Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5351 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2006 Diaarinumero LSU 2004 Y 1244 (131) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhan pitoa ja rehusekoittamotoimintaa Himangan kunnassa. Estakarin Turkis Oy Aarne Estakari Kekolahdentie 164 68100 Himanka TOIMINTA JA TOIMINNAN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Himangan kunnan Himangan kylässä tilalla Lepola RN:o 11:7. Tarhaalueen pinta ala on 1,5 ha ja alueella on 26 varjotaloa ja yksi 6 rivinen halli. Varjotalojen yhteispituus on hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen perusteella n. 1410 m. Hallin pituus on varjotalomitoiksi muutettuna n. 220 m. Ympäristölupa haetaan 1000 siitosnaarasketulle pentuineen vuoteen 2010 asti jolloin toiminta lopetetaan. Tarhatoiminnalle ei haeta laajennusta. Tarhan yhteydessä on rehusekoittamo jossa osan vuotta valmistetaan 300 600 t rehua vuodessa. Rehuraaka aineen perusrungon muodostaa ruotsalainen hapotettu teurasjäte sekä norjalainen turskajäte. Tärkeä osuus on myös suomalaisella silakalla silloin kun sitä on saatavilla. Silakasta osa tulee valmiiksi pakastettuna ja osa pakastetaan rehusekoittamolla. Alueella on lisäksi kuivikevarasto sekä varasto ja huoltorakennuksia. Toiminnanharjoittaja Aarne Estakari omistaa maapohjan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhaustoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. Re
2 husekoittamotoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 10 l) mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella 7.9.2004 päätöksellään velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan turkistarha ja rehusekoittamotoiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. Ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 31 :n 4 mom. mukaan toimivaltainen viranomainen myös rehusekoittamotoiminnan osalta koska kyseessä on samalle toimintaalueelle sijoitetusta toiminnasta, joka muodostaa teknisesti ja toiminnallisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarkasteltava yhdessä. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 29.12.2004, jolloin ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus on jätetty ympäristökeskukseen. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 4.7.2005, 2.9.2005, 27.9.2005 ja 21.10.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Himangan kunnan terveyslautakunnan 17.12.1992 myöntämä terveydenhoitolain 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa. Vaasan lääninoikeuden päätöksessä 571/I 10.12.1993, on sijoituspaikkalupaan tehty eräitä muutoksia. Alue on kaavoittamatonta maaja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. TOIMINTA ALUEEN YMPÄRISTÖ Turkistarha ja rehusekoittamotoiminta sijaitsee Himanka kylässä Himangan kunnassa Kekolahdentien varrella rannikon tuntumassa. Etäisyys merenrantaan, missä myös on venesatama, on n. 150 m. Lähin asuintalo on toiminnanharjoittajan oma asunto, joka sijaitsee tarhan välittömässä yhteydessä. Lähin muu asuintalo sijaitsee n. 150 m etäisyydellä etelään. Lähimmät loma asunnot sijaitsevat pohjoiseen noin 100 m etäisyydellä. Tarha alueen välittömässä läheisyydessä on metsää. Tarha alue kuuluu Perämeren valuma alueeseen ja tarhan maaperä on hiesua ja savea. Tarha alueen läheisyydessä ei ole tärkeitä vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarha ja rehusekoittamotoiminnassa syntyy lantaa, jätteitä sekä rehulaitteiden pesusta tulevia jätevesiä. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa pentuineen laskennallisesti noin 500 m³ kuivikesekoitteista lantaa vuodessa. Lanta poistetaan tarhalta 1 2 kertaa vuodessa. Tarha alueella ei ole lantalaa ja lanta kuormataan häkkien alta suoraan vaihtolavalle pois kuljettamista varten. Himankalaisen maanviljelijän kanssa tehdyn lannan vastaanottosopimuksen mukaan 220 m 3 lannasta toimitetaan hänelle varastoitavaksi ja käytettäväksi lannoitteena peltoviljelyssä. Muu lanta toimitetaan Vapo Oy Biotechin Himangalla
3 sijaitsevalle kompostointilaitokselle, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on solminut turkistarhalannan käsittelysopimuksen. Lannasta syntyviä päästöjä ympäristöön on vähennetty pidentämällä räystäitä häkkien ulkoreunasta ja varustamalla varjotalot vesikouruilla. Osa varjotalojen alustoista on korotettu suhteessa ympäröivään maapintaan. Ilma ja vesistöpäästöjen vähentämiseksi käytetään virtsan imeytykseen vuosittain 100 m 3 kuiviketta. Kuivike, joka koostuu kutterinpurusta ja turpeesta, vaihdetaan 1 2 kertaa vuodessa ja kuivikekerroksen paksuus on 10 cm. Tarhaalue on ympärysojitettu mutta ei salaojitettu. Tarha alueen kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä kahdessa sorasuodatuskentässä, jotka sijoitetaan ympärysojan päihin. Suurin osa rehunvalmistuksen pesuvesistä kierrätetään ja loput johdetaan saostuskaivojen kautta ojaan. Tarhalla on kunnallinen vesijohto. Jäteöljyt toimitetaan paikalliselle jätteenkäsittelylaitokselle ja eläinperäiset jätteet destruktiolaitokselle, lukuun ottamatta itsestään kuolleita eläimiä, jotka haudataan. Palaava jäte (pahvit, puutavara, nahontapurut ym.) poltetaan tarhalla. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 24.11. 23.12.2005. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Himangan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Raumankarintie 2, Himanka. Hakemuksesta on pyydetty lausuntoja Himangan kunnanhallitukselta ja Himangan ympäristöviranomaiselta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Himangan kunnantalolla, Raumankarintie 2, Himanka. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on vireillä olevan ympäristölupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 7.10.2005. Tarkastuspöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Himangan kunnan tekninen lautakunta on ympäristöviranomaisena päätöksessään 19.12.2005 puoltanut anottua ympäristölupahakemusta ja lausuntonaan esittänyt seuraavaa: Toiminnanharjoittajan esittämän ympäristölupahakemuksen mukaan tarhan valumavedet tullaan käsittelemään suodattamalla ne sorasuodattimella ennen niiden johtamista ympäristöön. Sorasuodattimen puhdistustehon seurannasta lupahakemuksessa ei ole mainintaa. Tekninen lautakunta esittää, että toiminnanharjoittajan tulisi laatia suunnitelma valumavesien tarkkailemiseksi. Lupahakemuksessa jätehuollon osalta on esitetty, että osa jätteistä poltetaan itse. Himangan kunnassa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden polttaminen on kuitenkin kielletty. Näin ollen toiminnanharjoittajan tulee toimittaa kaikki syntyvät jätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Muistutukset ja mielipiteet
AA on kirjeellään 26.11.2005 lausunut: 4 Olen asunut Estakarin turkistarhan välittömässä läheisyydessä noin neljäkymmentä vuotta. Pystyn varmaan asumaan vielä loppuun asti valittamatta tarhasta. Hyväksyn tarhan sellaisenaan. Lokit ovat nykyisin suurin ympäristön sotkija ne tulisi tuhota viimeistä lintua myöten ne enenevät jokainen kesä. BB:t ovat 19.12.2005 päivätyssä muistutuksessaan lausuneet: Tarha alueen läheisyydessä sijaitsee 12 vapaa ajan asuntoa. Tämän muistutuksen tekijöinä on kolme alueen käyttäjää. Alueen kiusana on ollut suuret lokkiparvet (200 300) jotka saastuttavat matalat rantavedet, tarhalta tullessaan laskiessaan ulosteet rantavesiin, niin että pohja on valkoisenaan lokin paskaa. Aluetta käytetään yleisenä uimarantana. Mainittakoon, että joulukuun 22. päivänä 1992 määrättiin varjotaloihin ns lokkilangat, jotka estäisivät lokkien ruokailun tarhalla ja näin ollen lokkien määrä alueella vähenisi. Lokkilankoja ei kuitenkaan koskaan tarhalle ole asennettu. Oheisista valokuvista on nähtävissä tarhan sijainti merenrantaan nähden sekä tarhalta mereen laskeva laskuoja. Estakarin Turkis Oy hakee ympäristölupaa vuoteen 2010, jolloin tarhan toiminnan pitäisi tietojemme mukaan loppua, johon mennessä alueella olevat rakenteet puretaan ja alue puhdistetaan kaikesta tarhan tuottamasta jätteestä. Koska toiminnan on määrä päättyä edellä kerrottuna ajankohtana, ympäristölupa tulisikin myöntää vain tuohon ajankohtaan asti, eikä mahdolliselle uudelle yrittäjälle myönnetä ympäristölupaa ko toiminnan jatkamista varten. Mielestämme tarha olisi ko alueelta lopettaa, sen vuoksi kun määrättyjä suojelutoimia ei ole miltään osin toteutettu. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetun lausunnon ja muistutuksien johdosta 10.1. 27.1.2006 välisenä aikana. Hakija ei ole jättänyt vastinetta ympäristökeskukselle. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Estakarin Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja rehunsekoittamotoiminnalle tilalla Lepola RN:o 11:7 Himangan kunnan Himangan kylässä 31.12.2010 asti lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Lokkikannan tuhoamista koskeva vaatimus ei kuulu ympäristökeskuksen toimivaltaan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä ja ympäristökeskus jättää asia tutkimatta. Muilta osin annetut lausunnot ja muistutukset on huomioitu lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Himangan kunnan terveyslautakunnan 17.12.1992 myöntämä terveydenhoitolain 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa raukeaa tämän päätöksen saadessaan lainvoiman.
Ympäristölupamääräykset 5 1. Toiminnan laajuus Turkistarhassa saadaan ympäristönsuojelulain nojalla pitää enintään 800 siitosnaaraskettua pentuineen tai yhteensä enintään 6150 eläintä. Eläimet on sijoitettava hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen mukaisiin varjotaloihin ja halliin, joiden varjotalopituutena ilmaistu yhteispituus on 1630 m. Jos penikointitulos johtaa siihen, että kokonaismäärä ylittyy on ylimenevälle osalle järjestettävä tilat toisesta tarhasta, jolla on kapasiteettia ottaa eläimet vastaan. Rehusekoittamossa saadaan valmistaa turkiseläinrehua ainoastaan tarhan omaan käyttöön. 2. Varjotalojen rakenne ja valumavesien käsittely Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai olla varustettuja räystäskouruilla. Sadevedet on johdettava pois varjotaloista ja lanta alustoilta. Lantaalustat tulee olla korotettu vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Alueen kuivatusvedet on kerättävä tarhaa ympäröiviin avo ojiin siten että tarha alueen ulkopuolisten vesien pääsy ojiin on estetty. Valumavedet käsitellään puhdistamoissa, joista on hakemuksen liitteessä esitetty periaatepiirros (Oy Marinex Ab 1.1.2002, Piir. nro 010102001). Puhdistetut vedet johdetaan ojissa edelleen mereen. Vesien käsittelyn tavoitteena tulee olla päästä puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin osalta alle pitoisuusarvon 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvoina laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle 75 % käsittelytehon, tulee luvanhaltijan esittää lupaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelyn tehokkuuden parantamisesta. Varjotalojen ja lanta alustojen on oltava lupaehdon mukaisessa kunnossa 30.9.2006 mennessä. Kuivatusvesien puhdistuslaitoksien tasoitusaltaiden yhteenlaskettu tilavuus tulee olla vähintään 113 m 3 ja sorasuodattimien yhteenlaskettu tilavuus vähintään 30 m 3. Valumavesien keräysjärjestelmän ja puhdistamoiden on oltava valmiit ja käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. 3. Lannan poisto, kuljetus ja varastointi Lanta on poistettava häkkien alta vähintään kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syys lokakuussa. Lantaa ei saa varastoida tarha alueella ja kaikki häkkien alta poistettu lanta on välittömästi kuljetettava lannankäsittelylaitokselle, jolla on ympäristölupa lannan vastaanottamiselle ja käsittelylle. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittajalla on jatkuvasti oltava voimassaoleva sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa 400 m 3 :n vuosittaisen lantamäärän varastoimisesta ja käsittelystä. Lanta voidaan myös käyttää lannoitteena peltoviljelyssä omalla, vuokra tai sopimuspellolla. Yhdelle peltohehtaarille voi levittää 20 kettuemoa vastaava lantamäärä. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että lantaa vastaanottavalla taholla on riittävän iso maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukainen lantavarasto ja että vastaanotetulle lantamäärälle on riittävän iso levityspinta ala. Toiminnanharjoittajan on solmittava kirjallinen sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa, josta ilmenee luovutettavan lannan määrä ja tiedot lannan varastoimisesta sekä karttamuotoinen tieto levityspaikoista. Pelloilla käytettävästä lannasta on viiden vuoden välein tehtävä ravinneanalyysi.
6 Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan varastoinnista ja peltolevityksestä on säädetty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). Varjotalojen lanta alustoilla on käytettävä riittävästi kuiviketta. Turvekuiviketta on lisättävä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran sekä aina tarvittaessa myös lannanpoistojen välisenä aikana. Kuivikekerroksen paksuus on jatkuvasti oltava vähintään 10 cm. 4. Rehun sekoittaminen ja siihen liittyvät tilat Eläinjätteen ja rehun käyttö taikka varastointi eivät saa aiheuttaa ympäristöhaittoja eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläimistä peräisin olevina raaka aineina rehussa saadaan käyttää vain turkiseläinrehuksi kelvollisia raaka aineita. Pilaantuneita rehuraaka aineita ei saa ottaa vastaan ja raaka aineet ja niistä valmistettu rehu on säilytettävä tarhalla niin, että ne eivät pääse liian pitkän säilytysajan tai lämmön vuoksi pilaantumaan. Säilytyksessä on tarvittaessa käytettävä kylmätiloja. Rehun sekoittamisen tulee tapahtua sisällä. Sisätilojen lattiarakenteiden tulee olla tiiviit eikä valumavesiä saa päästä ympäristöön. Astioiden, säiliöiden ja muiden pakkausten on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Rehua tai raaka aineita saadaan säilyttää ulkona vain suljetuissa ja tiiviissä säiliöissä eikä niitä saa päästä tippumaan piha alueelle eikä teille. Säilytysastiat, käsittelyvälineet sekä piha alue tulee pitää puhtaana ja tarvittaessa pestä. Kettujen, rottien, lokkien ja muiden eläinten pääsy sisätiloihin on estettävä. 5. Jäte ja pesuvesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehuastioiden pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja rehusekoittamotoiminnassa syntyvät jäte ja pesuvedet on johdettava tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljetettava edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Säiliöt on tyhjennettävä niin usein, että ylivalumista ei pääse tapahtumaan. Jäte ja pesuvesien keräysjärjestelmä umpisäiliöineen on oltava valmiit otettaviksi käyttöön viimeistään 30.9.2006. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista ja kuljetuksesta aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Eläinperäiset jätteet kuten nahoitusjätteet, ruhot, rasvat, rasvainen puru ja itsestään kuolleet eläimet sekä hylätyt raaka aine erät ja rehut on mahdollisimman nopeasti toimitettava laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Mikäli ruhoja varastoidaan nahoitusaikana ulkona on varastoinnin tapahduttava tiiviillä alustalla. Ruhot on siirrettävä pois ulkovarastoista vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Ruhot on suojattava jokaisen työpäivän lopussa esimerkiksi suojapeitteellä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Itsestään kuolleille eläimille on tarhalla oltava asianmukainen pakastamo. Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava Himangan kunnan osoittamalle ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on
7 kerättävä niille tarkoitettuihin säilytysastioihin joista ne on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan. Palavia jätteitä, lukuun ottamatta käsittelemätön puujäte, ei saa polttaa tarhalla. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Polttoaineet ja muut öljytuotteet sekä kemikaalit tulee säilyttää siten, että säilytysastioiden mahdolliset vuodot eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttonestesäiliöiden tulee olla lukollisia sekä varustettuja ylitäyttöä ja lappoa estävällä järjestelmällä. Polttoaineen jakelupaikan alusta on oltava tiivis. Polttoainesäiliön läheisyydessä on oltava riittävästi turvetta tai muuta polttonesteiden imeytykseen soveltuvaa ainetta. Jos säiliössä ilmenee vuoto on siitä välittömästi ilmoitettava palo ja pelastusviranomaiselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan on valvottava toiminnan ympäristövaikutuksia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työtavoissa tai laitteistossa ilmenee sellaisia puutteita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle, terveydelle tai ympäristön viihtyisyydelle. Ympäristön ja terveydensuojeluun tarkoitetun laitteiston ja rakenteiden kuntoa on tarkistettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet rakenteissa tai toiminnassa on korjattava välittömästi. Valumavesien puhdistuslaitoksien puhdistustehoa ja vesistökuormitusta on tarkkailtava vesinäytteenottojen avulla. Vesinäytteet otetaan puhdistuslaitoksiin tulevasta ja laitoksista lähtevästä vedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) alkaen viimeistään keväällä 2007. Vesinäytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus. Näytteenoton yhteydessä mitataan puhdistamon virtaama. Näytteitä ottavan henkilön tulee olla sertifioitu näytteenottotehtäviin tai näytteenottoalan koulutusta saanut henkilö. Vesinäytteiden analysoinnista vastaava laboratorion on oltava akkreditoitu sanottujen analyysien osalta. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot 1. Eläinmääristä 2. Lantamääristä, lannanpoistoajankohdista ja lannan toimituspaikoista 3. Uusista tai muuttuneista lannanvastaanottosopimuksista 4. Pesu ja jätevesisäiliöiden tyhjennyksistä 5. Valumavesien puhdistuslaitoksen tarkkailutuloksista 6. Turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläimien määristä ja toimituspaikoista 7. Jätemääristä ja niiden toimituspaikoista 8. Tuotetusta rehumäärästä 9. Rehuraaka ainemääristä ja mistä raaka aineet ovat tulleet Kirjanpito kohdista 1 5 tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Kohtien 6 9 tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Muut määräykset Tarha alue on pidettävä siistinä ja puhtaana. Rehuraaka aineet ja syöttörehut on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä niistä aiheudu pöly, haju, tu
8 hoeläin tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tuhoeläimet on tarvittaessa torjuttava. Tarhan juottolaitteet on pidettävä kunnossa ja huolehdittava siitä että vuotovesiä ei valu lanta alustoille. Jos toiminnassa tapahtuu vahinkoa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle on toiminnanharjoittajan viipymättä ilmoitettava asiasta Himangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa myös Himangan kunnan palo ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin tietoinen aiheuttamiensa päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 10. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Jos toiminnanharjoittaja vaihtuu on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava muutoksesta Länsi Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 11. Toiminnan lakkauttaminen Toiminnanharjoittajan on 31.12.2008 mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma siitä miten tarhaustoiminta lakkautetaan. Suunnitelmaan tulee ainakin sisällyttää tieto siitä mihin mennessä eläimet poistetaan tarhalta sekä miten ja mihin mennessä varjotalot ja kasvatushalli puretaan ja lanta alustat tyhjennetään ja kunnostetaan. Suunnitelmaan on myös sisällytettävä tiedot siitä miten käytöstä poistetut rakenteet ja materiaalit tullaan käsittelemään. 12. Vakuus Toiminnanharjoittajan on neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta esitettävä ympäristökeskukselle 3000 vakuus rehusekoittamotoiminnan jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes ympäristökeskus on hyväksynyt suoritetut jälkihoitotoimenpiteet. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta sen sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarha ja rehunsekoittamotoiminnasta hakemuksen mukaisessa laajuudessa, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
9 Luvan myöntämisen edellytysten saavuttamiseksi ja toiminnan valvontaa varten Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi antaa tarpeelliset lupamääräykset. Turkistarhan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä, rehusekoittamotoiminnan laajuus ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut 1. Toiminnan laajuus Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyä pienemmälle eläinmäärälle, varjotalometreille ja rehutuotannolle, koska varjotalojen pituus ja häkkikoot rajoittavat eläinten määrää. Varjotaloista 70 % (990 m) on varustettu maa ja metsätalousministeriön päätöksen 16/VLA/1999 mukaisilla häkeillä. Toiminnan ympäristövaikutukset voidaan hakemuksessa esitetyillä ratkaisuilla ja luvan määräyksissä sanotuilla menetelmillä vähentää siinä määrin, että toiminnan rajoittamiseen ei ole enemmälti tarvetta. Asian käsittelyssä ei ole otettu huomioon sitä mitä on säädetty varjotalojen tulevasta suurimmasta sallitusta eläinmäärästä ympäristölupamenettelyn sääntelyn piiriin kuulumattomissa säädöksissä. 2. Varjotalojen rakenne Varjotalojen riittävän pitkillä räystäillä, vesikouruilla ja lanta alustojen korotuksilla vähennetään riskiä, että sade ja sulamisvedet pääsevät kosketuksiin lannan kanssa ja, että lannasta suotautuvista nesteistä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Varjotalojen pitkillä räystäillä, lanta alustojen korotuksilla, lannan poistolla ja turvekuivikkeen käytöllä voidaan siinä määrin hidastaa maata ja pohjavesiä pilaavien nesteiden leviämistä, että tiiviitä varjotaloalustoja nesteiden keräilyjärjestelmineen ei ole katsottu tarpeelliseksi kun lisäksi huomioidaan maan tiiviys ja tarhan suhteellisen lyhyt jäljellä oleva toiminta aika. 3. Lannan poisto kuljetus ja varastointi Poistamalla häkkien alla oleva lanta riittävän usein, lannan asianmukaisella kuljetuksella ja riittävällä kuivikemäärällä vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta ja hajuhaittaa. Tarhalla ei ole omaa lantavarastoa ja toiminnanharjoittajan on siten solmittava kirjallinen sopimus sellaisen lantaa vastaanottavan tahon kanssa, jolla on voimassaoleva ympäristölupa lannan varastoimiselle ja käsittelylle tai sellaisen vastaanottajan kanssa, joka käyttää lantaa maanviljelystoiminnassaan ja jolla on riittävä varastointikapasiteetti ja levityspinta ala. Lannan varastointi ja käsittelyvalmiuden varmistamiseksi on toiminnanharjoittajalla jatkuvasti oltava voimassa oleva sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa 12 kuukauden lantamäärän varastoimisesta ja käsittelemisestä. Maanviljelytoiminnassa pinta alayksikköä kohti levitetyn ravinnemäärän arvioimiseksi tarvitaan tieto käytettävissä olevista peltopinta aloista, levitetyistä lantamääristä ja lannan ravinnepitoisuuksista. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. Lannoituksesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi on toiminnanharjoittajan varmistettava, että lannan vastaanottaja on tietoinen siitä mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. 4. Rehun sekoittaminen ja siihen liittyvät tilat Käytettävistä raaka aineista, raaka aineiden ja rehun säilyttämisestä sekä yleisestä siisteydestä on tässä ympäristölupapäätöksessä annettu määräykset ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla, jotta toiminnasta ei aiheutuisi haju tai terveyshaittoja ja että raaka aineet ja
10 rehut eivät kävisi pilaantumisen takia hyödyntämiskelvottomiksi. Määräyksiä valvovat ympäristönsuojeluviranomaiset. Eläinjätteen käyttämisestä rehuna ja siihen liittyvästä muiden viranomaisten suorittamasta valvonnasta on annettu määräyksiä myös muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevassa asetuksessa (1774/2002) ja maa ja metsätalousministeriön antamassa asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 27.10.2005/850, johon perustuvia ratkaisuja ei ole annettu tässä ympäristöluvassa. 5. Jäte ja pesuvesien käsittely Johtamalla pesu ja jätevedet tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljettamalla säiliöiden sisältö asianmukaiseen käsittelyyn vähennetään vesistöjen kuormitusta sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyn tulee vastata mitä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) on säädetty. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa muodostuvaa jätettä, lukuun ottamatta käsittelemätöntä puujätettä, voidaan polttaa ainoastaan laitoksessa, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003) annetut säädökset. Hakijalla ei ole asetuksen tarkoittamaa laitosta. Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Himangan kunta ei maa ja metsätalousministeriön asetuksen 1374/2004 mukaan kuulu niihin syrjäisiin kuntiin missä turkiseläinruhojen hautaaminen on mahdollista. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Varastoimalla polttonestettä, öljytuotteita ja kemikaaleja lupamääräyksen mukaisella tavalla voidaan estää, että maaperä tai pohjavesi pilaantuu, jos vuotoja ilmenee. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valvomalla ympäristövaikutuksien kannalta merkityksellisiä työtapoja ja laitteistoja sekä tarkistamalla ympäristöä ja terveydensuojelua varten tarkoitettua laitteistoa ja rakenteita säännöllisesti, voidaan varmistua työtapojen ja laitteiston toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Säännöllinen tarkkailu mahdollistaa myös sen että voidaan ajoissa estää mahdollisten vahinkojen syntymistä. Määräys puhdistamoiden tarkkailusta on annettu laitoksien hoidon ja valvonnan helpottamiseksi. Vedenlaadun seuranta mahdollistaa myös sen, että vesistön pilaantumisen vaara voidaan havaita riittävän ajoissa. Sertifioitu näytteenotto ja akkreditoidut määritysmenetelmät varmistavat tulosten luotettavuutta. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta toiminnan laajuudesta, lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi.
11 9. Muut määräykset Pitämällä tarha alue siistinä edistetään alueen viihtyisyyttä ja vähennetään lokkien ja tuhoeläinten määrää. Mahdollisten vahinkojen ilmoittaminen viranomaisille on tarpeellista toiminnan valvonnan sekä vahinkojen vaikutuksien torjunnan kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, jotta tarhalla olisi valmiudet ryhtyä toimenpiteisiin päästöjen pienentämiseksi. 10. Toiminnan muutokset Ilmoittamalla toiminnassa tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselle mahdollistetaan luvan muutostarpeiden tarkastelua. 11. Toiminnan lakkauttaminen Toteuttamalla toiminnan lakkauttaminen suunnitelmallisella ja hallitulla tavalla voidaan estää, että tarhaustoiminnan rakenteista ja jäljelle jääneestä lannasta aiheutuu haittaa ympäristölle, epäsiisteyttä tai terveydellistä haittaa. Huolehtimalla purettujen rakenteiden asianmukaisesta käsittelystä voidaan hyödyntää materiaaleja ja myös muilta osin saattaa jätteet tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn. 12. Vakuus Vakuus on asetettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Tämä lupapäätös on, sen jälkeen kun se on saanut lainvoiman, voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kunnes tämä päätös saa lainvoiman noudatetaan Himangan kunnan terveyslautakunnan 17.12.1992 myöntämä terveydenhoitolain 26 :n mukaista sijoituspaikkalupaa ja Vaasan lääninoikeuden päätöstä 571/I 10.12.1993, jotka raukeavat tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
12 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä 1374/2004 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005 Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.05.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Maa ja metsätalousministeriön päätös 16/VLA/1999 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Himangan kunnanhallitus Himangan kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Himangan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
13 luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus Kartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.