Kaupunginhallitus 14 12.01.2015 Selvitys asianajopalveluiden hankkimisesta, asia Keskimäki 737/00/2014, 919/01.01.04/2011 KH 14 Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Asian taustaa Loviisan kaupunginhallitus valitsi Tiina Keskimäen (Keskimäki) elinkeinopäällikön työsuhteiseen toimeen 27.3.2006. Keskimäki aloitti elinkeinopäällikön tehtävässä 1.8.2006. Loviisan kaupungin ja ympäristökuntien yhdistymisen myötä Keskimäki solmi uuden työsopimuksen uuden Loviisan kaupungin kanssa 11.1.2010. Tässä työsopimuksessa Keskimäen tehtävänimikkeenä oli elinkeinovastaava. Keskimäki teki lokakuussa 2010 selvityspyynnön Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta ja valtuutti/pyysi työsuojeluvaltuutetun tekemään tutkintapyynnön mahdollisen työsuojelurikoksen selvittämiseksi poliisille. Loviisan kaupungin ja Keskimäen välinen ristiriita laajeni sittemmin niin suureksi, että kaupunki irtisanoi Keskimäen 31.10.2011. Keskimäki nosti asian johdosta kanteen kaupunkia vastaan käräjäoikeudessa 29.2.2012. Käräjäoikeus hylkäsi Keskimäen kanteen tuomiolla 31.5.2013, leikaten samalla Keskimäen korvattavaksi määrättäviä kaupungin oikeudenkäyntikuluja. Keskimäki valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka ratkaisi asian käräjäoikeuden linjauksen mukaisesti 30.6.2014. Keskimäki on hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, toistaiseksi korkeimman oikeuden ratkaisua valitusluvan osalta ei ole saatu. Hankintapäätöksestä ja asianajopalvelun kilpailuttamisesta Keskimäen tehtyä selvityspyynnön AVI:lle ja tutkimuspyynnön poliisille lokakuussa 2010, kaupunki katsoi tarpeelliseksi turvautua asiassa ulkopuoliseen lainopilliseen avustajaan. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva (Kaleva) sopi suullisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan Arja Isotalon (Isotalo) kanssa siitä, että toimeksianto avustaa kaupunkia asiassa annetaan asianajaja Stefan Anderssonille (Andersson). Toimeksianto annettiin suullisesti, eikä siitä tehty kirjallista hankintapäätöstä. Toimeksiantoa Anderssonille annettaessa ei osattu arvioida, että asiakokonaisuus laajuudeltaan tulisi olemaan sellainen, että hankinta olisi tullut kilpailuttaa. Vuoden 2011 aikana asia laajeni, johtaen loppuvuodesta Keskimäen irtisanomiseen. Tilanteessa oli tarkoituksenmukaista, että Andersson avusti
kaupunkia myös irtisanomismenettelyssä. Kaupungin näkökulmasta oli erityisen tärkeää, että perusteet ja menettely Keskimäen irtisanomiseksi olivat lain mukaiset. Anderssonilla oli jo asiassa tarvittavat taustatiedot, joten tässä vaiheessa ei ollut enää tarkoituksenmukaista kilpailuttaa hankittavaa asianajopalvelua. Asianajajan mahdollinen vaihtuminen olisi johtanut tilanteeseen, jossa uusi avustaja olisi joutunut perehtymään asiaan alusta, eli työ olisi jouduttu aloittamaan perehtymällä siihen materiaalin joka oli syntynyt Anderssonin alkuperäisen toimeksiannon yhteydessä. Samalla perusteella asianajopalvelujen kilpailuttaminen asian siirtyessä oikeuskäsittelyyn tai oikeuskäsittelyn eri vaiheissa ei ollut tarkoituksenmukaista. Kilpailutuksen (tai sen puuttumisen) merkitystä arvioitaessa on huomioitava, että asianajopalveluita kilpailutettaessa kilpailutettava sisältö on asianajajan palvelusta veloittama tuntihinta. Asiaan tarvittavaa työmäärää on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Asianajopalvelujen hinta, oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä ja niiden kohtuullisuus Loviisan kaupungin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa olivat 94 330,20 euroa laillisine korkoineen ja hovioikeudessa 30 550,40 euroa laillisine korkoineen. Oikeudenkäyntikuluista Keskimäki velvoitettiin käräjäoikeudessa korvaamaan kaupungille 40 000,00 euroa laillisine korkoineen ja hovioikeudessa 16 000 euroa laillisine korkoineen. Arvioitaessa kaupungille asiassa aiheutuneiden kulujen määrää ja niiden kohtuullisuutta on todettava, että kyseessä olevalla asiakokonaisuudella on ollut kaupungille erittäin suuri merkitys. Oikeudenkäynnin on saattanut vireille Keskimäki ja kaupunki on ollut asiassa vastaajana. Loviisan kaupungille on ollut tärkeää, että kaupungin maine yleensä ja varsinkin työnantajan ominaisuudessa on saatu puolustettua Keskimäen aiheettomia, julkisuudessa laajasti levinneitä väitteitä vastaan. Tämän saavuttamiseksi on ollut tarpeellista varautua oikeudenkäyntiin perusteellisesti valmistetulla puolustuksella. Etukäteen on vaikea arvioida kuinka paljon todistelua jokin tietty seikka vaatii. Siten oikeudenkäyntiin valmistelun on oltava kattava ja eri vaihtoehdot huomioiva. Oikeudenkäynnin aikana on vaikea ryhtyä täydentämään todistelua. Käräjäoikeus leikkasi tuomion yhteydessä Keskimäen korvattavaksi tulleita kaupungin oikeudenkäyntikulukorvauksien määrää lausuen, että kysymyksessä on ollut varsin tavanomainen työsuhderiita ja että kaupungin asiassa antamat lausumat ovat olleet asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeettoman yksityiskohtaiset ja pitkät. Kaupungin näkökulmasta asiassa ei kuitenkaan ole ollut kyseessä tavanomaisesta asiasta. Koko prosessin ajan, myös vuoden 2014 aikana, Keskimäki on tehnyt asiaan liittyen lukuisia ilmoituksia ja tutkintapyyntöjä eri tahoille, minkä lisäksi hän myös on
kirjoittanut asiasta julkisesti mm. sosiaalisessa mediassa. Näin ollen kaupungin näkökulmasta on ollut erityisen tärkeää saada vahvistettua, että Keskimäen irtisanominen on tapahtunut laillisin perustein. Arviota kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta Loviisan kaupungin näkökulmasta ei siten voida perustaa vain siihen, että tuomioistuimet eivät ole katsoneet perustelluksi määrätä kaikki kaupungin oikeudenkäyntikulut vastapuolen maksettavaksi. Kaupungin intressi ja taloudellinen menetys asiassa on suhteutettava myös Keskimäen oikeudessa esittämiin vaatimuksiin. Kaupungin oikeudenkäyntikulut on siten suhteutettava myös siihen, mikä kaupungin korvausvelvollisuus asiassa olisi ollut, jos kaupunki olisi oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli. Haastehakemuksessaan Keskimäki vaati, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä, eli 108 724,08 euroa, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 45 000,00 euroa sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista 34 345,49 euroa, yhteensä 188 069,57 euroa laillisine korkoineen. Jos kaupunki olisi hävinnyt asian, olisi maksettavaksi tullut Keskimäen vaatimien korvausten ja oikeudenkäyntikulujen lisäksi kaupungin omat oikeudenkäyntikulut. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan 10.12.2013 47 päättänyt pyytää kaupunginhallitusta tarkistamaan Asianajajaliiton Valvontalautakunnalta onko asianajotoimisto Anderssonin laskutus Keskimäki-prosessia koskien kohtuullinen. Kaupunginhallitus on katsonut, että kaupungin intressissä ei ole pyytää Valvontalautakunnan kantaa asiaan. Valvontalautakuntaan asia saatetaan vireille kirjallisella kanteella, eli prosessi rinnastuu valitukseen. Andersson on suorittanut kaupungin hänelle antaman toimeksiannon kaupungin etujen mukaisesti, eikä kaupungilla ole ollut syytä reklamoida asian johdosta. Arvioidessaan kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta hovioikeus on päätöksessään todennut, että Anderssonin tuntitaksaa on pidettävä kohtuullisena. Arvioitaessa kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta on asiassa jätettävä Keskimäen näkemys asiasta huomioimatta. Keskimäki on asiassa kaupungin vastapuoli. Keskimäen ja kaupungin intressit asiassa ovat vastakkaiset. Se, että oikeus on hyväksynyt Keskimäen vaatimukset koskien Keskimäen korvattavaksi määrättyjen kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrän leikkaamista, ei tarkoita sitä, että kaupungin kulut asiassa kaupungin näkökulmasta olisivat kohtuuttomat. Anderssonilta kaupunki on saanut tiedon, että Valvontalautakuntaan on kanneltu kyseessä olevan asian osalta. Valvontalautakunnan julkisesta ratkaisuselosteesta (19.9.2014 dnro 01814) ilmenee, että kantelija moitti Anderssonia mm. siitä, että Anderssonin käräjäoikeusvaiheesta perimä palkkio oli kohtuuttoman korkea. Valvontalautakunta totesi, ettei pelkästään se, että käräjäoikeus ja asianajajan päämiehen vastapuoli katsoivat
oikeudenkäyntikuluvaatimuksen liian suureksi merkinnyt sitä, että palkkio olisi kohtuuton. Kohtuuttomuutta tuli arvioida ensisijaisesti asianajajan päämiehen näkökulmasta. Riita oli ollut Anderssonin päämiehelle erityisen tärkeä. Andersson ilmoitti päämiehensä edellyttäneen kaikkien tehtyjen toimenpiteiden suorittamista. Valvontalautakunta ei sille esitetyn selvityksen perusteella katsonut Anderssonin palkkion olleen tapauksen olosuhteissa kohtuuton tai muutoinkaan hyvän asian-ajajatavan vastainen. Valvontalautakunta ei havainnut, että Andersson olisi miltään osin menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti kantelijan väittämällä tavalla. Kaupungin vakuutusyhtiöltä on pyydetty lausuntoa siitä, korvataanko aiheutuneet asianajokulut kaupungin julkisyhteisön hallinnon vastuuvakuutuksesta. Asian tullessa vireille käräjäoikeudessa 29.2.2012 ei kaupungilla ollut erillistä oikeusturvavakuutusta. Asian vaiheiden tiedottamisesta kaupunginhallitukselle ja kulujen hyväksymisestä Keskimäen työoloja käsiteltiin useaan otteeseen kaupungin sisäisesti eri kokoonpanoissa myös kaupunginhallituksessa elokuusta 2007 lokakuuhun 2010. Päätöksen toimeksiannon antamisesta Anderssonille teki kaupunginjohtaja Kaleva asemavaltuutuksensa nojalla neuvoteltuaan asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Isotalon kanssa. Kaupunginhallitusta informoitiin asiasta suullisesti. Koko prosessin ajan kaupunginhallitukselle on suullisesti tiedotettu asian vaiheista, esim. 28.11.2011 Andersson on kaupunginhallituksen kokouksessa tiedottanut prosessin eri vaiheista. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 3.6.2013 133 Ilmoitusasioita kaupunginhallitukselle tiedoksi, kohta h) on kirjattu: Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio annettu 31.5.2013 Keskimäki asiassa. Kaupunginhallitus päätti seuraavasti Mikäli Keskimäki valittaa tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, valittaa kaupunki käräjäoikeuden tuomiosta sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin. Mikäli Keskimäki jättää valituksen tekemättä, jää asia myös kaupungin osalta tähän. Päätöksestä on luettavissa, että kaupunginhallitus päättäessään miten asiassa meneteltäisiin jos se etenisi hovioikeuteen, on ollut tietoinen käräjäoikeuden tuomiosta sekä pääasian että oikeudenkäyntikulujen osalta. Kun kaupunginhallitus ei ole päättänyt asiaan liittyen muuta, on katsottava, että se on hyväksynyt sekä siihenastisen menettelyn kuluineen, että asian mahdollisen tulevan käsittelyn hovioikeudessa. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.6.2014 vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden tilivelvollisille. Tilinpäätöksen liitteenä ollut tilintarkastuskertomus sisälsi kirjauksen asiantuntijapalveluiden hankintojen ja valvonnan puitteista. Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa yllämainitun selvityksen Keskimäki-asiassa
tarkastuslautakunnalle. Selvitys annetaan myös tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus kehottaa hallintokuntia ja viranhaltijoita kiinnittämään erityistä huomioita kaupungin hankintaohjeiden noudattamiseen sekä päätösten dokumentointiin. Päätös: Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo ilmoittivat esteellisyydestä ja poistuivat salista asian käsittelyn ajaksi. Päätös ehdotuksen mukainen. ---