1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Vihdin kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 9.12.2008 ympa liite 6 Dnro 210/749/2006 Yhteisvalmistelu Dnro 350/67/679/2006 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2008 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee betonituotetehtaan toimintaa LUVAN HAKIJA Rudus Betonituote Oy PL 49 00441 HELSINKI Yhteyshenkilö: Laatupäällikkö Petri Bergman Vilusen puistokatu 24, 33710 Tampere puh: 0400 131 366, fax: 020 447 4414 Liike- ja yhteisötunnus 0958850-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nummelan paalutehdas Hiidenmäentie 22 03100 Nummela yhteyshenkilö: Tuotantopäällikkö Vesa Kärki Gsm 040 576 8942 Vihdin kunta, Nummenkylän kylä, tila Abetoni Rn:o 4:1 KIINTEISTÖN OMISTAJA Rudus Betonituote Oy LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1. mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1. mom. kohta 8 b)
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koska toiminta sisältyy ympäristönsuojeluasetuksen (169/00) 7 :n laitosluetteloon, ratkaisee ympäristölupa-asian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vihdin kunnanvaltuuston 13.11.2006 hyväksymän Vihdin kunnan hallintosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLE TULO Ympäristölupahakemus on jätetty Vihdin kunnan ympäristövalvontaan 21.4.2006 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Toiminta on alkanut kyseisellä paikalla vuonna 1967. Lohjan kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt Betonila Oy:lle rakennusluvantoimistorakennuksen laajennukselle 23.6.1971 (Lupanro 129/1971) Vihdin kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt Lohja Oy Ab:lle rakennusluvan teollisuusrakennukselle 10.12.1987 (Lupanro 297/1987) Lohja Abetoni Oy on 29.1.2001 tehnyt ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kaavoitustilanne Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa toiminta-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja alue sijaitsee pohjavesialuerajauksen sisällä. Laitosalue on Uudenmaan lääninhallituksen 29.7.1986 vahvistamassa Hiidenmäen asemakaavassa (vahvistettu rakennuskaavana) osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5). Asemakaava-alueella on voimassa mm. seuraavat pohjavesien suojeluun tähtäävät kaavamääräykset. Kaavamääräysten 7 :n mukaan kiinteistökohtainen öljysäiliö tulee sijoittaa joko rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle erilliseen katokseen tiiviiseen teräsbetonialtaaseen ja 8 :n mukaan korttelialueiden pihat tulee suunnitella ja rakentaa siten, että estetään likaantuneiden pintavesien haittavaikutukset pohjavesille.
3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rudus Betonituote Oy:n Nummelan paalutehdas sijaitsee Vihdin kunnassa Nummenkylän kylässä sijaitsevalla tilalla Abetoni Rn:o 4 : 1 (927-454 - 4-1 ). Tontin pintaala on noin 4,3 ha, ja se on aiemmin toiminut betonijätteen sijoituspaikkana. Tehdasalue on aidattu lukuun ottamatta laitoksen itäpuolta, jossa laitos rajoittuu Hanko - Hyvinkää rautatiehen. Luonnonympäristö Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltuja luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen kartta-aineistojen perusteella alueen maaperä on hiekkaa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tutkinut Abetoni Oy:n Nummelan paalutehtaan alueella maaperän ja pohjaveden tilaa helmikuussa 1998. Tuolloin muottialueelle, sen lähiympäristöön ja muottiöljysäiliön kohdalle tehtiin yhdeksän tutkimuspistettä, joista kaikista tavattiin mineraaliöljypitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin muottialueen keskellä. SCC Viatek on tehnyt alueella maaperän pilaantuneisuusarvion, joka on raportoitu 30.7.2003. SCC Viatekin raportin mukaan alueen maaperä koostuu täyttöhiekasta, jonka alapuolella on luonnontilainen silttikerros. Kiinteistön lounais- ja eteläosaan on läjitetty mm. betonielementtien paloja ja vastaavaa jätettä. Nykyisin alueen maanpinta on tasainen ja pintakerroksena on hiekkaa ja soraa. Alueelle tehtiin porakonekairalla kahdeksan tutkimuspistettä 1.7.2003. SCC Viatekin raportin mukaan muottialueella todettiin lievästi ja voimakkaasti mineraaliöljyllä pilaantuneita maa-aineksia. Suurin todettu mineraaliöljypitoisuus oli 2 100 mg/kg. Muottialueen vieressä pohjaveden virtaussuunnassa alavirtaan olevassa putkessa PVP 11 havaittiin öljyhiilivetypitoisuus 110 µg/l ja putkessa PVP 12, 95 µg/l. Uudenmaan ympäristökeskus on 13.2.2006 päivätyssä kirjeessään Dnro UUS-2006-Y- 34-18 katsonut alueella tehdyn pilaantuneisuusarvion perusteella, että tehtaan alueella tulisi tehdä maaperätutkimuksia pilaantuneen alueen laajuuden, syvyyden ja haittaainepitoisuuksien selvittämiseksi 31.8.2006 mennessä. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että tutkimustulosten perusteella tulee tehdä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus tai ympäristölupahakemus sekä kunnostussuunnitelma, jotka on toimitettava käsiteltäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.12.2006 mennessä. Ramboll Oy on suorittanut paalutehtaan alueella maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimuksia kesällä 2006. Raportin mukaan kohteeseen sijoitettiin 12 tutkimuspistettä,
4 joilla täydennettiin aikaisempia tutkimuksia. Lisäksi alueelle sijoitettiin uusi pohjavesiputki (P13) ja betonitäyttöalueelle tehtiin koekuoppa. Paalumuotiston maaperässä todettiin lievästi ja voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta on alueen keskiosassa ja itäpäädyssä pesupaikkojen alueella tai niiden läheisyydessä. Lievästi pilaantunutta maa-ainesta esiintyy muotiston länsipäädyssä ja muottialueen reunoilla. Paalujen varastoalueella havaittiin lievästi öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Tankkauspisteen ja vanhan öljysäiliön alueella todettiin voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi betonitäyttöalueella havaittiin öljyhiilivetyjä ja vanadiinia 2,5 3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kesällä 2007 alueelle tehtiin 10 tutkimuspistettä, joista 7 sijoitettiin betonitäyttöalueelle ja 3 muottialueen läheisyyteen. Betonitäytön pohjoisreunassa havaittiin vaihtelevia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Pitoisuudet vaihtelivat puhtaista näytepisteistä 380 mg/kg. Myös betonitäytön eteläreunassa pitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti ollen enimmillään noin 1700 mg/kg. Tutkimukset tehtiin kenttämittarilla. Paalumuotiston läheltä todettiin kenttämittarilla öljyhiilivetypitoisuuksia noin 700 2500 mg/kg. Laboratoriossa varmennetut pitoisuudet olivat merkittävästi tätä alempia, enimmillään 740 mg/kg. Valmisteilla on riskinarvio maaperän tilan ympäristölle aiheuttamasta riskistä ja alueen kunnostustarpeesta. Uudenmaan ympäristökeskus jatkaa pilaantuneen maaperän kunnostustarpeen selvittelyä. Pinta- ja pohjavedet Laitosalue on Nummenkylän-Nummelanharjun I-luokan pohjavesialueella (0192755) ja pohjaveden muodostumisalueella. Lähin vedenottamo eli Luontola sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä kohteesta koilliseen. Vihdin vesihuoltolaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat yhteistyössä selvitelleet Nummenkylä - Nummelanharjun vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen pohjavesiolosuhteita. Näiden tutkimusten perusteella Rudus Betonituote Oy:n tehdasalue sijaitsee laajan ja syvän kalliopainanteen alueella, joka muodostaa yhden tärkeimmistä Nummenkylä - Nummelanharjun pohjavesivarastoista. Tutkimusten perusteella pohjaveden virtaus ei suuntaudu paalutehtaan alueelta kohti pohjavedenottamoa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tutkinut Abetoni Oy:n Nummelan paalutehtaan alueella maaperän ja pohjaveden tilaa helmikuussa 1998. Tutkimuksissa havaitun likaantumisen vuoksi kiinteistölle asennettiin joulukuussa 1998 kolme havaintoputkea pohjaveden laadun tarkkailua varten ja tarkkailun tuloksista on raportoitu vuosittain Vihdin ympäristövalvontaan. Tarkkailu ei perustu mihinkään velvoittavaan lupapäätökseen, vaan se on vapaaehtoista. Tarkkailuohjelman mukaan alueelta otetaan vuosittain huhtikuussa pohjavesinäytteet kolmesta havaintoputkesta. Pohjavesiputket Hp11 ja Hp12 sijaitsevat pohjaveden virtaussuuntaan nähden paalumuotiston alapuolella ja pohjavesiputki Hp10 Salpausselän ydinosan ja Luontolan vedenottamon puolella. Pohjavesinäytteistä tutkitaan mineraaliöljypitoisuus sekä pohjaveden korkeus.
5 Pohjaveden pinta on tarkkailun aikana vaihdellut suunnilleen tasolla + 61,8-63,5 m kun putkenpään korkeudet ovat välillä + 66,88 67,25 m. Täten pohjaveden pinta on tarkkailun perusteella noin 3,5-5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen pohjavedessä on tarkkailun aikana ajoittain havaittu mineraaliöljyjä. Havaintoputkesta Hp11 otetussa näytteessä havaittiin vuonna 1998 mineraaliöljyjä 0,16 mg/l. Vuonna 2003 mineraaliöljyjä havaittiin putkissa Hp10 ja Hp11 0,18 mg/l ja 0,15 mg/l. Vuonna 2008 putkista Hp10-Hp13 havaittiin kaikista öljyhiilivetyjä 0,05-0,11 mg/kg. Yllä mainittuja ajankohtia lukuun ottamatta pitoisuudet ovat olleet alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan 0,05 mg/l. Paalutehtaan alueelle on kesällä 2006 asennettu neljäs pohjavesiputki (P13), josta on otettu vesinäyte 13.7.2006. Näytteestä analysoitiin sähkönjohtokyky, ph, sameus, sulfaatit, yleisimmät metallit ja öljyhiilivetypitoisuus. Vesinäytteestä tutkitut haitta-aineet ja ominaisuudet olivat alle talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten. Vuodesta 2006 alkaen pohjavesiputken P13 öljyhiilivetyjen pitoisuutta on tutkittu kerran vuodessa ja pitoisuus on ollut alle määritysrajan. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on toiminnanharjoittajan pyynnöstä antanut 31.10.2006 lausunnon pohjaveden havaintoputkien edustavuudesta. Lausunnon mukaan havaintoputkien sijoittamisessa on otettu huomioon pohjaveden virtaussuunnat ja mahdollisten päästölähteiden sijainti. Havaintoputket ovat nykyaikaisia ja toimivia, joten niitä voidaan pitää edustavina paalutehtaan pohjaveden laadun seurantaa varten. Kiinteistö on liitetty Vihdin kunnan vesijohtoverkkoon, josta sekä kylmä että lämmin vesi johdetaan tehtaalle viereisellä kiinteistöllä toimivan Parma Oy:n kautta. Laitosalue ei kuulu Vihdin kunnan viemäriverkon toimialueeseen. Lähin talousvesikaivo on pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella eli laitoksen lounaispuolella noin 200 m tontin rajasta ja 400 m paalumuotistosta sijaitsevan asuinrakennuksen käytössä. Häiriintyvät kohteet Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat välittömästi Hiidenmäentien pohjoispuolella noin 70 m tuotantohallista ja paalumuotistosta ja 40 tontin rajalta. Pohjaveden arvioidun virtaussuunnan alapuolella eli laitoksen lounaispuolella lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 tontin rajalta ja 400 m paalumuotistosta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lähialueella on myös muuta teollisuutta, joista lähimpänä on Parma Oy:n betonitehdas.
6 LAITOKSEN TOIMINTA Nummelan paalutehdas toimii yhdessä vuorossa, ja tehtaan henkilöstömäärä on tällä hetkellä 17. Tontilla sijaitsee yhdistetty raudoitus-toimistorakennus ja kaksi sosiaalitilarakennusta. Tehdas toimii pääsääntöisesti yhdessä vuorossa klo 06 14.30. Kesällä toiminta saattaa helteiden vuoksi alkaa muutamina päivinä normaalia aikaisemmin. Tämä on tarpeen betonin valun onnistumisen vuoksi. Helteellä betoni saattaa muutoin kovettua liian nopeasti. Toiminnanharjoittajan mukaan valu aloitetaan kello 4 aamuyöllä keskimäärin 10-15 päivänä vuodessa (kesällä) ja enintään 20 päivänä vuodessa. Tehtaan viereisellä tontilla toimiva Parma Oy toimittaa paalutehtaalle sen tarvitseman betonin. Betonia käytetään noin 50 000 t/v eli noin 20 000 m 3 /v. Tehtaan toiminnassa kuluu lisäksi sementtiä vuodessa noin 6000 t, betoniterästä noin 1600 t ja kiviainesta. Paalujen valmistukseen käytetään betonimassaa keskimäärin 90 m 3 päivässä. Tehtaalla on sertifioitu ISO 9001 laatu- ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä. Betonipaalujen valmistusprosessi Betonipaalujen raudoitus ja metalliosien valmistus on tapahtunut raudoitushallissa. Auki vedettävä kierre haka sidotaan koukulla kiinni pääteräksiin. Paalujen jatkoksien eli metalliosien valmistuksen yhteydessä käytettiin mm. vaseliinia ja maaleja. Maalit säilytettiin viemäröimättömässä sisätilassa. Vuoden 2006 jälkeen metalliosien valmistaminen on lopetettu eikä maalaamo ole enää käytössä. Paalumuotisto sijaitsee ulkona. Muotiston pituus on yhteensä 9665 juoksumetriä. Muottien alla on sähkölämmityslaitteisto ja sen vierellä on kiinteät sähkö- ja vesipisteet. Betonin valu suoritetaan hydraulisesti toimivilla valukoneilla. Pukkinostureita käytetään materiaalien ja paalujen siirtoihin ja nostoihin. Muotisto puhdistetaan edellisen valmistuserän purkamisen jälkeen betonijätteestä ja muusta roskasta. Paalujen päätytopparit asennetaan muotistoon. Muottien reunat, pohjat ja päätytopparit sekä päätylevyt käsitellään muottiöljyllä. Muottiöljy levitetään paineruiskulla. Betonimassa levitetään muotistoon valukoneella tai jassikalla. Massaa lasketaan muotteihin mahdollisimman alhaalta siten, että muotti täyttyy yläpintaan saakka. Kun valu on edennyt paalujen toiseen päähän, suoritetaan lisätasaus lapiolla. Tiivistys tehdään valukoneen sauvatäryillä tai käsitäryillä. Kun massan levitys ja tiivistys on edennyt 1 2 betonikuorman verran, tehdään pintatärytys tärypalkilla. Massan levitykseen käytettävät koneet pestään pääsääntöisesti teräksisissä pesupaikoissa. Yksi kuudesta pesupaikasta on tehty betonista. Pesupaikkaan kertyy vetistä betonilietettä, joka kuljetetaan kaatopaikalle.
7 Valun jälkeen paaluja voidaan hoitaa kastelemalla, peittämällä tai lämmittämällä. Tämän tarkoituksena on oikealla ja tasaisella lämpötilalla varmistaa betonin lujuudenkehitys ja estää kuivumisesta aiheutuva halkeilu. Paalujen kovetuttua ne siirretään pihan laidalle varastoon odottamaan myyntiä. Öljyt, kemikaalit ja energia Tehtaan sisätiloissa olevassa kemikaalikaapissa säilytetään pieniä useita syttyviä, hapettavia, ympäristölle vaarallisia ja ärsyttäviä kemikaaleja. Kemikaalikaappi on suojaaltaaton metallikaappi. Pääosa yllämainituista kemikaaleista on erittäin pienissä astioissa 0,05 l 10 l. Lisäksi tehtaalla käytetään erinäisiä rasvoja ja öljyjä, jotka on luokiteltu ympäristölle vaarallisiksi (N) ja palaviksi nesteiksi, joiden leimahduspiste on yli 55 ºC. Öljyt säilytetään raudoitushallin seinustalla sijaitsevassa allastetussa Ekokem-kontissa. Konttiin kiinteästi kuuluvaan suoja-altaan koko on 2 m 3. Kontissa säilytetään käyttöön meneviä uusia öljytynnyreitä, jäteöljyä sekä kiinteitä öljyisiä jätteitä. Lähistöllä on imeytysainetta. Paalumuotistojen öljyämiseen käytetään biohajoavaa kasviöljyperäistä öljyä, joka tällä hetkellä on BioSafe RF 10 W. Öljy varastoidaan erillisessä suoja-altaallisessa varastossa. Toiminnanharjoittajan mukaan suoja-allas on tiivis. Muottiöljyä on varastossa enimmillään 3000 l ja öljyä kuluu vuodessa 15 000 l. Aikaisemmin muottien voiteluun on käytetty mineraaliöljypohjaista muottiöljyä noin 10 000 l vuodessa. Mineraaliöljypohjainen muottiöljy on korvattu nykyisellä biohajoavalla öljyllä vuonna 1998. Kiinteistöllä on betonilaatan päällä oleva tankkauspiste, jossa on 3 m 3 :n kokoinen dieselöljysäiliö. Dieselöljyä kuluu vuodessa noin 12 000 l. Tankkaus tapahtuu asfaltoidulla piha-alueella. Tankkauspaikalla ei ollut viemäröintiä eikä muita suojarakenteita. Säiliö täytetään noin joka kuudes viikko. Käytetyille öljyille ja kemikaaleille on käyttöturvallisuustiedotteet. Nummelan paalutehdas käyttää sähköenergiaa, jonka kulutusta seurataan kerran kuukaudessa koko tehtaan osalta. Tehtaalla on tehty energiaselvitys maaliskuussa 2000, ja selvityksen osoittamia säästämistoimenpiteitä on toteutettu mm. tehostamalla valujen peittämistä, pitämällä ovet suljettuna ja ottamalla valaistuksessa käyttöön hämäräkytkimet. Jätteet Nummelan paalutehtaan toiminnassa syntyy jätettä lähinnä tuotannon tarveainepakkauksista, joita ovat mm. muovi- ja pahvikääreet, maali- ja öljypurkit, tynnyrit ja kanisterit. Lisäksi tuotannosta syntyy teräs- ja betonijätettä. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja kerätään niille varattuihin paikkoihin. Tehtaalla muodostuvia ongelmajätteitä ovat jäteöljyt, kiinteä öljyjäte, akut, paristot, loiskeputket ja kemikaalit. Syntyville ongelmajätteille on oma lukittava ja allastettu varastointikontti, josta jätteet kuljetetaan Ekokem Oy:lle. Laitoksella tehdään ongel-
8 majätemäärien seurantaa ympäristöjärjestelmään liittyen. Vuosien 2000 2005 aikana ongelmajätemäärät ovat vaihdelleen 150 ja 1350 kg välillä. Vuonna 2005 ongelmajätteitä syntyi 500 kg. Tehtaan tuottama pahvi ja muovijäte pyritään kierrättämään. Pahvi ja muovijätettä syntyi vuonna 2005 yhteensä 3,5 t. Tehtaalla syntyvä sekajäte toimitetaan L&T:n toimesta Lohjalle Munkkaan kaatopaikalle. Sekajätemäärät ovat laskeneet 16,1 tonnista vuonna 2000 nykyiseen 6,77 tonniin vuonna 2005. Betonijäte koostuu jätepaaluista, hukkabetonista, betonivaluastioiden pesulietteestä ja siivousjätteestä. Betonijätettä syntyy vuodessa noin 190 240 tonnia. Tehtaan tuotannosta syntyvä kiinteä betonijäte luovutetaan viereisellä kiinteistöllä toimivalle Parma Oy:lle, joka murskaa jätteen ja käyttää sen uudelleen. Betoniastioiden pesusta syntyvä vetinen betoniliete toimitetaan kaatopaikalle. Tuotannosta syntyvä teräsromu toimitetaan Kuusankoski Oy:lle Karjaalle. Liikenne Tehtaan toimintaan liittyvät kuljetukset saapuvat ja lähtevät melko vähäliikenteisen Hiidenmäentien kautta. Tehdas sijaitsee tien välittömässä läheisyydessä. Tehtaalle tuodaan betoniautolla betonia noin 30 kuormaa päivässä ja valmiita tuotteita viedään alueelta pois noin 8 kuormaa päivässä. Lisäksi alueelle tuodaan terästä noin 5 kuormaa kuukaudessa ja betonin valumuoteissa käytettävää öljyä noin kerran kuukaudessa. Jätekuljetuksia on pahvin, sekajätteen, lokajätteen ja betonijätteen osalta noin kerran kuukaudessa kutakin jätelajia. Lisäksi terästä kuljettava traktori on ajossa päivittäin koko päivän. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin. Tehtaan käyttämä lämmin ja kylmä vesi johdetaan Parma Oy:n kautta. Lämmin vesi tulee ainoastaan osalle muotistoa. Veden kulutusta ei ole mitattu. Kiinteistöä ei ole liitetty Vihdin kunnan jätevesiverkkoon. Laitoksen saniteettijätevedet ohjataan umpisäiliöön, joka tyhjennetään noin kerran kuukaudessa. Paalujen valmistuksessa käytettyjen koneiden pesuvedet kerääntyvät valmistuslinjalla sijaitseviin pesualtaisiin. Altaat ovat toiminnanharjoittajan mukaan tiiviit ja niihin päätyvä vesi pääasiassa haihtuu. Altaisiin kertyvä vetinen betonisakka toimitetaan kaatopaikalle. Kesäaikaan paaluja kastellaan valun jälkeen halkeilun estämiseksi. Toiminnanharjoittajan mukaan sadevedet, muottien kasteluvedet ja muu tuotteisiin sitoutumaton vesi pääasiassa haihtuu, mutta lisäksi sitä imeytyy maaperään. Muotit ovat päistään avoimia ja lisäksi muoteissa on kolmen metrin välein veden poistumista varten reikä.
9 Tuotantorakennuksen välittömästä läheisyydestä sadevedet johdetaan saostuskaivojen kautta avo-ojaan. Tuotantorakennuksen ympäristöä lukuun ottamatta muun pihaalueen kasteluvedet sekä sadevedet imeytyvät maaperään. Päästöt maaperään Laitosalue on pääosin asfaltoitu. Luvan hakijan mukaan noin puolet laitosalueesta kestopäällystettiin 1980-luvun lopulla ja kestopäällystystä laajennettiin vuonna 1999. Tällä hetkellä hallin lähialueet ja ajoneuvoilla liikennöitävä osuus tontista ovat kestopäällystettyjä. Paalujen valu tapahtuu ulkona olevassa paalumuotistossa. Ennen valua muotisto öljytään, jonka jälkeen massa levitetään muotistoon. Muotisto ei ole vedenpitävä vaan vesi ja muottiöljy pääsevät valumaan maaperään muottien päistä. Lisäksi muoteissa on reikiä kolmen metrin välein veden poistumista varten. Paalumuotistoon levitettävä öljy on kasviöljypohjainen ja biohajoava. Toiminnanharjoittajan mukaan biohajoavasta öljystä hajoaa kuukauden kuluessa maaperään joutumisesta noin 80 %. Aikaisemmin muotistossa käytettiin mineraaliöljyjä. Nummelan paalutehtaan alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 1998, 2003, 2006 ja 2007. Paalumuotiston maaperässä on todettu lievästi ja voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta on alueen keskiosassa ja itäpäädyssä pesupaikkojen alueella tai niiden läheisyydessä. Lievästi pilaantunutta maa-ainesta esiintyy muotiston länsipäädyssä ja muottialueen reunoilla. Paalujen varastoalueella havaittiin lievästi öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Tankkauspisteen ja vanhan öljysäiliön alueella todettiin voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi betonitäyttöalueella havaittiin öljyhiilivetyjä ja vanadiinia 2,5 3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Uudenmaan ympäristökeskus jatkaa pilaantuneen maaperän kunnostustarpeen selvittelyä. Päästöt ilmaan Sisäilmaan haihtuvat haitalliset aineet syntyvät toiminnanharjoittajan mukaan lähinnä ruiskumaalauksesta. Maalaamo on eristetty muusta tilasta ja sinne on asennettu imurit. Hitsauskaasut on todettu hallin haitallisimmiksi ilman saastuttajiksi (ilmanlaadun haitallisuus on 26 % haitallisen määrittelystä). Sisäilmassa pölyä on toiminnanharjoittajan mukaan alle 2 mg/m 3. Piha-alueella ilmaan pääsee normaalin liikenteen pakokaasuista aiheutuvia päästöjä. Lisäksi liikenteestä ja pihan harjauksesta nousee kuivalla säällä ilmaan sementti- ja hiekkapölyä. Kesäisin ajoväyliä kastellaan pölyämisen estämiseksi. Tehtaan piha-alue on pääosin asfaltoitu eikä toiminnasta luvan hakijan mukaan aiheudu merkittävää pölyhaittaa ympäristölle.
10 Melu ja tärinä Luvan hakijan mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva ääni ei ylitä 55 db lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella. Lähin asutus sijaitsee Hiidenmäentien vastakkaisella puolella. Tehtaan toiminnan meluavimmat työvaiheet tapahtuvat sisätiloissa. Sisällä hallissa melutaso ylittää 85 db (A) ja työntekijöitä kehotetaan käyttämään kuulosuojaimia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittajan mukaan suurin uhka maaperän saastumiselle ovat tehdasalueella käytettävät öljyt, voiteluaineet ja muut kemikaalit, jotka voivat päästä maaperään poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma, jota päivitetään kahden vuoden välein. Viimeisin päivitys on tehty 13.4.2006. Tehtaan koneiden ja laitteiden kunnossapitoa varten on laadittu ennakkohuoltosuunnitelmat ja konekohtaiset konekortit, joihin huollot ja korjaustyöt kirjataan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 13.6.2006, 26.6.2006, 28.6.2006, 27.10.2006, 3.11.2006, 28.12.2006, 2.8.2007, 20.8.2007, 24.9.2008 ja 4.11.2008 sekä tarkastuksen yhteydessä 13.6.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Vihdin kunnan ilmoitustaululla 25.8.2006 25.9.2006 ja Luoteis-Uusimaa -lehdessä 25.8.2006 (YsL 38 mom 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YsL 38 mom 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus 13.6.2006. Lupapäätösluonnoksesta on pidetty neuvottelu luvan hakijan kanssa 27.11.2008. Neuvottelusta ei tehty pöytäkirjaa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta.
11 Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan 12.10.2006 seuraavaa: Vihdin vesihuoltolaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat yhteistyössä selvitelleet Nummenkylä - Nummelanharjun vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen pohjavesiolosuhteita. Näiden tutkimusten perusteella Abetoni Oy:n tehdasalue sijaitsee laajan ja syvän kalliopainanteen alueella, joka muodostaa yhden tärkeimmistä Nummenkylä - Nummelanharjun pohjavesivarastoista. Tällä hetkellä kyseisen heikkousvyöhykkeen pohjavesivaroja ei hyödynnetä yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta kyseiset vesivarat ovat merkittävä tulevaisuuden reservi, koska Vihdin nykyisistä vedenottamoista saatava vesi on jo lähes kokonaan käytössä. Ympäristökeskuksen mielestä teräsbetonipaalujen valmistus nykyisenkaltaisessa muotistossa ja pesuvesien maahan imeytyminen aiheuttavat alueen maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Myös öljyjen ja polttoaineiden käsittelystä ja jakelusta osittain suojaamattomalla alustalla voi aiheutua päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Ympäristökeskuksen mielestä prosessijätevedet tulee johtaa pohjaveden pilaantumisriskin takia mahdollisimman nopeasti kunnan viemäriin. Seuraavassa on lueteltu muutamia suojatoimenpiteitä, joilla maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa voidaan nyt puheena olevassa tapauksessa vähentää: teräsbetonin valmistusmuotisto ja muut valmistuksessa käytettävät laitteet on varustettava nestetiivein suojarakentein siten, ettei niistä pääse valumaan maaperään tai pohjaveteen haitallisia aineita kuten öljyä. öljyputkistot tulisi asentaa suojakaukaloon, jotta mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti maanpäälliset polttoainesäiliöt olisi varustettava säiliökohtaisilla 100 % suojaaltailla. Suoja-altaiden tulee olla materiaaliltaan nestetiiviitä ja sellaiset, ettei sadevesi pääse allastilaan. Myös jäteöljysäiliöiden suoja-altaiden tulee olla nestetiiviitä. maanpäälliset polttoainesäiliöt on tarvittaessa suojattava törmäysestein säiliöautosta täytettävissä varastosäiliöissä tulee olla ylitäytön estävät suojalaitteet vaarallisia aineita kuljettavan säiliöauton purkupaikan ja koneiden tankkauspaikan tulee olla nestetiivis ja siten muotoiltu, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Sellaiset laitosalueella muodostuvat hule- ja muut vastaavat vedet, joihin saattaa joutua öljyä, on lisäksi johdettava öljynerottimeen ennen kyseisten vesien johtamista maastoon. Öljynerottimen jälkeen tulee asentaa sulkuventtiili. Sadevesiviemärin purkupaikka tulee tarkistaa. kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tulee tapahtua sellaisella alueella, jossa on tiivis alusta ja astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen kemikaali- ja öljyvarastojen lattian tulisi olla näitä aineita kestävällä pinnoitteella päällystettyjä ja oviaukot korotetuilla kynnyksillä tai tiiviillä ritiläkourulla varustettuja öljy- ja kemikaalivarastoissa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja Laitoksen on noudatettava sijaintinsa takia toiminnassaan erityistä huolellisuutta. Hakija tulee velvoittaa tarkkailemaan toimintansa eri vaiheita sekä toiminnan vaikutuksia
12 ainakin maaperään ja pohjaveteen. Tarkkailupisteiden sijaintiin ja määrään vaikuttaa se, minkälaisia tietoja tehtäväksi esitetyt selvitykset antavat alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista. Tarkkailutulokset ja selvitykset on toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu hallintolain mukaisesti tilaisuus vastineen antamiseen. Toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan 31.10.2006 mm. seuraavaa: Nummelan paalutehtaalla on käytössä sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2004. Jatkuvan parantamisen periaatteella olemme kehittäneet prosessia, minkä avulla olemme vähentäneet haitallisia ympäristövaikutuksia seuraavin keinoin: - tuotantokoneissa on käytetty bioöljyä vuodesta 2000 ja vastaavasti muottiöljynä on käytetty ympäristöystävällisempää kasviöljyä mineraaliöljyn sijaan vuodesta 1998/1999 - tehtaalla on seurattu vuodesta 1998 pohjaveden mineraaliöljypitoisuutta. Seurantataajuus on kerran vuodessa ja tulokset on ilmoitettu kunnan ympäristöviranomaiselle - maa-alue on pinnoitettu - huolellinen työskentelytapa Tekninen toteutus Käytössä oleva muottitekniikka on yleisin ja käyttökelpoisin menetelmä. Valmistuskoneet puhdistetaan siihen tarkoitetussa paikassa, joka sijaitsee muottilinjalla. Puhdistuspaikka on tiivis teräksinen/betoninen kaukalo, josta kovettunut betoni siirretään ylimääräisen betonin läjitysalueelle, josta se murskataan hyötykäyttöön. Murskebetonin Parma Oy kierrättää oman tuotantonsa raaka-aineena. Taloudellisuus Paalumuotiston poistaminen ja nestetiiviin suojarakenteen tekeminen ovat merkittäviä investointeja. Tehtaan toiminnan jatkuvuus vaarantuu oleellisesti, jos edellä mainittujen asioiden tekeminen täytyy tehdä kerralla valmiiksi menetelmällä. Parannustyöt olisi tehtävä vaiheittain muottienvaihtojen yhteydessä, mikä kestää yhteensä 10 12 vuotta. Tuotantorakennuksessa ei ole öljyputkistoja. Maanpäällisen polttoainesäiliön (1 kpl) mahdollista poistamista selvitetään. Selvitetään öljynerotuskaivon tekemistä olemassa olevaan sadevesiputkistojärjestelmään, joka kiertää hallirakennuksen ympäri. Kuljetusasioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien siirto tapahtuu asfaltoidulla alueella. Tehtaan pelastussuunnitelmassa on kuvattu, miten toimitaan mahdollisen onnettomuuden sattuessa.
13 Kemikaalivaraston lattia on pinnoitettu. Öljy- ja kemikaalivarastoissa ei ole viemäriin johtavia lattiakaivoja. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Vihdin kunnan ympäristölupaviranomaisena ympäristölautakunta on tutkinut hakemuksen ja päättää myöntää Rudus Betonituote Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betonituotetehtaan toiminnalle Vihdin kunnan Nummenkylän kylässä tilalla Abetoni Rn:o 4:1. Lupa myönnetään toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi jäljempänä mainituin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on huomioitu alla olevista lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt ilmaan (YsL 42, YsL 43, NaapL 17 ) 1.1 Laitosta tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen toiminnasta ei aiheudu paikallista ilman pilaantumista. Laitosta tulee hoitaa niin, ettei sen toiminta aiheuta pölyhaittoja ja ettei laitoksen öljysäiliöistä aiheudu hajuhaittoja. Tarvittaessa laitoksen aiheuttama hiukkaspitoisuus lähiympäristössä tulee mitata. 2. Melu (YsL 42 ja 43, NaapL 17, VNp 993/1992). 2.1 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttitasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttitasoa 50 db (L Aeq ). Melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on tarvittaessa selvitettävä mittauksin. 2.2 Laitos saa olla toiminnassa arkipäivisin (ma - pe) klo 06-16. Laitoksen toiminta voidaan aloittaa kesäisin klo 04 enintään 20 päivänä vuodessa silloin, kun se on laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa aikaistettujen työpäivien lukumäärästä. 3. Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin ( YsL 7 ja 8, YsL 42, YsL 43 ). 3.1 Polttoaineita, öljyjä ja kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu vaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille.
14 3.2 Paalumuotisto ja siihen liittyvät pesualtaat eivät saa aiheuttaa maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittaja voi halutessaan esittää selvityksen siitä, että kasviöljypohjainen muottiöljy ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai pitkäaikaista maaperän tuhriintumista. Selvityksessä on pystyttävä osoittamaan, että muottiöljyn hajoamisnopeus on riittävä, jotta öljyä, sen ainesosia tai sen mahdollisia ympäristölle haitallisia hajoamistuotteita ei kerry maaperään eikä kulkeudu syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen. Lisäksi selvityksessä on esitettävä arvio siitä, missä ajassa öljy kaikkine komponentteineen ja havaittavine hajoamistuotteineen poistuu maaperästä toiminnan päätyttyä. Selvitys on toimitettava Vihdin ympäristövalvontaan 1,5 vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Tarvittaessa Vihdin ympäristölautakunta tekee erillisen päätöksen selvityksen riittävyydestä. Mikäli toiminnanharjoittaja ei pysty hyväksyttävästi osoittamaan, ettei kasviöljypohjainen muottiöljy aiheuta maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, tulee paalumuotisto pesualtaineen rakentaa nestetiiviiksi. Muotistoon ja pesualtaisiin kertyvät pesuvedet, kasteluvedet ja sadevedet on ohjattava riittävän kokoiseksi mitoitettujen ja riittävän tehokkaiden hiekanerottimien ja öljynerottimien kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävällä öljytilan pinnan mittauksella. Paalumuotiston kunnostaminen voidaan suorittaa vaiheittain. Perustellut suunnitelmat paalumuotiston vesien johtamisesta toteutettavine rakenteineen, toteuttamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden kuluessa siitä, kun yllämainitut kasviöljyn hajoamisnopeuteen liittyvät selvitykset on katsottu riittämättömiksi. Mikäli toiminnanharjoittaja ei tee tutkimuksia kasviöljyn hajoamisesta, on paalumuotiston kunnostussuunnitelmat toimitettava kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Vihdin ympäristölautakunta tekee tarvittaessa paalumuotiston kunnostussuunnitelmasta erillisen päätöksen. 3.3 Paalumuotistoa tai pesualtaita uusittaessa tai laajennettaessa on muotisto rakennettava nestetiiviiksi. Alueelle kertyvät pesuvedet, kasteluvedet ja/tai sadevedet ohjattava riittävän kokoiseksi mitoitettujen ja riittävän tehokkaiden hiekanerottimien ja öljynerottimien kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävällä öljytilan pinnan mittauksella. Paalumuotiston uusimis- ja/tai laajennussuunnitelmat on toimitettava Vihdin ympäristövalvontaan hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Paalumuotiston, tankkauspisteen tai muun pilaantuneeksi epäillyn maa-alueen kaivuutöistä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Uudenmaan ympäristökeskukseen ja mahdollisesti pilaantuneen maaperän suhteen toimittava ympäristökeskuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli paalumuotisto on purettava ja uusittava mahdollisten maaperän puhdistustöiden vuoksi, on uusi muotisto rakennettava nestetiiviiksi ja varustettava öljyn- ja hiekanerottimilla aiemmin tässä lupaehdossa ilmenevällä tavalla. 3.4 Dieselöljy tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että säiliö on sijoitettu katokselliseen, reunukselliseen ja nestetiiviiseen suoja-altaaseen. Suoja-altaan
15 on oltava tilavuudeltaan vähintään 1,1 kertainen säiliön tilavuuteen nähden. Öljysäiliön täyttöputken pää tulisi asentaa täyttökaukaloon, jonka tilavuus on 1,5 kertaa säiliöauton letkun tilavuus. Dieselöljysäiliön täyttöpaikan ja kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen ja kemikaalien lastauspaikkojen alustojen tulee olla tiiviitä siten, että astioiden mahdollisesti rikkoutuessa aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Dieselöljysäiliössä tulee olla asianmukaiset valvonta- ja hälytyslaitteet kuten ylitäytön- ja lapon estolaite. 3.5 Polttonesteiden jakelualue on rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä. Jakelualue tulee pinnoittaa kulutusta kestävällä, tasaisella ja helposti puhtaana pidettävällä kestopinnoitteella, ja se tulee varustaa kahdella tiivistyskerroksella. Tiivistyskerroksena voi toimia esimerkiksi kestopinnoitteena käytetty materiaali, mikäli se on tiivis ja kestää öljytuotteiden liuottavaa vaikutusta. Toisena tiivistyskerroksena voi toimia alusrakenteeseen asennettu muovikalvo. Vuodot maaperään jakelulaitteiden korokkeiden alta on estettävä. Jakelualueen tulee ulottua vähintään 3 m:n etäisyydelle jakelulaitteista. Jakelualueen pintavedet tulee viemäröidä erikseen muusta piha-alueesta. Pintavesien johtaminen jakelualueelta viemäröintiin tulee järjestää kallistuksin tai reunusten avulla. Alueen kaadot on järjestettävä siten, ettei sille kerry sadevesiä muualta kuin täyttöja tyhjennyspaikalta ja sen läheisyydestä. Täyttöpaikka tulee rakentaa siten, että mahdollisen vuodon sattuessa, öljy saadaan kerätyksi talteen. Jakelualueelle kertyvät pintavedet sekä tiivistyskerrokseen kertyvä neste tulee johtaa hiekan- ja öljynerottimen kautta tai vedet on johdettava umpisäiliöön. Öljynerotin on varustettava hälyttävällä öljytilan pinnan mittauksella. Öljynerotuskaivon jälkeen on asennettava sulkuventtiili- ja tarkkailukaivo. Tankkauspiste tulee kunnostaa tämän määräyksen mukaiselle tasolle 31.12.2009 mennessä. Suunnitelma tankkauspisteen kunnostamiseksi on toimitettava Vihdin ympäristövalvontaan hyväksyttäväksi 30.6.2009 mennessä. Mikäli toiminnanharjoittaja luopuu tankkauspisteen käytöstä, on asiasta ilmoitettava kirjallisesti lupaviranomaiselle. 3.6 Sisätiloissa säilytettävät kemikaalit ja öljyt tulee säilyttää varastossa, jossa on tiivis ja näitä aineita kestävällä pinnoitteella päällystetty lattia ja joka on varustettu kynnyksin, ritiläkouruin tai lattiakaadoin tai kemikaalit ja öljyt säilytetään kaksoisvaipallisessa säiliössä tai erillisessä suoja-altaassa, jonka tilavuus on vähintään sama kuin suojaaltaaseen sijoitettujen kemikaalisäiliöiden yhteistilavuus. Kemikaalivarastossa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja. Suoja-altaat on pidettävä puhtaina ja kuivina. Suoja-altaisiin mahdollisesti joutuneet kemikaalit ja öljyt on välittömästi puhdistettava altaista. 3.7 Kemikaalien ja öljyjen käyttökohteissa lattian tulee olla tiivis ja vahinkotilanteissa vuotojen pääsy maaperään tai viemäriin tulee estää. Mikäli lattiakaivot ovat välttämättömiä toiminnan kannalta, tulee ne varustaa sulkuventtiilillä. Sulkuventtiili on pidettä-
16 vä normaalisti suljettuina, ja se on avattava vasta kun on varmistettu, ettei kaivoon ole päässyt kemikaalia tai öljyä. 3.8 Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden päällä tulee olla maininta siitä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalisäiliöt ja suoja-altaat on sijoitettava siten, että niiden kunto voidaan todeta esteettömästi, ja mahdolliset vuodot havaita nopeasti. Säiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. 3.9. Pesualtaiden, lattiakaivojen, viemäreiden, sulkuventtiilien ja tarkastuskaivojen sekä niiden liitosten tiiviys tulee tarkistaa vuoden 2009 loppuun mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa vuosiraportin yhteydessä ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle tiedoksi. 3.10 Polttonestesäiliöt putkivetoineen, suojarakenteineen ja hälytyslaitteineen tulee tarkastaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran viidessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa välittömästi paloviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan on säännöllisesti itse tarkkailtava öljy- ja kemikaalisäiliöidensäiliöiden ja niiden suojarakenteiden kuntoa sekä testattava valvonta- ja hälytyslaitteiden toiminta vähintään kerran vuodessa. Kopiot viimeisimmistä öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjoista on toimitettava lupaa valvovalle viranomaiselle 31.3.2009 mennessä. Uudella polttonestesäiliöllä ensimmäinen tarkastus on suoritettava viimeistään silloin kun säiliön käyttöönotosta on kulunut kymmenen vuotta. 3.11 Piha-alueella ei saa käyttää pölyämisen tai liukkauden estoon suolaa tai muita sellaisia aineita, jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. 3.12. Liikennöintialueiden, joilla käsitellään nesteitä sekä kemikaalien, raakaaineiden, polttoaineiden ja jätteiden käsittelyalueilla tulee olla tiivis alusta ja sellainen muotoilu, että mahdollisten onnettomuuksien tai häiriöiden yhteydessä aiheutuneet nestevuodot voidaan kerätä talteen. 4. Jätteet ja niiden käsittely (JL 51, VNp 659/1996, YsL 45, YsL 78, NaapL 17 ) 4.1 Laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet tulee varastoida siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa. 4.2 Laitoksen toiminnasta syntyneistä ongelmajätteistä (jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljyiset trasselit, akut ynnä muut vastaavat) niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja eteenpäin toimittamisesta (kuljetusajankohdat, kuljettajat ja käsittelypaikat) on pidettävä kirjanpitoa. 4.3 Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteenä käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteitä luovutettaessa on laadittava asianmukainen siirtoasiakirja. Yhteenveto eteenpäin käsiteltäväksi toimitetuista ongelmajätteistä kuljettajineen ja toimitusosoitteineen on kunkin vuoden osalta toimitettava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle aina seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
17 4.4. Toiminnassa syntyvää jätebetonia saa luovuttaa vain jätelain 15 :n 1 momentissa tarkoitetulle vastaanottajalle. Mikäli toiminnanharjoittaja luovuttaa jätebetonia hyötykäyttöön Valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa tarkoitetulla tavalla, ja toiminnanharjoittaja on määrittänyt betonijätteen haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden asetuksen liitteessä 2 kuvatulla tavalla, tulee toiminnanharjoittajan lähettää kopio analyysituloksista ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle vuosiraportin yhteydessä. 4.5 Toiminnassa syntyvää betonilietettä ei saa varastoida muualla kuin kuivatukseen käytettävässä nestetiiviissä pesualtaassa tai muussa tarkoitusta varten varatussa nestetiiviissä säilytyspaikassa. Kertynyt liete on toimitettava säännöllisesti pois alueelta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Mikäli jätebetonia rouhitaan tai muuten käsitellään kuljetuksen helpottamiseksi, tulee jätebetonin käsittelyn tapahtua siten, ettei hienojakoista betonijauhetta pääse hallitsemattomasti maaperään tai pintavesiin. 5. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YsL 43, 62, 76 ) 5.1 Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai kemikaali/öljyvuodoista on ilmoitettava viipymättä ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. Kemikaali/öljyvuodosta on ilmoitettava myös paloviranomaiselle. 5.2 Öljy- ja kemikaalivuotojen varalle on laitoksella ja kuljetuskalustossa oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. 5.3 Mikäli laitoksen toiminta aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristössä, tulee laitoksen ryhtyä välittömästi toimiin haittojen poistamiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on laitoksen toiminta pysäytettävä välittömästi. 6. Muiden ympäristöhaittojen estäminen (YsL 42 ja 43, NaapL 17 ) 6.1 Kiinteistöllä harjoitettava toiminta on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly- ja hajuhaittoja tai muita haittoja ympäristöön. Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuu merkittäviä haittoja ympäristölle, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. 7. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lopettaminen (YsL 43, 81 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen lupaviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukseen. Toiminnan lopettamisen jälkeen on toimintaan liittyneet laitteet poistettava kiinteistöltä. Lupaviranomainen voi antaa tarvittaessa erillisiä määräyksiä lopettamisen jälkeisistä toimista. Maaperän pilaantuneisuuden suhteen on toimittava Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti.
18 8. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi (JL 51, YSL 45, YSL 46 ) 8.1 Laitoksen toiminnan vaikutusta pohjaveteen tulee tarkkailla vähintään neljästä pohjavesiputkesta, joista ainakin yksi on pohjavedenvirtaussuunnassa toiminnan yläpuolella ja ainakin kolme havaintopistettä on riskikohteiden läheisyydessä siten, että pohjavesi virtaa riskikohteelta havaintopisteelle päin. Pohjavesitarkkailusta on laadittava tarkkailusuunnitelma, josta ilmenevät suunnitellut havaintopisteiden paikat ja asiantuntijan esitys tarkkailtavista haitta-aineista. Lisäksi suunnitelmassa on otettava kantaa pohjaveden virtaussuunnassa laitoksen alapuolella sijaitsevien talousvesikaivojen tarkkailutarpeeseen. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Vihdin ympäristövalvonnan hyväksyttäväksi 1.5.2009 mennessä. Vesinäytteistä tulisi tutkia kaksi kertaa vuodessa ainakin ph, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, kokonaishiilivetypitoisuus, kromi, kadmium, kupari, lyijy ja sulfaatti. Näytteiden otto ja analysointi tulee tehdä asianmukaisia menetelmiä käyttäen. Näytteenottotulokset on toimitettava Vihdin ympäristövalvontaan ja Uudenmaan ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa näytteiden valmistumisesta. Tulosraportissa on kuvattava pohjaveden näytteenottomenetelmä tarkasti ja toimitettava pohjaveden havaintoputkien ns. putkikortit. Putkista on esitettävä sijainti koordinaatteineen, ja ne on vaaitettava. Tulosraportissa tulee olla graafinen esitys analysoitujen pitoisuuksien vaihtelusta koko pohjaveden tarkkailun ajalta, ja tulosraportissa tulee verrata analysoituja pitoisuuksia talousveden vastaaviin ohjearvoihin ja aikaisemmin havaittuihin pitoisuuksiin. Mikäli pohjavedessä esiintyy haitallisia aineita tai poikkeavia pitoisuuksia, tulee asiasta välittömästi ilmoittaa lupaviranomaiselle. Tulosraportissa tulee esittää arvio siitä, mistä haitta-aineet ovat peräisin sekä arvio haitta-aineen aiheuttamasta riskistä. Mikäli joistain putkista ei pystytä saamaan edustavaa pohjavesinäytettä, tulee raportissa olla arvio ongelman syystä, pysyvyydestä ja mahdollisesta havaintoputken uusimistarpeesta. Pohjavesitarkkailusta tulee laatia viiden vuoden välein yhteenvetoraportti, jossa arvioidaan tarkkailun riittävyyttä ja esitetään johtopäätökset toiminnan vaikutuksesta pohjaveteen. Ensimmäinen yhteenvetoraportti tulee laatia vuonna 2014. Ympäristönsuojeluviranomainen päättää tulosten perusteella tarvittaessa erikseen pohjaveden tarkkailun muutoksista. 8.2 Laitoksen toiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: - Laitoksen tuotantotiedot (t/a) ja käyntiajat sekä normaalia työaikaa varhaisemmin aloitettujen työpäivien lukumäärä - Raaka-aineiden, polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot (t/a) - Laitoksella syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat ja/tai hyötykäyttö sekä mahdolliset betonijätteen liukoisuustestien tulokset - Yhteenveto pohjavesitarkkailun tuloksista
19 Raportissa on esitettävä myös vertailu aiempien vuosien tuloksiin. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot päästöjen tarkkailusta sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (tapahtuma-aika, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet). 8.3 Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä mm. edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan myös laitoksen toiminnasta syntyneet jätteet, niiden alkuperä, laatu ja määrä sekä varastointi ja toimittaminen (kuljetusajankohdat, kuljettajat ja käsittelypaikat). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä lupaa valvovalle viranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Vihdin kunnan ympäristölautakunta katsoo, että annetut lupamääräykset ja toiminnanharjoittajan esittämät ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ympäristöluvan myöntämiselle asetetut vaatimukset sekä jätelain vaatimukset jätteiden ja jätehuollon osalta. Luvan myöntämisen edellytykset Vihdin kunnan ympäristölautakunta katsoo, ettei suunnitellusta toiminnasta asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Laitoksen toiminnan ei katsota lupamääräyksin täydennettynä aiheuttavan naapureille naapuruussuhdelain 17 :n mukaista pysyväistä kohtuutonta rasitusta (Määräykset 1, 2, 4.1, 6)
20 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. (Määräys 2.1) Lupamääräyksessä 2.2. on sallittu toiminnan aloittaminen kesäaikaan kello 04 aamulla enintään 20 päivänä vuodessa. Varhaisempi aloitusaika on välttämätöntä laitoksen toiminnalle mahdollisten hellejaksojen aikana. Polttoöljyn, muiden öljyjen ja kemikaalien joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Määräykset 3, 4.1 ja 4.5 ovat tarpeen polttoaineista, kemikaaleista, öljyistä ja jätteistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. (Määräykset 3, 4.1 ja 4.5) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). (Määräykset 3, 4.1 ja 4.5) Lupamääräyksessä 3.2 on annettu määräyksiä paalumuotiston ja sen yhteydessä sijaitsevien pesualtaiden ympäristöhaittojen ehkäisemisestä. Paalumuotistossa käytetään vuosittain huomattavia määriä biohajoavaa kasvipohjaista öljyä. Ennen vuotta 1998 muottiöljynä on käytetty mineraalipohjaista öljyä. Paalumuotit ovat päistään avoimia, niissä on säännöllisin välein reikiä nesteen poistumista varten eivätkä pesualtaat ole nestetiiviitä. Tämän seurauksena paalumuotiston alueen maaperä on pilaantunut ja myös pohjavedessä on muutaman kerran havaittu öljyä. Pilaantuneisuustutkimuksissa ei ole pystytty luotettavasti todentamaan, että kaikki maaperän öljyhiilivetypitoisuudet ovat peräisin ajalta, jolloin alueella vielä käytettiin mineraaliöljyä. Toiminnanharjoittajan mukaan nykyinen kasvipohjainen öljy ei aiheuta maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, koska öljy pääsääntöisesti hajoaa 28 vuorokauden kuluessa. Toiminnanharjoittajan mukaan alueen rakentaminen nestetiiviiksi tulisi kohtuuttoman kalliiksi ja rakenteiden toteuttaminen olisi erittäin vaikeaa, koska paalumuotisto on hyvin laaja ja koko tehtaan tuotanto pitäisi pysäyttää useiksi kuukausiksi. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt lupahakemustaan öljyn valmistajan lausunnolla ja tuotteen hajoamisnopeutta käsittelevällä tuoteselosteella. Muottiöljyn valmistajan mukaan öljystä hajoaa 28 vuorokauden kuluessa hiilidioksidiksi ja vedeksi noin 80 %.