenäistä ja luo ehjän ja historiallisen vahtitupamiljöön. 1.Vahtitupa on hirsirakenteinen, 1,5 kerroksinen ja vahtitupatyyppiä Nro 2,. Rakennus on rakennettu vuonna 1901. Vahtitupatyyppi on suunniteltu vuonna 1896. Ikkunat ovat alkuperäiset. Julkisivut ovat mallille poikkeavasti pystyrimalaudoitettupunaiset (alkuperäisohjeissa oli vaakapaneeli) ja perustukset ovat lohkokiveä. Rakennus on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. Ei välitöntä uhkaa säilymiselle. 2. Navetta (kolmelle lehmälle) on hirsi- ja rankorakenteinen, 1 -kerroksinen ja rakennettu 1901. Navetassa on säilynyt alkuperäisiä puukoristeita. Pulpettikaton katteena on huopa, julkisivut ovat vaakapaneelia ja punaiset. Perustukset ovat lohkokiveä. Rakennus toimii nykyisin varastona ja on säilynyt hyvin katon muodon muutosta lukuun ottamatta ja kunto on hyvä. 3. Sauna n hirsi- ja rankorakenteinen, 1 -kerroksinen ja rakennettu 1901. Saunassa on säilynyt alkuperäisiä puukoristeita. Satulakaton katteena on huopa, julkisivut ovat vaakapaneelia ja punaiset. Perustukset ovat lohkokiveä. Rakennus toimii edelleen saunana ja on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. 4. Juureskellari on betonirakenteinen ja rakennettu 1901. Rakennus toimii edelleen kylmäkellarina ja on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. Historia Vahtitupa on rakennettu VR:n vahtitupatyyppipiirustusten (1896) mukaan vuonna 1901. Vahtituvat toimivat ratavartijoiden asuntoina. Ratavartija hoiti ja vartioi noin 2-2,5 km:n mittaista rataosuutta. Tila siirtyi nykyisille omistajille vuonna 1979. Edelliset omistajat asuivat vahtituvassa noin 30 vuotta. Ympäristö Kuopio-Iisalmi -radan vieressä 2,5 km Siilinjärven asemalta Iisalmeen päin, vanhan 5 -tien (Pyylammentie) varressa. Vahtituvan lähiympäristössä Pyylammentien varressa on jäljellä
28 Merituulia muutamia jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia, jotka muodostavat viehättävän kylätie - tunnelman. Pyylampi sijaitseen 420m päässä luoteispuolella ja uusi 5 -tie sijaitsee 280m päässä itäpuolella. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Päärakennukselle, navetalle ja saunalle sr - merkinnät. Kirjalliset lähteet Suulliset lähteet Rautatierakennusten korjausohjeet 5. (Museovirasto) Tarja Martikainen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu liikennehistoria monipuolinen maisemakokonaisuus Vahtitupa on kiinteä osa suomen rautatiekulttuuria ja edustaa VR:n vahtitupatyyppiä Nro 2. Vahtitupia on jäljellä suomessa enää noin 10% kaikista rakennetuista vahtituvista. Tämä vahtitupa ja piharakennukset ovat hyvin säilyneitä ja hyväkuntoisia. Luokituksen perusteluna ovat harvinaisuus, tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi sovittaa huomioimalla olevat rakennukset. Uusien rakennusten tulee noudattaa perinteistä rakenneratkaisuja ja materiaaleja. Korjauksissa tulisi noudattaa museoviraston korjauskorttien lisäksi Rautatierakennusten korjausohjeet 5 (Museovirasto) -julkaisua. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 402_ 12 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 18.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
29 Panninniemi KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Panninniementie 14, 71800 Aluetyyppi omakotialue Kohdetyyppi asuinkiinteistö Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta Itäkoord 532026 Pohjoiskoord 6995905 Nykyinen tilatyyppi tila Rak lkm 6 Omistaja Erkki Väänänen Inventoitu 4 Kuvaus Tila sijaitsee vanhalla asuinpaikalla Kevätön -järveen liittyvän Kotilahden rantatöyräällä. Ympäröivät alueet ovat olleet aikoinaan avoimia viljelysalueita, mutta nyt alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Tilan rakennuksille on jätetty ympäröivää aluetta väljempi tontti. Piha on pitkän mallinen ja muodostaa piharakennuksineen ja puineen kauniin kokonaisuuden, jonka päätteenä on päärakennus. Pihan muoto on säilynyt kohtalaisen hyvin ajan saatossa. 1. Päärakennus on hirsirakenteinen, puolitoistakerroksinen ja vuodelta 1926. Satulakatto on tiiltä. Julkisivuissa on rintapanelointi, päätykolmiot ovat pystypaneelia ja muuten julkisivut ovat vaakapaneelia. Ikkunat ovat T-mallia. Perustukset ovat betonia. Kuistissa on nikkarityylisiä puuleikkauksia. Rakennus on säilynyt julkisvivuiltaan kohtalaisen hyvin ja sisäosiltaan hyvin. Rakennus on hyvässä kunnossa, eikä uhkaa säilymiselle ole. 2. Aitta on hirsirakenteinen, puolitoistakerroksinen ja rakennettu 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Aitan otsa on lisätty vuonna 1982. Perustuksena ovat nurkkakivet. Satulakaton katteena on tiilikuviopelti. Vuorausta ei ole ja väri on punainen. Toimii tällä hetkellä varastona. Kunto on hyvä ja uhkaa säilymiselle ei ole. 3. Navetta on 1 -kerroksinen, tiili -rankorakenteinen ja rakennettu 1924. Ikkuna -aukkojen yläosat ovat tiiliholvatut. Julkisivut ovat osaltaan pystyrimalaudoitetut ja rakennus on kokonaan punainen. Satulakaton kate on profiilipeltiä. Perustukset ovat betonia. Tiilinen osa säilyi vuoden 1970 tulipalosta. Toimii tällä hetkellä varastona. Kunto on hyvä ja uhkaa säilymiselle ei ole. 4. Kanala on hirsi-rankorakenteinen ja rakennettu 1950. Julkisivut ovat pääosaltaan hirsipinnalla ja osin pystyrimalaudoitettu. Rakennus on punainen. Satulakaton kate on profiilipeltiä. Perustukset ovat betonia. Toimii tällä hetkellä varastona. Kunto on hyvä ja uhkaa säilymiselle ei ole. Historia Tila on perimätiedon mukaan kantatila, joka on liitetty kauppalla 1870 -luvulla Lassilaan. Lassila sijaitsee 5 -tien varressa Pöljänjärven kohdalla. Myyjänä on ollut Kalle Hagert. Nykyisen päärakennuksen on suunnitellut tilan silloinen isäntä Kalle Väänänen.
29 Panninniemi Päärakennuksen merkittävin muutos on ollut 1973 tehty uusi lasiveranta. Aitta (rak 2) on siirretty pihassa nykyiseen paikkaansa. Tilaan on kuulunut yhteensä 15 latoa ja tilalla on ollut 25 ha peltoja. Ympäristö Pyylammen ja Panninniemen asuinalueet ovat tilan ympärillä. Kotilahden ranta on 40m:n päässä eteläpuolella. 5 -tie sijaitseen 860m:n päässä itäpuolella. Lounaan suuntaan avautuu tilalta kaunis 3 km pitkä näkymä Harjamäelle Kevätön -järven yli. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Päärakennukselle sr -merkintä. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Erkki Väänänen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. asutushistoria rakennusperinteinen Ympäristöarvo - Perustelu Tila sijaitsee vanhalla asuinpaikalla ja inventoidut rakennukset kuvastavat hyvin 1900 -luvun alun maatalouskulttuuria. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteistä rakennusten mallia ja materiaaleja. Mahdollisten uusien piharakennusten tulisi tukea ja selkeyttää nykyisen pihan muotoa. Avoimet näkymät Harjamäen suuntaan tulisi säilyttää ja tilan lähiympäristö tulisi pitää rakentamattomana. Panniniementien ja päärakennuksen näkymäyhteys tulisi säilyttää. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 402_ 15 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
30 Korhola KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Panninniementie 42, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi asuinkiinteistö Hist. tilatyyppi Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531330 Pohjoiskoord 6996177 Nykyinen tilatyyppi tila Rak lkm 4 Omistaja Hannu Tikkanen Inventoitu 1 Kuvaus Maatilan 1800 -luvun päärakennus sijaitsee laajojen peltojen ympäröimänä Kevätön -järven kulttuurimaisemassa. Laajimmat maisemat avautuvat lännen suunnassa oleviin järvimaisemiin ja pohjois- sekä itäsuunnan peltomaisemiin. Pihaa rajaavat koillispuolelta päärakennus ja kaakon sekä lounaan puolella kuusiaita. 1. Päärakennus on hirsirakenteinen, 1 -kerroksinen ja rakennettu todennäköisesti 1800 - luvulla. Satulakatto on katettu huovalla, julkisivut ovat pystyrimalautaa ja punaiset. Perustukset on rakennettu taidokkaasti lohkokivestä. Pääoven yläpuolellan on kaari-ikkuna, joka on uusittu edellistä mallia mukaillen. Talossa on pitkät hirsinurkat, jotka on koteloitu. Julkisivut on lisäeristetty vuonna 1994. Rakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin ja kunto on hyvä. Historia Perimätiedon mukaan nykyinen päärakennus on tilan ensimmäinen. Janne Vartiainen omisti tämän tilan, joka oli tuolloin 100 ha. Lisäksi Vartiainen omisti Pohjois-Savon Rautakaupan ja Kajaanin sahan. 1930 -luvulla tila meni konkurssiin ja päätyi valtion omistukseen. Tilasta on lohkottu 4 jälleenrakennuskauden tilaa. Ympäristö Lännen, pohjoisen ja idän suunnalla ovat avoimet pellot ja idän suunnassa 750m:n päässä sijaitsee Panniniemen tila. Etelän suunnassa 160 m:n päässä sijaitsee Kevättömän ranta. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Kirjalliset lähteet Suulliset lähteet Ehdotus yleiskaavaan: Päärakennukselle sr -merkintä. Teuvo Tikkanen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen asutushistoria Rakennushist. rakennusperinteinen Ympäristöarvo maisemallisesti keskeinen sijainti
30 Korhola Perustelu Päärakennus sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Päärakennus kuvastaa aidolla tavalla 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen maatalouskulttuuria. Tilan muut vanhat rakennukset on hävitetty. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys, kertovuus ja maisemallisesti keskeinen sijainti. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Päärakennus on hyvässä kunnossa. Rakennuksen alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteistä rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi tukea ja selkeyttää pihan muotoa. Talon ympärille tulisi jättää joka suuntaan min. 70m naapurirakennuksista vapaa vyöhyke. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 402_ 4 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
26 Julkula KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hamula Kunta Osoite Lehminiementie 14, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-402-24-0 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 530164 Pohjoiskoord 6996127 Nykyinen tilatyyppi kantatalo Rak lkm 6 Omistaja Tuomo Snellman Inventoitu 3 Kuvaus Maatilan pihapiiri sijaitsee peltojen ympäröimällä vanhalla kyläpaikalla. Laajimmat maisemat avautuvat pohjois- ja luoteispuolen peltomaisemiin sekä itä- ja kaakon puoleiseen pelto- ja järvimaisemaan. Vanha päärakennus on purettu ja vanhan paikan viereen on rakennettu uusi päärakennus. Vanha riihi ja uudet päärakennus ja piharakennus muodostavat edelleen selkeän pihapiirin. 1. Riihi on hirsirakenteinen, yksi kerroksinen ja rakennettu todennäköisesti 1800 -luvulla. Satulakatto on peltiä ja julkisivut harmaat ja vuoraamattomat. Riihi on säilynyt kohtalaisen hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. 2. Riviaitta on hirsirakenteinen pitkin nurkkasalvoksin, puolitoista kerroksinen ja rakennettu 1800 -luvulla (rakentajana Snellman). Satulakatto on katettu varttilevyillä ja perustuksena ovat kivet. Päädyssä on pystyrimalaudoitus ja rakennus on punamullattu. Aitta on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. 3. Aitta on hirsirakenteinen pitkin nurkkasalvoksin, yksi kerroksinen ja rakennettu 1878 (seinässä vuosiluku). Perimätiedon mukaan aitta on siirretty paikalleen 1900 -luvun lopulla. Satulakatto on katettu varttilevyillä ja perustus on betonia ja lohkokiviä. Päädyssä on pystyrimalaudoitus ja rakennus on punamullattu. Aitta on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan hyvä. Historia Snellmanin suku tuli Leppävirralta tälle kylälle 1760 -luvulla. Vuonna 1880 tilalla syttyi tulipalo, joka levisi myös kylän toisen tilan Lehminiemen rakennuksiin. Edellinen päärakennus sijaitsi nykyisen päärakennuksen vieressä luoteispuolella. Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot. Pohjoisen puolella 100m:n päässä sijaitsee Lehminiemen tila. Idän suunnassa 240 m:n päässä sijaitsee Kevättömän ranta. Kokkonen -lampi sijaitsee tilan länsipuolella 330 m:n päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Riviaitalle sr -merkintä Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91.
26 Julkula Suulliset lähteet Matti Snellman Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemallisesti keskeinen sijainti Maatilan pihapiiri sijaitsee peltojen ympäröimällä vanhalla kyläpaikalla maisemallisesti keskeisellä paikalla. Riihi, riviaitta ja aitta kuvastavat hyvin 1800 -luvun maatalouskulttuuria. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Inventoidut rakennukset ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteistä rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi selkeyttää pihapiirin muotoa maisema-arvojen takia. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 402_Julkula 6 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.8.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
27 Lehminiemi KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hamula Kunta Osoite Lehminiementie 23, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-402-12-32 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 530202 Pohjoiskoord 6996233 Nykyinen tilatyyppi kantatalo Rak lkm 6 Omistaja Matti Snellman Inventoitu 4 Kuvaus Maatila sijaitsee laajojen peltojen ympäröimällä vanhalla kyläpaikalla Kevätön -järven kulttuurimaisemassa. Laajimmat maisemat avautuvat pohjois-, itä- ja eteläpuolen pelto- ja järvimaisemiin. Vanha päärakennus on purettu ja vanhan paikan viereen on rakennettu vuonna 1982 uusi päärakennus. 1. Asuinrakennus on rankorakenteinen, 1 -kerroksinen, kellarillinen ja rakennettu 1940 - luvulla. Satulakatto on katettu betonitiilillä, julkisivut ovat pystyrimalautaa ja keltaiset. Perustukset (kellari) ovat betonia. Rakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin mutta kunto on huono. 2. Varasto-aitta on hirsirakenteinen, 2 -kerroksinen ja rakennettu 1947. Satulakaton katteena on betonitiili, julkisivut ovat pystyrimalautaa ja punaiset. Perustukset ovat betonia. Rakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin mutta kunto on huono. Viereen on rakenteilla uusi rakennus, minkä syystä tämän rakennuksen säilyminen on epätodennäköistä. 3. Aitta on hirsirakenteinen, 2 -kerroksinen ja rakennettu 1780. Satulakaton katteena on aaltopelti, julkisivut ovat pystyrimalautaa ja punaiset. Perustuksena ovat nurkkakivet. Rakennus on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. Ei ole uhkia säilymiselle. 4. Navetta on sementtitiili- ja rankorakenteinen, 2 -kerroksinen ja rakennettu 1940-50 - luvulla. Satulakaton katteena on betonitiili. Julkisivut ovat pystyrimalautaa (punainen) ja sementtitiiltä (pinnoittamaton). Perustukset ovat betonia. Rakennus on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. Ei ole uhkia säilymiselle. Historia Snellmanin suku tuli Leppävirralta tälle tilalle 1760 -luvulla. Tilaa ovat varjostaneet useat tulipalot, joista perimätiedon mukaan ensimmäinen tapahtui 1880. Tulipalo levisi kylän toisesta tilasta, Lehminiemestä. Tuli tuhosi tilan kaikki rakennukset yhtä aittaa lukuun ottamatta (inventoitu rak.3). Vuonna 1921 levisi naapurista seuraava tulipalo, joka tuhosi taas kaikki rakennukset ko. aittaa lukuun ottamatta. Edellinen päärakennus, joka oli rakennettu 1921 palon jälkeen purettiin vuonna 1985. Rakennus sijaitsi nykyisen päärakennuksen vieressä luoteispuolella, poikittain nykyiseen
27 Lehminiemi nähden. Vanha ja uusi päärakennus olivat vierekkäin kolme vuotta. Tilaan on kuulunut 1940 -luvulla rakennettu maatila, joka sijaitsi Luvelahdentien varrella ja on inventoitu 1990-91. Tilan päärakennus on jo purettu. Aitta (1780) on tilan vanhin jäljellä oleva rakennus. Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot ja etelän puolella 100m:n päässä sijaitsee Julkulan tila. Koillisen suunnassa 230 m:n päässä sijaitsee Kevättömän ranta. Kokkonen -lampi sijaitsee tilan länsipuolella 360 m:n päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Aitalle (v.1780) ja navetalle sr -merkinnät. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Matti Snellman Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemallisesti keskeinen sijainti Maatila sijaitsee kummulla peltojen ympäröimällä vanhalla kyläpaikalla maisemallisesti keskeisellä paikalla. Tila liittyy kiinteästi Kevätön - järven kulttuurimaisemaan. Aitat kuvastavat hyvin 1700 -luvun ja 1900 luvun alun maatalouskulttuuria ja navetta edustaa tyypillistä 1940- ja 50 -lukujen navettaa. Luokituksen perusteluna ovat maisema arvot, tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Inventoidut rakennukset ovat vaihtelevassa kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteistä rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi selkeyttää pihapiirin muotoa ja ne tulisi sijoittaa piha-alueen yhteyteen. Maisema-arvot tulee ottaa huomioon uusien rakennusten sijoittelussa, muodoissa, materiaaleissa ja koossa. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 402_Lehminiemi 9 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.8.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
18 Tuiskula KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Aapolantie 55, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi lohkotila Kiinteistötunnus 749-412-14-16 Alue Peruskartta Itäkoord 531836 Pohjoiskoord 6998525 Nykyinen tilatyyppi lohkotila Rak lkm 3 Omistaja Pekka Tikkanen Inventoitu 2 Kuvaus Jälleenrakennuskauden maatilan päärakennus ja ulkorakennus sijaitsevat Pöljän kylässä peltojen ympäröimänä. Pihaan johtaa pitkä koivukuja. 1. Päärakennus on rankorakenteinen, puolitoistakerroksinen ja vuodelta 1952. Ikkunat ovat pääosin alkuperäiset (osin uusittu 1980) ja satulakaton vuoraus on aaltopeltiä. Perustukset ovat betonia. Julkisivut on vuorattu lomalaudoituksella. Rakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. 2. Piharakennus on rankorakenteinen, 1 -kerroksinen ja samalta ajalta päärakennuksen kanssa. Ikkunat ovat alkuperäiset ja satulakatto on vuorattu profiilipellillä. Perustukset ovat betonia ja julkisivut on vuorattu vaakapaneelilla, joka on todennäköisesti alkuperäinen. Rakennus on säilynyt hyvin ja on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Historia Tila on lohkaistu Ollikkalan tilasta 1950 -luvulla. Edellinen omistaja oli Aino Ollikainen. Ympäristö Tilan eteläpuolella sijaitsevat Aapolan ja Iivarin tilat sekä luoteispuolella Ollikkalan tilakeskus. Ympärillä ovat avoimet pellot ja koillispuolella on Pöljänlahti. Viitostie sijaitsee tilan koillispuolella 450m päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Ei suojelumerkintää. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Pekka Tikkanen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen asutushistoria Rakennushist. rakennusperinteinen Ympäristöarvo maisemallisesti keskeinen sijainti
18 Tuiskula Perustelu Tila edustaa hyvin jälleenrakennuskauden tyypillistä maatilaa ja sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Asuinkäytössä olevat rakennukset ovat kohtalaisesen hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa pääosin nykyisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Tulevien rakennusten tulisi sijoittua nykyiseen pihapiiriin ja uusia rakennuksia ei tulisi rakentaa liian kauas nykyisestä pihasta maisemallisista syistä. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Tuiskula 6 kuvaa Inventoija Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila 12.9.2012
19 Aappola KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Aappolantie 78, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-412-10-14 Alue Peruskartta Itäkoord 531770 Pohjoiskoord 6998115 Nykyinen tilatyyppi kantatalo Rak lkm 7 Omistaja Petri Siponen Inventoitu 3 Kuvaus Kantatilan pihapiiri sijaitsee Pöljän kylässä pellon reunassa loivalla kumpareella. Tila on maisemallisesti tärkeällä paikalla ja kuuluu kiinteästi kylämaisemaan. Pihapiiristä avautuu avoimia maisemia pohjoiseen, itään ja etelään. 1. Navetta on hirsirakenteinen, puolitoistakerroksinen, parvellinen ja perimätiedon mukaan sen pohjoispäädyssä oleva osa olisi 1800 -luvun puolelta. Ikkunat ovat 8 ruutuiset ja satulakaton vuoraus on profiilipeltiä. Julkisivut ovat pääosin punamullattua hirttä ja ikkunoiden välissä on tukiföljarit. Etäläpääty on vuorattu lomalaudoituksella. Parvisilta on jossain vaiheessa poistettu. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin mutta on kunnoltaan huono. 2. Aitta on hirsirakenteinen, lyhytnurkkainen, kaksikerroksinen ja perimätiedon mukaan se on tuotu paikalleen vuonna 1966. Kaksihuoneinen aitta on todennäköisesti 1800 -luvun puolelta. Satulakaton vuoraus on profiilipeltiä. Julkisivut ovat harmaantunutta hirttä. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. 3. Varasto-kellari on rankorakenteinen kellarillinen ja 1 -kerroksinen. perimätiedon mukaan se on rakennettu 1940 -luvulla. Satulakaton vuoraus on profiilipeltiä. Julkisivut ovat pystyrimalautaa. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. Historia Tila on kylän yksi vanhimmista kantatiloista, jonka historia ulottuu todennäköisesti 1700 - luvulle asti. Vuoden 1815 isojakokartoissa tilan nimi on ollut Sawola. Tilan omisti tuolloin Savolainen -niminen suku. Nykyinen suku on omistanut tilan 1930 -luvusta lähtien ja viimeisin sukupolvenvaihdos on tapahtunut 2012, jolloin omistus on siirtynyt Lauri Siposelta Petri Siposelle. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1990 ja edellinen päärakennus oli rakennettu vuonna 1946 ja sijaitsi samalla paikalla, mutta oli 90 asteen kulmassa nykyiseen taloon nähden. Tätä ennen ollut päärakennus sijaitsi nykyisen 1990 rakennetun talon paikalla, mutta ulottui lähemmäksi pihatietä. Ympäristö Itä- ja pohjoispuolella ovat avoimet pellot ja etelän puolella 500m:n päässä on Pirttilahti. Tilan
19 Aappola eteläpuolella sijaitsevat Iivarin tila ja pohjoispuolella Ollikkalan ja Tuiskulan tilat. Viitostie sijaitsee tilan itäpuolella 750m päässä ja rautatie on 520m:n päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Navetalle sr -merkintä. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Leena Siponen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemallisesti keskeinen sijainti Tila on kylän yksi vanhimmista kantatiloista ja sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Hirsinen navetta ja pihaan vuonna 1966 tuotu aitta kuvastavat hyvin 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen maatalouskulttuuria. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Navetta ja aitta ovat painuneet maahan ja tarvitsisivat korjaustoimenpiteinä kengityksen ja maanpinnan leikkauksen. Aitta on kohtalaisen hyvässä ja navetta on huonossa kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa pääosin nykyisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi selkeyttää ja vahvistaa pihapiirin alkuperäistä muotoa. Suuremmat (yli 5m x 10m) rakennukset tulisi sijoittaa metsäsaarekkeen puolelle, eikä niitä tulisi sijoittaa tilan pellon puolelle. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Aappola 22 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
20 Pirttilahti KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Aappolantie 102, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi asuinkiinteistö Hist. tilatyyppi lohkotila Kiinteistötunnus 749-412-11-9 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531686 Pohjoiskoord 6997899 Nykyinen tilatyyppi lohkotila Rak lkm 11 Omistaja Kaisa Rissanen Inventoitu 5 Kuvaus Tilakeskus sijaitsee Pöljän kylässä pellon reunassa ja on osa kylämaisemaa. Pihapiiristä avautuu avoimia maisemia itään ja laajalle alueelle etelään, jossa näkyy myös Pirttilahti (vesistö). Rakennukset eivät muodosta selkeää pihapiiriä, vaan sijaitsevat erillään toisistaan. 1. Päärakennus on rakennettu vuoden 1917 jälkeen ja on vanhimmalta osaltaan hirsirakenteinen ja puolitoistakerroksinen. Perimätiedon mukaan rakennus on kokenut historian aikana kaksi suurempaa muutosta. 1938 hirsirakennusta laajennettiin jatkamalla sitä lounaaseen päin ja katon harja muutettiin eri suuntaiseksi. Vuonna 1978 talon kylkeen on rakennettu laajennusosa, jossa ovat sauna, takkahuone ja kodinhoitohuone. Ikkunat on muutettu tuuletusluukullisiksi ja 2 -osaisiksi 1960 -luvulla. Satulakatossa on konesaumapeltikatto ja jalkarännit. Julkisivut on keltaista vaakapannelia. Rakennus on muuttunut historiansa aikana ja on ilmeeltään lähinnä 1940-50 -luvulta. Rakennus on kunnoltaan kohtalainen. 2. Eloaitta on hirsirakenteinen, lyhytnurkkainen, kaksikerroksinen ja satulakaton vuoraus on asbestilevyä. Aitta lienee tilan vanhin jäljellä olava rakennus ja on nykyään varastokäytössä. Aitan läheisyydessä on merkkejä vanhan rakennuksen perustuksista. Julkisivut ovat punamultamaalattua hirttä. Perustana ovat nurkkakivet. Oven lukossa vuosiluku 1850 ja saranat ovat sepän takomia. Hirret on perimätietojen mukaan käännetty vuonna 1936. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. 3. Pitkäaitta on rakennettu ennen vuotta 1930 ja on rankorakenteinen, vaakapaneloitu ja 2 - kerroksinen. Satulakaton vuoraus on aaltopeltiä. Perustuksena ovat nurkkakivet. 4. Asuinrakennus on hirsirakenteinen ja tuotu nykyiselle paikalleen ennen vuotta 1935 asunnoksi vanhalle isännälle ja emännälle, mutta he eivät siinä ehtineet asumaan. Rakennus on tuotu perimätiedon mukaan Hamulasta. Rakennukseen on laajennettu pohjoispuolelle ja laajennuksessa on ollut maitohuone. Rakennus on ollut mm. siirtolaisten asuntona. Hirsien mustat kohdat vittaavat sen hirsien olleen riihessä tai savupirtissä. Julkisivut ovat punamullattua hirttä ja päätykolmiot ovat vaakapaneloitu. Katto on aaltopeltiä. Ikkunat ovat 6 -osaiset ja todennäköisesti olleet talossa jo 1935. Perustuksena ovat lohkokivet. Rakennus on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen.
20 Pirttilahti 5. Navetta on lohkokivi-, hirsi- ja rankorakenteinen. Rakennusajankohta on 1926-28. Rakentaja on ollut Janne Korhonen. Vuonna 1978 navettaan on tehty korjauksia ja muutoksia, mm. navettaosaa on uusittu ja sen lattia valettu betonista, rehuvarastoa laajennettu ja ajosilta poistettu. Julkisivut ovat taidokkaasti rakennettua suurta lohkokiveä ja punamullattua hirsipintaa sekä pystyrimalautaa. Satulakatto on aaltopeltiä. Historia Tilan nimi on ollut vuoteen 2005 asti Iivari. Vanhempi pitkänomainen päärakennus on sijainnut nykyisen päärakennuksen lounaispuolella luode-kaakko -suuntaisesti, josta on jäljellä vanhoja peruskiviä. Edellinen navetta on sijainnut entisen päärakennuksen jatkeena sen luoteispuolella. Perimätiedon mukaan tilalla on ollut Aappolan tilan poikia. Tilan omistajia ovat olleet Savolaiset ja Niskaset. Savolaisten sukujuuret Pöljän kylässä ulottuvat ainakin 1800 -luvun alkuun asti. Janne Korhonen on perimätiedon mukaan rakennuttanut nykyisen päärakennuksen, navetan ja aitan (rak3). Kalle Rissanen perheineen on muuttanut Iivariin (nykyisin Pirttilahti) Nilsiästä vuonna 1935 Lehmät laitettiin pois 1990 -luvulla, mullit 1990 -luvun lopulla. Viljely loppui 1990 -luvun lopulla. Vuodesta 2005 tilan on omistanut Kaisa Rissanen. Pihapiiristä on purettu 1970 -luvulla viljavarastona ollut riihi ja Kalle Rissasen 1930 -luvun alussa rakennuttama sauna. Tilalla on ollut käytössä 1930- ja 40 -luvuilla tuulimoottori, joka on purettu. Osat ovat edelleen tilan varastossa suojassa. Ympäristö Tila liittyy Pöljän kylän kulttuurimaisemaan. Pihasta avautuu kaunis maisema etelän suuntaan, jossa sijaitseen Kevättömän Pirttilahti ja avoimet peltomaisemat. Pihan pohjois- ja länsipuolella on metsää. Aappolan tila sijaitsee 240m päässä koillisessa ja Pirttilahti 290m päässä etelässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Navetalle ja eloaitalle sr -merkinnät. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Maija Rissanen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemakokonaisuus Tila on kylän vanhimpia tiloja ja kuuluu kylän maisemakokonaisuuteen. Osaltaan kivinen navetta kuvastaa hyvin 1900 -luvun alun kivirakentamistekniikkaa. Eloaitta kuvastaa hyvin 1800-1900 lukujen maatalouskulttuuria. Navetta on myös rakennusteknisesti arvokas. Arvojen perusteluna ovat harvinaisuus, tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia
20 Pirttilahti Inventoidut rakennukset ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi selkeyttää pihapiirin muotoa. Suuremmat (yli 5m x 10m) rakennukset tulisi sijoittaa metsäsaarekkeen puolelle, eikä niitä tulisi sijoittaa tilan pellon puolelle. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Pirttilahti 25 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
21 Perttilä KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Likolahdentie 49, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi lohkotila Kiinteistötunnus 749-412-14-25 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531384 Pohjoiskoord 6998330 Nykyinen tilatyyppi lohkotila Rak lkm 5 Omistaja Vieno Niskanen Inventoitu 2 Kuvaus Tilakeskus sijaitsee Pöljän kylässä peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen keskellä. Pihapiiristä ei avaudu avoimia maisemia. Rakennukset muodostavat pihapiirin. 1. Asuinrakennus (ent. päärakennus) on rakennettu vuoden 1939 jälkeen ja on rankorakenteinen sekä puolitoistakerroksinen. 1980 rakennettu laajennusosa on 1 - kerroksinen ja rankorakenteinen. Satulakatoissa on tiili- ja peltikatot. Julkisivut on punaista lomalaudoitusta. Rakennus on kunnoltaan huono ja on purku-uhan alla. 2. Aitta on rakennettu 1940 ja on rankorakenteinen, kaksikerroksinen ja satulakaton vuoraus on pystyrimalautaa. Aitta on nykyään varastokäytössä. Perustana ovat nurkkakivet. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja on kohtalaisessa kunnossa. 3. Navetta on rankorakenteinen ja osa on rakennettu 1940 -luvulla ja osa 1950 -luvulla. 1,5 - kerroksisen navetan perustus on betonia ja satulakatto on huopaa ja tiiltä. Kunto on niin huono, ettei rakennusta kannata enää korjata. Historia Tila on lohkaistu Ollikkalan kantatilasta ja rakennettu 1930 -luvun lopulla. Ympäristö Tila liittyy Pöljän kylän kulttuurimaisemaan, mutta tilan välittömässä läheisyydessä puusto ja pajukko on peittänyt näkymät melkein kokonaan. Tilan pohjoispuolella ovat Ollikkalan ja Pikonrannan tilat. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Ei suojelumerkintää. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Vieno Niskanen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen asutushistoria
21 Perttilä Rakennushist. rakennusperinteinen Ympäristöarvo - Perustelu Aitta kuvastaa hyvin 1800-1900 lukujen maatalouskulttuuria. Arvojen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Aittaa lukuun ottamatta inventoidut rakennukset ovat kohtalaisen huonokuntoisia, eikä niitä enää kannata korjata. Aitan perustuksia tulisi nostaa ja alimmat hirret kengittää. Puuttuvat aitan pilarit ja muut korjaukset tulisi tehdä perinteitä kunnioittaen. Tilan ympäristö on pahasti pusikoitunut ja kasvustoa tulisi raivata laajempien peltomaisemien avaamiseksi. Tila liittyy kiinteästi Pöljän kylän arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Perttilä 11 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
22 Ollikkala KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Ollikkalantie 20, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-412-54-12 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531520 Pohjoiskoord 6998744 Nykyinen tilatyyppi kantatalo Rak lkm 5 Omistaja Erkki Ollikainen Inventoitu 1 Kuvaus Kantatilan pihapiiri sijaitsee Pöljän kylässä peltojen ympäröimänä loivalla kumpareella. Tila on maisemallisesti tärkeällä paikalla ja kuuluu kiinteästi kylämaisemaan. Pihapiiristä avautuu avoimia maisemia kaikkiin ilmansuuntiin. Tilan rakennuskanta on suhteellisen uutta, minkä vuoksi inventoitavia rakennuksia on vain yksi. 1. Aitta on hirsi- ja rankorakenteinen sekä lyhytnurkkainen. Päätykolmiot ovat rankorakenteiset. Aitta on rakennettu 1930 -luvulla. Satulakaton vuoraus on aaltopeltiä. Julkisivut ovat harmaantunutta hirttä. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. Historia Tila on yksi kylän vanhimmista kantatiloista, jonka historia ulottuu todennäköisesti 1700 - luvulle asti. Vuoden 1815 isojakokartoissa tilan nimi on ollut Pietilä. Tila sijaitsee todennäköisesti isojaon aikaisella paikallaan. Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot ja luoteen puolella 270m:n päässä sijaitsee kylän toinen kantatila Ilkka. Tilan länsipuolella 360 m:n päässä sijaitsee Pikonrannan tila ja kaakkoispuolella 380m:n päässä Tuiskulan tila. Viitostie ja rautatie sijaitsevat tilan itäpuolella 600m päässä. Pöljänjärvi sijaitsee tilan pohjoispuolella 290m:n päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Aitalle maininta -paikallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet - Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen asutushistoria Rakennushist. rakennusperinteinen Ympäristöarvo -
22 Ollikkala Perustelu Aitta kuvastaa hyvin 1900 luvun alun maatalouskulttuuria. Arvojen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Mahdolliset aitan korjaukset tulisi tehdä perinteitä kunnioittaen alkuperäisin rakentein ja materiaalein. Tuleva tilan rakennuskanta tulisi muodostaa tiiviin maatilakokonaisuuden, jossa rakennukset eivät ole liian kaukana toisistaan ja ne hahmottuvat selkeänä tilakokonaisuutena. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Ollikkala 3 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
23 Ilkka KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Pikonranta 26, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi kantatalo Kiinteistötunnus 749-412-47-2 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531297 Pohjoiskoord 6998898 Nykyinen tilatyyppi kantatalo Rak lkm 3 Omistaja Nestor ja Helvi Halonen Inventoitu 2 Kuvaus Kantatila sijaitsee Pöljän kylässä peltojen ympäröimänä loivalla kumpareella. Tila on maisemallisesti tärkeällä paikalla ja kuuluu kiinteästi kylämaisemaan. Pihapiiristä avautuu avoimia maisemia kaikkiin ilmansuuntiin. 1. Päärakennus on rakennettu vuonna 1891. Se on kookas puolitoistakerroksinen hirsirakennus ja eroaa hieman perinteisestä savolaismallisesta asuintalotyypistä korkeamman massansa suhteen. Vuonna 1925 sitä on korotettu ja itäpäädyn tupa purettiin. Vuosina 1985-1986 tehtiin peruskorjaus, jossa ulkovuoraus uusittiin entisenkaltaisena vaakaponttilaudoituksena, ikkunat vaihdettiin 3-lasisiin mutta kuusiruutuisten ikkunoiden puitejako säilytettiin ja ulkopuolelle asennettiin 100 mm lisälämmöneristys. Pihan puolelle tehtiin laajennusosa, johon sijoitettiin sauna- ja pesutilat. Sisäwc oli rakennettu 1971. Kiviperustusta on tuettu betonilla ja katteena on nyt tiilikuviopelti. Uusi sisäänkäynti on avattu pohjoispuolelle ja pintoja on uusittu. 2. Navetta-tallin vanhin osa on vuodelta 1917 ja sen itäpuolella saman ikäinen talli. Näiden väliin on rakennettu kookas rehuvarasto. Navetta-talli on yksikerroksinen ja vuoraamaton hirsirakennus. Navetassa ei ole tehty suuria muutoksia. Nykyään siellä on mm. hakehuone, aikaisemmin sauna. Satulakatto on profiilipeltiä ja perustukset ovat kiviset. Ikkunoiden välissä on tukiföljarit. Navetta on säilynyt hyvin, mutta sen kunto on melko huono. Historia Pöljän kylässä 1. tilan omistaja Heber Mannin maakirjan (1620 -luvulta) mukaan oli Olof Pipurin. Muita kylän omistajia olivat Mats Keinänen, Hendrich Pipurin ja Olof Tåifuainen (s.1688). Ilkan tila sijaitsee edelleen isojaon aikaisella paikallaan. Ilkan (eli Harjun) tila on Ollikkalan ja Vilholan kanssa Vironniemen vanhimpia asuinpaikkoja. Sen ensimmäiset omistajat 1700 -luvulta olivat Toivasia (Olli Mårten Toivanen n.1680-1744) kuten Vilholassakin (alunperin Jussila). 1800 -luvun alussa tilan omistaja oli nimeltään Savolainen, kuten monen muunkin tilan omistaja. Isojakokartassa (v.1815) tilan nimi oli Ilka. Vuonna 1923 tilan isännäksi tuli Otto Itäkallio.
23 Ilkka Tilasta on lohkottu mm. Jussila vuonna 1921 ja Pikonranta 1930 -luvulla, jotka molemmat ovat Nestor Halosen, nykyisen omistajan isän rakentamia. Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot ja kaakon puolella 270m:n päässä sijaitsee kylän toinen kantatila Ollikkala. Tilan lounaispuolella 240 m:n päässä sijaitsee Pikonrannan tila. Viitostie ja rautatie sijaitsevat tilan itäpuolella 670m päässä. Pöljänjärvi sijaitsee tilan pohjoispuolella 220m:n päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Navetalle sr -merkintä. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Nestor Halonen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemallisesti keskeinen sijainti Tila on kylän yksi vanhimmista kantatiloista, sijaitsee vanhalla kyläpaikalla ja maisemallisesti keskeisellä paikalla. Navetta-talli kuvastaa hyvin 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen maatalouskulttuuria. Päärakennus on muuttunut ajan myötä, mutta sen hahmo ja muodot kuvastavat edelleen 1900 -luvun alun asutushistoriaa. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Päärakennus on hyvässä ja navetta huonossa kunnossa. Navetta on painunut maahan ja tarvitsisi korjaustoimenpiteinä mm. kengityksen ja maanpinnan leikkauksen. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Mahdollisten uusien rakennusten tulisi selkeyttää ja vahvistaa nykyistä pihapiiriä. Tilan arvokas asutushistoria tulisi huomioida uusien rakennusten suunnittelussa. Paikalla on erityinen maisemamerkitys sijainnin, topografian ja historian takia. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Ilkka 20 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
24 Pikonranta KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Pikonranta 60, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi maatalous Hist. tilatyyppi lohkotila Kiinteistötunnus 749-412-13-8 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 531168 Pohjoiskoord 6998702 Nykyinen tilatyyppi lohkotila Rak lkm 7 Omistaja Aino ja Risto Kalke Inventoitu 4 Kuvaus Maatilan pihapiiri sijaitsee Pöljän kylässä peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeen reunassa kallioisella kumpareella. 1. Päärakennus on hirsirakenteinen, puolitoistakerroksinen ja vuodelta 1935. Yläkerta on otettu asuinkäyttöön 1956 ja rakennus on vuorattu vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat 6 - osaiset ja ne on uusittu 1983 alkuperäisten mallin mukaan ja tuvasta on tehty olohuone sekä kamarista keittiö. Kuistiin on rakennettu sauna- ja pesutilat. Satulakatto on alkuperäistä betonitiiltä ja kuistin osalta aaltopeltiä. Perustukset ovat betonia. Julkisivut on vuorattu lomalaudoituksella vuonna 1984 ja 85. Rakennus on säilynyt hahmoltaan ja materiaaleiltaan hyvin ja on kunnoltaan hyvä. 2. Navetta on rakennettu 1930 -luvun lopulla ja on sementtiitiilirakenteinen. Käytetään nykyään varastona ja autotallina. Perustukset ovat betonia. Navetan molemmissa päissä on rankorakenteiset ja pystyrimavuoratut osat. Lounaispäädyssä on autotallin jatkososa. Yläkerrassa on rehuvarasto. Satulakatto on profiilipeltiä. Navetta on säilynyt hyvin ja kunto on hyvä. 3. Eloaitta on rakennettu 1930 -luvun lopulla ja on nykyään puuvarastona. Aitta on osin hirsija rankorakenteinen sekä 1 -kerroksinen. Kaakkoispäätyyn on rakennettu pulpettikattoinen traktorisuoja. Satulakatto on profiilipellillä. Perustuksena ovat nurkkakivet ja julkisivut on vuorattu osin pystylaudalla ja pystyrimalaudalla. Hirsiosa on vuoraamaton. Rakennus on säilynyt hyvin ja on hyvässä kunnossa. 4. Sauna on rakennettu noin 1935 ja on ollut tuolloin savusauna. Toimii nykyään puulämmitteisenä saunana. Runko on vuoraamatonta punamullattua hirttä ja kaakkoispäädyssä on lautarakenteinen ja pystylaudoitettu osa. Perustukset ovat betonia ja satulakatto on punaista huopaa. Sisätiloissa on tehty korjauksia. Rakennus on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan hyvä. Historia Tila on lohkottu Ilkan tilasta. Pikonrannan on rakentanut Nestori Halonen 1930-luvun jälkipuoliskolla. Karjatalous on lopetettu vuonna 1977.
24 Pikonranta Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot ja koillisen puolella 230m:n päässä sijaitsee kantatila Ilkka, josta tila on lohkaistu. Tilan itäpuolella 350 m:n päässä sijaitsee Ollikkalan kantatila. Lounaan suunnassa 240 m:n päässä sijaitsee luonnonsuojelualue Pikonlampi. Viitostie ja rautatie sijaitsevat tilan koillispuolella 870m päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Navetalle sr -merkintä. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91. Suulliset lähteet Aino ja Risto Kalke Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria rakennusperinteinen maisemallisesti keskeinen sijainti Tila edustaa hyvin 1930 -luvun tyypillistä maatilaa ja sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Tila liittyy kiinteästi kylän kahteen kantatilaan Ilkkaan ja Ollikkalaan. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Asuinkäytössä olevat rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa pääosin nykyisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Pihapiirin muoto tulisi säilyttää maisema-arvojen takia, eikä uusia rakennuksia tulisi sijoittaa pihan pellon puolelle. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Pikonranta 10 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012
25 Jussila KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pöljä Kunta Osoite Pikonranta 45, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi tyhjillään Hist. tilatyyppi lohkotila Kiinteistötunnus 749-412-9-49 Alue 0 Peruskartta Itäkoord 530966 Pohjoiskoord 6998805 Nykyinen tilatyyppi lohkotila Rak lkm 4 Omistaja Nestor Halonen Inventoitu 3 Kuvaus Maatila sijaitsee Pöljän kylässä peltojen ympäröimällä pienellä metsäsaarekkeella loivalla kumpareella. 1. Päärakennus on hirsirakenteinen, puolitoistakerroksinen ja vuodelta 1921. Mansardikatto on aaltopeltiä. Rakennus on vuorattu pystyrimalaudoituksella. Ikkunat ovat T-mallia ja niissä on jugendin tyylin mukainen jaotus. Ylimmäinen osa on 3- ja 4 -osainen, alapuitteet on jaettu 3 -osaan, joista alin vielä kahteen vaakaosaan. Ikkunoiden smyykilaudoissa on koristuksina uläosan konsoliosat ja vintin ikkunoissa ristikkäiset smyykinurkat. Perustukset ovat lohkokiveä. Rakennus on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. 2. Navetta on edellisen inventoinnin mukaan hirsirakenteinen. Navetta on nykyään käyttömätön. Perustuksena ovat nurkkakivet. Navetan luoteispäässä on vuonna 1966 rakennettu rankorakenteinen ja pystyrimavuorattu varasto-osa. Satulakatto on profiilipeltiä. Navetta on säilynyt hyvin ja kunto on kohtalainen. 3. Sauna on rakennettu noin 1921 ja on nykyään varastona. Runko on vuoraamatonta punamullattua hirttä ja päätykolmiot ovat pystylautaa. Perustukset ovat betonia ja satulakatto on punaista kolmiorimahuopaa, jonka alla on pärekate. Rakennus on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan kohtalainen. Historia Tila on lohkottu Ilkan tilasta. Jussilan on rakentanut Nestori Halonen 1920 -luvun alussa. Tila on ollut aina Halosten suvussa ja palasi Nestori Halosen omistukseen 1970 -luvulla. Ympäristö Ympärillä ovat avoimet pellot ja idän puolella 350m:n päässä sijaitsee kantatila Ilkka, josta tila on lohkaistu. Tilan itäpuolella 210 m:n päässä sijaitsee Pikonrannan tila. Etelän suunnassa 210 m:n päässä sijaitsee luonnonsuojelualue Pikonlampi. Viitostie ja rautatie sijaitsevat tilan koillispuolella 880m päässä. Kaava Maakuntakaava pvm 7.12.2011 Suojelu Ehdotus yleiskaavaan: Päärakennukselle sr -merkintä. Kirjalliset lähteet Inventointimateriaali vuosilta 1990-91.
25 Jussila Suulliset lähteet Nestori Halonen Kulttuurihistoriallinen arvo Historiallinen Rakennushist. Ympäristöarvo Perustelu asutushistoria arkkitehtoninen maisemallisesti keskeinen sijainti Tilan päärakennus edustaa 1920 -luvun Jugend -tyyliä ja sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Tila liittyy kiinteästi kylän kahteen kantatilaan Ilkkaan ja Ollikkalaan. Luokituksen perusteluna ovat tyypillisyys ja kertovuus. Arvoluokitus 3 Lisätietoja, toimenpidesuosituksia Rakennukset ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Päärakennuksen Jugendin piirtteet tulisi säilyttää ja ikkunoiden korjaus tulisi suorittaa suurella huolellisuudella alkuperäistä materiaalia säilyttäen. Rakennusten alkuperäinen ilme ja materiaalien aitous tulisi säilyttää tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Päärakennuksen perustuksia tulisi vahvistaa ja paikoin korottaa, maanpintaa talon vieressä tulisi leikata matalammaksi. Mahdollisten lisärakennusten tulisi noudattaa perinteisten rakennusten mallia ja materiaaleja. Uusien rakennusten tulisi selkeyttää pihapiirin muotoa, eikä niitä tulisi sijoittaa pihan pellon puolelle. Liitteet Valokuvat 1. Asemapiirros CD: 412_Jussila 10 kuvaa Inventoija Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 15.6.2012 Tallentaja Arto Mattila, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 12.9.2012