Elinikäinen ohjaus ja ELYkeskukset alueellisina koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 seminaari Tampere-talo 7.- 8.10.2013 Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus
ELY-keskukset elinikäisen ohjauksen alueellisina koordinaattoreina! Onko se???? Voiko se toteutua? 2
Elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation haasteet 1/2 ELY-keskusten johdon sitoutuminen ja myös aihealueen osaaminen vaihtelee aika paljon eri ELY-keskuksissa Henkilöstön väheneminen ja vaihtuvuus ELY-keskuksissa vaikeuttaa työtä ELY-keskuksilla ei ole erillisiä määrärahoja koordinaatiotehtävän hoitamiseen ELO-osaaminen ei synny hetkessä On tunnettava toimijaorganisaatioita, palveluita, toimintatapoja, projekteja, hankkeita ja erityisesti ihmisiä On tunnistettava verkostotyön ja asiakasprosessien haasteita On osattava johtaa verkostoja TE-palvelujen uudistuksen takia TE-toimiston rooli on ollut ainakin osalla alueista liian vähäinen viime aikoina ELO:n kehittämisessä Otettava käyttöön monikanavapalvelut asiakastyössä sekä myös uudenlaiset tavat toimia ohjausverkostoissa Kumppaneiden TE-osaamista vahvistettava entistä työkkäriä ei enää ole 3
Elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation haasteet 2/2 Elinikäisen ohjauksen määritelmä ja sisältö ei ole vielä tuttu kaikille toimijoille Asiakastietojen siirtoon liittyvät haasteet näyttäytyvät ratkaisevan isoina ongelmina useiden eri toimijoiden välillä Moniammatillinen verkostotyö ja sen johtaminen erittäin haastavaa Mitä ELO-ryhmän perustamisen jälkeen? Kaikki toimijat eivät edes tiedä vielä kuuluvansa ELO-verkostoon tai eivät voi, ehdi tai halua sitoutua yhteiseen kehittämiseen Yhteinen kieli ja ymmärrys on vasta kehittymässä ELY-keskuksella ei ole mandaattia päättää muiden toimijoiden asioista ja rahoista Henkilöstövaihdoksia eri organisaatioissa Verkostojen ylläpito vaikeaa, jos johtotaso ei ole sitoutunut Vaikka yhteinen kehittäminen säästäisi aikaa, juuri nyt ei ole aikaa kehittää! Strategiatyö haasteellista: mistä voidaan sopia, mikä on alueella ratkaistavissa, mitkä ovat valtakunnallisia ratkaisuja, mihin suuntaan palvelut kehittyvät, mitä haasteita taloudelliset ongelmat tuovat jne. = > esimerkkinä Keski-Suomen malli, jossa elinikäistä ohjausta, nuorisotakuun toimeenpanoa ja välityömarkkinoiden kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena http://www.peda.net/veraja/keskisuomenely 4
5
Mitä sitten on mahdollista tehdä? ELY-keskukset voivat yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa: Vaikuttaa alueella toimivien organisaatioiden päättäjiin Saada aikaan kohtaamisia verkosto muodostuu ihmisistä Vahvistaa ohjausosaamista, esim. yhdessä Avin kanssa Nostaa alueella tai muualla kehitetyt hyvät käytännöt esille ja auttaa juurruttamaan niitä käyttöön Tunnistaa palvelurakenteen ja asiakasprosessien kipukohtia, haasteita Etsiä ratkaisuja em. haasteisiin (esim. Keski-Suomessa Learning cafe toiminta) Mitä voidaan ratkaista alueella omin toimin? Mistä haasteista pitää viestiä valtakunnan tasolle (TEM, OKM, STM )? Hahmottaa oman alueen kannalta strategisesti tärkeimpiä kehittämiskohteita kaikkea ei kuitenkaan voida ratkaista Olla täysin ennakkoluuloton ja kehittää uusia tapoja tehdä verkostoyhteistyötä, koska kaikissa organisaatioissa on niukkuutta resursseista 6
Valtakunnallinen tuki elinikäisen ohjauksen asioissa? Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen sähköinen sivusto/verkkopalveluratkaisu olisi aivan välttämätöntä saada aikaan Vrt. Nuove-projektin tavoitteena ollut palvelu Voisi sisältää aluesivut, jotka omalta osaltaan tukisivat elinikäisen ohjauksen koordinaatiotyötä alueilla OKM:n ja TEM:n yhteistyön oltava erittäin tiivistä, myös STM mukaan Tulevalla rakennerahastokaudella lisää tehoa ja vaikuttavuutta varojen käyttöön Valtakunnallisia ratkaisuja ja nopeutta niistä tehtäviin päätöksiin Isoja, vaikuttavia hankkeita eikä hyvin pieniä paikallisia hankkeita Ei osaoptimointia Ei samojen asioiden keksimistä yhä uudelleen Rohkeutta ajatella isosti, esim. ohjausosaamisen tai ohjauksen verkostotyön vienti ulkomaille 7