Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 52 18.5.2015 Kaupunginhallitus 85 29.3.2016 Kaupunginvaltuusto 34 2.5.2016 Asianro 494/14.00.01/2015 56 Valtuutettu Suvi Heiniolan ym. valtuutettujen aloite työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa/kv historia Kaupunginvaltuusto 18.5.2015 52 Valtuutettu Suvi Heiniola jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Vielä vuonna 2014 kunnat maksoivat Kelalle 50 %:n kuntaosuutta työmarkkinatuesta siitä lähtien, kun työttömälle oli maksettu Kelan maksamaa työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää. Vuoden 2015 alusta lukien, lainsäädäntöuudistuksen myötä, kuntien maksuvelvoite alkaa jo 300 maksupäivästä lähtien ja uutena maksuvelvoitteena on tullut peräti 70 %:n maksuosuus 1000 päivää passiivista työmarkkinatukea saavista työttömistä. Raision kaupunki maksoi vuonna 2014 työmarkkinatuen kuntaosuutta takautuvasti yhteensä 591.784. Kelan tilastojen perusteella vuonna 2015 tammi maaliskuussa kuntaosuutta on maksettu yhteensä 270.130. Ko. summasta lasketun keskiarvon perusteella ennuste Raision kaupungin vuonna 2015 maksamaksi työmarkkinatuen kuntaosuudeksi on noin 1,08 miljoonaa euroa, eli miltei 500.000 enemmän kuin vuonna 2014. Maksuosuuden nousun määrä selittyy sekä työttömien määrän kasvulla että laajentuneella maksuvelvoitteella. Kasvavat työllisyyden hoidon kustannukset, työttömyystilanne sekä alueellisen kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät tehokkaita ja ennakkoluulottomia keinoja Raision kaupungin työllisyyden hoitoon. Raisio on kehittänyt merkittävästi ja laadukkaasti kuntouttavan työtoiminnan lakisääteistä palvelua työllisyyden hoitoon. Kyseinen palvelu ei kuitenkaan saata työmarkkinatuen saajaa pois maksettavan kuntaosuuden piiristä kuin ainoastaan ko. palvelun ajaksi. Henkilön poistuminen maksuosuuden piiristä, eli ns. Kela-listalta edellyttäisi vähintään 6 kuukauden työllistymistä työsuhteeseen. Kuntouttava työtoiminta ei myöskään voi palveluna määrättömästi laajentua asiakkaiden osalta ilman resurssitarpeen kasvattamista. Kuntouttava työtoi-
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) minta ei ole tarkoitettu korvaamaan työsuhdetta, vaan väliportaaksi kohti työmarkkinoita asiakkaiden työelämäedellytyksiä parannettaessa. Raision tulee kehittää työllisyyden hoidon malleja työllistämisen osalta ja palkkatukityöllistäminen määrärahoineen tulisikin keskittää soten alaisuuteen, osaksi keskitettyä työllisyyden hoitoa ja sen koordinointia. Palkkatukityöllistämisen volyymia tulee lisätä ja samalla tulisi kartoittaa ja kehittää avusteisia työpaikkoja monipuolisesti kaupungin eri organisaatioissa ja tarjota tehtäviä mm. työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleville asiakkaille. Tulisi ennakkoluulottomasti selvittää, olisiko järkevää lisätä palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa ja kääntää näin passiivitukeen perustuva työmarkkinatuen kuntaosuuskustannus aktiivitoimiin ja säästöjen saavuttamiseen. Työllisyyden hoidon kehittäminen ei voi olla tempputyöllistämistä, vaan tähdätä vaikuttavuuteen ja mahdollisuuteen kohti avoimia työmarkkinoita. Tämän vuoksi myös yritysyhteistyön aloittaminen piilotyöpaikkojen kartoittamiseksi on keino, jonka monet muut kunnat ovat jo ottaneet käyttöön ja jota tulisi myös Raisiossa kehittää. Ripeys on valttia, sillä alueellisesti mm. telakan alihankintatyöt ja paikallisen kauppakeskuksen laajentuminen tarjoavat lähiaikoina työpaikkoja, joita tähytään myös lähikuntien työllisyyden hoidon yksiköistä. ELY-keskuksen 3/2015 Varsinais-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan alueen avoimen sektorin avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on hieman laskenut vuoden takaiseen nähden, mutta samalla yksityiselle sektorille työllistyneiden määrä on vastaavassa ajassa kasvanut. Tämä kertoo osaltaan siitä, että huomattava osa yksityisen sektorin työpaikoista on edelleen ns. piilotyöpaikkoja, varsinkin pk-sektorilla. Esitänkin, että - Raisiossa aletaan valmistella työllisyysmäärärahan käytön ja koordinoinnin keskittämistä joko osittain tai kokonaan sote-lautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. Samalla esitän, että - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - Lisäksi esitän, että palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisättäisiin asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Suvi Heiniola Jarmo Rosama Raimo Sulonen Anneli Kivijärvi Sirpa Ek Anita Ruusuranta Hannele Lehto-Laurila
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 1.6.2015 164 Kaupunginhallitus 29.3.2016 85 - - - Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Suvi Heiniolan aloitteen koskien työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa konsernihallinnon valmisteltavaksi. Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä 15.3.2016: Aloitteessa esitetään: - työllisyyden hoidon keskittämistä joko kokonaan tai osittain sotelautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisätään asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Innolink Research Oy:n Mikko Kesä ja Anna Laiho laativat 17.3.2015 päivätyn selvityksen Raision kaupungin työllisyydenhoidosta ja sen kehittämisestä. Selvityksessä todetaan Raision tilanne, jossa konsernihallinto vastaa palkkatukityöllistämisen koordinoinnista, sosiaalitoimi kuntouttavasta työtoiminnasta sekä harkinnanvaraisesta sosiaalisesta työllistämisestä ja nuorisotoimi nuorten aktivoimisesta nuorisotyöpajojen puitteissa. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä kokouksessaan 30.3.2015. Selvityksessä ja asian käsittelyssä ei sinänsä nähty ongelmallisena vastuiden hajauttamista kaupungissa käytössä olevalla tavalla. Kuitenkin esitettiin, että työllistämistoiminta vaatisi erillisen koordinaattorin ja kuntouttava työtoiminta lisää resursseja. Työllisyyskoordinaattorin osalta on koetettu löytää sisäisiä ratkaisuja tehtävän hoitamiseksi, mutta sellaista ratkaisuvaihtoehtoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Työvoiman lisäämistä ei tältä osin ole toistaiseksi esitetty. Kuntouttavan työllistämisen tason raportti toteaa olleen Raisiossa aiemmin erinomaisella tasolla, mutta muutokset työllisyystilanteessa ja muutokset työmarkkinatuen kuntaosuudessa edellyttäisivät palveluvolyymien kolminkertaistamista. Tällä hetkellä sosiaalitoimessa työskentelee urasuunnittelijan tehtävissä 1 1/2 henkilöä, pajoilla 2 ohjaajaa ja arkiavussa yksi. Lisäksi Valonian hankkeessa on yksi määräaikainen ohjaaja. Konsernijaosto päätti lisäksi 11.5.2015 perustaa sosiaalityöntekijän viran vuoden 2016 loppuun helpottamaan kuntouttavaan työtoimintaan tulevien aktivointisuunnitelmien tekoa. Aktivointisuunnitelmat laaditaan yhteistyönä TE-toimiston kanssa. TE-toimisto on
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) kuitenkin vasta nyt ilmoittanut osaltaan voivansa laajentaa toimintaa ja Raision osalta työntekijä on haettavana. Lisäksi päätettiin palkata ohjaaja kuntouttavaan työtoimintaa 2016 loppuun, kun enemmän ihmisiä saadaan toiminnan piiriin. Lisäksi aloitteessa esitetään palkkatukityöpaikkojen kartoittamista ja volyymin lisäämistä. Raision kaupungilla on usean vuoden ajan varauduttu kuukausittain 30 palkkatukityöllistetyn palkkaamiseen kaupungin omiin tehtäviin. Koska palkkatukijaksot ovat yleensä 6 kk:n mittaisia, merkitsee tämä noin 60 palkkatukityöllistettävää vuosittain. Kaupungin osalta tehdään vuosittain työllistämissuunnitelma, jossa keskusten esitysten pohjalta kohdennetaan työllistämiseen varatut varat. Kaupungin osalta tukityöllistämispaikkojen löytäminen ei ole ollut ongelma. Sen sijaan kaupungilla ei ole ollut resursseja tukityöllistettävien ohjaukseen edelleen mahdollisesti yksityisille työmarkkinoille. Tämä rooli soveltuisi mahdolliselle työllisyyskoordinaattorille. Vuonna 2015 jäätiin tukityöllistämisen osalta selvästi tavoitteesta, sillä tavoitellun 360 kk:n työllistämisen sijaan saavutettiin vai 155,5 kk:ta. Tämä johtui siitä, että valtion palkkatukeen varaamat määrärahat loppuivat kesken vuoden ja palkkatukipäätöksiä ei tehty. Alustavien tietojen mukaan myös tänä vuonna tulee tapahtumaan näin. Tällöin määrärahojen lisäämisestä ei ole hyötyä, ellei kaupunki työllistä omalla kustannuksella ilman valtion palkkatukea. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginvaltuusto 2.5.2016 34 ehdotus Kaupunginhallitus saattaa aloitteeseen annetun vastauksen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Keskustelun kuluessa Suvi Heiniola ehdotti Elisa Vuorisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Suvi Heiniola esitti uuden valmistelun tavoitteiksi:
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) - työllisyyden hoidon ja taloudellisen vastuun (sisältäen työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset) painopisteen siirtäminen yhden keskuksen alaisuuteen nykyisen kolmen keskukset hajautetun mallin sijasta - kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet työllistää vaikeasti työllistyviä, mutta riittävät työelämävalmiudet saavuttaneita sekä ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevia asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin, kolmannelle sekä yksityiselle sektorille hyödyntäen sekä palkkatukea että kaupungin omarahoitusta mm. kuntalisävaihtoehtoja käyttämällä - lisätä työsuhteisiin suunnattavaa työllisyysmäärärahaa asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta työttömien asiakkaiden työllistämiseen - nimetä tai palkata työllisyyskoordinaattori edistämään työpaikkojen löytämistä, hyvien yhteistyösuhteiden syntymistä työpaikkoihin etenkin avoimella sektorilla sekä työttömien työllistymistä löytyviin työpaikkoihin - sekä valjastaa olemassa olevasta työllisyydenhoidon henkilöstöresurssista henkilö huolehtimaan työsuhteiden alkutaipaleiden aikaisesta työvalmennuksesta Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö valtuusto asian palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi yksimielisesti. Keskustelun aikana Erkki Haavisto totesi, että Raision Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi, mutta ei sitoudu esitettyihin valmistelun tavoitteisiin. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö se yksimielisesti Suvi Heiniolan ehdotuksen asian palauttamisen osalta ja sai valtuustolta hyväksyvän vastauksen. Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 2.3.2017: Lisäselvitys aloitteeseen liittyen Kaupungin hallintokunnat suorittavat työllistämistoimintaa mahdollisimman tehokkaasti koko ajan. Erityisesti henkilöstöresurssien ollessa yhä niukemmat ohjaaminen ja valvonta tuottavat oman haasteensa. Tällä hetkellä työllistämistoiminnan volyymia on kyetty kasvattamaan. Lisäksi työttömyys on viimeisimmissä tilastoissa laskenut hieman Raisiossa, mikä johtuu muun muassa telakan kasvavasta vireestä. Tämä enteilee, että työmarkkinatuen kuntaosuudet tuleva kääntymään laskuun niin oman toiminnan kuin myös ulkoisten syiden seurauksena. Työllisyystoiminnan uudelleenorganisointia ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista suorittaa, koska maakuntauudistus on muuttamassa koko työllistämistoiminnan vastuukenttää. Soten alainen toiminta, kuten kuntouttava työ-
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6) toiminta, tulee näillä näkymin siirtymään maakuntien vastuulle. Muu työllistämistoiminta jää ilmeisimmin kuntien vastuulle. Tällä hetkellä suurilla kaupunkiseuduilla on lähdössä käyntiin työllistämiskokeiluja, joissa valtion työllistämiseen varattua henkilöstöresurssia siirretään kuntiin ja kunnat ottavat vastuun koko työllistämistoiminnasta. Raision on kuitenkin tarkoituksenmukaista keskittää työllistämistoimintansa jossakin vaiheessa. Selkeimmin organisaatio- ja toimintatapamuutos toteutuu keskittämällä koko kaupungin työllistämistoiminnan koordinointi konsernihallintoon työllisyyskoordinaattorin alaisuuteen. Koko kaupungin työllistämistoimintaa olisi haasteellista ohjata ja johtaa yhdestä hallintokunnasta käsin lautakunnan päätösvallan alaisuudessa. Tulevaisuudessa kuntien vastuulla olevan työllistämistoiminnan painopisteissä korostuu kuntien elinvoimatehtävä ja aktiivisempi yhteistyö yritysten suuntaan. Tällöin myös hallinnollisella yhteydellä seudulliseen elinkeinoyhteystyöhön on painava merkitys ja elinkeinoyhteistyö on Raisiossa kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Tällä hetkellä yrityksiin työllistymistä ei tapahdu riittävässä määrin, joten tähän tulee tulevaisuudessa panostaa ja lisätä resurssia. Työllisyyskoordinaattorin tehtävä on tarkoitus perustaa, kun on saatu varmuus, mitä maakuntauudistus tulee tarkoittamaan työllistämisvastuiden kannalta. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Vesa Parantainen ehdotti Veijo Mikolan, Elisa Vuorisen ja Eeva Savolan kannattamana, että kaupunginhallitus edellyttää, että koko kaupungin työllisyystoiminnan keskittämisestä ja tarvittavien resurssien lisäämisestä tuodaan esitys päätettäväksi vielä tämän valtuustokauden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Vesa Parantaisen ehdotuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (7)