Tuukka Tammi tuukka.tammi@stakes.fi Huumepolitiikan valta * Vallan käyttäjistä ja kohteista huumausainepolitiikassa
Tuukka Tammi (2007) Medicalising Prohibition - harm reduction in Finnish and international drug policy. Research reports 160. STAKES: Helsinki. * * Tammi, Tuukka (2002). Onko Suomen huumepolitiikka muuttunut? Kirjassa Kaukonen & Hakkarainen (toim.) Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. Gaudeamus 2002. Tammi, Tuukka (2004): Harm reduction school of thought: three fractions. Contemporary Drug Problems Vol. 31, no 3, pp. 381-399. Tammi, Tuukka (2005): Discipline or contain? The struggle over the concept of harm reduction in the 1997 Drug Policy Committee in Finland. International Journal of Drug Policy, Vol. 16, Issue 6, pp. 384-392. Tammi, Tuukka (2005): Diffusion of public health views on drug policy: The case of needleexchange in Finland. In: Hoikkala, T., Hakkarainen, P. & Laine, S. (toim.): Beyond Health Literacy - Youth Cultures, Prevention and Policy. Finnish Youth Research Network, publications 52 & Stakes. Helsinki. Tammi, Tuukka (2006) Who is the expert? Patient groups and Finnish substitution treatment policy. In: Anker et al. (toim.) Drug Users and Spaces for Legitimate Action. NAD publication 49.
Huumepolitiikasta globaalisti: asiat suhteisiinsa Huumekieltolakia noudattavien maiden osuus maailmassa? 25%, 50%, 75% vai 100%? Kv. kontrollin tiivistyminen 1900-luvun alusta lähtien: YK-sopimukset: 1961, 1971, 1988 Poikkeuksellinen konsensus kv. politiikassa "A Drug Free World - We Can Do it!" (UN general Assembly Special Session on Drugs, 1998) => Ei edistystä 10 vuodessa Kieltolakien välillä kuitenkin merkittäviä sisällöllisiä eroja
Huumekieltolaki jatkumona: raskaasti kriminalisoidusta dekriminalisoituun - Erot repression, hoidon, prevention ja sosiaalisen inkluusion kokonaispainoarvossa. LÄNTINEN JAKOLINJA - 'War on Drugs' vs. 'War on Harm' ("Hollanti vs. USA") GLOBAALIT JAKOLINJAT: - Tuottajamaat ('etelä') vs. kuluttajamaat ('pohjoinen') - kohtuullisen kontrollin maat ('länsi') vs. julmat maat ('itä')
Kohtuullisen kontrollin maat Useimmissa länsimaissa nykyään "kaksi raidetta" (tai yhteiskunnan "kaksi kättä", isällinen ja äidillinen) Sosiaali- ja terveysnäkökulma keskeinen, mutta lisäksi käyttäjäkontrolli pikemmin lisääntyy kuin vähenee Joitakin poikkeuksia, joissa joko depenalisaatio tai dekriminalisaatio (legalisaatiota ei missään)
34 countries have legislation applying the death penalty for drugrelated offences (22 in 1985) The majority in the Middle East, North Africa and the Asia Pacific regions. In some countries, drug offences can carry a mandatory sentence of death. In recent years executions for drug offences in China, Egypt, Indonesia, Kuwait, Malaysia, Saudi Arabia, Singapore, Thailand and Vietnam. Julmat maat
Suomen huumepolitiikan kolme määrittelyvaihetta
Suomen huumepolitiikka: yhdeltä raiteelta kahdelle Huumepoliittinen kriisi Suomessa n. 1995- Yhteiskunnallinen mobilisaatio, agenda setting "Haittojen vähentäminen" kiistelyn aiheena
Vuosi 1995 Raide 1: (Käyttäjä)kontrolli Raide 2: Haittojen vähentäminen Noin viisi henkeä korvaushoidossa. 1997 2000 2001 2002 2003 2004 Huumausainestrategia 1997 korostaa huumeidenkäytön kokonaiskieltoa ja sen poliisikontrollia. 103 yritystä huumetestaa henkilökuntaansa. 464 yritystä huumetestaa henkilökuntaansa. Huumausaineen käyttörikosuudistus. Poliisi sakottaa 3103 käyttäjää. Poliisi sakottaa 4151 käyttäjää (kasvu 33.8 %). Poliisi sakottaa 4420 käyttäjää (kasvu 6,5 %). Huumausainestrategia 1997 sallii korvaushoidot ja neulojenvaihtoohjelmat Neulojenvaihtopiste Vinkki aloittaa Helsingissä Neulojenvaihtopisteitä 12 kaupungissa (4800 asiakasta vaihtaa 564500 pistosettiä). 200 korvaushoitopotilasta. Neulojenvaihtopisteitä 22 kaupungissa (9300 asiakasta vaihtaa 1,1 miljoonaa pistosettiä). 600-700 potilasta korvaushoidossa.
Terveysneuvontapisteet 2000-2005 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Paikkakunnat, joissa terveysneuvontaa 12 18 22 24 24 n. 30 Asiakkaat 4 800 8400 9 300 9 300 10400 11 800 Käynnit 32 900 44 500 55 300 70 600 83 400 80 500 vaihdetut ruiskut ja neulat 564 500 950 500 1,1 milj. 1,4 milj. 1,8 milj. 1,9 milj. Vrt. apteekkien kautta myydyt ruiskut ja neulat: 2000 2001 2002 2003 2004 2005 500 000 419 000 470 000 486 000 462 000 620 000 600 000
Haittojen vähentäminen: uusi huumepoliittinen paradigma? Opiaattien historiaa: sumerilaiset, Ebers-papyrus, Paracelcus, 1800- luvun ihmelääkkeen lupaus, massatuotanto, injisointi 1850-, suosio Suomessa. Haittojen vähentäminen nykykäsitteenä ja liikkeenä huumepolitiikkaan 1980-luvulta. Korvaushoidolla sen sijaan siis jo yli satavuotinen historia ennen tätä: UK:ssa jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, myös USA:ssa 1912-1923 klinikoita, jotka määräsivät opiaatteja ja kokaiinia addikteille: lopetettiin abstinenssiparadigman tultua hallitsevaksi. Metadoni 1960-luvulta
Historiaa 1924-26 Rolleston-komitea Iso-Britanniassa: "Kun kaikkia mahdollisia olosuhteiden sallimia keinoja on yritetty, ja kun niillä on epäonnistuttu saamaan potilas riippumattomaksi huumausaineesta, saattaa... joissain tapauksissa olla oikeutettua määrätä välttämättömäksi katsottava säännöllinen minimiannos [opiaatteja] vakavien vieroitusoireiden välttämiseksi tai tavoitteena pitää potilas sellaisessa kunnossa, että hän voi elää hyödyllistä elämää. (suom. TT)
Kasvu ja liikkeen muotoutuminen 1980-1995 Aids-epidemia 1980-luvulla: uhka valtaväestölle Laajempana huumepoliittisena ohjelmana haittojen vähentämisen alku 1980-luvulla Amsterdamissa Hollannissa ja Merseysidessa (Liverpool) Englannissa: mallit alkavat levitä kansainvälisesti. Syntyy haittojen vähentämisen professio : uudella tapaa ajatteleva intressiryhmä/-yhteisö ja sen kansainväliset foorumit (IHRA & ICDRH) Korvaushoidon ottaminen (omiminen?) osaksi liikettä
Haittojen vähentämisen vakiintuminen 1995- - Asteittainen siirtymä kohti HV-käytäntöjä ja -politiikkaa useissa maissa (Eurooppa, Australia, Kanada ) - HV:n hyväksyminen kv. foorumeilla: UNGASS 1998, WHO, UNAIDS, EU, INCB. - Käytännössä siirtymä kaksiraidepolitiikkaan
Käsitteellisesti HV on epäselvä/kaiken kattava/ideologinen käsite: kuka oikeudentajuinen ihminen voisi ikinä vastustaa sitä, että vähennetään haittoja? (Nadelmann 1993) Termillä ei spesifiä sisältöä, yhteistä hyväksyttyä määritelmää -- keskeistä kuitenkin HVreformiliikkeen uusi asenne ja ajoittainen konfrontatiivisuus.
Haittojen vähentävä vs. rankaiseva kieltolaki (HR-liikkeen diskurssi) Individualismi >< Kollektivismi yksilö vapaa toimimaan, myös haitallisesti Inkluusio >< Eksluusio käyttäjä normaali yhteisön jäsen Yhteishyvä aina yksilön hyvän edellä käyttäjä poikkeava tapaus Pragmatismi >< Dogmatismi huumepolitiikan perustuttava tietoon ja tilanneharkintaan huumepolitiikka perustuu arvopäämääriin, jotka oikeuttavat keinot Emansipaatio >< Paternalismi käyttäjäkontrollia lievennettävä käyttäjiä rangaistava ja/tai heidät parannettava huumeiden käytöstä
Käytännössä kyse on Kahdesta vaikeasti tavoitettaville iv- ja/tai opiaattien käyttäjille suunnatusta työmuodosta Myös muita kehitelmiä (hv-valistus, club health, käyttöhuoneet, dekriminalisointi) on, mutta niiden merkitys käytännössä vähäinen Kärjistäen: Lääketiede korjaa omia jälkiään (injisointi, opiaatit; vrt. opiaattien historia) modernin teknologiaoptimismi ja sen umpikuja (vrt. Baumann, Beck, Sulkunen) HV legitimoi osalle käyttäjistä potilassubjektiuden/sairaan statuksen
Huumepoliittisesti (1) Huumepoliittisesti ja periaatteellisesti HV:lla on laajempi merkitys: kyse on (uudesta) asenteesta ja tavoitteenasettelusta Siirtymä herooisesta nöyrään tavoitteenasetteluun: kohteena riskit ja haitat, tavoitteet hierarkkisia, keinoina what works. Paras on hyvän vihollinen ajattelu HV:llä on kansansivistyksellinen funktio: haittojen erittely ja priorisointi suhteellistaa ja tuo tutummaksi erilaisia huumeisiin liittyviä ongelmia Medikalisaatio?
Huumepoliittisesti (2) HV poliittisesti lopulta myös pragmaattinen ja konsensushakuinen koulukunta: Kun HV-työläiset sanovat käyttäjälle, että me emme pyydä sinua lopettamaan käyttöä, ainoastaan toimimaan hieman eri tavalla (esim. käyttämään puhtaita neuloja) käytöstäsi aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, niin täsmälleen samalla tapaa HV-työläiset ovat monissa maissa sanoneet huumepoliitikoille, että me emme pyydä teitä poistamaan huumekieltolakia, ainoastaan toimimaan hieman eri tavalla (kuten sallimaan neulojenvaihdon ja korvaushoidot) kieltolain aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. (Levine, 2002 suom. TT)
Yhteenvetona huumepoliittisen vallan käyttäjistä ja kohteista 1 kriminaalikontrolli >< hoidollinen kontrolli medikaalinen >< psykosos. hoito (cure vs. care) yksilökuratiivinen >< populaatiopreventiivinen ulkoinen >< sisäinen haittakontrolli [kieltolaki >< laillistaminen]
Yhteenvetona huumepoliittisen vallan käyttäjistä ja kohteista 2 >Ei huumeiden, mutta huumeongelman normalisaatio 2000-luvun taitteessa >Huumepolitiikan kakku kasvanut: isommat siivut kaikille ongelmaprofessioille (sosiaalityö suhteellinen häviäjä) >Lääkärit & poliisit avainasemassa: (re-)medikalisaatio & stabiliteetti >Huumeiden (ongelma)käyttäjä on edelleen ennen muuta p/matriarkaalisen vallankäytön objekti - oli sitten kyse pakottavasta (rankaisu) tai suostuttelevasta (haittojen vähentäminen) vallankäytöstä.