L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 25.5.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 105 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Vähänkyrön kunnan Torkkolan kylässä ja etälietesäiliön rakentamista Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään. Lähde Sika Oy Hiiripellontie 483 66500 Vähäkyrö LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee tilan nykyistä 1 100 lihasian sikalatoimintaa Vähänkyrön kunnan Torkkolan kylässä tilalla Latvala RN:o 1:22, osoitteessa Torkkolantie 70, Vähäkyrö sekä etälietesäiliön rakentamista Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään tilalle Helaanmaa RN:o 3:32. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 31.1.2005. Lupahakemusta on täydennetty 9.2.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikkalupaa tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asematai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Vähänkyrön kunnan Torkkolan kylässä noin 4 km:n etäisyydellä Vähänkyrön kunnan keskustasta länteen. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 140 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 280 390 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Sikalarakennuksen ympäristö on osittain metsää ja osittain peltoaluetta. Etälietesäiliö rakennetaan Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään noin 6 km:n etäisyydelle Vähänkyrön kunnan keskustasta koilliseen. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta etälietesäiliöstä yli 760 metrin etäisyydellä. Sikalarakennus ja etälietesäiliön rakennuspaikka eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Perämurron ja Vedenojan pohjavesialueet, sijaitsevat noin 4,5 km:n etäisyydellä sikalarakennuksesta. Lähin pohjavesialue, Laknen pohjavesialue, sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä etälietesäiliön rakennuspaikasta. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan omasta porakaivosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 1 100 lihasikaa. Lihasikala on toimintaperiaatteeltaan kertatäytteinen. Tuotettava lihamäärä on noin 260 000 kg vuodessa. Poistoilmahormit sijaitsevat sikalarakennuksen katolla. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Sikalarakennuksen alla on noin 400 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi Lähde Sika Oy:llä on käytössä kaksi vuokralietesäiliötä, noin 370 m 3 :n ja noin 240 m 3 :n sekä kaksi omaa etälietesäiliötä. Etälietesäiliöistä toinen noin 1 260 m 3 :n peltikatteinen lietesäiliö sijaitsee Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylässä tilalla Rinta Kiikka RN:o 4:24. Kyseisestä lietesäiliöstä on käytettävissä noin 700 m 3 lietetilavuutta Torkkolantien sikalalle. Toinen noin 1 000 m 3 :n avoin etälietesäiliö rakennetaan Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään tilalle Helaanmaa RN:o 3:32. Lietekuilutilavuutta sikalassa on noin 190 m 3. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 2 900 m 3. Sikalarakennuksen lietekuilut toimivat padotuksella. Sikalarakennuksen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sikalarakennuksen alla olevaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä sopimuspeltoa lietteen levitykseen yhteensä 108 ha. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levitys tapahtuu keväällä viikkojen 19 20 aikana sekä syksyllä viikkojen 37 39 aikana.
Muut varastot 3 Tilalla on noin 4 500 litran polttoainesäiliö sisätiloissa. Säiliö on varustettu suoja altaalla ja ylitäytönestimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 2 t/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Toiminnasta syntyvä metalliromu noin 1 t/vuosi sekä hehkulamput ja loisteputket toimitetaan Vähänkyrön kunnassa sijaitsevalle hyötykäyttöasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti sikalalle tapahtuu Torkkolantietä pitkin. Hoitoliikennettä sikalalle on päivittäin. Rehuauto käy kaksi kertaa viikossa ja eläinten kuljetusauto kolmen kuukauden välein. Lietelantaa ajetaan viisi kertaa vuodessa kahden päivän ajan. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan sikalassa on nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. Lietesäiliöt on katettu kiinteällä ja kelluvalla katteella. Lietelannan multaus tapahtuu levityksen jälkeen. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vähänkyrön kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 1.3. 30.3.2005 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vähänkyrön kunnan teknisessä toimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Vähänkyrön kunnanhallitukselta sekä rakennus ja ympäristönsuojelulautakunnalta. Vähänkyrön kunnanhallitus sekä rakennus ja ympäristönsuojelulautakunta ovat antaneet lausunnon määräpäivän jälkeen. Vähänkyrön kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Vähänkyrön rakennus ja ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan, että sikalan toiminnan sijainnin ja pitkäaikaisuuden johdosta lautakunta ei näe huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Toiminnalla ei myöskään katsota olevan ympäristö ja terveysvaikutuksia eikä naapuruussuhteesta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Myöskään uuden lietesäiliön sijainnista lautakunnalla ei ole huomauttamista. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine 4 Hakijalle on kirjeellä 10.5.2005 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on 17.5.2005 todennut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 9.2.2005, jossa käytiin läpi mm. nykyisen sikalan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä ja lietesäiliötilavuuksia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Lähde Sika Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle Vähänkyrön kunnan Torkkolan kylään tilalle Latvala RN:o 1:22 sekä etälietesäiliön rakentamiselle Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään tilalle Helaanmaa RN:o 3:32 tähän päätökseen liitettyjen asemapiirroksien osoittamiin paikkoihin seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään 1 100 lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, pesu ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Myös eläinsuojan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteiden, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 2 390 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Uusi 1 000 m 3 :n etälietesäiliö tulee rakentaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina 31.12.2005 mennessä. Lietesäiliö ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakennettava etälietesäiliö ja käytössä olevat vuokralietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 100 hehtaaria.
5 Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee olla käyttövalmiina 31.12.2005 mennessä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajättei
6 den vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöiden sijaintipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietesäiliöiden vuokrasopimuksista sekä peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
7 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, toiminnalle annetut lupamääräykset sekä se seikka, että kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavan lietesäiliön ja käytössä olevien vuokralietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lietteen keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lietteen ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön.
8 Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista, välivarastointipaikasta ja sen käyttöönotosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen rakennettavan etälietesäiliön käyttövalmiuden toteamiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jät
9 teitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.5.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lietteen levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1 200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10 Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vähänkyrön kunnanhallitus Vähänkyrön rakennus ja ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rinta Esko ja Kaija, Merikaarrontie 492, 66500 Vähäkyrö Kuusisto Lauri, Merikaarrontie 385, 66500 Vähäkyrö Hakkari Tero, Torkkolantie 29, 66500 Vähäkyrö Laine Ari, Porvarinkatu 11, 65230 Vaasa Suvanto Tauno ja Airi, Lastenkodinkatu 22 B, 65100 Vaasa Nybacka Jyrki, Vainiontie 7, 66440 Tervajoki Latvala Antti ja Paula, Torkkolantie 36, 66500 Vähäkyrö Latvala Olavi ja Annikki, Akkolantie 13, 66500 Vähäkyrö Latvala Maire, Akkolantie 5, 66500 Vähäkyrö Alamikkula Antti, Vaarastotie 2 as 8, 66500 Vähäkyrö Latvala Raimo ja Seija, Akkolantie 3, 66500 Vähäkyrö Vestermark Jyrki, Torkkolantie 17, 66500 Vähäkyrö Kesti Jari ja Tarja, Merikaarrontie 308, 66500 Vähäkyrö Akkola Tuula, Akkolantie 8, 66500 Vähäkyrö Rantamäki Raili, Torkkolantie 15, 66500 Vähäkyrö Rantamäki Kirsti, Rivitie 9, 31600 Jokioinen Latvala Jouko, Tinurintie 5 I 15, 66500 Vähäkyrö Latvala Petri, Akkolantie 15, 66500 Vähäkyrö Vestermarki Eero ja Elmi, Torkkolantie 32, 66500 Vähäkyrö Hakala Ari, Vähänkyröntie 202, 66500 Vähäkyrö Hakala Arto, Vöyrintie 84, 66500 Vähäkyrö Saari Erkki, Torkkolantie 35, 66500 Vähäkyrö Mäntymäki Sari, Tarkkasentie 6 A 5, 66400 Laihia Latvala Pauli, Torkkolantie 54, 66500 Vähäkyrö Vestermark Valma, Torkkolantie, 66500 Vähäkyrö Rinta Kauko, Merikaarrontie 448, 66500 Vähäkyrö Rinta Toivo ja Tuovi, Merikaarrontie 450, 66500 Vähäkyrö Posti Anja, Torkkolantie 6, 66500 Vähäkyrö Loukonen Jorma, Perkiöntie 81 as 2, 66500 Vähäkyrö Alho Arvo, Hiiripellontie 514, 66500 Vähäkyrö Autiorinne Taisto ja Sointu, Hiiripellontie 522, 66440 Tervajoki Nuuja Jussi, Kalsilantie 109, 66500 Vähäkyrö Nuuja Jukka, Kalsilantie 109, 66500 Vähäkyrö Valkama Hannu, Hiiripellontie 423, 66500 Vähäkyrö Vainio Pauli, Palonkuja 3, 66440 Tervajoki Vainio Vilho, Palonkuja 3, 66440 Tervajoki Vainio Jorma ja Reetta, Hiiripellontie 439, 66500 Vähäkyrö Vainio Reino, Kalsilantie 33, 66500 Vähäkyrö Nummila Jyrki, Perkiöntie 327, 66500 Vähäkyrö
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 11 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Vähänkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirrokset