AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. AV-ARKIN TOIMINTA-AJATUS JA KOHDERYHMÄT...3 2. VISIO 2020...4 3. ARVOT...5 4. TOIMINNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN 2020...6 4.1. MUUTOSTEN ENNAKOINTI MEDIATAITEEN ALATI MUUTTUVALLA KENTÄLLÄ...7 4.1.1. LEVITYKSEEN MONIPUOLISESTI ERILAISIA MEDIATAIDETEOKSIA...7 4.1.2. YHTEYS ALAN NUORIIN TEKIJÖIHIN JA TAITEILIJOIHIN...7 4.1.3. UUDENLAISTEN MEDIATAIDETEOSTEN DOKUMENTOINTI JA LEVITYS...7 4.1.4. LEVITYSTOIMINNAN JA PROMOTOINNIN UUSIEN MUOTOJEN ENNAKOINTI...8 4.1.5. KENTÄN KUUNTELEMINEN...8 4.2. YLEISÖTYÖN JA MEDIAKASVATUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN...9 4.2.1. YLEISÖTYÖ OPETUSTOIMEN JA MUSEOKENTÄN KANSSA...9 4.2.2. ALAN AMMATTILAISTEN KOULUTTAMINEN YMMÄRTÄMÄÄN MEDIATAIDETTA JA KIRJOITTAMAAN SIITÄ...9 4.3. MEDIATAIDETEOSTEN PITKÄAIKAISARKISTOINNIN VARMISTAMINEN...10 4.4. MEDIATAITEEN KENTÄN YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA MEDIATAITEILIJOIDEN VERTAISTUKIVERKOSTON KEHITTÄMINEN...10 LIITE 1 MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS KENTÄN TOIMIJOIDEN HAASTATTELUJEN POHJALTA...11 AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 2
1. AV-ARKIN TOIMINTA-AJATUS JA KOHDERYHMÄT AV-arkki ry on voittoa tavoittelematon taiteilijayhdistys, jonka toiminta alkoi vuonna 1989. AV-arkin pääasiallinen tehtävä on levittää suomalaista mediataidetta niin ulkomaille kuin kotimaahan. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on lisäksi mediataiteen tunnetuksi tekeminen sekä yleisten toimintaedellytysten parantaminen mediataiteen kentällä. 1. OMISTAJAT Jäsentaiteilijat, Suomessa toimivat mediataiteilijat 2. ASIAKKAAT Ulkomaiset ja kotimaiset festivaalit, museot, galleriat, kulttuuriorganisaatiot, kuraattorit, tutkijat, mediayhtiöt, opettajat, oppilaitokset ja yliopistot sekä yksittäiset mediataiteesta kiinnostuneet henkilöt 3. RAHOITTAJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Julkiset instituutiot, ministeriöt, yksityiset rahastot ja säätiöt, asiakkaat 4. YSTÄVÄT Muut mediataide-, audiovisuaalisen- ja nykytaidekentän sekä visuaalisen kulttuurin toimijat Suomessa ja ulkomailla AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 3
2. VISIO 2020 Vuonna 2020 AV-arkki tunnustetaan yhdeksi merkittävimmistä eurooppalaisista mediataideorganisaatioista. AV-arkki on suomalaisen mediataiteen ja sen tekijöiden aktiivisin ja tehokkain promoottori ulkomaisilla ja kotimaisilla markkinoilla. AV-arkilla on vahvat toimintaedellytykset. AV-arkille tulee runsaasti jäsentaiteilijoiden uraa edistäviä kontakteja ja yhteistyöehdotuksia sekä pyyntöjä monenlaisilta asiakkailta tuottaa sisältöjä heidän tapahtumiinsa. Myös uusi tekijäsukupolvi kokee AV-arkin omakseen ja osaltaan muokkaa yhdistyksen toimintaa. AV-arkin verkkopalvelu muodostaa suurimman tietopankin suomalaisista mediataiteilijoista ja heidän teoksistaan. Levitysarkisto antaa kokonaiskuvan jäsenistön tuotannon monipuolisuudesta ja edustaa koko mediataiteen tekemisen kirjoa, myös mediataiteen uusia muotoja. AV-arkki on arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti. AV-arkki toimii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mediataiteilijoiden ja koko taiteen kentän toimintaedellytysten edistämiseksi. Vuonna 2020 mediataiteen pitkäaikaisarkistointi on järjestetty pysyvällä ja asiantuntevalla tavalla jonkun valtakunnallisen arkistotahon toimesta. Audiovisuaalisten taideteosten säilyttämistä ja arkistointia koskeva lainsäädäntö on laajentunut käsittämään myös mediataiteen uusia muotoja, kuten interaktiivisia teoksia ja installaatioita. AV-arkki toimittaa edelleenkin levitykseen tulleet teokset suoraan pitkäaikaisarkistoinnista vastaavalle taholle varmistaen, että mediataide säilyy myös tuleville sukupolville. Vuonna 2020 suomalaisen mediataiteen imago on hyvä. Vallitsee laaja ymmärrys siitä, että mediataide on kiinnostavaa, ajankohtaista ja kansainvälisesti menestynyttä nykytaidetta. AV-arkin media- ja taidekasvatustyön seurauksena yhä useampi kokee mediataiteen kiinnostavaksi ja tärkeäksi taidemuodoksi. Av-arkin rahoituspohja jatkuu aikaisemman kaltaisena, jossa toimintaan haetaan tukea useista eri lähteistä (valtionavustus, projekti- ja hankeavustukset, yksityiset säätiöt ja rahastot). Omavarainhankintaa kehitetään entisestään. AV-arkin talous on tasapainossa vuonna 2020 Yhdistyksen toiminnan laajuus toteutetaan yhdistyksen taloudellisista tilannetta vastaavaksi. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 4
3. ARVOT TAITEILIJALÄHTÖISYYS Asennekasvatus: taiteilijoiden työtä ja taiteen merkitystä arvostetaan Yhteisöllisyyden ja synergian edistäminen taiteilijoiden kesken VASTUULLISUUS Taiteilijoiden työskentelyedellytysten edistäminen yhdessä muiden organisaatioiden kanssa. Koko alan hyvinvointi. Yleisötyö ja mediakasvatus: mediataiteen yleisen kiinnostavuuden lisääminen ja yleisöpohjan laajentaminen. AMMATTIMAISUUS Luotettavuus Asiantuntijuus Aikaansaava ote Kustannustehokkuus Palvelun laatu: AV-arkissa on miellyttävä asioida Verkostoituminen ja kentän ymmärrys RAKKAUS TAITEESEEN JOUSTAVUUS Muutoskykyisyys, ketteryys toiminnassa Ajan hermolla oleminen Toiminnan painopisteiden aktiivinen päivittäminen vastaamaan jäsenistön ja alan tarpeita REILUUS Reilu kauppa: taiteilija saa työstään korvauksen Hyvä palvelu kohtuullista esityskorvausta vastaan. Työnantajana reilu: järkevät työolosuhteet ja työajat. AVOIMUUS Toiminnan läpinäkyvyys ja saavutettavuus: Jäsenille ja yhteistyökumppaneille on selvää miksi tietyllä tavalla toimitaan ja tieto toiminnasta on helposti saatavissa. Avoin vuorovaikutus jäsenistön ja muiden taiteen kentän toimijoiden kanssa. Ennakkoluulottomuus uusia ilmiöitä, toimijoita ja toimintamalleja kohtaan. Yhteistyö ja verkostointi muiden alan toimijoiden kanssa. Tasa-arvoisuus: hierarkioiden rakentamista välttävä toimintamalli. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 5
4. TOIMINNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN 2020 4.1. MUUTOSTEN ENNAKOINTI MEDIATAITEEN ALATI MUUTTUVALLA KENTÄLLÄ 4.1.1. LEVITYKSEEN MONIPUOLISESTI ERILAISIA MEDIATAIDETEOKSIA 4.1.2. YHTEYS ALAN NUORIIN TEKIJÖIHIN JA TAITEILIJOIHIN 4.1.3. UUDENLAISTEN MEDIATAIDETEOSTEN DOKUMENTOINTI JA LEVITYS 4.1.4. LEVITYSTOIMINNAN JA PROMOTOINNIN UUSIEN MUOTOJEN ENNAKOINTI 4.1.5. KENTÄN KUUNTELEMINEN 4.2. YLEISÖTYÖN JA MEDIAKASVATUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 4.2.1. YLEISÖTYÖ OPETUSTOIMEN JA MUSEOKENTÄN KANSSA 4.2.2. ALAN AMMATTILAISTEN KOULUTTAMINEN YMMÄRTÄMÄÄN MEDIATAIDETTA JA KIRJOITTAMAAN SIITÄ 4.3. MEDIATAIDETEOSTEN PITKÄAIKAISARKISTOINNIN VARMISTAMINEN 4.4. MEDIATAITEEN KENTÄN YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA MEDIATAITEILIJOIDEN VERTAISTUKIVERKOSTON KEHITTÄMINEN AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 6
4.1. MUUTOSTEN ENNAKOINTI MEDIATAITEEN ALATI MUUTTUVALLA KENTÄLLÄ 4.1.1. LEVITYKSEEN MONIPUOLISESTI ERILAISIA MEDIATAIDETEOKSIA STRATEGINEN TAVOITE 2013 ALKAEN AV-arkki seuraa aktiivisesti jatkuvasti muuttuvaa mediataiteen kenttää ja pyrkii levitystyönsä painotuksilla vastaamaan tekijäkentän tarpeisiin. AV-arkin nykyisin pääasiallisesti levittämät videoteokset ovat sitä osaa mediataidetta jota vielä tällä hetkellä eniten tehdään ja jota myös museokentässä eniten näytetään ja ostetaan. Uusi taiteilijasukupolvi tekee kuitenkin enenevässä määrin tilallisia ja prosessinomaisia mediataideteoksia. Tulevaisuudessa AV-arkissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös tilallisten, vuorovaikutteisten, verkkoon sijoittuvien ja tapahtumallisten teosten levitykseen. Yhdistyksen verkkopalvelussa on tietoa jäsenistön mediataidetuotannon koko skaalasta. 4.1.2. YHTEYS ALAN NUORIIN TEKIJÖIHIN JA TAITEILIJOIHIN STRATEGINEN TAVOITE 2013 ALKAEN Tärkeä keino pysyä ajan hermolla mediataiteen kentän suhteen on olla jatkuvassa yhteydessä alan nuoriin taiteilijoihin. Samalla saadaan tiedotettua AV-arkin toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista seuraavalle sukupolvelle mediataiteilijoita. Tätä varten yhdistyksen tavoite on käydä vuosittain alan koulutuslaitoksissa (mm. Kuvataideakatemia, Aalto-yliopiston Media Lab ja elokuvataiteen laitos) kertomassa AV-arkin toiminnasta ja tutustumassa opiskelijoiden teoksiin. 4.1.3. UUDENLAISTEN MEDIATAIDETEOSTEN DOKUMENTOINTI JA LEVITYS STRATEGINEN TAVOITE 2014 Uudenlaisten mediataideteosten yhtenä haasteena on niiden dokumentoinnin vaikeus. AV-arkki pyrkii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa järjestämään koulutusta taiteilijoille siitä, miten heidän tulisi dokumentoida esimerkiksi tilallisia, prosessinomaisia tai esityksellisiä mediataideteoksia. Uudenlaisen mediataidesisällön levittäminen on haastavaa ja esitysmahdollisuuksia on vähemmän kuin videoteoksilla. Esimerkiksi museoiden osalta videotaide on löytänyt oman roolinsa ja tullut hyväksytyksi osaksi normaalia näyttelytoimintaa. Sen sijaan museokentässä ulkopuolelle jäävät useimmiten kaikki muut mediataiteen muodot jotka tunnetaan myös nimellä uusmediataide. Pääpaino uusmediataideteosten levitystyössä tulee olemaan AV-arkin verkkopalvelussa. Tavoitteena on esittää sivuilla laaja kokoelma hyvin dokumentoituja suomalaisia uusmediateoksia. Yhdistyksen verkkosivuille koostetaan suurin keskitetty tietokanta levityksessä olevista suomalaisista mediataideteoksista. Alan ammattilaiset niin kotimaassa kuin ulkomailla löytävät yhdestä osoitteesta lukuisia uusmediateoksia joita voivat tilata omiin tapahtumiinsa tai esitystiloihinsa. Yhdistyksen verkkosivujen rakennetta kehitetään vastaamaan paremmin erilaisten uusmediasisältöjen tarpeisiin. Tavoite on, että vuonna 2014 AV-arkissa olisi töissä yksi henkilö, joka paitsi kouluttaisi jäseniä teosten dokumentointiin liittyvissä asioissa, myös kehittäisi AV-arkin omaa toimintaa uudenlaisten teosten osalta. Hän mm. suunnittelisi miten ääni-, netti-, tilalliset- yms. teokset tulisi dokumentoida ja esitellä verkossa ja kehittäisi yhdistyksen kotisivuja edelleen vastaamaan näiden tarpeisiin. Työtehtävät suunnitellaan toteutettavan yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa, joilla on samankaltaisia tarpeita projektien dokumentoinnin, arkistoinnin ja jäsentensä kouluttamisen suhteen. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 7
4.1.4. LEVITYSTOIMINNAN JA PROMOTOINNIN UUSIEN MUOTOJEN ENNAKOINTI STRATEGINEN TAVOITE 2013-2020 Levitysformaatit ja -tavat ovat selvässä muutostilassa. Vielä tällä hetkellä Blu-ray- ja DVD-levyt ovat AV-arkissa tärkeä levitysformaatti, mutta viime vuosina esityskopiot on useimmiten levitetty verkon kautta tiedostoina (80% esityskopioista vuonna 2012). Käytetyt tekniset formaatit vaihtuvat jatkuvasti myös erilaisten jakelukanavien kehityksen myötä. On tärkeä jatkuvasti tutkia, miten nettiulottuvuus otetaan osaksi levitystyötä. Tulevaisuudessa AV-arkki saattaa aktiivisesti viedä jäsentensä mediataidetta suoraan isojen nettijulkaisujen sivuille. AV-arkin omilla sivuilla voi tulevaisuudessa olla oma vaihtuvasti kuratoitu nettigalleria. Tai AV-arkilla saattaa olla vaihtuvia festivaalisarjoja ja kuratoituja kokonaisuuksia esillä tietyn aikaa netissä eräänlainen online-festivaali. Myös erilaiset mobiililaitteet ja applikaatiot saattavat tulevaisuudessa tarjota levityskanavia mediataidesisällölle. Tärkeä tavoite onkin pysyä avoinna ja ajan tasalla uusien levityskanavien käytössä ja käyttää luovasti ja rohkeasti niiden tarjoamia mahdollisuuksia. AV-arkin tulee pysyä myös teknisesti ajan tasalla. Tämä vaatii paitsi laitteiston ja ohjelmistojen, myös henkilökunnan osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kouluttautumista. 4.1.5. KENTÄN KUUNTELEMINEN STRATEGINEN TAVOITE 2015 AV-arkki haluaa saada mahdollisimman laaja-alaisesti tietoa taiteilijoilta, poliitikoilta ja muilta toimijoilta alan toimintaedellytyksistä ja yhteiskunnallisista muutoksista. Tätä varten AV-arkkiin perustetaan neuvoa-antava työjaosto / advisory board hallitustyöskentelyn tueksi. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 8
4.2. YLEISÖTYÖN JA MEDIAKASVATUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yleisötyö mediataiteen suhteen on tärkeä kaikenikäisten ihmisten kanssa. Mediataide koetaan usein vaikeaksi, koska ei olla totuttu näkemään erilaisia tai valtavirrasta poikkeavia visuaalisia sisältöjä. Onkin tärkeä opettaa ihmisille uusia tapoja nähdä ja kokea visuaalista kulttuuria. Toisaalta mediataide on sen verran uusi taiteenmuoto, että se vaatii paitsi suuren yleisön totuttamista, myös taiteen kentän ja kriitikoiden totuttamista kokemaan ja kirjoittamaan mediataiteesta. Tässä on vielä paljon tekemistä. 4.2.1. YLEISÖTYÖ OPETUSTOIMEN JA MUSEOKENTÄN KANSSA STRATEGINEN TAVOITE 2013 ALKAEN Vuonna 2013 AV-arkki lanseeraa verkkosivujensa uutta mediakasvatus-osiota, joka on suunnattu alakoululaisille ja oppilaitoksille. Lisäksi vuonna 2013 Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus ottaa AV-arkin mediakasvatusmateriaalit osaksi jakeluaan kouluihin. Aineisto menee opetusviraston mediapalvelimen kautta suoraan kouluihin ja on opettajille ilmaiseksi käytettävissä. Strateginen tavoite on myös tiivistää yhteistyötä kotimaisten taidemuseoiden pedagogisten osastojen kanssa. 4.2.2. ALAN AMMATTILAISTEN KOULUTTAMINEN YMMÄRTÄMÄÄN MEDIATAIDETTA JA KIRJOITTAMAAN SIITÄ STRATEGINEN TAVOITE 2016 Myös taiteen kentän toimijoilla on ajoittain vaikeuksia pysyä ajan tasalla mediataiteen kentän alati muuttuvassa teknologiassa ja terminologiassa. Yksi mainittu este museoiden mediataidehankinnoille onkin se, että museoiden ja kokoelmien sisäänostajat eivät ymmärrä mediataidetta: he eivät uskalla tarttua mediataiteeseen osin siksi, että alan terminologia ja alati muuttuvan teknologia ovat heille vieraita. Lisäksi kentällä on ilmennyt toive kouluttaa myös taidekriitikkoja kirjoittamaan entistä osaavammin mediataiteesta. Esimerkiksi taidehistorian opiskelijat eivät opiskeluaikana juuri pääse tutustumaan mediataiteeseen. Omista teoksista kirjoittaminen voi olla myös itse taiteilijalle vaikeaa. Tavoitteena on aiheeseen liittyvän koulutuksen tai luentojen järjestäminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Osa koulutuksesta auttaa jäseniä teostensa ja projektien kuvailun kanssa. Toisaalta tavoitteena on järjestää taidekriitikoille ja -tutkijoille ja alan toimijoille erikseen tapahtumia, jossa pyritään selventämään alan keskeisiä termejä, tekniikoita ja suuntauksia ja täten osaltaan madaltaa kynnystä ymmärtää ja kirjoittaa mediataiteesta. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa tutkitaan, jotta saataisiin esimerkiksi taidehistorian opiskelijat entistä paremmin tutustumaan mediataiteeseen. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 9
4.3. MEDIATAIDETEOSTEN PITKÄAIKAISARKISTOINNIN VARMISTAMINEN MEDIATAIDETEOSTEN PITKÄAIKAISARKISTOINNIN VARMISTAMINEN STRATEGINEN TAVOITE 2015 ETEENPÄIN AV-arkki pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteistyössä Mediataideverkostossa ja Kuvataiteen keskusarkiston (KKA) kanssa turvatakseen mediataiteen pitkäaikaisarkistoinnin. Kuvataiteen keskusarkisto on hoitanut tehtävää tähän asti, mutta sen tulevaisuus ja rahoitus ovat täysin auki. KAVA säilyttää audiovisuaalista sisältöä, mutta he eivät toistaiseksi ole ottaneet mediataidetta arkistoitavakseen. Nyt alkaa olla viimeiset hetket saada vanhat mediataideteokset vielä teknisesti toimimaan ja tallennettua. Mediataiteen pitkäaikaisarkistointi vaatii pikaista ratkaisua. Tällä hetkellä vain ne teokset, jotka on esitetty televisiossa tai ostettu valtion museoiden kokoelmiin arkistoidaan KAVAn tai KKAn toimesta varmasti. Nämä edustavat vain häviävän pientä osaa koko kentän tuotannosta. Tavoitteena on ottaa kantaa aiheeseen yhdessä Mediataideverkoston jäsenten ja muiden alan keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on mm. laatia kirjallinen kysely päättäjille, mukaan lukien eduskunnan sivistysvaliokunnalle siitä, miten ja kenen toimijan tahosta mediataiteen arkistointi ratkaistaan. Vuonna 2014 tapahtuvan Valtion taidemuseon säätiöittämisen seurauksena Kuvataiteen keskusarkiston tulevaisuus on tällä hetkellä täysin auki. Myös Kiasma ja eräät muut merkittävät alan vaikuttajat ovat säätiöittämisen toteutumiseen asti kiinni sisäisessä uudelleenorganisoinnissaan. Vuonna 2015 onkin näillä alan keskeisillä toimijoilla paremmin mahdollisuus olla mukana edistämässä mediataiteen pitkäaikaisarkistointia. Tämän kiireisen projektin pääpaino sijoittuukin tämän vuoksi vuodelle 2015. Projektin valmistelut alkavat kuitenkin jo 2013. 4.4. MEDIATAITEEN KENTÄN YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA MEDIATAITEILIJOIDEN VERTAISTUKIVERKOSTON KEHITTÄMINEN MEDIATAITEILIJOIDEN VERTAISTUKIVERKOSTON KEHITTÄMINEN STRATEGINEN TAVOITE 2013 Huoli mediataiteilijoiden toimeentulosta on kentällä laaja. Yhteistyö voi tarjota synergiaetuja ja säästöjä yksittäisille taiteilijoille yhtälailla kuin alan organisaatioille. AV-arkki perustaa vertaistukiverkoston yhdistyksen kotisivujen yhteyteen. Tämä foorumi olisi eräänlainen ammattimainen vaihtorinki tai työpankki, jossa voisi etsiä muilta taiteilijoilta tuotantoihinsa resursseja, niin laitteistoa kuin osaamista. Taiteilijat voivat foorumin kautta lainata toisiltaan tuotanto- ja esityskalustoa, löytää ammattitaitoisia kollegoita vaikka taltioimaan esityksiään tai tekemään itselleen kotisivut vastavuoroisia palveluita tai hyvin kohtuullista korvausta vastaan. AV-arkki pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä myös mediataiteen kentän toimijoiden kesken. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS STRATEGIA 2020 10
LIITE 1 MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS KENTÄN TOIMIJOIDEN HAASTATTELUJEN POHJALTA 1. MEDIATAIDE TERMINÄ...12 2. MEDIATAITEEN KENTÄN HAASTEET...13 2.1. LEVITYKSEN HAASTEITA...13 2.2. MEDIATAITEEN ARKISTOINTI...14 2.3. MEDIATAITEEN MONIMUOTOISUUDEN HAASTE...14 2.4. MEDIATAITEEN DOKUMENTOINNIN HAASTEET...14 2.5. MUUTTUVAN TEKNOLOGIAN HAASTEET...14 2.6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VS. KOTIMAINEN TUNNETTUUS...15 2.7. RAHOITUKSEN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT...15 3. MEDIATAITEEN TOIMIJOIDEN SELVIYTYMISKEINOT...16 3.1. YHTEISTYÖ...16 3.2. PERUSTOIMINNAN HYVÄ HOITAMINEN...16 3.3. TOIMINNAN DYNAAMISUUS, JOUSTAVUUS JA AJANKOHTAISUUS...16 3.4. YLEISÖTYÖ, YLEISÖPOHJAN KASVATTAMINEN...17 3.5. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUSARVIOINTI, MITTAREIDEN KEHITTÄMINEN...17 3.6. ALAN SUUREMMAT LINJAT ASIAT, JOIHIN EI ITSE VOI VAIKUTTAA...17 4. LISTA HAASTATELLUISTA...18 AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 11
1. MEDIATAIDE TERMINÄ Mediataiteen määritteleminen on äärimmäisen haastavaa. Tämä näkyy myös siinä, että kysyttäessä alan toimijoilta ja ammattilaisilta sitä, onko mediataide terminä hyvä ja ajankohtainen vai ei, vastaukset olivat hyvin monenlaisia. Mediataide miellettiin osaksi kuvataiteen kenttää, nykytaiteeksi, osaksi laajaa visuaalisen taiteen tai jopa visuaalisen kulttuurin kenttää. Joidenkin haastateltavien mielestä esimerkiksi videotaiteen osalta on turha puhua enää erikseen mediataiteesta, sillä se on jo pitkään ollut kiinteä osa nykytaiteen ja kuvataiteen kenttää. Myöskään kokoelmatoiminnassa ei juurikaan erotella välinepohjaisesti, eikä esimerkiksi Kiasmassa ei enää ole mediaspesifejä kuraattoreita. Useat vastaajat kokivat kuitenkin, että tarvitaan oma nimike, sillä kyseessä ei ole pelkästään kuvataide. Vakiintunut termi arkikielessä muodostaa merkityksen käsitteelle ja mediataide on jo niin vakiintunut termi, ettei sitä kannata muuttaa. Mediataide on myös saanut oman rivinsä valtion budjetissa, joka rahoittajatahojen silmissä puolsi osaltaan mediataide-termin käyttöä edelleenkin. Termi mediataide tuntui joistain vastaajista epämääräiseltä. Lisäksi sana on moniselitteinen puhutaan myös mediasta synonyymina tiedotusvälineille. Joillain alan toimijoilla oli ongelmia oikean nimikkeen ja termin löytämiselle alan töistä puhuttaessa: mediataide, audiovisuaalinen taide, videotaide Myös taiteilijat itse kertoivat, että kun kysytään onko media- vai videotaiteilija, vastaus vaihtelee tilanteen mukaan. Kun he eivät itsestäänkään osaa sanoa, mikä olisi mieluisin termi, niin vielä vähemmän koko alasta. Liukuvista raja-aidoista muihin taidemuotoihin oli usein myös puhetta. Missä kohti esimerkiksi aletaan audiovisuaalisuudessa puhua elokuvataiteesta ja missä kohtaa puhutaan edelleen videotaiteesta? Myös kuvataiteen puolella teosten luokittelu alkaa olla yhä vaikeampaa, kun eri alan taiteilijat alkavat käyttää uutta mediaa teoksissaan. Mediataiteen alati muuttuvassa kentässä kaivattiin myös alan ammattilaisten ja taidekriitikkojen kouluttamista puhumaan mediataiteesta alan omalla sanastolla. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 12
2. MEDIATAITEEN KENTÄN HAASTEET Kysyttäessä haastatelluilta mediataiteen alalla toimimisen haasteista, mainittiin lähes aina talouden synkät tulevaisuudennäkymät. Kun alalla toimivat järjestöt toimivat jo nyt hyvin aktiivisesti ja tekevät paljon toimintaa pienillä määrärahoilla, näkyisi määrärahojen pienentyminen vääjäämättä itse toiminnan määrässä. Lisäksi alalla oli suuri huoli alan taiteilijoiden toimeentulosta ja mahdollisuuksista toteuttaa uusia, laadukkaita mediataidetöitä. Mediataideteosten tuotantoprosessi on usein raskas, ulkopuolista työvoimaa ja tuotantoresursseja kaipaava ja siten myös kallis. Kuitenkin määrärahat eivät aina heijasta tätä prosessin kalleutta. Jotain positiivista kehitystäkin alalla on ollut. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto mainitsi, että heillä on otettu päätöksissä tämä seikka huomioon ja mediataidehakemuksiin saatetaan siis antaa kuvataiteen muuhun alaan verrattuna poikkeuksellisen suuriin tuotantokustannuksiin tukea. Alla on esitelty muutamia mediataiteen kentällä kohdattuja haasteita. 2.1. LEVITYKSEN HAASTEITA Museolevityksessä katsojamäärät ovat yleensä suuria verrattuna festivaalilevitykseen. Museoiden osalta ongelmaksi muodostuu mm. se, että mediataideteosten esittäminen vaatii satsauksia teknologiaan ja sen päivittämistä. Tämä on haasteellista sillä esitysteknologia on harvoin ajan tasalla. Suuri kysymys museoille onkin miten voidaan säilyttää teknologia sillä tasolla, jota kulloinkin vaaditaan. Tämä voi olla suoranainen este mediataideteosten hankinnalle museon kokoelmaan. Perttu Rastas Kuvataiteen keskusarkistosta on selvittänyt kyselyin, kuinka paljon museot ovat ostaneet kokoelmiinsa videotaidetta. Määrät ovat käsittämättömän pieniä: normaalin aluetaidemuseon videoteoskokoelmat on alle 10 teosta. Perustelu on selkeästi se, että alaa ei tunneta, pelätään ettei pystytä hoitamaan teoksia, että ne eivät pysy kokoelmassa, ettei pystytä esittämään teosta, laitteet eivät toimi tai ne ovat kalliita ja ne pitäisi kolmen vuoden välein uusia. Koko rahoitusrakenteen pelko estää museojohtajia ostamasta teoksia. Tähän pitäisi löytää ratkaisu. Lisäksi museoiden hankintamäärärahoihin kohdistuu jatkuvasti paineita. Kiasma on selvästi merkittävin videotaiteen hankkija Suomessa. Nyt sen hankintamäärärahat ovat kenties putoamassa. Tämä on haitallista myös AV-arkin jäsenistölle. Suomalainen mediataide on enenevässä määrin kansainvälistä. Vaan toisin kuin esimerkiksi valokuvataiteessa, ei videotaiteilijoilla juuri ole ulkomaista galleristia. Välittäjäporrasedustus puuttuu videotaiteessa pitkälti myös kotimaassa. Osa haastatelluista korostikin, että on näin ollen erityisen tärkeää, että AV-arkki näkyy ja tuo esille suomalaista videotaidetta merkittävissä kansainvälisissä tapahtumissa. Lyhytelokuvien, mediataiteen ja AV-taiteen televisiolevittäminen Suomessa on kovin hankalaa. YLEn tilanne on vaikuttanut paljon lyhytelokuvan ja sen kaltaisen sisällön esittämiseen. Lyhytelokuva ja mediataide eivät muutenkaan ole television johdon näkökulmasta kovin kiinnostavaa sisältöä. Maailmanlaajuisesti ajatellenkin lyhytelokuvan televisiomarkkinat ovat kapeat. Festivaalilevityksessä kasvava ongelma on se, että festivaalit haluavat ensi-iltoja. Monet festivaalit eivät enää suostu ottamaan teosta edes harkittavaksi, mikäli se on jo esitetty jollain toisella festivaalilla. Levitykseen kelpaavat muutoinkin enintään kaksi vuotta vanhat teokset sitä vanhemmat teokset leviävät lähinnä retrospektiiveissä näyttelyissä. Haasteena on keksiä keinoja saada hyville teoksille pidempi näkyvyys. Mediakasvatustoimi voisi olla yksi potentiaalinen keino lisätä teosten elinikää. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 13
2.2. MEDIATAITEEN ARKISTOINTI Arkistointi on yksi alan suurista ongelmista. Mediataideteosten pitkäaikaissäilytys ja turvaaminen tulevia sukupolvia varten on järjestämättä. On olemassa laki, joka velvoittaa hoitamaan teosten arkistoinnin, mutta mikään taho ei ole ottanut vastuuta itse pitkäaikaisarkistoinnista. Verkkotaide, tietokonepelit, interaktiivinen taide, installaatio eivät kuulu nykyisen AV-teosten lain piiriin. Niiden tallentaminen on täysin miettimättä. Kuvataiteen keskusarkisto (KKA) on hoitanut mahdollisuuksiensa mukaan AV-arkin teosten arkistoinnin, mutta KKA:n tulevaisuus, tuleva toimenkuva ja rahoitus ovat tällä hetkellä täysin auki. KAVA puolestaan ei ole ottanut vastuuta mediataiteen arkistoinnista, vaikka se monista haastatelluista tuntuisikin luontevimmalta taholta. Onhan se nykyään Audiovisuaalinen, eikä pelkästään Elokuva-arkisto. Suomessa ei myöskään ole yhtään mediakonservaattoria. Mediakonservaattorin puute voi osaltaan vaikuttaa museokentän halukkuuteen hankkia kokoelmiinsa mediataideteoksia. Jos teoksen esittämisessä ilmenee ongelmia vuosien päästä, tällä hetkellä ei ole mitään tahoa, jonka puoleen museot voisivat luontevasti kääntyä saadakseen apua asian ratkaisemiseksi. 2.3. MEDIATAITEEN MONIMUOTOISUUDEN HAASTE Käsite mediataide pitää sisällään hyvin monennäköistä tekemistä. Tämä on myös rahoituksen yksi ongelma: kun mediataiteen levitysformaatti voi olla mitä vaan prosesseista ja tapahtumasta konseptuaalisiin teokseen, on päättäjien vaikea ymmärtää teoksia tai arvioida niiden laatua. Haasteena mainittiin myös se, että edes taidekriitikot eivät osaa kirjoittaa mediataiteesta. Mediataide on kuitenkin uusi taiteenmuoto siten, että vaatii paitsi suuren yleisön totuttamista, ihan myös taiteen kentän ja kriitikoiden totuttamista. Tässä on vielä paljon tekemistä. 2.4. UUDEN MEDIATAITEEN DOKUMENTOINNIN HAASTEET Uudenlaisten mediataideteosten yhtenä haasteena on niiden dokumentoinnin vaikeus. Miten tulisi dokumentoida esimerkiksi tilallisia, prosessinomaisia tai esityksellisiä mediataideteoksia? Haasteena prosessinomaisten teosten dokumentoinnissa ovat myös tekijänoikeuskysymykset. Niissä tekijänä on usein tekijäryhmä tai yhteisö, eli luvat dokumentointiin ja levittämiseen pitää saada koko tekijätiimiltä. 2.5. MUUTTUVAN MEDIAN HAASTEET Mediataiteen tekemisessä ja esittämisessä teknisellä kehityksellä on suuri merkitys. Jatkuvasti syntyy uusia formaatteja, tietokoneiden käyttöjärjestelmät muuttuvat, kuvaus- ja esityslaitteet päivittyvät. Teknologian jatkuvan päivittämisen tarve aiheuttaa taloudellisia paineita monille alan toimijoille, kuten jo edellä esim. museoiden osalta mainittu. Se myös olennaisesti vaikeuttaa mediataideteosten pitkäaikaissäilytystä. Jo parikymmentä vuotta vanhoja teoksia voi olla vaikea enää saada pyörimään, kun laitteistot, joilla ne on luotu, ovat poistuneet markkinoilta. Nopea teknologinen muutos aiheuttaa paineita myös taiteilijoille. AV-arkin jäsentaiteilijoille suoritetussa nettihaastattelussa nousi yhdeksi merkittäväksi taiteilijoiden tulevaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi juuri teknologian jatkuva muuttuminen. Mainittiin tarve pätevöityä aina uusien välineiden käyttöön ja näiden välineiden hankintakustannukset, mutta toisaalta myös uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet tehdä uudenlaista taidetta. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 14
2.6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VS. KOTIMAINEN TUNNETTUUS Mediataiteen kenttä on poikkeuksellisen kansainvälinen. Mediataide onkin ollut viime vuosina yksi suomalaisen nykytaiteen lippulaivoja kansainvälisesti. Tämän kääntöpuolena eräät vastaajat uskoivat, että lähinnä kansainvälisesti suuntautuneita mediataiteilijoita ei välttämättä Suomessa tunneta samalla lailla kuin niitä tekijöitä, joilla on esim. paikallisia gallerianäyttelyitä. 2.7. RAHOITUKSEN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Tätä kirjoitettaessa on työn alla koko taiteen kenttää keskeisesti vaikuttavat muutokset: Taike-uudistus sekä FRAME-säätiön uuden toiminnan alkaminen. Näiden vaikutukset mainittiin lukuisissa haastatteluissa. Erittäin huolestuttavaa mediataiteen kentälle on AVEKin huono rahatilanne sekä tulevan rahoituksen epävarmuus. Mediataidehakemusten määrä AVEKiin on kasvanut vuonna 2011 yli 40%, samalla kuin jaettava summa on pienentynyt merkittävästi. Lähes aina mainittiin myös vuonna 2014 odotettavat suuret leikkaukset Veikkauksen jaettavissa olevissa kulttuurimäärärahoissa. Mediataiteelle kohdistettujen valtionosuuksien ei alunperinkään koettu olevan suhteessa alan toimijoiden määrään ja toiminnan aktiivisuuteen. Eräät vastaajat kokivat ongelmaksi sen, että rahoitusinstansseista puuttui selkeä tunnistamisprosessi, jolla tunnistettaisiin, mikä ala on nouseva, mille alalle on pystytty lobbaamaan liikaa rahaa suhteessa hakemuksien/ toimijoiden määrään tai vaikka minkä alan tuotantokustannukset ovat aidosti korkeampia kuin toisen. Usein haikailtiin myös sitä, että on vaikea löytää tilaa uudenlaisille tekemisen muodoille kokeileville mediataideteoksille, hybriditaideteoksille yms. Nyt monialaisten teosten on vaikea hakea tukea mistään. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 15
3. MEDIATAITEEN TOIMIJOIDEN SELVIYTYMISKEINOT Tämä kysymys on nykyisinä epävakaina ja yhä tiukemman talouden aikoina ajankohtainen kaikille mediataiteen kentän toimijoille. Kysyttäessä haastatelluilta niin heidän omia, kuin AV-arkille suosittelemiaan selviytymiskeinoja, nousi useammassa haastattelussa esiin samoja teemoja. Alla lyhyt kartoitus useimmiten mainituista selviytymiskeinoista. 3.1. YHTEISTYÖ Useimmiten mainittu keino tulevan olemassaolon ja toimintaedellytysten takaamiseksi oli yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: verkostoituminen, avautuminen muiden toimijoiden suhteen ja uusien yhteistyökumppanien etsiminen. Julkinen talous tulee olemaan todella tiukka lähivuosina. Kun rahaa ei ole odotettavissa lisää, täytyy oppia tekemään yhteistyötä. Täytyy tunnistaa yhteistyökumppanit, joiden kanssa voisi syntyä synergiaetua, virtaviivaistaa toimintaa ja karsia mahdollisia päällekkäisyyksiä eri toimijoiden kesken. Näitä yhteistyökumppaneita kannattaa etsiä myös perinteisen taiteen kentän ulkopuolelta. Esimerkkinä yhteistyöstä mainittiin mediakasvatushankkeet erilaisten kulttuurikasvatushankkeiden kanssa esimerkiksi Opetustoimi on niin laaja, että mediakasvatusyhteistyö sen kanssa antaisi valtavia uusia mahdollisuuksia. Sen sijaan varsinaista yhdistymistä johonkin toiseen, eri toimintoja tekevään järjestöön ei AV-arkin osalta koettu järkeväksi. Yleisestikin koettiin eri organisaatiokulttuurin omaavien taidejärjestöjen yhdistäminen erittäin ongelmalliseksi ja epäiltiin, että sillä olisi toiminnan tehokkuuteen tai edes kustannusten vähenemiseen haluttu vaikutus. 3.2. PERUSTOIMINNAN HYVÄ HOITAMINEN Useassa haastattelussa päädyttiin siihen, että tärkeintä oman olemassaolon puolustamisessa on se, että tekee asiansa hyvin. On jokin perustoiminta, jonka hoitamisessa ollaan erittäin osaavia ja ammattimaisia. Myös tämän perustoiminnan selkeyttä - eräänlaista yhdistyksen Unique selling point :in kiteyttämistä pidettiin tärkeänä. Jotkut vastaajista kokivat, että kannattaa olla realisti resurssien suhteen eikä pyrkiä tekemään liian monia toimintoja. Mieluummin hoitaa vähemmän toimintoja paremmin ja ammattimaisemmin. Asemaa kentän johtavana toimijana jonkin asian suhteen on myös jatkuvasti vahvistettava. On jatkuvasti kehitettävä omaa asiantuntijuuttaan ja tuotava sitä esille. 3.3. TOIMINNAN DYNAAMISUUS, JOUSTAVUUS JA AJANKOHTAISUUS Yksi mainittu selviytymiskeino on pitää toimintaa aktiivisena, muuttuvana. Pyritään säännöllisesti uudistamaan toimintaa ja ottamaan mukaan uusia asioita. Myös imagon kannalta tämä on hyvä organisaatio mielletään aktiivisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi. Myös teknisessä kehityksessä mukana pysyminen on alan toimijoille tärkeää. Mediataide on erittäin nopeasti muuttuva kenttä ja teknisesti ajan hermolla oleminen vaatii jatkuvaa laitteiston ja osaamisen päivittämistä ja kouluttautumista. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 16
3.4. YLEISÖTYÖ, YLEISÖPOHJAN KASVATTAMINEN Yleisökasvatus mediataiteen suhteen olisi tärkeä kaikenikäisten ihmisten kanssa. Useat haastatellut mediataiteen ammattilaiset mainitsivat, että suuri yleisö kokee mediataiteen jotenkin vaikeaksi. Tämän uskottiin johtuvan siitä, että ihmiset eivät koe ymmärtävänsä mediataidetta. Lisäksi koettiin, että suomalaisten elokuva- ja taidemaku on hyvin kaavoittunut ja kapea-alainen. Mediakasvatuksella voi olla olennainen vaikutus alan tulevaisuudennäkymiin. Kouluttamalla ihmiset ymmärtämään ja arvostamaan mediataidetta paremmin, taataan osaltaan taidemuodon olemassaolo. Myös tulevan julkisen rahoituksen kannalta on vaarallista, jos piiri sulkeutuu ja mediataiteesta tulee pienen piirin vähän elitististä toimintaa. Yleisöpohjan laajentuminen on kaikkien yhteinen etu. 3.5. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUSARVIOINTI, MITTAREIDEN KEHITTÄMINEN Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää esittää mittareita toiminnalle. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt juuri selvityksen valtionavustuksista, joka johtaa menettelytapamuutoksiin: kaikki OKM:n määrärahat tulevat vaikuttavuusarvioinnin kohteeksi, jossa arvioidaan mikä on yhteiskunnallinen hyöty valtionavustuksilla toteutetusta toiminnasta. Jokaisen toimijan tulee itse pohtia, mikä on heidän toimintansa tuloksellisuus ja vaikuttavuus ja mitä tehdä sen eteen, että joku ulkopuolinen arvioitsija pitää toimintaa arvokkaana. AV-arkki sai kiitosta siitä, että toiminnan tulokset on suhteellisen hyvin esitetty. On kuitenkin tärkeää jatkuvasti huolehtia ja kehittää toiminnasta raportointia. 3.6. ALAN SUUREMMAT LINJAT ASIAT, JOIHIN EI ITSE VOI VAIKUTTAA Lopulta todettiin, että tulevaisuudenkohtalo ei välttämättä riipu siitä, mitä AV-arkki tai muut alan toimijat tekevät, vaan siitä, mitä tulevaisuus ylipäätään tuo tullessaan. Säilyykö Veikkauksen monopoliasema? Hajoaako Euroopan rahaliitto? Lähteekö talous nousuun? Mitä painotuksia eri puolueilla on kulttuurin suhteen? Taiteen kentän toimijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta vaikuttaa näihin suuriin linjoihin, jotka kuitenkin vaikuttavat voimakkaasti koko kentän toimintaedellytyksiin. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 17
4. LISTA HAASTATELLUISTA AV-arkin strategiaprosessia varten haastateltiin 37 mediataidealan toimijaa, rahoittajaa ja vaikuttajaa. Lisäksi jäsenistölle suoritettiin verkkokysely, johon tuli yhteensä 19 vastausta. Haastattelut suoritettiin syksyllä 2012. Kiitämme kaikkia osallistuneita. Opetus ja kulttuuriministeriö Kimmo Aulake, neuvotteleva virkamies Leena Laaksonen, kulttuuriasiainneuvos Helsingin kaupunki Veikko Kunnas, vs. kulttuurijohtaja AVEK Elena Näsänen, mediataideprojektien tuotantoneuvoja Juha Samola, pääsihteeri Taiteen keskustoimikunta Seppo Kauhanen, mediataiteesta vastaava taidesihteeri Piia Rantala-Korhonen, puheenjohtaja Kuvataidetoimikunta Minna Heikinaho, kuvataidetoimikunnan puheenjohtaja Suomen Kulttuurirahasto Juhana Lassila, kulttuurista vastaava asiamies Ira Westergård, taidekoti Kirpilän johtaja Suomen elokuvasäätiö Marja Pallassalo, kulttuuriviennin päällikkö, lyhyt- ja dokumenttikuvat Kuvataiteen keskusarkisto Perttu Rastas, erikoissuunnittelija, AV-arkin perustajia Nykytaiteen museo Kiasma Kati Kivinen, intendentti Pirkko Siitari, museonjohtaja Elokuvakontakti, Helsingin lyhytelokuvafestivaali Elina Rislakki, toiminnanjohtaja Tampereen lyhytelokuvajuhlat Juhani Alanen toiminnanjohtaja FRAME-säätiö Petra Havu, säätiön asiamies Valokuvataiteen museo Anna-Kaisa Rastenberger, kuraattori New Yorkin kulttuuri-instituutti Leena Maija Rossi, johtaja Forum Box Nina Toppila, toiminnanjohtaja Pikseliähky Nathalie Aubret, koordinaattori m-cult Minna Tarkka, toiminnanjohtaja MUU ry Timo Soppela, toiminnanjohtaja UMO Eeva Pirkkala, UMO toiminnanjohtaja, AV-arkin entinen toiminnanjohtaja Eduskunnan sivistysvaliokunta Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen AV-arkin jäsenet Marikki Hakola Hanna Ojamo Heidi Tikka Salla Tykkä Lisäksi jäsenistölle suoritettiin verkkokysely. AV-arkin hallituksen jäsenet ja työntekijät 2012 Hanna Maria Anttila Maija Blåfield Kalle Hamm Mikko Mällinen Vesa Puhakka Markus Renvall Vesa Vehviläinen Raportti on syntynyt osana AV-arkin strategia 2020 -hanketta loppuvuodesta 2012. Haastattelut suoritti ja koosti Kati Åberg kesä marraskuussa 2012. AV-ARKKI, SUOMALAISEN MEDIATAITEEN LEVITYSKESKUS MEDIATAITEEN TILANNEKATSAUS 18