Sosiaalilautakunta 22.8.2013 1 Sosiaalitoimen suunnitelman hallintokunnan toiminnan suunnittelun pohjaksi vuosille 2014-2016 Kunnanjohtaja on 18.6.2013 lähettämässään viestissä hallintokunnille pyytänyt hallintokuntia tekemään esityksiä taloutensa tasapainottamiseksi/sopeuttamiseksi a) lyhyellä aikavälillä (vuodet 2013-2014) ja b) keskipitkällä aikavälillä (vuosi 2014-, ml. mahdolliset menojen kasvua hillitsevät palvelurakenteen uudistukset). Esityspyynnössä todetaan, että vuoden 2012 tilinpäätös että alkuvuoden talousseuranta osoittavat, että Muonion kunnan talouden tervehdyttämiseksi on tarpeen tehdä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Talousarviossa pysyminen on äärimmäisen tärkeää ja lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jolla kunnan velkamäärän kasvu saadaan ensin taittumaan ja sitten pienenemään. Lyhyen aikavälin toimilla tarkoitetaan kuluvan vuoden talousarvion tasapainottamistoimia ja toimenpiteitä, joita voidaan ottaa huomioon jo vuoden 2014 talousarvion valmistelussa. Keskipitkän aikavälin toimet voivat tulla osaksi jo vuoden 2014 toiminnan ja talouden suunnittelua, mutta niillä tähdätään tuloksiin ensi sijassa vasta vuosina 2015 ja 2016. Hallintokuntien esitykset kootaan yhteen ja niitä arvioidaan. Ne toimivat pohja-aineistona ja starttina syksyllä tapahtuvaa kunnan talouden tasapainottamisohjelmatyöhön, jota valtuusto on toivonut. Sosiaalitoimen viranhaltijat ovat käsitelleet talouden sopeuttamista tiimipalaverissaan ja erikseen kullakin valtuustotason tehtäväalueella. Suunnitelmassa kukin valtuustotason tehtävä on käsitelty erikseen ja kunkin kohdalle on lopuksi ranskalaisilla viivoilla listattu toimenpiteet, joihin on syytä ryhtyä vuosina 2013-2014 mutta joista useimpien taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset näkyvät myöhempinä vuosina. Sosiaalitoimi kokonaisuutena Vuodelle 2013 sosiaalitoimen yhteenlasketut toimintamenot ovat 3.021 milj., toimintakate 2.764 milj. Sosiaalitoimeen kuuluvat valtuustotason tehtävinä hallinto, sosiaalityö, vanhustyö ja kotipalvelu, vammaispalvelut ja toimeentuloturva. Sosiaalitoimen hallinto v. 2013 ulkoiset toimintamenot 0.086 milj. toimintakate 0.086 milj. Sosiaalitoimen hallinnossa työskentelevät sosiaalijohtaja ja toimistosihteeri. Molemmat käyttävät työaikaansa myös välittömiin asiakaspalvelutehtäviin. Nykyisessä organisaatiossa hallinnon resursointi on riittävä päivittäiseen työhön mutta pitkäjänteistä työskentelyä vaativat tehtävät jäävät rästiin tai tehdään vain välttämättömin ja kiireellisin (dokumentointi, suunnittelu, seuranta, kehittämistoiminta). Sosiaalitoimen tiimipalaveri kokoontuu kerran kuukaudessa käsittelemään hallintokunnan yhteisiä asioita.
Hallintokunnan omien ja kunnan yhteisten selkeiden toimintaprosessien ja hallinnon rutiinien kehittäminen edesauttaa tehokasta toimintaa ja ajankäyttöä. 2 -Sosiaalitoimen hallinnon kulujen sisäistä kohdentamista tarkistetaan vuoden 2014 budjetissa, mutta sillä ei ole vaikutusta kokonaismenoihin. -Vuonna 2014 päivitetään sosiaalitoimen johtosääntö -Sosiaalitoimeen laaditaan yhteinen perehdyttämiskansio, jota täydennetään yksikkökohtaisella aineistolla Sosiaalityö v. 2013 ulkoiset toimintamenot 0.699 milj., toimintakate 0.675 milj Sosiaalityön tehtäväalueella suurimmat kulut ovat lastensuojelun ja asumispalveluiden ostopalvelut ( yht. 498.000 eur). Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksiin on varattu 130 000. Lastensuojelussa yhden perhekotisijoituksen hinta on n. 70 000 euroa/vuosi. On tarkoituksenmukaista huolehtia kunnan omista resursseista, joilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan tukea perheitä. Lasten- ja perheiden palveluissa kunnan omana resurssina on osa sosiaaliohjaajan ja johtajan työpanoksesta sekä kokotyöaikainen perhetyöntekijä. Asumispalveluihin on varattu 374.000, josta 342 000 on Karpalon asumispalveluyksikön kuluja. Asumispalveluilla on yhteys erityisesti vammaispalveluihin. Seuraavasssa kuviossa on kuvattu eri menoerien keskinäiset suhteet sosiaalityön tehtäväalueella. Sosiaalityöhön kuuluu päihdetyö yhtenä kokonaisuutena mutta käytännössä sitä tehdään hyvin vähän. Huomisenpolun päihdeongelmaisille aikoinaan rakennetut kuusi asuntoa ovat lähes tyhjillään odottamassa peruskorjausta ja jatkosuunnitelmia. Avustukset 1 % Tarvikkeet 0 % Muien palveluiden ostot 9 % Vuokrat 3 % Henklöstökulut 15 % Asiakaspalveluid en ostot 72 % Kuvio 1. Kustannusten jakautuminen sosiaalityön tehtäväalueella. Toimenpiteitä -tällä hetkellä näköpiirissä ei ole uusia lastensuojelun sijaishuollon tarpeita, joten vuoden 2014 sijaishuollon menot ennakoidaan pienemmiksi kuin v. 2013 (lastensuojelun kokonaisuudessa n. 40-50 000 eur). On kuitenkin huomioitava että tarpeet voivat vaihdella äkillisestikin. -mikäli sijaishuollon tarpeita tulee, selvitetään ensisijaisesti perhehoidon käyttö. Muoniossa on kaksi v. 2013 Pride-koulutettua sijaisperhettä.
3 -parhaiten lastensuojelun kustannuksiin vaikutetaan kunnan hyvillä ja oikein mitoitetuilla lasten- ja perheiden palveluilla. -asumispalveluiden käyttöön voi yksittäistapauksissa vaikuttaa kevyemmillä itsenäiseen asumiseen annetuilla palveluilla kuten työpajatoiminnalla, päiväpalveluilla, henkilökohtaisen avustajan käytöllä, jotka myönnetään vammaispalveluista. -ostopalveluiden ja oman palvelutuotannon laatu- ja hintavertailua tulee tehdä säännöllisin väliajoin. -Hyvinvointi hakusessa riipuvuus riskinä hankkeessa kuntaan laaditaan päihde- ja mielenterveystyön srtategia -päihdepalveluden järjestäminen tulee ratkaista yhdessä terveystoimen kanssa. Vanhustyö, kotipalvelu v. 2013 ulkoiset toimintamenot 1.614 milj., toimintakate 1.417 milj. Vanhustyötä tehdään kotiin annettavissa palveluissa, palvelukeskus Marjapaikassa ja hoivaosastolla. Yhdeksänpaikkainen hoivaosasto on väliaikaisissa tiloissa terveyskeskuksessa ja sen korvaa suunnitteilla oleva 12-paikkainen muistisairaiden asumispalveluyksikköön kun se valmistuu v. 2015. Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain vuoden 2011 muutoksen jälkeen pitkäaikaisessa laitoshoidossa, asumispalveluissa tai perhehoidon toimintayksikössä asuva henkilö voi muuttaa kotikuntaa. Kustannukset, joista on vähennetty asiakasmaksu ja valtionosuus, säilyvät kotikunnalla. Yli 75-vuotiaden määrä lisääntyy Muoniossa tulevina vuosikymmeninä. Vanhuspalveluissa kustannukset tulevat vuoteen 2030 asti kasvamaan ja painopiste on nyt suunnattava kasvun hillitsemiseen. Vuosi 2012 2020 2030 2040 75-vuotta 204 280 371 385 täyttäneitä 75 -vuotta täyttäneiden määrän kehitys 2012-2040. Lähde: www.uusi.sotkanet.fi Vanhuspalveluissa on tärkeätä pystyä kehittämään palvelutarpeita vastaava kustannustehokas palvelurakenne. Vanhusten palveluita tarkasteltaessa on syytä huomioida myös terveydenhuollon palvelut kuten kotihoito ja ympärivuorokautinen laitoshoito. Seuraavalla sivulla olevissa taulukoissa on vanhustenhuollon rakenteeseen liittyvillä indikaattoreilla verrattu Muoniota lähikuntiin (taulukko1). Taulukossa 2. on verrattu vanhusten palveluiden valtakunnallisen laatusuosituksen ja Muonion palvelutilannetta vuonna 2013 ja ennakoitu laatusuosituksen mukaista palvelutarvetta vuonna 2020. Verrattuna naapurikuntiin ja valtakunnallisiin vanhusten palveluiden laatusuosituksiin Muonion palvelurakenne painottuu laitoshoitoon. Kotihoitoa ja omaishoidontukea on käytetty vähemmän kuin muissa kunnissa. Numerotietojen perusteella näyttää siltä että Muoniossa siirrytään naapurikuntia nopeammin alkuperäisestä kodista suoraan laitokseen. Kotihoidon piirissä olevien määrä on Muoniossa pienempi verrattuna naapurikuntiin ja laatusuosituksiin (ks. taulukot 1 ja 2.). Vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla olevat ovat Muoniossa sosiaalitoimen hoivaosastolla (9 henkilöä) ja terveyskeskuksen vuodeosastolla (6 henkilöä).
4 SEURATTAVAT INDIKAATTORIT Enontekiö Kolari Pello Kittilä Muonio Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 98,7 93,5 91,4 87,6 88,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 17,9 11,9 11,2 16,9 9,7 16,7 8,2 7,7 8,7 3,6 0 3,7 3,0 8,4 6,2 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2,8 5,6 3,8 5,6 Taulukko 1. Valtakunnallisesti seurattavat vanhustenhuollon tavoitteet Muoniossa ja lähikunnissa, tiedot 31.12.2011. Lähde: www.uusi.sotkanet.fi LAATUSUOSITUS 75 vuotta täyttäneiden palveluista Laatusuosituksen mukaan 2013 75 v. täyttäneitä 204 henkilöä Tilanne kesällä 2013 Muoniossa *) 75 v. täyttäneitä 204 henkilöä Laatusuosituksen mukaan v.2020 Muoniossa 75 v. täyttäneitä 280 henkilöä 91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai riittävien palveluiden turvin 184-186 177 henkilöä 87 % 13-14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 27-29 henkilöä 16 henkilöä 255-258 henkilöä 36-39 henkilöä 8 % 6-7% saa omaishoidontukea 12-14 henkilöä 12 henkilöä 6% 17-20 henkilöä 6-7 % asuu ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa 2-3 % asuu vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa 12-14 henkilöä 12 henkilöä 6% 4-6 henkilöä 15 henkilöä **) 7 % 17-20 henkilöä 6-8 henkilöä terveyskeskuksessa *) Tilanne Muoniossa on kesän 2013 lukujen mukainen. Sotkanetissä seurataan vuoden viimeisen päivän tilannetta, viimeisin saatavilla oleva tilastotieto olisi ollut 31.12.2011. **) Mukana 15:ssa ovat 9 hoivaosastolta ja 6 terveyskeskuksesta. Taulukko 2. Vanhusten palveluiden valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen v. 2013 ja suositusten mukainen tavoitetaso vuodelle 2020. Lähde: www.uusi.sotkanet.fi
5 Suositusten mukainen tehostetun palveluasumisen paikkamäärä vuodelle 2020 on 17 20. Vuonna 2020 Muoniossa on 27 tehostetun palveluasumisen paikkaa (Marjapaikka 15 ja uusi muistisairaiden yksikkö 12). Vuonna 2030 tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan suositusten mukaan 22-26 ja vuonna 2040 23-27. Muoniolla on vuosina 2015-2040 suositusten mukainen määrä tehostetun palveluasumisen paikkoja ja etenkin tarkastelujakson alkupuolella kunnassa on laskennallista ylikapasiteettia tehostetun palveluasumisen paikoista. Tarkastelujaksolla 2015-2040 suositusten mukainen laitospaikkojen tarve vanhainkodissa tai vuodeosastolla yli 75-vuotiaille lisääntyy 6-8:sta (2013) 8-12:een (2040). Edellä esitetty tehostetun palveluasumisen ja laitospaikkojen tarve edellyttää, että muu palvelurakenne on suositusten mukaisesti painottunut kotiin annettaviin palveluihin. Numeroita tarkasteltaessa on muistettava, että suosituksissa on kyse keskimääräisistä luvuista, pienessä kunnassa muutamankin henkilön palvelutarpeen muutos aiheuttaa erityisiä haasteita. Vanhusten palveluissa on kuitenkin ilmeinen tarve palveluiden rakennemuutokselle laitospainotteisista palveluista kotiin annettaviin palveluihin. Palveluiden painottaminen kotiin annettaviin palveluihin on yleisesti vanhusten oman toiveen mukaista, se vastaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia laatusuosituksia ja on ympärivuorokautista laitos- tai asumispalvelua edullisempi tapa järjestää palvelut. Kunnan omien palveluiden puutteellisuus voi myös lisätä vanhusten ja heidän omaistensa halukkuutta hakea laitos- tai asumispalvelupaikkaa kunnan ulkopuolelta, jolloin kaikki tai osa kustannuksista jää Muonion maksettavaksi. Palvelurakenteen muutos tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa ja vaiheistaa muutos siten, ettei samaan aikaan ole päällekkäistä palvelutarjontaa. Sosiaali- ja terveystoimella on kerran kuukaudessa yhteinen SAS (selvitä-arvioi-sijoita) palaveri, jossa käsitellään yhteisiä asioita. Asiakaskohtaisen yhteistyön lisäksi tarvitaan poliittinen ratkaisu, miten palvelurakennetta uudistetaan. Vanhusten palvelurakenteen uudistamiseen liittyy kiinteästi myös asuntotilanne. Kunnassa on liian vähän sopivan kokoisia liikuntaesteisille sopivia asuntoja. Omalla tuvalla asuville vanhuksille on järjestetty toimivat kotipalvelut, mutta vastaavan tyyppisiä asumisratkaisuja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Onkin suunniteltu, että Huomisenpolun asunnot kunnostetaan vanhusten asunnoiksi. Vanhuspalveluissa on runsaasti tilapäisen työvoiman tarvetta. Työntekijöiden rekrytointiin ja työvuorojen järjestelyihin käytetään paljon työaikaa, joka on pois varsinaisesta palvelutehtävästä. Vuoden 2014 talousarviota varten selvitetään, olisiko tarkoituksenmukaista palkata yksi ns. rekrytyöntekijä, joka tekee sijaisuuksia Marjapaikassa, hoivaosastolla ja kotipalvelussa. Kuntouttavan työotteen kehittäminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja innostusta kehittää uudenlaista vanhuskäsitystä ja työskentelytapaa. Viriketoimintaa ja vanhusten päiväpalvelutoimintaa tarvitaan nykyistä enemmän. Toimenpiteitä: -Muonio on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta saanut rahoituksen hankkeeseen, jossa neljän kuukauden aikana laaditaan vanhuspalveluiden suunnitelma. Suunnitelma ja tuleva palvelurakenne-ehdotus laaditaan yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden vanhustyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnitelman laaditaan 10/2013-2/2014. -kunnanhallitus on hyväksynyt sopimuksen ASPA asumispalvelusäätiön kanssa tehtävästä yhteistyöstä muistisairaiden asumispalveluyksikön rakentamisessa. Kunta tuottaa palvelut yksikköön itse. Yksikkö valmistuu v. 2015.
6 -siivouksen palveluseteli on otettu käyttöön elokuussa 2013. - omaishoidon kriteerit on otettu käyttöön kesällä 2013. Omaishoitoa on tarkoituksenmukaista lisätä koska se tukee kotona asumista. -Huomisenpolun asuntojen peruskorjaukseen on vuodelle 2013 varattu määräraha investointeihin. Määrärahalla laaditaan 2013 suunnitelma asuntojen peruskorjaamiseksi vanhusten asunnoiksi. -selvitetään kotipalvelun yöpartiotoiminnan aloittamista -kotipalvelun henkilöresurssin lisääminen yhdellä henkilöllä vuoden 2014 talousarvioon. -Marjapaikkaan ja hoivaosastolle/muistisairaiden asumispalveluyksikköön nimetään toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja vanhuspalveluohjaajan resursseja kohdennetaan vanhuspalveluiden kotihoitoon ja palveluiden kehittämiseen. -selvitetään ns. vakinaisen rekrytyöntekijän palkkaaminen vanhustyöhön -kodinhoitajat tekevät 80 vuotta täyttäneille ei-palveluiden piirissä oleville palvelutarvekartoituksen jotta kotiin annettavilla palveluilla voidaan ehkäistä ja siirtää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. -Viriketoiminnan ja päiväpalveluiden lisäämistä vanhuksille selvitetään, yhteistyön lisääminen järjestöjen, kansalaisopiston ja liikuntapalveluiden kanssa. Vammaispalvelu v. 2013 ulkoiset toimintamenot 0.521 milj. toimintakate 0.510 milj. Vammaispalveluihin kuuluvat mm toimintakeskus Kaarnikka, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito. Vammaispalveluilla on toiminnallinen ja taloudellinen yhteys sosiaalityön tehtäväalueella oleviin palveluihin, erityisesti asumispalveluihin. Vammaispalveluissakin avohuoltoa ja asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä tukevat palvelut ovat asiakkaiden ja kunnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Ympärivuorokautisen hoidon ja palveluiden tarpeen ehkäisy on parhaimmillaan sekä inhimillistä että kustannustehokasta toimintaa. Toimenpiteitä: -selvitetään voidaanko kehitysvammaisen itsenäistä asumista tukea kotiin annettavien palveluiden avulla. -vahvistetaan kunnan oman kehitysvammatyön ja toimintakeskuksen resursointia. -noudatetaan huolellista arviointia ostopalveluiden hankinnassa -kannustetaan kehitysvammaisten itsenäistä tai saatettua kulkemista asumispalveluyksiköstä toimintakeskukseen ilman kuljetuspalvelua Toimeentuloturva v. 2013 ulkoiset toimintamenot 0.101 milj., toimintakate 0.076 milj. Muonion työllisyystilanne on suhteellisen hyvä mutta työttömyys on tavanomaisin peruste toimeentulotuen tarpeelle. Toimeentuloturvan toimintamenoihin sisältyy työmarkkinatuen kuntaosuus. Sosiaalitoimi maksaa sosiaalityön tehtäväalueelta Tunturi-Lapin kehitykselle yksilövalmentajan palkkakuluja Askel-projektissa. Yksilövalmentaja tukee asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sosiaalitoimella on vakiintunut yhteistyö työhallinnon ja etsivän nuorisotyön kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä on yhteinen Enontekiön kunnan kanssa.
7 Työttömyyden ohella velkaantuminen ja hoitamattomat talous- ja velka-asiat näkyvät sosiaalitoimessa. Velkaantuneisuus vaikuttaa talouden lisäksi terveyteen, työkykyyn ja motivaatioon. Ylivelkaantuneiden asiakkaiden ongelmia ei pystytä toimeentulotuella ratkaisemaan, tarvitaan yksilöllisen talous- ja velkaneuvonta aktiivista työotetta. Myös toimeentulotuessa on noussut esille, että kunnasta puuttuu pieniä asuntoja. Asiakkailla on ylisuuria asuntoja, joiden kaikkia asumiskuluja ei voida huomioida kelan asumistuessa eikä toimeentulotuessa. Toimeentuloturvan ongelmiin kietoutuu usein syrjäytymistä tai sen uhkaa, mielenterveys- ja päihdeongelmia. Parhaiten toimeentuloturvan menoja voidaan pienentää panostamalla tarpeen taustalla oleviin syihin yhdessä terveydenhuollon, työhallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työttömyyteen voidaan vaikuttaa sosiaalityön ja erilaisten koulutus-, ohjaus- ja työllistämisratkaisujen avulla. Toimeentuloturvan tehtävä kuuluu loogisesti sosiaalityön kokonaisuuteen, joten se on syytä seuraavan talousarvion valmistelussa siirtää osaksi sosiaalityötä. Toimenpiteitä: -jatketaan yhteistyötä syrjäytymistä ehkäisevien projektien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa -kehitetään uudenlaisia työllistämistapoja ja työelämään tukevia toimia hankkeiden ja työpajan kanssa yhteistyössä. -selvitetään yksilökohtaisen intensiivisen talous- ja velkaneuvonnan järjestämistä Yhteenveto Yhteenvetona todetaan että sosiaalitoimen on vaikea osoittaa välittömiä kohteita menojen pienentämiseen. Lähiajan toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävin työ on vanhusten palvelurakenteen uudistaminen. Ikääntyvän väestön määrän kasvu nostaa väistämättä vanhuspalveluiden tarvetta seuraavien vuosikymmenien aikana. Vanhuspalveluiden suunnitelma laaditaan talven 2013-2014 aikana. Suunnitelluilla rakenteellisilla toimenpiteillä menojen kasvua voidaan hallita ja ennakoida. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluissa kustannusten ohella suuri haaste on osaavan työvoiman saaminen. Suurien ikäluokkien eläköityminen lisää työvoiman tarvetta ja samaan aikaan koko maassa tarvitaan paljon työvoimaa erityisesti vanhuspalveluihin. Monet sosiaalitoimen palvelut liittyvät sopivien asuntojen puuttumiseen. Kun Huomisenpolun asunnot osoitetaan vanhusten käyttöön, tarvitaan asumisratkaisu päihdeongelmaisille ihmisille, joiden on vaikea sopeutua tavanomaiseen rivitaloasumiseen. Myös kuntaan ja yksityiselle sektorille rekrytoitavat työntekijät lisäävät pienten vuokra-asuntojen kysyntää. Sosiaalitoimi on omassa toiminnassaan riippuvainen siitä, mitä muualla kunnassa tapahtuu. Sosiaalitoimen palveluiden ja kustannusten kannalta on tärkeätä, että sosiaali- ja terveyspalvelut on oikein porrastettu, kunnassa on sopivan kokoisia asuntoja eri väestöryhmille, asiointiliikenne palvelee reuna-alueita, päivähoito- ja koulu huolehtivat lasten ja nuorten hyvinvoinnista, työhallinto ehkäisee omilla toimillaan syrjäytymistä ja yritykset työllistävät kuntalaisia. Tämä suunnitelma on luonteeltaan yleinen ja alustava. Esitetyt toimenpiteet ovat ehdotuksia ja niitä tulee yhdessä muokata ja kehitellä eteenpäin.