Taloudellinen vastuu 1 Yhteiskuntavastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 www.finnair.fi/konserni
2 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009
Yhteiskuntavastuu 2009 3 04 Pääkirjoitus Mika Vehviläinen 06 Kolumni Kati Ihamäki 07 Finnair-konserni 08 Avainluvut 10 Sidosryhmäsuhteiden merkitys 12 GRI-raportointiperiatteet Taloudellinen vastuu 14 Johdanto 15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset 16 Visio ohjaa eteenpäin 18 Kolumni Damian Ryan 19 Taloudelliset GRI-indikaattorit Sosiaalinen vastuu 20 Johdanto 21 Innostuneita osaajia 24 Lasten asialla 26 Pääosassa asiakas 28 Yhdessä eteenpäin 29 Sosiaaliset GRI-indikaattorit Ympäristövastuu 33 Johdanto 34 Energiankulutus ja päästöt 36 Lentoyhtiöiden kärkikastia 37 Maailman modernein laivasto 38 Biopolttoaineet 39 GRI:n ympäristöindikaattorit Asiakkaana voit vaikuttaa 47 Johdanto 48 Matkusta järkevästi 49 Viisas lomailija kunnioittaa kohdetta 50 Valitse vastuullinen hotelli 51 GRI-taulukko Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportin 2009 toimituskunta: Kati Ihamäki, Maria Mroue, Ville-Pekka Pusa. Konsepti ja toteutus: Miltton Oy, Projektipäällikkö Leena Löytömäki, AD Sampsa Voutilainen. Kuvitukset: Anton Yarkin. Kuvat: Aurinkomatkat, Shutterstock, Finnairin arkistot. Yhteystiedot: Finnair Oyj, Tietotie 11 A, 01053 Finnair Puhelinvaihde: (09) 818 81 www.finnair.fi www.finnair.fi/konserni
4 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Pääkirjoitus Tie jatkuvaan parantamiseen MIKA vehviläinen toimitusjohtaja finnair oyj Yhteiskuntavastuun kantaminen on perusedellytys yrityksen toiminnalle. Lentoliikenteen ollessa kasvuala on välttämätöntä, että yhteiskuntavastuu on osa jokapäiväistä toimintaamme. Me haluamme jatkossakin olla palvelemassa laatu- ja ympäristötietoista matkustajaa entistä paremmin. Taloudellisen vastuun kantaminen edellyttää tervettä toimintaa, tervettä yritystä. Toimintoja tulee sopeuttaa vallitsevien olosuhteiden mukaan ja yrityksen on kyettävä näkemään tulevaisuuteen, ilman kristallipalloa. Sosiaalinen vastuunkanto tuo mukanaan vastuun henkilöstöstä, koti- ja kohdemaan väestöstä ja yhteiskunnasta. Lentoyhtiö toiminnallaan tukee talouselämää ja matkailuelinkeinoa, tarjoaa yhteyksiä kansalaisille ja yrityksille sekä luo työpaikkoja ja edellytyksiä monelle muulle toimialalle. Maailmantalouden taantuman ja toimialan kriisin aikoina emme mekään ole välttyneet sopeutustoimilta, joihin on kuulunut vaikeitakin ratkaisuja. Osittain valitut toimenpiteet sujuivat hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä osapuolien välillä. Mutta toisaalla tehdyt ratkaisut sekä aiotut säästötoimet aiheuttivat työtaistelutoimenpiteitä ja kuohuntaa. Keskustelua käytiin myös yhtiön ulkopuolella, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja aiheuttaa pahaa oloa kaikissa henkilöstöryhmissä. Kärjistyksiä ja ylilyöntejä tapahtui. Nyt, Finnairia eteenpäin vietäessä, on kyettävä oppimaan näistä tapahtumista ja yritettävä ratkaista ongelmat ennen niiden kärjistymistä kriiseiksi. Uskon, että uusi organisaatiorakenne selkeyttää vastuita ja lisää avoimuutta sekä keskustelevaa yrityskulttuuria. Hyvinvoiva henkilöstö ja toimiva rakenne ovat edellytyksiä kannattavalle kasvulle ja myös käyntikorttimme asiakkaalle. 000 Ympäristövastuun saralla lentoyhtiöiden rooli on erityisen suuri nykyisen ilmastomuutoskeskustelun myötä. Lentoyhtiö voi vähentää ympäristökuormitustaan neljän tekijän avulla: käyttämällä uutta ja kehittynyttä teknologiaa toiminnoissaan, paremmin toimivan infrastruktuurin avulla, kehittämällä operatiivista toimintaansa sekä markkinamekanismien kautta. Uusi konekanta on suurin mahdollinen satsaus ympäristövaikutusten pienentämiseen. Päästömme suhteessa tarjottuihin paikkoihin on vähentynyt radikaalisti ja vähentyy edelleen jatkossa. Operatiivisin keinoin olemme saavuttaneet jo selviä säästöjä niin ilmassa kuin maatoiminnoissakin. Olemme jatkuvan parantamisen tiellä entistä parempia toimintatapoja on löydettävä myös jatkossa. Tämä takaa mahdollisuutemme kasvaa kestävästi ja kannattavasti, kantaen yhteiskuntavastuumme. Olisi myös tärkeää saada infrastruktuuri siihen kuntoon, että lentoliikenne voisi toimia tehokkaasti. Euroopan ruuhkainen ilmatila on saatava kuntoon, jotta olisi mahdollista säästää arvokkaita tunteja ja polttoainetta sekä vähentää miljoonia tonneja päästöjä. Tämä on sekä taloudellinen että ympäristöllinen kysymys lentoyhtiöille, kuten myös asiakkaiden matkan sujuvuuden kannalta merkittävä seikka. Lisäksi päästövähennyksiä saataisiin aikaan globaalin päästökaupan avulla. Vuonna 2010 lentoliikenne tuli osaksi EU:n päästökauppaa. Finnair on aktiivisesti ajanut kansainvälistä sopimusta lentoliikenteen päästökauppamallista, sillä vain siten saataisiin vähennettyä lentoliikenteen päästöjä maailmanlaajuisesti, alueelliset järjestelmät aiheuttavat hiilivuotoa ja kilpailun vääristymistä. 000 Lentoliikenteen ympäristövaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa. Viimeisin tutkimus osoittaa, että osa päästöistä aiheuttaa selkeästi viilenemistä. Toisaalta vesihöyryn ja jättövanojen osuudesta on vielä paljon epävarmuuksia. Jotta voisimme käyttää operatiivisia keinoja, panostaa oikeanlaiseen teknologiaan ja parantaa infrastruktuuria, on meidän seurattava kehitystä ja etsittävä uutta tietoa aktiivisesti. Lentoliikenteen päästövaikutusten tutkimuksen lisäksi toinen aktiivisesti seurattava aihe on perinteisen lentopolttoaineen korvaaminen kokonaan tai osittain biopolttoaineella. Tähän on olemassa useita eri vaihtoehtoja, joista tutkimustietoa on jo runsaasti saatavana. Energiaintensiivisen alan ongelmana on löytää raaka-aine, joka vastaisi kysyntää ja jota voidaan tuottaa kaikilla mittareilla kestävästi. Finnair on aktiivisesti mukana tässä kehitystyössä ja tavoitteemme on päästä testilennolle jo tänä vuonna ja
Yhteiskuntavastuu 2009 5 I TECHNOLOGY II INFRASTRUCTURE III OPERATIONS IV ECONOMIC INSTRUMENTS pyrkiä kaupalliseen operointiin ensi vuoden aikana. 000 Halusimme osoittaa sitoutumisemme kestävään tulevaisuuteen julkaisemalla päästötavoitteet tuleville vuosille. Pyrimme vähentämään päästöjämme vuoteen 2017 mennessä 24 prosenttia istuinta kohden omin toimin. Tämän lisäksi toivomme päästövähennyksiä parantuneen infrastruktuurin sekä globaalin päästökaupan myötä. Olemme siis jo ryhtyneet toimeen omalta osaltamme ja olemme aktiivisesti vaikuttamassa myös kahteen jälkimmäiseen keinoon. Osoituksena jo tehdystä työstä ovat päästövähennyksemme vuodesta 1999, jotka vuoteen 2009 mennessä ovat olleet 22 prosenttia istuinta kohden. Työ on ollut pitkäjänteistä ja sellaisena se tulee myös jatkumaan. Elintärkeä osa yhteiskuntavastuutamme on avoin kommunikaatio. Haluamme eri foorumeilla kertoa työstämme, mutta toivomme samalla myös palautetta onnistumisestamme. Haluamme vastata kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Raportoimme säännöllisesti yhteiskuntavastuun näkökohdista mm. Carbon Disclosure Projectin kautta sekä näin GRI-ohjeistukseen perustuvalla raportilla. Lisäksi vastaamme kysymyksiin niin sähköpostein kuin julkisin dokumentein sekä esimerkiksi blogeissamme. Teemme jatkuvasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tunnistaaksemme seikat, joihin meidän on panostettava jatkossa. Odotamme palautettasi tästä toisesta yhteiskuntavastuuraportista, jonka työstämisessä otimme huomioon viimevuotisen raportin saaman palautteen. Yhteiskuntavastuun kantaminen vaatii jatkuvaa parantamista ja hereillä oloa.
6 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Vastuun kantaminen ei jää tähän Kati ihamäki ympäristöjohtaja finnair oyj Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen monessa mielessä. Maailmantalous ja sen myötä lentoliikenne ovat olleet ankarassa kurimuksessa. Lisäksi vuosi on ollut erittäin tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta pitkin vuotta on valmistauduttu Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, jossa oli tarkoitus tehdä sitoumuksia päästövähennyksistä tuleville vuosille. Suuria odotuksia heitettiin ilmaan, mutta koppi taisi jäädä ottamatta. Toisaalta kokouksessa saatiin aikaan paljon positiivistakin ja neuvottelut jatkuvat. Taloustilanne on toisaalta helpottanut ilmasto-ongelmaa, etenkin Suomessa päästöt ovat vähentyneet taantuman mukana. Valtiot ovat kuitenkin olleet haluttomampia kiristämään päästötavoitteitaan tai antamaan lupauksia taloudellisesta tuesta kehittyvien maiden ympäristötyöhön. Talouden realiteetit ja kannattavuuden suojelu ovat ylittäneet halun suojella ilmastoa. Taloudellinen taantuma on vaikuttanut myös yhteiskuntavastuun muilla osa-alueilla. Työttömyys on kasvanut ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntynyt. Irtisanomisilta ja muilta sopeutustoimilta emme mekään ole välttyneet. Yhtiötä eteenpäin vietäessä meidän on opittava koetuista vaikeuksista pyrittävä hoitamaan kipeätkin asiat entistä paremmin. Uusi organisaatiorakenne toivottavasti lisää avointa vuorovaikutusta. Yhtiön kannattavan kasvun kannalta hyvinvoiva henkilöstö ja toimiva rakenne ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä viesti myös asiakkaalle. Taloudellisessa laskusuhdanteessa tukea järjestöille ja sosiaalisiin hankkeisiin on jouduttu kaventamaan monessa yrityksessä. Me olemme kuitenkin sitoutuneet jatkamaan yhteistyötämme valittujen kumppanien kanssa tähän ei taantuma saa vaikuttaa, vaan tässäkin tilanteessa on kyettävä katsomaan myös kauas eteenpäin. Päästökauppaa olemme valmistelleet kansallisesti ja toisaalta olleet aktiivisesti mukana luomassa mallia alan kansainvälisestä päästökaupasta. Alan kasvu edellyttää kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä myös vaikeina aikoina. 000 Ilmoitimme viime vuoden raportissa vähentävämme päästöjämme suhteutettuna suoritteeseen sekä absoluuttisesti. Näin me teimmekin. Mutta todelliset teot punnitaan kasvun vuosina, ei taantuman aikana, jolloin lähes jokaisen lentoyhtiön toimintaa on supistettu. Meidän päästömme vähenivät tänä vuonna kalustouudistuksen mutta myös operatiivisella puolella tehtyjen parannusten ansiosta. Biopolttoaineiden testauksen ja käytön osalta olemme tehneet runsaasti taustatyötä ja toivomme, että voimme ilmoittaa uutisen testilennosta pian. Kuluneena vuonna saimme tunnustusta yhteiskuntavastuutyöstämme. Arvosanamme Carbon Disclosure Project -hankkeessa kaksinkertaistui, saimme jäsenyyden IATA:n ympäristökomiteassa, julkaisimme ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa GRI-ohjeistukseen (Global Reporting Initiative) perustuvan yhteiskuntavastuuraportin, olimme mukana auttamassa katastrofeissa maailmalla ja jatkoimme pitkäjänteistä työtämme ympäristökuormituksen vähentämiseksi niin maassa kuin ilmassakin. 000 Raporttimme pyrkii osaltaan vastaamaan sidosryhmiemme odotuksiin sekä heitä kiinnostaviin kysymyksiin. Tänä vuonna saimme jo kootummin tietoa koko konsernin osalta, mutta raportin pääpaino on edelleen selvästi lentämisen ympäristövaikutuksissa. Saimme kuitenkin kehitettyä myös sosiaalisten mittareiden osuutta ja tätä pyrimme jatkossakin lisäämään. Raportin tarkoituksenahan on myös kehittää sisäistä toimintaa ja prosesseja yhteiskuntavastuun osalta. Tavoitteina tuleville vuosille on kehittää sisäisesti systemaattista seurantaa ja työkaluja. Finnairissa on valmistumassa mittaristo henkilöstön hyvinvoinnin ja työterveyden osalta ja tätä voimme jatkossa hyödyntää myös GRI-raportissamme. Avainmittareiksi olemme valinneet talouden tunnuslukujen ja laivastokehityksen lisäksi lentämisen polttoaineenkulutuksen sekä CO2-päästöt, henkilöstönvaihtuvuuden ja sairauspoissaolojen kehityksen. Mittareihin voidaan myös nostaa asioita, joita sidosryhmät haluavat, ellei niistä ole aiemmin ollut saatavilla riittävästi tietoa. Vastuun kantaminen ei osaltamme jää tähän. Toivomme, että työmme ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi huomioidaan myös sidosryhmissä ja voimme jatkaa hedelmällistä yhteistyötä tulevina vuosina.
Yhteiskuntavastuu 2009 7 Finnair-konserni Finnair-konserni harjoittaa maa ilman - laajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin liiketoiminnot jakautuvat lentoliikenteeseen, lentotoimintapalveluihin sekä matka-palveluihin. Lentoliikenne-liiketoiminta-aluee seen kuuluvat Lentoliikenne, rahtiyhtiöt Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä lentokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokrasopimuksista vastaava Finnair Aircraft Finance Oy. Lentotoimintapalveluihin kuuluvat lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnasta vastaava Finnair Tekniikka, maapalveluyhtiö Northport Oy, catering-yhtiö Finnair Catering Oy, sen tytäryhtiö Finncatering Oy sekä kiinteistöistä vastaava Finnair Facilities Management Oy. Matkapalveluihin kuuluvat valmismatkojen järjestäjä Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab sekä sen tytäryhtiöt Horizon Tarvel, Calypso, Takeoff/ Matkayhtymä Oy, matkatoimisto Suomen Matkatoimisto Oy (SMT), sen tytäryhtiö A/S Estravel Ltd, Matkatoimisto Oy Area ja matka-alan teknologia- ja järjestelmäasiantuntija Amadeus Finland Oy. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin 8 000. F innairin pääkonttori sijaitsee Helsinki- Vantaan lentoasemalla ja myyn ti yksiköitä Finnairilla on yli 20 maassa. Finnairin reittiliikenteen pääpaino on Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finnair on listattu Suomen pörssiin vuonna 1989. Osakkaita on noin 7 000. Suomen valtio omistaa Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia ja ulkomainen omistus on noin 20 prosenttia. Finnair-konsernin vuotuinen liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa. Konsernin omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 35,5 prosenttia, nettovelkaantumisaste (Gearing) 25,9 prosenttia ja oikaistu nettovelkaantumisaste 86,9 prosenttia. Vuonna 2009 Finnairin lennoilla kulki 7 433 000 matkustajaa ja rahtia ja postia kuljetettiin 89 234 tonnia. Myytyjä henkilökilometrejä kertyi 19 935 miljoonaa. Lentoliikenne Lentoliikenne Finnair Cargo Oy Finnair Cargo Terminal Operations Oy Finnair Aircraft Finance Oy Lentotoimintapalvelut Finnair Tekniikka Northport Oy (maapalvelu) Finnair Catering Oy Finncatering Oy Finnair Facilities Management Oy Finnairkonserni Matkapalvelut Oy Aurinkomatkat Suntours Ltd Ab Horizon Travel Calypso Takeoff/Matkayhtymä Oy Suomen Matkatoimisto Oy A/S Estravel Ltd Matkatoimisto Oy Area Amadeus Finland Oy Matkayhtymä
8 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Avainluvut 2009 2009 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 1 838 2 256 2 181 Toiminnallinen liikevoitto, EBIT*, milj. euroa -180 1 97 Toiminnallinen liikevoitto* liikevaihdosta, % -9,8 0,0 4,4 Liiketulos, EBIT, milj. euroa -124-58 142 Tulos ennen veroja, milj. euroa -134-62 139 Lentotoiminnan yksikkötuotot, senttiä/rtk 67,2 75,8 78,8 Lentotoiminnan yksikkökulut, senttiä/rtk 74,7 76,6 74,9 Lentotoiminnan yksikkökulut, senttiä/atk 43,8 43,4 43,5 Tulos/osake, euroa -0,81-0,36 1,04 Oma pääoma/osake, euroa 6,67 5,87 7,70 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 348 233 326 Korollinen nettovelka, milj. euroa 221-90 -222 Omavaraisuusaste, % 35,5 36,9 47,1 Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 25,9-12,0-22,5 Oikaistu nettovelkaantumisaste, % 86,9 65,1 35,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -8,4-3,0 14,2 Henkilöstö, keskimäärin 8 797 9 595 9 480 * Ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja kertaluonteisia eriä. Finnairin liikennetietoja 2005 2009 2009 2008 2007 2006 2005 Lentotunteja 207 178 232 389 228 487 211 813 202 070 Lentokilometrejä, 1 000 139 835 155 300 147 094 133 890 125 410 Tarjottuja henkilökilometrejä, milj. 26 260 29 101 26 878 23 846 23 038 Myytyjä henkilökilometrejä, milj. 19 935 21 896 20 304 17 923 16 735 Matkustajakäyttöaste, % 75,9 75,2 75,5 75,2 72,6 Tarjottuja tonnikilometrejä, milj. 3 920 4 485 4 074 3 602 3 400 Myytyjä tonnikilometrejä, milj. 2 298 2 545 2 365 2 100 1 940 Kokonaiskäyttöaste, % 58,6 56,7 58,0 58,3 57,0 Matkustajia, 1 000 7 433 8 270 8 653 8 792 8 517 Rahtia ja postia, 1 000 kg 89 234 102 144 98 684 93 807 90 242
Yhteiskuntavastuu 2009 9 Finnair-konsernin laivasto 31. 3. 2010 Istuimia Lukumäärä Omat Vuokratut Keski-ikä Istuimia Lukumäärä Omat Vuokratut Keski-ikä Airbus A319 105 123 11 7 4 8,5 Airbus A320 111 159 12 6 6 7,7 Airbus A321 136 196 6 4 2 9,2 Airbus A330 271 7 6 1 0,6 Airbus A340 269 5 5 0 4,7 Boeing B757 227 7 0 7 10,9 Embraer 170 76 8 4 4 4,0 Embraer 190 100 10 6 4 2,4 Yhteensä 66 38 28 6,1 Lentämisestä aiheutuvien polttoaineen kulutuksen ja CO2-päästöjen kehitys vuosina 2005 2009 Yksikkö 2009 2008 2007 2006 2005 Polttoaineen kokonaiskulutus 1 000 kg 713 102 832 271 764 742 657 628 629 568 Polttoainetehokkuus g/ask 27,3 28,7 29,3 29,4 29,1 g/rpk 36,0 38,2 38,7 38,8 39,8 g/atk 183,1 187,2 194,7 196,2 200,0 g/rtk 312,9 331,2 336,1 339,0 352,8 CO2-päästöt 1 000 kg 2 246 271 2 621 654 2 408 937 2 071 527 1 983 141 g/ask 86,1 90,5 92,4 92,5 91,6 g/rpk 113,4 120,4 122,1 122,3 125,2 g/atk 576,8 589,8 613,3 618,0 630,1 g/rtk 985,8 1 043,2 1 058,7 1 067,8 1 111,4 ASK = tarjotut henkilökilometrit RPK = myydyt henkilökilometrit ATK = tarjotut tonnikilometrit RTK = myydyt tonnikilometrit ASK ja RPK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja ATK sekä RTK rahtiliikenteen suoritteita. Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Lentoliikenne Lentotoiminta - palvelut Matka palvelut Muut toiminnot Yhteensä Kokonaismäärä 3 708 2 783 1 202 252 7 945 Lähteneet 167 129 104 13 413 Vaihtuvuus-% 4,5 4,6 8,7 5,2 5,2 Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneita muutoksia henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair-konsernin sairaus- ja tapaturmapoissaolot Lentoliikenne Lento toi min ta palvelut Matka palvelut Muut toiminnot Yhteensä Poissaolo-% 5 7 4 2 5
10 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Lentoliikenteen rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on merkittävä. Se on näkyvä osa taloudellista toimintaa, niin liikematkustuksen kuin turisminkin kannalta ja tarjoaa toimintaedellytyksiä kansainvälistyvälle liikeelämälle. Häiriöt ja muutokset lentoliikenteessä saavat osakseen paljon huomiota etenkin mediassa. Teksti Kati Ihamäki Finnairin liikennetietoja 2005 2009 Sidos ryhmä suhteiden merkitys lentoliikenteessä Lentoyhtiöt ovat pitkään käyneet keskustelua ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista keskenään olemme olleet hyviä kertomaan saavutuksista ja haasteista toisillemme. Ulkopuolelle keskustelua ei juuri ole laajennettu, viranomaisten suuntaan on oltu aktiivisia lupa-asioissa, muille vastattu kysyttäessä. Säännöllinen raportointi sidosryhmille on alkanut useimmilla vasta viime vuosina. Finnair on raportoinut ympäristöasioistaan säännöllisesti vuodesta 1997 lähtien. Viime vuonna koimme tarpeelliseksi lähteä mukaan GRI-ohjeistuksen mukaiseen raportointiin, jolla saavutettaisiin parempaa vertailtavuutta sekä läpinäkyvyyttä. Vielä kuitenkin kaivataan alan omaa mittaristoa. Asiakastapaamisissa onkin tullut esille tarve yhdenmukaistaa raportointia sekä laskentaa. Tämän vuoksi Finnair pyrkii raportoimaan yhteiskuntavastuustaan kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti. Edellä mainituista seikoista saattaa johtua, että yhteiskuntavastuun ja etenkin ympäristövastuun saralla, lentoyhtiöt ovat joutuneet silmätikuiksi. Myös ilmastonmuutoksen osalta lentoyhtiöt ovat hävinneet viestintäsodan. Liian pitkään piiloteltiin kahden prosentin takana. Nyt kaikki hyvätkin toimenpiteet hukkuvat tämän alle ja roolia eteenpäinpyrkivänä ja avoimena pelaajana ympäristöasioissa on vaikea saada. Usein myös keskustelun sävy on ollut täysin päinvastaista eri osapuolilla, kun lentoyhtiöt ovat vastanneet asiapitoisesti tunnepitoisiin purkauksiin ja huoliin. Lentoyhtiöille onkin elintärkeää omata hyvä suhteet sidosryhmiin, olivatpa nämä sitten asiakkaita, sijoittajia, mediaa, kansalaisjärjestöjä tai viranomaisia. Toiminnan edellytykset ja kasvun oikeutus riippuvat kaikista näistä. Finnair näkee sidosryhmävuoropuhelun yhtenä tärkeimpänä yhteiskuntavastuun elementtinä. Keskustelussa on koetettu siirtyä passiivisesta vastaajan ja raportoijan roolista kohti aktiivista keskustelunaloittajan roolia. Tuodaan esille eri teemoja, haastetaan vallitsevia totuuksia, etsitään ja esitetään uusia näkökulmia. Viranomaisten kanssa on tärkeää keskustella tulevaisuuden liikenneratkaisuista ja pohtia mahdollisia lainmuutoksia. Olimme viime vuonna aktiivisesti mukana luomassa lainsäädäntöpohjaa EU:n päästökaupalle sekä pohtineet tulevaisuuden liikenneratkaisuja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Myös alan järjestöjen kesken sekä esimerkiksi lentokonevalmistajien on olennaista pohtia muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa ja toki myös muiden liikennemuotojen ratkaisuja. Jo kustannusrakenteenkin vuoksi on tärkeää ennakoida esimerkiksi polttoaineenkulutuksen kehitystä ja polttoaineiden eri mahdollisuuksia. Alan toimijoiden keskuudessa ovat nousseet esille erityisesti meluasiat sekä päästölaskenta. Asiakkaiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa keskusteltaessa on arvokasta vastata huoliin ympäristön tilasta ja muutoksesta. On koetettava ennakoida tulevaisuuden asettamia haasteita ja kasvun rajoja. Ympäristöasiat tulevat varmasti vaikuttamaan matkustukseen jatkossa tavalla tai toisella. Myös huoli matkailun sosiaalisesta ulottuvuudesta nousee esille keskustelussa. Olemmekin siksi kehittäneet sosiaalisen puolen raportointia sekä liittyneet mukaan erilaisiin kestävän kehityksen aloitteisiin. O lemme Finnairissa myös olleet luomassa uusia tapoja käydä sidosryhmäkeskustelua. Yritysblogi on yksi esimerkki, jonka avulla saamme aikaan keskustelua eri aihepiireistä paremmin kuin perinteisten kanavien kautta. Blogeilla pystytään myös vastamaan nopealla aikataululla haasteisiin. Finnair julkaisi 85-vuotisen taipaleensa kunniaksi katsauksen tulevaan vuoteen 2093. Futuriikissa kokosimme eri näkökulmia matkustamisen ja lentämisen tulevaisuudesta eri toimijoilta akateemisesta maailmasta, liikeelämästä, alan sisältä ja lapsilta. Lopputuloksena on huimia visioita eri sidosryhmiltä. Loppupäätelmänä oli se, että matkustaminen jatkuu, sen muodot ehkä vaihtuvat. Ainoa varma asia on se, ettei maailma ole sellainen kuin se kirjassa esitettiin, mutta tämä teos ja sen näkökulma ovat varmasti mukana keskustelussa. Haluammekin siis luoda ja herättää keskustelua eri medioiden välityksellä. Tärkeimpinä muotoina sidosryhmäkeskustelulle voidaankin listata suora palaute blogien, asiakaspalautteen sekä sähköpostin kautta. Toisaalta yritysasiakkaiden sekä sijoittajien kanssa nähdään tärkeäksi keskustelutilaisuudet sekä raportointi kansainvälisesti tunnettujen standardien kautta, kuten GRI tai CDP. E räs kuluneen vuoden konsepteista oli ympäristökiertue. Valitsimme tietyt kohdekaupungit ja siellä yritykset jotka itse käyvät aktiivista ympäristöja yhteiskuntavastuukeskustelua. Näissä valituissa kaupungeissa järjestettiin oma tilaisuus medialle, jälleenmyyjille ja matkatoimistoille sekä asiakastilaisuus yritysasiakkaille. Lisäksi tavattiin henkilökohtaisesti yrityksiä ja siellä matkustuksesta ja toisaalta yhteiskuntavastuuasioista vastaavia henkilöitä. Yritysasiakkaita kiinnostavat erityisesti eri liikennemuotojen päästöt ja vertailtavuus. Vastaavaa konseptia, tosin hieman suppeammin, on käytet-
Yhteiskuntavastuu 2009 11 Finnair-konsernin sidosryhmät Sidosryhmiä Asiakkaat Henkilöstö Omistajat, sijoittajat ja analyytikot Muut lentoyhtiöt ja toimiala Viranomaiset Järjestöt Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat Media Suuri yleisö Esimerkkejä keskustelukumppaneista ja -kanavista Asiakaskyselyt ja -tutkimukset, asiakaspalautteet, asiakaspalvelutilanteet, internetsivut ja blogit, säännöllinen yhteydenpito yritysasiakkaiden kanssa, yritys- ja rahtiasikastilaisuudet, kantaasiakasviestintä Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötilaisuudet, 4D-työhyvinvointikysely, työterveydenhuolto, esimies-alaiskeskustelut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset ja -tilaisuudet, Carbon Disclosure -projekti, yhtiökokous IATA:n, ICAO:n ja AEA:n jäsen, allianssiyhteistyö oneworld-liittoumassa, code-share-yhteistyö, toimialajärjestöt, alan seminaarit, yhteistyö Finavian ja lentokenttien kanssa Ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, lentoturvallisuushallinto (Trafi) Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon Disclosure Projectin jäsen Sopimusyhteistyö, omat hankintaohjeet, extranet Tiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, sähköposti, luentotilaisuudet ty myös konsernin matkatoimistoissa sekä rahtiasiakkaille. Mainostaminen yhteiskuntavastuuasioilla on hankalaa ja riskialtista. Asioiden kertominen etukenossa, läpinäkyvästi ja luotettavasti sen sijaan varmasti parantavat imagoa ja tulevaisuudessa aktiivinen yhtiö muistetaan. Aikainen toimija ja ennakoija saa myös usein uusia ratkaisuja käyttöönsä edullisemmin, kuin se joka toimii vasta pakon edessä. A lan yhteistyö ympäristöasioissa on mainittavasti lisääntynyt. Voidaan sanoa, että tämä on alue, jolla lentoyhtiöt eivät niinkään kilpaile vaan tekevät tiiviisti yhteistyötä. Mukana yhteistyössä on toimijoita koko rintamalta lentoyhtiötä, lentokenttiä, kone- ja moottorivalmistajia, lennonjohtoa, polttoainevalmistajia, liikenneviranomaisia ja tutkijoita. Tavoite on kaikilla yhteinen lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Finnair osallistuu yhteistyöhön aktiivisesti eri työryhmissä, tilaisuuksissa sekä seminaareissa. Informaation ja parhaiden käytäntöjen löytäminen ja jakaminen hyödyttää meitä kaikkia ja ennen kaikkea yhteistä ympäristöämme.
12 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Edessäsi on Finnair-konsernin toinen yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa kerrotaan vuonna 2009 Finnairissa tehdystä työstä kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Edellinen raportti ilmestyi keväällä 2008. Jatkossa raportin on määrä ilmestyä vuosittain. Teksti Kati Ihamäki ja Ville-Pekka Pusa Finnairin yhteiskuntavastuuraportin raportointiperiaatteet Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa, jotka kertoivat yhteiskuntavastuuasioistaan kansainvälistä GRI-raportointiviitekehystä soveltaen. Tämä raportti on koostettu noudattaen GRI:n viimeisintä G3-ohjeistusta. Vuoden aikana raportointia on kehitetty ja raportin kattavuus on parantunut viimevuotisesta. Raportti kattaakin emoyhtiön lisäksi Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä konsernin Suomessa toimivat matkatoimistot. Joitakin henkilöstölukuja tosin raportoidaan myös Baltiasta ja Venäjältä. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta Finnair-konserni ei raportoi, koska pieninä toimijoina niillä ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien kannalta. Ulkoistetuista toiminnoista Finnair-konserni ei raportoi. R aportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta. Mittaus- ja laskentamenetelmien osalta on noudatettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saatavilla ollut aineisto on mahdollistanut sen tarkoituksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaus- tai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta kunkin tunnusluvun kohdalla. Taloudellisen vastuun luvut ovat pääasiassa tilinpäätöstiedoista. Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoaineenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin kulutuksiin. Koska Finnair valmistautuu EU:n päästökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölaskurit ovat myös ulkopuolisen tahon verifioimia. Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen energiankulutusten suh- Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt Finnair-konserni Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/ tytäryhtiö Lentoliikenne Lentoliikenne X Sisältyy raporttiin Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Finnair Cargo Oy Finnair Cargo Terminal Operations Oy Finnair Aircraft Finance Oy Finnair Tekniikka Northport Oy (maapalvelu) Finnair Catering Oy X X X X X X Perustelu Finncatering Oy Ei Tytäryhtiön tytäryhtiö. Liittyy lentotoimintaan vain lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla. Finnair Facilities Management Oy Oy Aurinkomatkat Suntours Ltd Ab Horizon Travel Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Calypso Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Takeoff/Matkayhtymä Oy Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) X X Ei X Tytär yhtiön tytäryhtiö A/S Estravel Ltd Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Matkatoimisto Oy Area Amadeus Finland Oy Muut toiminnot Konsernihallinto X Yhteiset toiminnot FTS Financial Services Oy X X X X
Yhteiskuntavastuu 2009 13 teen tiedot on saatu palveluntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettujen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristölupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjestelmistä. Finnair Cateringilla on puolestaan ISO14001-sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tarkasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla on WWF:n myöntämä Green Office -merkki, jonka puitteissa he seuraavat omaa energian- ja paperinkulutustaan tehostetusti. Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat konsernin HR-tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvinvoinnista vastaavilta. Tapaturmatilastojen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä ja ne päivittyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2009 luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta, alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta pääasiassa matkatoimistoilta, jotka ovat tässä suhteessa avainasemassa. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuus on vahvistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin saamaan palautteeseen. Joiltain osin raportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia viimevuotiseen verrattuna. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että nyt käsillä olevaan raporttiin on saatu kattavammin ja luotettavampaa tietoa läpi koko konsernin. Esimerkiksi materiaalivirtojen osalta viime vuoden raporttiin saatiin ainoastaan Finnair Tekniikan tiedot, mutta tänä vuonna mukana ovat konsernin kaikki merkittävät materiaalien käyttäjät: Catering, Cargo, Northport sekä Tekniikka. Lisäksi konsernin yleishankintojen kautta ostetut materiaalit näkyvät luvuissa, jolloin materiaalien käyttöä kuvaava indikaattori kattaa käytännössä koko konsernin olennaisilta osin. Luvut on esitetty aikasarjoina aina, kun se on ollut tarkoituksenmukaista ja luotettavasti mahdollista. Raportoinnin jatkuva kehittäminen tuleekin parantamaan tarkkuutta edelleen. V aikka raportti kattaakin kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet, on raportin pääpaino ympäristö- ja sosiaalisessa vastuussa. Ympäristön kannalta Finnair-konsernin ylivoimaisesti merkittävin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden mukaan 95 prosenttia kaikista toimialan ympäristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentämisen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen polttoaineen käytöstä. Markkinoilla ei ole vielä yhtään hyväksyttyä uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa lentokerosiinilaatua. Globaalilla tasolla ilmailu aiheuttaa noin 2 3 prosenttia maailman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia konsernin tasolla ovat materiaalivirrat sekä jäteasiat. Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäristönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkasteltaessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen verrattuna. Joitakin näkökohtia on kuitenkin poimittu mukaan raporttiin. Toisaalta esimerkiksi meluasioista raportoimme laajemmin kuin GRI-ohjeistus edellyttää. Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa painotetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työvoimaintensiivisiä aloja. Finnair-konserni onkin merkittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edellytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityisosaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on Finnair-konsernille elinehto. Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään raportissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidosryhmä konsernille ovat luonnollisesti asiakkaat. Niinpä myös asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen vastuun näkökohta liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurimmista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Finnair-konsernissa matkatoimistot ovat tärkeä rajapinta kohteiden paikallisyhteisöiden ja konsernin välissä. Koska matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata numeerisesti, ei niitä käsitellä niinkään tunnuslukujen valossa vaan erilaisissa artikkeleissa. Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kannattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidosryhmillensä. Valitettavasti tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tärkeisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäymisen infrastruktuuria. Finnair-konserni on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Raportissa on huomioitu eri sidosryhmien esiin nostamat asiat. Pääpaino on edelleen lentämisen ympäristövaikutuksessa. Turismin vaikutuksiin on otettu kantaa artikkeleissa ja pääkirjoituksissa sekä indikaattoreissa käsitelty Finnairin henkilöstöasioita ja viime vuoden tapahtumia. Nämä ovat kiinnostaneet niin asiakkaita kuin mediaakin. Raportti on kuitenkin laadittu kattavasti ohjeistuksen mukaisesti, vaikka sidosryhmäkeskusteluissa asiat eivät olisikaan saaneet erityishuomiota.
14 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Taloudellinen vastuu Finnairin visiona on tulla laatu- ja ympäristötietoisen lentomatkustajan halutuimmaksi vaihtoehdoksi pohjoisen pallonpuoliskon mannertenvälisessä liikenteessä. Finnair hyödyntää kotikenttänsä Helsingin ihanteellista maantieteellistä sijaintia sujuvana paikkana vaihtaa konetta silloin, kun suoraa lentoyhteyttä Euroopan ja Aasian kaupunkien välillä ei ole tarjolla. Finnairin strategia perustuu arvioihin matkustus- ja rahtikysynnän voimakkaasta kasvusta Eurooppa Aasialiikenteessä sekä tulevaisuudessa myös Pohjois-Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut kannattavasti, kilpailukykyisesti sekä sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. J ulkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voitonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopolitiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunnistetaan ja arvioidaan ympäristö- ja riskienhallintaorganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimivat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi konsernin matkanjärjestäjät edistävät kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua. Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat liikekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Finnairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunnatussa aineistossa. Myös vuosikertomukset ja tilinpäätösaineisto antavat mahdollisimman läpinäkyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta ja kehityksestä. L entoliikenne on maailmantalouden sekä kansantalouksien suhdannevaihteluille herkkä toimiala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työssä tai vapaa-aikanaan sekä tavaroiden kuljettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa kansantalouksien infrastruktuuria. Lentoyhtiön tarjoamat yhteydet mahdollistavat muiden alojen toiminnan kansainvälistyvässä liiketoiminnassa. Paitsi mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden nopeamman liikkuvuuden lentoliikenne rakentaa omalta osaltaan poliittiselle ja taloudelliselle elämälle välttämätöntä luottamuksen ja henkilökohtaisen kanssakäymisen infrastruktuuria. Lentoyhteydet mahdollistavat osaltaan myös kehittyvien kansantalouksien tasa-arvoisemman kytkeytymisen maailmankauppaan. Lentoliikenne on työvoimavaltainen ala. Lentoyhtiö luo suoraan työpaikkoja omiin toimintoihinsa. Sen lisäksi lentoyhtiön toiminta luo välillisesti työpaikkoja lentoliikenteen infrastruktuuriin, alihankkijoille ja matkailun eri toimijoille. Tällä tavalla yhtiön tuottama ostovoima leviää laajalle yhteiskuntaan ja toimii osaltaan hyvinvointia jakavana tekijänä kansantaloudessa. Lentoliikenne on kilpailtu toimiala. Varmistaakseen pitkän ajan kannattavuuttaan lentoyhtiöt ovat joutuneet parantamaan työvoimansa tuottavuutta ja alentamaan työn yksikköhintaa. Jossain määrin nämä pyrkimykset myös vähentävät työvoiman tarvetta. Toisaalta kannattavasti kasvava yritys voi luoda lisää työpaikkoja. Kannattavuus edellyttää rakenteellisia muutoksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin toteuttaa. Konsernin henkilöstöhallinto pyrkii tekemään kaikkensa, että muutosten ja sopeuttamistoimien mahdolliset negatiiviset vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi. F innairin toiminnallinen liiketulos vuodelta 2009 oli 180 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihto laski voimakkaasti sekä kysynnän että hintojen laskun vuoksi. Kannattavuus heikkeni, kun kustannuksia ei kyetty sopeuttamaan riittävän nopeasti lentolippujen ja rahdin hintatason alentumista vastaavasti. Reittiliikenteen hintakehitykseen vaikutti erityisesti liikematkustuksen yli 30 prosentin väheneminen edellisvuodesta. Lentoliikenteen kysynnän lasku loiveni vuoden loppua kohden. Liikematkustuksen kysynnässä on ollut havaittavissa varovaista toipumista viime vuoden lopulta lähtien erityisesti Suomen ulkopuolella. Toimialan ylikapasiteetti pitää kuitenkin edelleen lentolippujen hinnat alhaalla asiakassegmentistä riippumatta. Myös rahtikysyntä oli koko vuoden voimakkaasti laskeva viimeiseen neljännekseen asti. Finnair on vahvistanut myyntiorganisaatiotaan sekä lisännyt markkinointiponnistuksiaan Suomen ulkopuolella. Suomessa Finnairin tunnettuus on korkea. Skandinavian ulkopuolella Finnair on edelleen haastajana. Hyvän strategian ja resurssien optimaalisen allokoinnin avulla Finn airin arvioidaan kykenevän vastaamaan sille ulkoisesti ja sisäisesti asetettuihin tavoitteisiin. Vastuullinen toiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.
Yhteiskuntavastuu 2009 15 Viime aikoina on huomattu kuinka vaikeaa ilmastonmuutosten ennustaminen on ja kuinka monien tekijöiden vaikutuksia ilmastoon ei vielä tiedetä. Lentoliikenteessä on pyritty hallitsemaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia jo pitkään ja paljon on saatu aikaiseksi. Työ jatkuu ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Toisaalta myös ilmaston muuttuminen tuo uusia haasteita lentoliikenteeseen. Teksti Kati Ihamäki ja Maria Mroue Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lentoliikenteen ympäristövaikutusten hallinnalla on pitkä historia. Ensin mietittiin pääosin melukysymyksiä sekä toiminnan vaikutusta etenkin lentokenttien lähialueisiin. Typenoksiditkin kiinnostivat lokaalilla tasolla kun rikki ja noki- sekä hiukkaspäästöt saatiin kuriin. Lentokenttäalueen maankäyttö ja pohjavesikysymykset kiinnostivat etenkin maissa, joissa käytetään kemikaaleja talviaikaan. Nyttemmin on lentoliikenteestä tullut kuuma puheenaihe ilmastonmuutoskeskustelussa. L entoliikenne on energiaintensiivinen toimiala ja kerosiinin palamisesta syntyy päästöjä. Lentoliikenteen päästöjen hallinta voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: teknologiseen kehitykseen, operatiivisiin keinoihin, infrastruktuurin parantamiseen sekä markkinapohjaisiin keinoihin. Näistä viimeinen eli markkinaohjaus saattaa olla helpoin päästökauppa ja sen avulla tehtävät päästövähennykset auttavat siihen osaan, jota ei muilla tavoin saada vähennetyksi. Tavoitteena olisi saada kansainvälinen sektorisopimus lentoliikenteelle, jossa lentoliikenne osallistuisi päästötalkoisiin ostamalla oikeuksia, kunnes teknologian kehittyessä itse liikenne saadaan päästöttömäksi. Riskinä on, että päästökaupparatkaisuiden jäädessä alueellisiksi voi syntyä hiilivuotoa sekä kilpailun vääristymistä, jolloin päästöt voivat globaalilla tasolla itse asiassa kasvaa. Finnair seuraa päästökaupan etenemistä, mutta sen kustannusvaikutuksia ei vielä ole mahdollista arvioida, sillä päästökaupan säännöt eivät vielä ole täsmentyneet. Teknologisia ratkaisuja haetaan ja saadaankin jatkuvasti. Lentoliikenteen osalta uusien innovaatioiden käyttöönotto ei ole kovin nopeaa, etenkin kun turvallisuus on aina ensimmäinen prioriteetti. Erilaiset kevyemmät komposiittiratkaisut, joista mm. Airbusin Fly your ideas -kilpailun voittajalla oli hieno visio, uusi moottoriteknologia sekä biopolttoaineet tuovat toivottuja muutoksia jatkossa. Biopolttoaineiden osalta tutkimus- ja kehitystyö on erityisen nopeassa vaiheessa. Tarkoitus on saada lentokoneet lentämään kestävällä tavalla muulla kuin kerosiinilla. Biokomponentti ei saisi olla pois esimerkiksi ruoantuotannosta. Infrastruktuurin parantaminen toisi tehokkuutta nopeastikin. Yhtenäinen ilmatila Euroopassa parantaisi tehokkuutta ajallisesti sekä päästöjen osalta välittömästi jopa 10 12 prosenttia ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Lentoliikenne on infrastruktuurin kannalta tehokas liikennemuoto, sillä se ei vaadi maapinta-alaa eikä rakentamiseen tarvita paljoa raaka-aineita. Lentokentilläkin on käynnissä tällä hetkellä useita eri päästövähennyshankkeita. Toiminnan optimoimisen lisäksi keksitään innovatiivisia ratkaisuja mm. kenttien energiantarpeeseen. Operatiivisesti käytössä on jo nyt lukuisia keinoja: lennetään hitaammin, käytetään melua ja päästöjä vähentäviä laskeutumistapoja (CDA), rullataan yhdellä moottorilla, etsitään cost-indexlaskennan kautta optimaalisia lentopintoja ja suunnitellaan jokainen lento. Tulevaisuudessa keinoja on käytössä varmasti vielä enemmän. Airbusin jo edellä mainitussa kilpailussa oli ehdotus muodostelmalentämisestä, jolloin vastus vähenee ja voidaan hyödyntää virtauksia. Tulevaisuudessa voitaisiin myös ohjata lennonjohdon avulla koneita reiteille, joissa esimerkiksi typenoksidien ilmastoa viilentävä vaikutus olisi merkittävämpi. Tai reiteille, joissa jättövanojen ansiosta ei tapahtuisikaan lämpenemistä vaan ilmastonviilenemistä. Näitä asioita tutkitaan tällä hetkellä paljon eri tahoilla. K uitenkin myös ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa lentoliikenteeseen, ei vain toisinpäin. Monia vaikutuksia on varmasti mahdotonta ennustaa, mutta joitain kehityssuuntia on jo nähtävissä. Taloudellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä erilaisia rajoituksia on jo nyt mahdollista ennakoida. Lentoliikenne joutuu tietenkin maksamaan ympäristövaikutuksistaan, kuten muutkin toimialat, mutta esiin on noussut myös ajatuksia lentämisen rajoittamisesta. Miten tällöin arvotettaisiin lentämisen tuoma sosiaalinen ja taloudellinen merkitys? Myös asenteet lentämistä kohtaan voivat muuttua ilmastonuutoskeskustelussa. Lentämisen vähentäminen voi nousta suosituksi tavaksi vaikuttaa ilmastomuutokseen. Toisaalta julkisessa keskustelussa painotukset voivat muuttua myös toiseen suuntaan, jos vääriä ympäristömielikuvia saadaan oikaistua. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat säävaihtelut voivat myös vaikuttaa lentämiseen. Matkailun suunta ja kohteet voivat muuttua, jos säänvaihtelut ja kuivuus koettelevat turistikohteita. Säänvaihtelut vaikuttavat myös itse lentämiseen ja lentokenttien toimintaan. Äärimmäisten ilmiöiden varalta tarvitaankin entistä parempaa ennustettavuutta. Tähän kehitetään jo nyt menetelmiä. On myös mahdollista, että merenpinnan korkeuden vaihtelut sulkevat joitain kenttiä osittain tai kokonaan. Ilmastonmuutokset ja lämpeneminen saattavat vaikuttaa myös koneiden teknisiin ominaisuuksiin. Ilmastoa pystytään kuitenkin jatkuvasti tutkimaan ja tulkitsemaan entistä paremmin. Lentokoneet ovat tarkan ilmastotiedon välittämisessä merkittävässä roolissa. Koneiden navigoinnissa käytettävät anturit ja mittarit välittävät arvokasta tietoa tutkijoille. I lmastonmuutoksen lisäksi lentoliikenteessä, kuten muillakin toimialoilla, on otettava huomioon myös muut ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Edelleen on otettava huomioon myös melukysymykset, paikallinen ilmanlaatu, luonnonvarojen riittävyys, veden saanti sekä biodiversiteettikysymykset. Etenkin kaksi jälkimmäistä nousevat varmasti lähitulevaisuudessa voimakkaammin esiin.
16 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Finnairin visio on olla laatu- ja ympäristötietoisen lentomatkustajan halutuin vaihtoehto pohjoisen pallonpuoliskon mannertenvälisessä liikenteessä. Visiota rakennetaan menestystekijöillä, toimivalla Aasian-strategialla ja vahvalla maantieteellisellä kilpailuedulla. Teksti Maria Mroue Visio ohjaa eteenpäin Tulevaisuuden lentokone Departure 2093 -kirjasta. Sekä kiitoettä pystynousuun suunniteltu charteralus vuonna 2093, jossa on kääntyvät eteen sijoitetut moottorit. Matkustajapaikat ovat 1 4 hengen hyttejä. Aluksessa on runsaasti erilaisia vapaaajan- sekä kokouspalveluita. Design Kauko Helavuo.
Taloudellinen vastuu 17 V isio antaa toiminnalle suunnan. Se motivoi henkilöstöä ja ohjaa valitsemaan pitkän tähtäimen tavoitteiden kannalta parhaat toimintatavat. Finnairin visio 2017 viestii sitoutumisesta kasvuun ja kannattavuuteen. Visiossa 2017 Finnair sitoutuu myös laatuun ja ympäristöön. Tavoitteena on tulla halutuimmaksi vaihtoehdoksi pohjoisen pallonpuoliskon mannerten välisessä liikenteessä. Finnair haluaa olla erityisesti laatu- ja ympäristötietoisen asiakkaan valinta. Finnair on suomalaisena lentoyhtiönä luotettava ja turvallinen vaihtoehto epävarmassa maailmassa. Ympäristön huomioiminen on tulevaisuudessa lentoliikenteen kasvun jatkumisen edellytys. Visiossa Finnair on Pohjois-Euroopan johtava mannertenvälinen lentoyhtiö. Keskeisiä kasvualueita ovat Eurooppa ja Aasia sekä uutena Pohjois-Amerikan ja Aasian välinen reittiliikenne. Eurooppa Aasia-yhteyden lisäksi rakennetaan toinen akseli Pohjois-Amerikan ja Kaakkois-Aasian välille, sillä kysynnän mannerten välillä odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uusi akseli reittikartastossa vahvistaa Finnairin strategiaa entisestään. Aasiassa valtavat kasvun mahdollisuudet perustuvat keskenään hyvin erilaisiin markkina-alueisiin ja kansantalouksiin. Aasian-matkailun arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä yli 50 miljoonaan vuosittaiseen matkaan. Finnairin reittistrategia tukeutuu Helsinki-Vantaan ihanteelliseen sijaintiin keskeisten lentoväylien varrella. Vuonna 2017 yhtiöllä on yli 20 koneen kaukoliikennelaivasto, jonka ytimen muodostaa 15 uutta Airbus A350XWB -konetta. Ne kuljettavat yli kolme miljoonaa matkustajaa kaukoreiteillä, joita Helsinki-Vantaalle kerätään Euroopan syöttöliikennekohteista. Finnairin menestystekijät Finnairin menestystekijät ovat turvallisuus, suomalaisuus, luovuus ja raikkaus. Menestystekijät ohjaavat yritystä kohti visiota ja auttavat jokaista finnairilaista päivittäisissä valintatilanteissa. Turvallisuus on yhtiön kaiken toiminnan lähtökohta. Osaavat ja ammattitaitoiset ihmiset tekevät järjestelmällistä ja laadukasta työtä. Finnair huolehtii asiakkaistaan kaikissa tilanteissa. Vakaa talous mahdollistaa investoinnit kasvuun, ajanmukaiseen kalustoon ja hyvään kunnossapitoon. Työyhteisö perustuu toimivaan organisaatioon ja keskinäiseen luottamukseen. Suomalaisuuteen kuuluu vastuun kantaminen jokaisessa palveluketjun vaiheessa. Tämä merkitsee ystävällisyyttä, aitoa välittämistä ja tehokasta toimintaa asiakkaan hyväksi. Meihin voi luottaa. Luovuutta tarvitaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa. Finnairilaisilla on halua ja kykyä uudistua. Tämän päivän paras mahdollinen ratkaisu on huomisen kehityksen lähtöpiste. Finnair haluaa olla moderni ja raikas. Palveluympäristöä uudistetaan jatkuvasti. Lentokoneet, asiakastilat ja työympäristö ovat asianmukaiset ja siistit. Finnairin palvelu on aitoa ja selkeää. Toiminnassa huomioidaan ympäristöasiat ja edistetään kestävää matkailua. Toimiva Aasian-strategia Finnairin toimivalla Aasian-strategialla on suuret vaikutukset niin yhtiölle kuin koko yhteiskunnallekin. Aasian työllistämisvaikutukset ovat huimat. Finnair raportoikin käänteisestä Kiinailmiöstä: työpaikat eivät valukaan Suomesta Kiinaan, vaan toisinpäin. - Vuoteen 2007 mennessä Aasianstrategia on työllistänyt lähes 3 500 henkilöä. - 23 prosenttia Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainvälisten lentojen matkustajamäärän kasvusta tulee Aasian-liikenteestä. - Finnairin Aasian-strategia toi 3,7 prosenttia Suomen BKT:n kasvusta vuosina 2002 2007. Ilman toimivaa Aasian-strategiaa Finnair olisi saattanut näivettyä alueelliseksi toimijaksi. Finnairin kymmenen vuoden tähtäimessä on rakentaa Eurooppa Aasia-akselin lisäksi toinen akseli Pohjois-Amerikan ja Aasian välille. Via Helsinki Via Helsinki tarkoittaa lyhintä mahdollista reittiä Euroopan ja Aasian välillä: Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja lyhin reitti Euroopan ja Aasian välillä. Reitti onkin ekologisesti järkevin tapa matkustaa Aasiaan. Lennolla Berliinistä Helsingin kautta Tokioon tuotetaan matkustajaa kohden 84 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lennettäessä Frankfurtin kautta. Helsingin kautta Aasiaan matkustetaan koko ajan oikeaan suuntaan. Myös välilasku oikeassa paikassa vähentää päästöjä, koska polttoainetta ei kulu sen kuljettamiseen. Via Helsinki tarkoittaa myös sujuvaa koneenvaihtoa ja uusia lentokenttäpalveluja. Matkustajatutkimuksissa Helsinki-Vantaa sijoittuu Euroopan lentoasemien parhaimmistoon. Lisää mukavuutta matkustamiseen ovat tuoneet lentokentälle vastikään avautuneet uudet palvelut. Terminaalilaajennuksen yhteydessä avattiin raikas ja rentouttava Via Spa -kylpylä sekä Finnairin uusi Via Helsinki Lounge.