MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Ympäristövirtaamakäsite. suojelijana Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sini Olin

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Pohjanlahden lohikantojen tila

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Sateenvarjo III

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

EKOenergia verkosto ja merkki

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Ympäristövirtaamakäsitteen

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Paimionjoki voimantuotannossa

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Paimionjoki voimantuotannossa

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.

EKOenergia verkosto ja merkki

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

TOIMIVATKO KALATIET?

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

MERIKOSKEN KALATIEN TOIMIVUUDEN TEHOSTAMISTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

OULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

42 Kyrönjoen vesistöalue

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

Kolmen helmen joet hanke

kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS

Transkriptio:

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon joissa ja rakennetuissa joissa Minimivirtaamien esiintyminen MINIMIVIRTAAMA JOESSA JA KALATIESSÄ Virtaaman merkitys kalanvaelluksen kannalta Mihin minimivirtaamaa tarvitaan? Kalatie ja virtaama Ympäristövirtaama ja/tai ekologinen virtaama 1.11.2013 2

VIRTAAMA Virtaamalla tarkoitetaan vesiuomassa tietyn poikkileikkauksen läpi aikayksikössä kulkevaa vesimäärää, joka ilmoitetaan kuutiometreinä sekunnissa v = Q / A => Q (m 3 /s) = v * A HQ - ylivirtaama MQ - keskivirtaama NQ - alivirtaama 1.11.2013 3

Discharge, m 3 /s 2500 Keskivirtaamat (1971-2000) säännöstellyissä joissa Oulujoessa, Iijoessa ja Kemijoessa sekä säännöstelemättömässä Tornionjoessa. 2000 1500 Tornionjoki Oulujoki Iijoki Kemijoki 1000 500 0 1.1. 30.1. 28.2. 28.3. 26.4. 25.5. 23.6. 22.7. 20.8. 18.9. 17.10.15.11.14.12. 1.11.2013 4

MINIMIVIRTAAMA Minimivirtaama on pienin esiintynyt virtaama mittauspisteessä. Tarkasteluajanjakso voi olla vuosi, kymmenen vuotta tai käsittää koko havainnointijakson, jonka aikana virtaamaa on seurattu. LUONNON JOET: Keväällä maalis-hutikuussa, ennen lumen sulamista (tulvaa) Loppukesällä (elokuu), kun haihdunta on suuri ja sadanta vähäinen Harvoin täysin nollatilanne RAKENNETUT JOET: Virtaaman suuruus riippuu laitoksen käytöstä Virtaama on nolla, kun laitos on kiinni (jos ei ole minimivirtaamavelvoitetta) Virtaama vaihtelee energiantarpeen mukaan Virtaama on yöllä pieni, vastaavasti päivällä voi esiintyä useita virtaamapiikkejä. 1.11.2013 5

Virtaaman merkitys kalanvaelluksen kannalta Virtavesieliöstö ja erityisesti vaelluskalat vaativat virtaavaa vettä lisääntyäkseen ja myös vaelluksen onnistumiseen Rivinoja (2006) on Uumajajoella todennut, että lohet uivat meren ja Stornorforsin alakanavan välisen matkan useaan kertaan virtaaman vaihtelujen mukaan. Stornorforsin voimalaitoksen (rakennusvirtaama 1000 m 3 /s) kautta tuleva virtaama vaihtelee paljon vuorokaudessa. Joessa nämä virtaaman vaihtelut näkyvät virtausnopeudessa. Kun virtaama laskee riittävän alas, muuttuu alapuolinen jokijakso järveksi. Tällöin lohet keskeyttävät ylävirtaan vaelluksen ja kääntyvät takaisin merelle. => JoJo -ilmiö 1.11.2013 6

Mihin minimivirtaamaa tarvitaan? JOESSA: Kalan houkuttelemiseksi merestä jokeen Kalan ylävirtaan tapahtuvan vaelluksen varmistamiseen KALATIESSÄ: Ylävirtaan tapahtuvan vaelluksen jatkumiseen kalatiessä (tekniset ratkaisut) Elinympäristöjen turvaaminen vuoden ympäri (luonnonmukaiset kalatiet) 1.11.2013 7

KALATIE JA VIRTAAMA KALATIEN MITOITUS-(PERUS)VIRTAAMA + HOUKUTUSVIRTAAMA Kalateiden toiminnan kannalta minimivirtaaman määrällä voidaan vaikuttaa kahteen kalojen vaelluksen onnistumisen kannalta kriittiseen kohtaan: 1. Kalojen houkuttelemiseksi jokeen ja 2. Kalatien sisäänkäynnin löytämiseen. 1.11.2013 8

MINIMIVIRTAAMA VHS Edistetään ekologisesti perusteltujen minimivirtaamien käyttöönottoa EKOLOGINEN / YMPÄRISTÖ VIRTAAMA Periaate: riittävä virtaama joen ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi (Olin 2012) 1.11.2013 9

YHTEENVETO RAKENNETUISSA JOISSA KALATEIDEN TOIMINNAN VARMISTAMISEKSI: MINIMIVIRTAAMA YHDISTETTYNÄ LAITOKSEN KÄYTTÖÖN SITEN, ETTÄ KALAT NOUSEVAT JOKEEN JA LÖYTYVÄT KALATIEN SISÄÄNKÄYNNIN MAHDOLLISIMMAN HYVIN. 1.11.2013 10