1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄ, SATAPETO Aika: torstai 29.11.2012 klo 9.30-12.15 Paikka: Huittisten kaupungintalo, Huittinen Läsnä: Antti Impola, Suomen riistakeskus, Satakunta, pj Markku Pärssinen, MTK-Satakunta Jani Pellikka, RKTL Pentti Vanhahonko, Satakunnan Kennelpiiri ry Esa Hankonen, Luonto-liitto, susiryhmä Juha Tuomola, Metsähallitus Tuomo Katajisto, Satakunnan poliisilaitos Veli-Pekka Suni, MTK-Satakunta, Köyliö Kari Ranta-aho, VS ELY-keskus Eila Törmä, Huittisten kaupunki, poistui asiakohdan 4 aikana Eija Mattila, - -, poistui - - Jyrki Peltomaa, - -, poistui - Anne Savola, Satakuntaliitto, sihteeri Anne Nummela, - - 1. Kokouksen avaus Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous). 2. Huittisten kaupungin tervehdys ja puheenvuoro Koulutusjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupungista kertoi Huittisten olevan koulutuskaupunki. Tilakysymykset, kouluverkko sekä susikuljetukset ovat olleet ajankohtaisia teemoja kasvatus- ja opetuspalveluissa vuonna 2012. Vuosina 2009 2011 koulutoimen tietoon tuli muutamia yksittäisiä petovahinkoja ja yksittäisiä koulukuljetuksia myönnettiin. Keskustelu petovaarasta oli tuolloin satunnaista. Syksyllä 2012 petohavainnot ovat moninkertaistuneet. Samalla keskustelu petovaarasta on kasvanut uusiin mittasuhteisiin. Painetta kunnissa on kohdistunut erityisesti kuntien koulutoimeen. Myös Huittisissa susitilannetta on käsitelty niin kasvatus- ja opetuslautakunnassa kuin kaupunginvaltuustossakin. Vuonna 2008 tehtiin 12 koulukuljetusanomusta, vuosina 2009 2011 yhteensä vain 7 anomusta ja nyt, vuonna 2012 anomuksia on tehty 22. Aiemmin anomuksia on saatu pelkästään Vampulan suunnalta, mutta nyt myös muualta. Koulukuljetuskustannusten kasvua on pyritty hillitsemään. Ongelmia aiheuttaa, että miten ja mille alueille kuljetusetuus rajataan? Pyrkimys Huittisissa on ollut lisätä kodin ja koulun yhteistyötä: saattoavustukset ja kimppakyydit, maksullinen ohiajava tai maksuton
2 koulukuljetus. Tilanteen kanssa täytyy elää ja sen vuoksi lähdetty yhteistyön kehittämiseen. Periaatteet on hiljattain päätetty lautakunnan kokouksessa. Lopuksi Mattila toivotti Satapeto-ryhmän tervetulleeksi Huittisiin keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta. Keskustelussa nousi esille seuraavia näkökulmia: - Kuljetusten ajoittuminen kiinnosti ja Mattila totesi, että Huittisissa koulukuljetukset myönnetään kuukaudeksi kerrallaan koskien sekä aamu- että iltapäivää. - Todettiin, että vanhempien ja perheiden pelkoa ei voi vähätellä. Pelkojen hallinta on vaikea kysymys. - Kerrottiin, että Köyliön kunnanhallitus on myös tehnyt päätöksen maksuttomasta kuljetuksesta kolmen kylän osalta. Keskustelu susista käy kiivaana ja esim. budjettiasioista käytävät keskustelut lähes jäävät susikeskustelun jalkoihin. Kodin ja koulun yhteistyötä on pyritty tehostamaan. - Nostettiin esille, että Köyliön ja Eurajoen laumojen osalta käytävässä keskustelussa on eroavaisuuksia siten, että keskustelu Eurajoen suunnalla vaikuttaa olevan rauhallisempaa. 3. Suomen riistakeskus Satakunnan ajankohtaiskatsaus Riistapäällikkö Antti Impola esitti perinteisen ajankohtaiskatsauksen suurpetoteeman osalta. Suurpetoasiat sekä hyljekysymykset kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön alaiseen toimintaan. Sen organisaatio uudistuu vuoden 2013 alussa, jolloin riista-asiat ovat luonnonvaraosaston/luonnon virkistyskäyttöyksikön toiminta-aluetta. Suurpetopolitiikan evaluointityön osalta on käynnissä tarjouskierros joulu-tammikuussa ja ulkopuolisen arvioitsijan toteuttama evaluointi alkaa helmikuun tienoilla. Evaluointia on edellytetty hallitusohjelmassa. Sudenhoitosuunnitelman päivitystyö alkaa Suomen riistakeskuksessa syksyllä 2013. Tähän liittyen riistakeskus toteutti suurpetoaiheisen sidosryhmätilaisuuden Porissa 18.10.2012 ja osallistujia oli noin 25. Vastaavankaltaiset tilaisuudet toteutettiin myös muualla Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö antaa vuosittain petoasetuksen, jossa ministeriö määrittelee riistakeskukselle lupia koskevat myöntämisrajat. Ilveksen osalta suurin sallittu saalismäärä on 440 yksilöä. Määrä jakautuu niin, että poronhoitoalueelle lupia voidaan myöntää 40 ja muualle Suomeen 380 yksilöä. Loppuosa on varattu mahdollisissa vahinkotapauksissa myönnettäviin poikkeuslupiin. Asetetun suurimman sallitun saalismäärän tavoitteena on ilveksen vakaa populaatio. Riistakeskus Satakunnan toimialueella kesän 2012 alussa oli noin 180-195 ilvestä ja pentueita vuonna 2011 noin 38 41. Kannanhoidollisia poikkeuslupia on myönnetty 30 ilvesyksilön metsästämiseen. Luvat myönnettiin yhdellä kertaa ja metsästys tapahtuu joulukuu helmikuun aikana. Lupien määrässä on tapahtunut merkittävä lisäys aikaisempaan määrään nähden. Kanta jakautuu suhteellisen tasaisesti eri puolille Satakuntaa kuitenkin niin, että Pohjois- Satakunnasta on tehty vähemmän pentuehavaintoja.
3 MMM:n sutta koskevan asetuksen mukaan sudelle myönnettävälle poikkeusluville ei ole ylärajaa poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolella on enintään 10 susiluvan myöntömahdollisuus. Asetukseen liittyvän perustelumuistion mukaan turvallisuusuhkaa aiheuttavien, poikkeuksellisesti käyttäytyvien susien poisto tapahtuu ensisijaisesti poliisilain 25 nojalla. Poronhoitoalueella sutta käsitellään eri tavalla kuin muualla Suomessa, koska siellä sutta käsitellään luontodirektiivin liitteen 5 mukaisesti (muualla liite 4). Tämä antaa vapaammat mahdollisuudet toimiin poronhoitoalueella. Köyliössä riistanhoitoyhdistys järjesti hiljattain susiaiheisen keskustelutilaisuuden, jossa oli satoja osallistujia. Köyliön laumaan on syntynyt uudet pennut tänä kesänä ja tällä hetkellä se on ainut lauma, josta on tehty varma pentuehavainto tältä vuodelta. Lumipeitteen saaminen tulee selventämään tilannetta. Pihakäynneistä on kertynyt runsaasti havaintoja (84 kirjattua havaintotapahtumaa < 100 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta). Keskustelu alueella on saanut uudet mittasuhteet ja ihmisten huoli on lähes käsin kosketeltavaa. Keskustelussa nousi esille seuraavia näkökulmia: - Todettiin, että tilanteeseen ei ole mitään helppoa ratkaisua. Köyliön suunnalta tultaneen hakemaan kaatolupaa kunhan maahan saadaan lumipeite ja tilanne mm. lauman koon osalta selkiytyy. - Pelkotilojen hallinta on vaikeaa. Alueella kiertää myös erilaisia huhuja siirtoistutuksista ym. Todettiin, että keskustelu siirtoistutuksista ei ole pelkästään satakuntalainen tai suomalainen ilmiö vaan vastaavankaltaista keskustelua esiintyy myös maailmalla. - Köyliön lauman reviirin koko (n. 40 000 ha) on pienempi kuin tavallinen suden reviirin koko (n. 70 000 ha). Tämä aiheuttaa sen, että susilauman on vaikea liikkua niin, että se ei ole asutuksen tuntumassa. - Suden hoitosuunnitelman laadintaprosessin kestosta ei ole toistaiseksi tietoa. - Pohdittiin keinoja miten sudet saisi pysymään tietyllä alueella. Tämän todettiin kuitenkin olevan hankalaa. - Pohdittiin, että voisiko Köyliöön saada useamman luvan asetuksen kiintiöstä. Todettiin, että tarpeita on muuallakin päin Suomea. Susia tulisi metsästää niin, että suden ihmispelko säilyisi. - Todettiin, että paine koulukuljetusten lisäämiseen susien esiintymisalueella on kova. 4. Suurpedot poliisiviranomaisen näkökulmasta Komisario Tuomo Katajisto Satakunnan poliisilaitoksesta kertoi poliisin näkökulmasta suurpetoihin ja totesi, että poliisilaitoksessa susiasiat on vastuutettu hänelle. Viimeaikoina susiaiheisia tilaisuuksia on ollut useita. Katajisto kävi läpi poliisin tehtäviä, jotka on määritelty poliisilain 1 :ssä, jossa todetaan, että poliisin tehtävänä on mm. yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin toiminnan yleiset periaatteet on todettu em. lain 2 :ssä. Lisäksi hän kävi läpi perustuslain perusoikeuksia: - 7 - oikeus elämän sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen - 15 omaisuuden suoja
4-20 vastuu ympäristöstä vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille - 22 perusoikeuksien turvaaminen Metsästyslain mukaan suurpedot ovat aina rauhoitettuja. Jos suden muuten ampuu, voi syyllistyä törkeään metsästysrikkomukseen. Tehdään metsästysrikoksen tutkinta, mikäli sellaista on syytä epäillä. myös mahdollista pakkotilanteissa poliisin on yleensä epäiltävä rikosta ja suoritettava esitutkinta, jonka jälkeen syyttäjä tai tuomioistuin ratkaisee asian. Ristiriitatilanteessa on tehtävä etujen vertailua - ihmisten oikeus elämään, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen / luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja lailla rauhoitettujen eläinten suojelu, Poliisilain 25 käsittelee eläimen lopettamista poliisimiehellä on oikeus lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. Sama oikeus poliisimiehellä on, jos eläin aiheuttaa huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai vakavasti vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa, myös, milloin se on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Poliisin on yksilöitävä susiyksilö, joka käy muita enemmän pihoissa. Poliisi ei voi ennakoida omaisuusvaaraa vaan vasta vahingon sattuessa yksilö voidaan poistaa. Tässä on ongelma poliisin näkökulmasta. POHA (poliisihallinto) on myös ohjeistanut teemaa seuraavasti: - on harkittava, onko tilanne vakava YTJ:n kannalta; pelkkä epämääräinen uhka ei luo perusteita eläinten lopettamiselle - ihmiselle aiheutettu uhka tai asuin- ja liikkumisalueilla havaintoihin perustuva todelliseksi mielletty uhka on turvallisuutta heikentävä tekijä, jonka poistaminen on julkisen vallan velvollisuus - toistuvat havainnot samassa pihapiirissä saattavat aiheuttaa poliisille toimintavelvollisuuden (.esim. useita kertoja samalla viikolla) - suurpeto, joka lähestyy ihmistä tai jää paikalle kiertelemään tai käyttäytymään uhkaavasti lähtökohtaisesti ylittää poliisin toimintakynnyksen Metsästys poikkeusluvalla: - poliisin lopettamismääräyksen toimeenpano ei ole metsästystä eikä siinä suoriteta lupaharkintaa, vaan poliisi päättää asiasta virkavastuullaan - riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan suurpedon metsästykseen eri perustein, myös ihmisiin kohdistuvan vaaran perusteella Keskustelussa nousi esille seuraavia näkökulmia: - Kokonaista susilaumaa ei voida eikä kuulu hävittää. Ihmispelkoa tulisi kuitenkin kasvattaa. Todettiin, että suden suojelun kannaltakin olisi hyvä asia, jos jotain tehtäisiin. - Keskusteltiin myös ihmisten toisiin ihmisin kohdistamista uhkailuista sekä pelon ilmapiirin levittämisestä. - Poliisi voi ohjeistuksen perusteella suorittaa harkintaa ja toimia. Muistettava, että lainsäädäntö velvoittaa poliisin toimia.
5 - Todettiin, että myös riistakeskuksen myöntämissä luvissa yksilöintivelvoite on aika vahva. (vrt. poikkeuslupa-asetus). - Kaikkialla, missä susia on, on käynnissä erilaisia keskusteluja. Sosiaalisen pelon käsite on vaikea määritellä. 5. Ajankohtaiskatsaus hylje- ja merimetsoteemasta Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoi ajankohtaiskatsauksen hylje- ja merimetsotilanteesta. Teeman osalta on löydettävissä assosiaatiota myös suurpetopolitiikkaan. RKTL on saanut muodostettua GPS-paikannuksen avulla selkeän karttakuva miten hylje liikkuu rysiltä toiselle laajoilla alueilla. Käyttäytymisilmiö liittyy erityisesti koirashylkeisiin. Itämeren alueella on noin 26 000 harmaahyljettä. Vakka-Suomen alueella on pelottelumetsästyksen avulla saatu kesyyntymistä hieman vähentymään. Verkkokalastus on käytännössä lähes mahdotonta. Sosiaaliset taloudelliset paineet/tarpeet on tällä hetkellä tunnistettu hylkeen osalta hyvin. Merimetson osalta tilanne on toinen ja valitukset viime kesän lupapäätöksistä ovat hallinto-oikeuden käsittelyssä. VS ELY on siirtänyt todistustaakan ammattikalastajille. Tilanne on hankala. Käyttöintressien välinen ristiriita on ratkaistavissa vain yhteisellä suunnittelulla. Isoimmat merimetson pesinnät Merikarvialla ja Porin-Luvian edustalla. Olisi tärkeää pystyä säätelemään merimetson kantaa keskeisillä alueilla. Keinoina ovat lähinnä munien rei itys, syysmetsästys sekä säikyttely. Tarvitaan tutkittua tietoa, joka palvelee yhteiskunnan päätöksentekoa. Merimetsoneuvottelukunta pyrkii hakemaan ratkaisua ongelmaan ja parhaillaan on käynnissä tutkimusohjelman laadinta. Ongelmalliseksi koetaan, että RKTL jäämässä tutkimuksen osalta yksin, kun SYKE ei ole osallistumassa. Neuvottelukunta on hyvä yhteistyöryhmä ja siellä ei ole voimakasta vastakkainasettelua. Keskustelussa nousi esille mm. seuraavia näkökulmia: - Merimetson osalta keskustelun todettiin jonkun verran rauhoittuneen. Tutkimuspyynti todettiin mielenkiintoiseksi ja tuoreeksi ideaksi. - Merimetso on saapunut jäädäkseen, mutta sen kantaa olisi pystyttävä säätelemään. 6. Muut mahdolliset asiat Markku Pärssinen esitti, että kokous kiirehtisi metsästyslain nojalla suden kaatolupien myöntämistä Köyliön alueelle. Pentti Vanhahonko kannatti esitystä ja toivoi, että kokous tekisi esityksen mukaisen kannanoton. Esa Hankonen totesi, että lupien myöntämistä ei voi vielä kiirehtiä, koska niitä ei ole edes haettu. Lyhyen keskustelun jälkeen kokous päätti, että kokouksesta laaditaan tiedote, jossa todetaan, että kokous kannattaa metsästyslain mukaisen suden kaatoluvan myöntämistä Köyliön alueelle. Puheenjohtajana toiminut Antti Impola jääväsi itsensä päätöksenteon osalta. Savola varmisti vielä, että oli ymmärtänyt asian oikein.
6 Sovittiin Kari Ranta-ahon aloitteen pohjalta, että seuraavassa kokouksessa keskusteltaisiin keinoista, joiden avulla sudet voitaisiin pitää loitolla ihmisasumuksista yms. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi pe 1.3. klo 9.30. Kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin (mahdollisesti Eurajoki). Kokoukseen kysytään alustajaksi tutkija Mari Pohja- Mykrää. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta käydä katsomassa suden jälkiä, jos kokous on Eurajoella. 8. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.15 ja kiitti alustajia ja osanottajia.