Tuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918



Samankaltaiset tiedostot
Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

I EIS 6 artiklan soveltaminen 1

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

Sisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91

Sopimusoikeudellinen tutkimus oikeuserehdyksesta valinnanvapauden teorian nakokulmasta

SUOMEN PUNAISESSA KAARTISSA

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

I Johdanto 1. Diskurssietiikan mahdollisuudet oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä 57

Lapsi, oikeus ja osallisuus

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 200/2017 vp)

Patentti strategisena kilpailun välineenä

Tappiontasaus tuloverotuksessa

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

Suhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

Sisällys. 1. Johdanto Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Laki. valtakunnanoikeudesta [1 2 3 ]

Jaana Norio-Timonen VAKUUTUSSOPIMUSLAIN PÄÄKOHDAT

Matti Myrsky Timo Räbinä

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Oikeudenkäynnin perusteet, periaatteet ja instituutiot

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:

Sisäpiirintiedon syntyminen

Käräjäoikeuden lautamies

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON Tämän luvun tutkimuskohde Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET

1988 vp. - HE n:o 159 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

LUKIJALLE... LYHENTEET... 1 JOHDANTO... 1

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

YHDENVERTAINEN KOHTELU TYÖ- SUHTEESSA. Mika Valkonen Seppo Koskinen

Velan vanhentuminen. ALMA TALENT 2016 Helsinki

Tuomion Perusteleminen. Jyrki Virolainen Petri Martikainen

Yleistä mahdollisuuksista poiketa asianosaisen välittömästä kuulemisesta rikosasiassa

Olli Wikberg JOHDATUS KILPAILUOIKEUTEEN

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen

Sisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä

Kantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.

Käräjätuomarin menettely

SISÄLLYSLUETTELO VERRYTTELYÄ LÄHTÖVIIVALLA. Esipuhe 11

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat

Oikeusprosessien keventäminen. 1. Yleistä. Oulun syyttäjänvirasto. Lausunto /41/17. Asia: OM 8/41/2015

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

TUULA LINNA PROSESSIOIKEUDEN OPPIKIRJA

HYVÄ LIIKETOIMINTAPÄÄTÖS JA JOHDON VASTUU

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ I JOHDANTO II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000

Koulutus Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Viite: lausuntopyyntö , OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Laki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta

Oikeuksia koskeva ilmoitus

Yhdenvertaisuus työelämässä. Katja Leppänen

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Palontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut Kaupunginlakimies

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi Eduskunnan lakivaliokunnalle

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

I Johdanto Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11. II Perustaminen 13

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

Transkriptio:

J u k k a Siro Tuomiovalta kansalle Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian luentosalissa III, lauantaina 9.1.2010 klo 10. WlTH AN ENGLISH SlJMMARY SUOMALAINEN LAKIMIESYHDISTYS HELSINKI

Sisällys ESIPUHE SISÄLLYS LÄHTEET LYHENTEET V VII XV XXXffl 1 JOHDANTO 1 1.1 Järjestelmän heikkous vai sen kunniakkain aikaansaannos?.. 1 1.2 Tutkimuskohde ja tutkimuskysymys 2 1.3 Aikaisempi tutkimus 5 1.4 Tutkimuksen lähdeaineisto 7 1.4.1 Tutkimuskirjallisuus 7 1.4.2 Alkuperäislähteet 10 1.4.2.1 Säilyneet vallankumousoikeuksien pöytäkirjat 10 1.4.2.2 Vallankumousoikeuksien pöytäkirjat lähteinä 13 1.4.2.3 Muut alkuperäislähteet 18 2 "TAAS KAPITALISMIN RIKOKSIA!" - TYÖVÄENLIIKKEEN OIKEUSKÄSITYKSET VUOSISADAN ALUSSA 21 2.1 Työväenliike ennen vuotta 1918 21 2.2 SDP:n oikeuspolitiikka 24 2.3 Näkemykset oikeudesta ja tuomioistuinlaitoksesta 29 2.3.1 Marxilainen käsitys oikeudesta 29 2.3.2 Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus 31 2.3.3 Lakimiehet ja kansa 33 2.4 Näkemykset rikosoikeudesta 36 2.4.1 Yhteys rikosoikeuden sosiologiseen koulukuntaan... 36 2.4.2 Mistärikollisuusjohtuu? 39 2.4.3 Rangaistusten ankaruus 40 2.5 Näkemykset prosessioikeudesta 42 2.5.1 Oikeuslaitoksen kokonaisuudistus 42 2.5.2 Asianajo-oikeuden laajentaminen 44 2.5.3 Lait korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta 47 2.6 Johtopäätökset 47 VII

SISÄLLYS "ROHKEIN OTTEIN MUUTTAMAAN VALTIOJÄRJESTYSTÄ" - VALLANKUMOUS SUOMESSA VUONNA 1918 51 3.1 Kohti vallankumousta 51 3.2 Punaisen Suomen hallinto 54 3.3 Ristiriidat punakaartin ja siviilihallinnon välillä 56 3.4 Punainen terrori 57 3.5 Lainsäädäntö 59 3.5.1 Kansanvaltuuskunnan oikeusasiain osasto 59 3.5.2 Lait ja muut säädökset 61 3.5.3 Lainsäädännön sisältö 66 3.5.4 Vallankumousta edeltäneen lainsäädännön voimassaolo 68 3.6 Kansanvaltuuskunnan valtiosääntöehdotus 71 3.6.1 Valtiosääntöehdotuksen tarkoitus 71 3.6.2 Valtiosääntöehdotuksen sisältö 74 3.6.3 Valtiosääntöehdotus ja muut ajan perustuslait 77 3.6.3.1 Suomen hallitusmuoto 77 3.6.3.2 Weimarin tasavallan perustuslaki 80 3.6.3.3 Neuvosto-Venäjän perustuslaki 81 3.7 Johtopäätökset 82 "KANSAN TARMOKKAAT TUOMIOISTUIMET" - VALLANKUMOUSOIKEUDET YLEISINÄ TUOMIOISTUIMINA 85 4.1 Tuomiovallan siirtyminen vallankumouksellisille 85 4.2 Vallankumousoikeuksia koskenut lainsäädäntö 90 4.2.1 Väliaikainen laki vallankumousoikeuksista 90 4.2.1.1 Lain säätäminen 90 4.2.1.2 Lakiin valmistelussa tehdyt muutokset 92 4.2.2 Muu rikosasioita koskenut lainsäädäntö 94 4.2.3 Riita-ja hakemusasioita koskenut lainsäädäntö 96 4.2.4 Oliko tuomioistuinlaitosta suunniteltu ennalta? 98 4.3 Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus 99 4.4 Vallankumousoikeudet ja punakaarti 100 4.5 Miksi vallankumousoikeuksiin turvauduttiin? 104 4.6 Valkoisten näkemyksiä vallankumousoikeuksista 106 4.7 Punaiset lainkäyttäjät 110 4.7.1 Lainkäyttäjien valinta 110 4.7.2 Rekrytointiongelmia 112 4.7.3 Lainkäyttäjien koulutus 116 VIII

SISÄLLYS 4.7.4 Lainkäyttäjien sukupuoli 119 4.7.5 Muita huomioita punaisista lainkäyttäjistä 120 4.8 Muut oikeudelliset toimijat 122 4.8.1 Toveri-ja sotaoikeudet 122 4.8.2 Kenttäoikeudet 125 4.8.3 Laillisuusvalvonta 125 4.8.4 Vankilat 128 4.8.5 Järjestyslaitos 130 4.9 Johtopäätökset 130 "OMANTUNNON, EI KAAVOJEN MUKAAN" - MENETTELY VALLANKUMOUSOIKEUKSISSA 133 5.1 Esitutkinta 133 5.2 Vallankumousoikeuden istunto 135 5.2.1 Läsnäolovelvollisuus 135 5.2.1.1 Haastamismenettely 135 5.2.1.2 Asianosaisten läsnäolo 138 5.2.2 Oikeudenkäynnin kulku 140 5.2.3 Näytön esittäminen 143 5.2.4 Prosessinjohto 145 5.3 Yleiset syyttäjät 147 5.4 Asianomistajan korvausvaatimus 151 5.5 Syytettyjen avustajat ja puolustajat 152 5.5.1 Lainsäädäntö 152 5.5.2 Oikeuden toteutuminen 153 5.5.3 Avustajien epäitsenäisyys 156 5.5.4 Lakimiehet vallankumousoikeuksissa 160 5.5.5 Asianajon onnistuminen 162 5.6 Ratkaisun tekeminen 163 5.6.1 Näytön arviointi 163 5.6.2 Käytettävissä olleet seuraamukset 167 5.6.3 Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto 174 5.6.4 Rangaistuksen tuomitseminen 176 5.6.4.1 Lainsäädäntö 176 5.6.4.2 Tuomarin tehtävät 177 5.6.4.3 Tuomarin tehtävät ja Olaus Petrin tuomarinohjeet 179 5.6.4.4 Muut tuomarinohjeet 181 5.7 Muutoksenhaku 182 5.7.1 Muutoksenhakua koskenut normisto 182 5.7.2 Muutoksenhakuoikeuden toteutuminen 183 5.8 Tuomioiden täytäntöönpano 185 IX

S I S Ä L L Y S 5.8.1 Lainsäädäntö 185 5.8.2 Täytäntöönpanon onnistuminen 187 5.9 Tavastkullan kartanon räjähdysjuttu 188 5.10 Johtopäätökset 192 6 "INHIMILLISESTI, MUTTA EI HEMPEÄMIELISESTI" - VALLANKUMOUSOIKEUKSIEN RATKAISUTOIMINTA 197 6.1 Asioiden määrä 197 6.2 Asioiden ajallinen jakautuminen 201 6.2.1 Helsingin vallankumousoikeus 201 6.2.2 Hämeenlinnan vallankumousoikeus 203 6.2.3 Rauman vallankumousoikeus 204 6.3 Käsitellyt asiat 205 6.3.1 Punaiseen lainsäädäntöön perustuneet asiat 205 6.3.1.1 Rikokset vallankumousliikettä vastaan 205 6.3.1.1.1 Vastavallankumouksellisuuden kriminalisointi 205 6.3.1.1.2 Asioiden lukumäärä 206 6.3.1.1.3 Helsingin vallankumousoikeus... 209 6.3.1.1.4 Muut vallankumousoikeudet 214 6.3.1.1.5 Julistus työväestön oikeuslaitoksille 217 6.3.1.1.6 Syytettyjen puolustautuminen... 218 6.3.1.1.7 Vallankumousoikeudet ja punainen terrori 221 6.3.1.2 Työtaisteluiden aiheuttamien menetysten korvaaminen 223 6.3.1.2.1 Normipohja 223 6.3.1.2.2 Työtaisteluasioiden määrä 224 6.3.1.2.3 Työtaisteluasiat Helsingin vallankumousoikeudessa 225 6.3.1.3 Ankara maaliskuu 229 6.3.2 Kriminaaliset rikosasiat 232 6.3.2.1 Alkoholirikokset 232 6.3.2.2 Elintarvikerikokset 236 6.3.2.3 Omaisuusrikokset 239 6.3.2.4 Henkirikokset 242 6.3.2.5 Pahoinpitelyt, siveellisyysrikokset ja kunnianloukkaukset 245 6.3.3 Siviiliasiat 247 6.3.4 Muut asiat 250 6.4 Syytteiden hyväksyminen 252 X

S I S Ä L L Y S 6.5 Asianosaiset 255 6.5.1 Syytetyt ja vastaajat 255 6.5.2 Yhteiskunnallisen aseman merkitys 258 6.5.3 Ulkomaalaiset syytetyt 261 6.5.4 Kantajat 263 6.6 Vallankumousoikeuksien väliset erot 264 6.7 Vallankumouksellinen ylioikeus 267 6.7.1 Vallankumouksellista ylioikeutta koskenut lainsäädäntö 267 6.7.2 Vallankumouksellisen ylioikeuden toiminta 269 6.7.3 Vallankumouksellisen ylioikeuden tuomiot 272 6.7.4 Vallankumouksellinen ylioikeus ja vastavallankumoukselliset 275 6.7.5 Suhtautuminen syrjäytettyjen tuomioistuinten ratkaisuihin 277 6.8 Johtopäätökset 278 6.8.1 Epäpoliittiset asiat 278 6.8.2 Rikokset vallankumousliikettä vastaan 281 6.8.3 Työtaisteluiden aikaiset palkkasaatavat 287 6.8.4 Vallankumousoikeudet ja omistusoikeus 289 TOINEN VAIHTOEHTO: OIKEUDENKÄYTTÖ NEUVOSTO- VENÄJÄLLÄ JA UNKARIN NEUVOSTOTASAVALLASSA 293 7.1 Vertailun kohde 293 7.2 Vertailun mahdollisuus 294 7.3 Neuvosto-Venäjä 296 7.3.1 Neuvosto-Venäjän muodostuminen 296 7.3.2 Neuvosto-Venäjän oikeuslaitos 297 7.3.2.1 Yleistä 297 7.3.2.2 Kansanoikeudet 298 7.3.2.2.1 Organisaatio 298 7.3.2.2.2 Materiaalinen lainsäädäntö 301 7.3.2.2.3 Prosessuaalinen lainsäädäntö 303 7.3.2.2.4 Oikeus käyttää avustajaa 306 7.3.2.2.5 Vallankumouksellinen omatunto.. 308 7.3.2.2.6 Kansanoikeuksien tuomiot 310 7.3.2.3 Vallankumoustribunaalit 311 7.3.3 Johtopäätökset 313 7.4 Unkarin neuvostotasavalta 315 7.4.1 Maailmansodasta proletariaatin diktatuuriin 315 7.4.2 Oikeuslaitoksen järjestäminen 317 7.4.3 Vallankumousoikeudet 318 XI

SISÄLLYS 7.4.4 Oikeudenkäyntien tarkistaminen 321 7.5 Vertailevia näkökohtia 323 8 KATASTROFIN JÄLKEEN 327 8.1 Punaisen Suomen kohtalo 327 8.2 Vallankumoustuomarit valkoisten käsissä 329 8.3 Päättäjien myöhemmät vaiheet 330 8.4 Vallankumousoikeudet myöhemmässä lainsäädännössä 333 8.4.1 Sosiologisen koulukunnan oppien mukainen rikosoikeus 333 8.4.2 Kuolemanrangaistus 334 8.4.3 Naisten virkakelpoisuus 335 9 JOHTOPÄÄTÖKSET 337 9.1 SDP:n rikos-ja prosessioikeudellinen linja 337 9.2 Punaisen Suomen vallankumousoikeudet 338 9.3 Vallankumousoikeuksien ratkaisutoiminta 341 9.4 Neuvosto-Venäjä ja Unkari 343 9.5 Vallankumous ja legalismi 344 9.6 Loppuarviointia 345 LIITTEET 351 LIITE 1 - Lakivaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat 1907-1917 351 LIITE 2 - Vallankumousoikeuksien lainkäyttäjien ammatteja 353 LIITE 3 - Helsingin, Hämeenlinnan ja Rauman vallankumousoikeuksien sekä vallankumouksellisen ylioikeuden kokoonpanot.. 355 LIITE 4 - Asiat Helsingin, Hämeenlinnan ja Rauman vallankumousoikeuksissa 359 LIITE 5 - Rikokset vallankumousliikettä vastaan Helsingin, Hämeenlinnan ja Rauman vallankumousoikeuksissa 360 LIITE 6 - Helsingin, Hämeenlinnan ja Rauman vallankumousoikeuksien käsittelemien asioiden ajallinen jakautuminen 361 LIITE 7 - Helsingin vallankumousoikeuden ratkaisukäytännön muutos 364 LIITE 8 - Syytteet Helsingin, Hämeenlinnan ja Rauman vallankumousoikeuksissa 365 LIITE 9 - Syytetyt, vastaajat ja kantajat Helsingin vallankumousoikeudessa 366 LIITE 10- Syytettyjen ja vastaajien läsnäolo 367 LIITE 11 - Puolustajan ja avustajan käyttö 368 LIITE 12-Vallankumouksellinen ylioikeus 369 XII

LIITE 13 - Helsingin vallankumousoikeuden I osaston pöytäkirja jutusta numero 53 370 LIITE 14 - Punaisten tuomioistuinlaitosta koskenutta lainsäädäntöä 372 LIITE 15 - Unkarin neuvostotasavallan lainsäädäntöä 379 LIITE 16 - Kansanvaltuuskunnan valtiosääntöehdotus 383 KUVALÄHTEET 397 SUMMARY 399 HENKILÖHAKEMISTO 407 ASIAHAKEMISTO 411 XIII