Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2008 Diaarinumero LSU 2008 Y 279 (113) ASIA HAKIJA Broilerikasvattamon laajennusta ja muiden eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Kiviniemi Pekka Oy Ijäksentie 80 61640 ALAVALLI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Pekka Kiviniemi Oy laajentaa broilerinkasvatustoimintaa tilalla Ylikiviniemi RN:o 4:38 ja vuokratilalla Kiviniemi RN:o 4:31 Jalasjärven kunnan Vallin kylässä. Tilalla on tällä hetkellä tilat kahdessa kasvattamossa 60 000 broilerille. Toisen kasvattamon laajennuksen jälkeen tulee kasvattamoissa olemaan tilat 90 000 broilerille. Lisäksi tilalla olevissa kylmäpihatossa on tilat 38 emolemälle ja 38 vasikalle ja erillisessä vanhassa navettarakennuksessa 11 hevoselle ja 6 hieholle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 28.4. 2008 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 10 000 broilerille tarkoitettu eläinsuoja.
2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille. Broilerikasvattamo on IPPC luokan (Euroopan yhteisön neuvoston direktiivin 96/61/EY) laitos, koska direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 1.7.2005. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella kaavoittamattomalla haja asutusalueella Jalasjärven kunnan Vallin kylässä. Jalasjärven keskustaan on matkaa 13 kilometriä. Eläinsuojat ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin naapuri sijaitsee 230 m:n etäisyydellä uudesta broilerihallista. Alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee neljä asuttua naapuria. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemuksen mukaan kasvattamoiden eläinmäärä tulee olemaan 90 000 broileria kussakin erässä. Kasvatustoiminta tapahtuu 6 7 erässä vuosittain. Lisätila rakennetaan olemassa olevaa hallia leventämällä ja samalla peruskorjataan vanhoja tuotantotiloja. Linnut tuodaan tilalle niiden kuoriutumispäivänä ja niitä kasvatetaan tilalla n. 5 viikkoa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen halli on tyhjillään 2 viikkoa, jolloin se tyhjennetään lannasta, pestään ja desinfioidaan. Tilan kylmäpihatossa pidetään enintään 38 emolehmää ja 38 vasikkaa. Kylmäpihaton yhteydessä on jaloittelutarha. Vanhassa navettarakennuksessa on tilat 6 hieholle ja 11 hevoselle. Keväällä syntyvistä vasikoista suurin osa myydään syksyllä. Tuotettava lihamäärä on noin 810 000 kg vuodessa. Esikuivattua rehua tehdään pyöröpaaleihin 200 tonnia vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely ja käyttö Kasvattamohalleissa broilerit pidetään yhteensä 4300 m 2 :n kuivikepohjalla, jossa kuivikemateriaalina on kutteri tai turve noin 4 cm:n vahvuudelta. Molemmat hallit on rakennettu teräsbetonipohjaisina ja niiden betoniseinän korkeus on noin 3 4 metriä. Lanta siirretään kasvatushalleista etukuormaajalla kuljetuskalustoon ja siirretään lantalaan. Hallit puhdistetaan lakaisukoneella ja lattiat pestään höyrypainepesurilla ja desinfioidaan. Pesuvedet johdetaan 40 m 3 ja 100 m 3 :n säiliöihin. Muut eläimet hoidetaan kuivalannalla ja kuivikemateriaalina on olki ja turve. Kylmäpihatossa emolehmien ja vasikoiden lanta varastoidaan eläinsuojassa eläinten alla ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivitetun alueen pinta ala on 300 m 2 ja kuivikkeen paksuus 80 cm. Kylmäpihaton lattia on teräsbetonia, seinät osittain harkkoa ja osittain filmivanerivahvisteisia. Kylmäpihaton lanta tyhjennetään suoraan pellolle kerran vuodessa syksyllä.
Kylmäpihaton yhteydessä oleva 340 m 2 :n suuruinen jaloittelutarha on asfalttipohjainen ja sen jäte ja valumavedet johdetaan teräsrakenteiseen umpisäiliöön, jonka tilavuus on hakijan ilmoituksen mukaan 60 m 3. Jaloittelutarhan lannat poistetaan talven aikana kerran kuukaudessa kuivalantalaan. Tilalla laidunnetaan emolehmiä, vasikoita ja hevosia noin 6 kuukautta vuodessa. Laidunala on 20 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Kasvattamoiden lannan varastoidaan kuivalantalassa, jonka pinta ala on 685 m 2. Lantalan reunojen korotuksen jälkeen tulee varastotilavuus olemaan noin 2000 m 3. Vanhassa navettarakennuksessa pidettävien hevosten ja hiehojen kuivikelanta varastoidaan vanhassa lietesäiliössä, jonka tilavuus on noin 150 m 3. Eläinsuojien pesuvesiä ja muita jätevesiä sekä wc vesiä kertyy noin 100 m 3, jotka johdetaan kahteen umpisäiliöön, yhteistilavuudeltaan hakemuksen mukaan 140 m 3. Lantalat ja säiliöt tyhjennetään pelloille lannoitteeksi. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa yhteensä 169 ha. Omaa peltoa on 88 ha ja vuokrapeltoa 81 ha. Lisäksi lannanlevityssopimuksia on sovittu 40 hehtaarille. Lannasta 70 % levitetään viikoilla 18 25, 30 % viikoilla 35 37. Lanta levitetään omalla kalustolla. Tilan peltolohkoista suurin osa sijaitsee kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Muut varastot Tilalla sijaitsee neljä 2000 litran säiliötä sekä maanalainen 5000 litran säiliö. Säiliöt ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Enintään 400 litraa muita öljytuotteita säilytetään tynnyreissä betonialustalla. Kasvinsuojeluaineet hankitaan viljelysuunnitelman mukaan yhtä kasvukautta varten. Säilörehut tehdään ilman säilöntäaineita. Tuotannossa tarvittavat pesu ja desinfiointiaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastoissa. Tilalla käytettävät lannoitteet varastoidaann suursäkeissä konehallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Pilaantunut rehu ja pesuvedet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet linnut, arviolta 9000 kpl/v (1,7 %), säilötään tilalla pakastinsäiliöön ja toimitetaan raadonkeräilyyn. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehukuljetuksia tulee olemaan noin kerta viikossa kasvatuserien aikana. Lintuja tuodaan 6 7 kertaa vuodessa ja lastataan teuraaksi 6 7 kertaa vuodessa. Teuraaksi menevien broilereiden lastaus aloitetaan yleensä yöaikaan ja lastaus kestää yhden vuorokauden. 3
4 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan tuotantohallien ilmastointi mitoitetaan riittäväksi ja poistohormit, jotka ovat hallin katolla, suunnataan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja ympäristölle. Laajennuksen yhteydessä myös vanhan hallin ilmastointia muutetaan siten, että poistoilma ohjataan katon kautta ulos, jolloin hajut leviävät ylempiin ilmakerroksiin. Käytössä oleva vesisuihku viilentää hallin sisälämpötilaa ja sitoo ammoniakkia, jolloin ympäristöön tuleva hajukuormitus vähenee. Tarvittaessa lantavarasto voidaan kalkita taikka peittää turvekerroksella mahdollisten hajuhaittojen estämiseksi. ARVIO ONETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISA Tilalla on käytössä automaattinen aggregaatti. Rakentamisessa käytetään kuhunkin kohteeseen sopivia materiaaleja ja noudatetaan paloturvallisuusohjeita ja määräyksiä. Tuotantorakennukseen hankitaan alkusammutuskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 31.7. 29.8.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19 sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 4. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 31.7. 29.8. 2008 olleet nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa, osoitteessa Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta on 20.8.2008 antanut lausunnon: "Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan eläinsuojan laajennusta. Lähin asuinrakennus laajennettavasta eläinsuojasta on kaakossa, noin 230 m etäisyydellä uudesta broilerhallista. Seuraava asuttu asuinrakennus on noin 240 m etäisyydellä lounaan suunnassa laajennuksesta. Tämän kiinteistön tuotantotiloja on vuokrattu Pekka Kiviniemi Oy:lle. Seuraavat kaksi naapuria ovat yli 400 metrin päässä tuotantorakennuksista. Lähimmät naapurit eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Tuotantohallien ilmastointi mitoitetaan riittäväksi ja poistohormit sijoitetaan katolle. Laajennuksen yhteydessä myös vanhan hallin ilmastointia muutetaan siten, että poistoilma ohjataan katon kautta ulos. Käytössä oleva vesisuihku viilentää hallin sisälämpötilaa tarvittaessa ja sitoo ammoniakkia. Ympäristö ja rakennuslautakunnan mukaan ilmanvaihto on hoidettava niin, että broilerikasvattamon toiminnasta ei
5 aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Myös sisäilman laatu on pyrittävä hoitotoimenpiteillä pitämään mahdollisimman hyvänä. Lantalaan on reunojen korotuksen yhteydessä tehtävä kuormauslaatta. Lantala on ilmeisemmin etälantala, jolloin on lupamääräyksissä huomioitava, ettei sen mahdollisille lähimmille naapureille aiheudu lannan varastoinnista tai käsittelystä kohtuutonta haittaa. Lannan levitys, kuljetus ja käsittely on suoritettava siten, ettei lantaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen lautakunta toteaa, että asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö ja terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen." Kunnanhallitus yhtyy ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvanhakija on tutustunut lausuntoihin eikä hän anna niistä vastinetta. Tarkastukset Ympäristökeskus on 1.9.2008 tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin eläinsuojien ja lantaloiden kunto ja sijoittuminen pihapiirissä sekä niiden lähiympäristö. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Pekka Kiviniemi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerintuotannon harjoittamiseen hakemuksen mukaisesti Jalasjärven kunnan Vallin kylässä, tilalla Ylikiviniemi RN:o 4:38 ja tilalla Kiviniemi RN:o 4:31 päätökseen liitettyjen asema ja rakennepiirustuksia tarkentaen säiliötilavuuksien osalta ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Tilan tuotantorakennuksissa, kahdessa broilerikasvattamossa, kylmäpihatossa ja navetassa on suunnitelman mukaisesti tilat yhteensä enintään 90 000 broilerille, 38 emolehmälle, 38 vasikkalle ja 6 lihanaudalle ja 11 hevoselle.
6 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä eläinsuojien pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuva kuivikelanta, jäte ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä betonista rakennetuissa säiliöissä tai teräsrakenteisessa säiliössä. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä tulee kuivikelannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilavuutta olla vähintään 2282 m 3, josta hevosten lannan vähintään 120 m 3, broilerin lannalle 1350 m 3 ja nautakarjaa varten 812 m 3. Broilerihallien pesuvesille tulee säiliötilavuutta olla vähintään 140 m 3. Jaloittelualueen lietteet ja sadevedet tulee johtaa säiliöön, johon tulee asentaa säiliön täyttöasteesta kertova osoitin. Emolehmien jaloittelualueen jätevesille varattu 60 m 3 säiliö on tyhjennettävä riittävän usein, ettei ylivuotoa ojaan tapahdu. Käytössä olevan kuivalantalan tilavuutta tulee kasvattaa reunoja korottamalla ja kuivalantalaan tulee rakentaa riittävän suuruinen lastauslaatta. Jaloittelualueen lannat tulee poistaa keväisin, kun karja on viety laitumelle, etteivät kesänaikaiset sadevedet huuhdo lantaa lietesäiliöön. Laidunkauden aikana jaloittelutarha on pidettävä puhtaana lannasta. Eläinsuojien pohjarakenteet, kuivikelantala ja lietesäiliöt tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 mukaisesti. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 189 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan kuormauspaikat tulee varustaa tiiviillä alustalla, josta lanta voidaan ottaa talteen, mikäli sitä joutuu maahan. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä
7 pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lannan lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. Lietesäiliöt tulee olla alta täytettäviä. Mikäli hajuhaittaa ilmaantuu tulee kuivalantalat kalkita taikka peittää turvekerroksella. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläi
8 miä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suojaaltaaseen tai ne on varustettava kaksoisvaipparakenteella ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi altaaseen. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Jos tilalla säilytetään polttonesteitä yhteensä yli 10 m 3, tulee hakijan tehdä paikalliselle paloviranomaiselle ilmoitus paloviranomaisen tarkastusta varten. 6. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden ja kuivikelantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) ja voimassaolevat peltojen vuokra ja lannanlevityssopimukset on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle uuden tuotantohallin käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä
9 niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojien toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojien ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan tuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Kuivike ja lietelantaloiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM RMO C4) mukaisesti. Rakennettavaksi suunnitellut ja olemassa olevat lantalat ovat toimintaan nähden riittävät. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 540 broileripaikkaa kohden, yksi peltohehtaari 4 lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden, yksi peltohehtaari 3 emolehmää kohden ja yksi peltohehtaari 3 hevosta kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Käytettävissä oleva lannanlevitysala ja lannanluovutussopimukset ovat toimintaan nähden riittäviä.
Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille pohjavesien pilaantumisvaaranveden takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Kalkitsemalla taikka peittämällä kuivalantalat turpeella ja huolehtimalle niiden pysyvyydestä, vähennetään haihtumista ja hajuhaittoja. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lannan lastaus ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuk 10
11 sia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.8.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa.
12 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Iisakkila Erkki Matti ja Aune Tellervo, Ala Vallintie 1410 B, 61640 Ala Valli Kiviniemi Anssi Mikael, Koivulehdontie 8, 61600 Jalasjärvi Kiviniemi Mauno Iisakki, Kiviniementie 80, 61640 Ala Valli Koivusaari Pertti Samuel, Ojarintie 61, 61640 Ala Valli Kuusisto Sirkka Sinikka Helena, Ojarintie 21, 61640 Ala Valli Mäkisalo Jukka Matti, Ratinkyläntie 124 A, 61640 Ala Valli Mäkynen Markku Sakari, Ijäksentie 160, 61640 Ala Valli Mäkynen Mauri Johannes, Tasohöylänkuja 5, 66300 Jurva Samppala Martti Tapani, Ratinkyläntie 37, 61640 Ala Valli Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.
13 Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta