YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2005-Y-29 (131) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhan pitoa ja rehusekoittamotoimintaa Kaustisen kunnassa. Turkistarha Timonen & Pojat Oy Tarhatie Kaustinen TOIMINTA JA TOIMINNAN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tiloilla Kettukangas RN:o 11:70 ja Lisäkettukangas RN:o 10:106. Tarha-alueen pinta-ala on 8 ha ja alueella on 59 varjotaloa, joiden yhteispituus on 4230 m. Turkistarhalla on 2000 siitosnaaraskettua pentuineen. Vuotuinen nahantuotanto on kpl. Tarhatoiminnalle ei haeta laajennusta. Tarhan yhteydessä tilalla Kettukangas on rehusekoittamo jossa vuosittain valmistetaan 2,5 milj. kg rehua. Rehuraaka-aineet hankitaan eri toimittajilta ja tärkeimmät komponentit ovat viljarehu, happosäilötty kotimainen teurasjäte, kalajäte, ruhojauho ja rasva sekä vitamiinit. Rehu valmistetaan 7 tn vetoisessa sekoittajassa missä raaka-aineet ja vesi sekoitetaan yhteen. Rehuraaka-aineiden pakastukseen ja pakkasvarastointiin on tilaa 1400 m 3, rasvan varastointiin 1200 m 3 ja kuivien materiaalien varastointiin 200 m 3. Alueella on lisäksi nahoittamo, sosiaalitilat ja toimisto sekä korjaamo. Turkistarha Timonen & Pojat Oy omistaa maapohjan ja varjotaloista n m. Liiketila Timoset Oy omistaa varjotaloista 1620 m ja alueella olevat muut rakennukset.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Turkistarhaustoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. Rehusekoittamotoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 10 l) mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella päätöksellään velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan turkistarha- ja rehusekoittamotoiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. Ympäristökeskus on ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaan toimivaltainen viranomainen myös rehusekoittamotoiminnan osalta koska kyseessä on samalle toimintaalueelle sijoitetusta toiminnasta, joka muodostaa teknisesti ja tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarkasteltava yhdessä ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille , jolloin ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus on jätetty ympäristökeskukseen. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämä terveydenhoitolain 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kaustin kylässä Kaustisen kunnassa Tarhatien molemmin puolin. Huoltorakennus, varasto ja rehusekoittamo ovat tien eteläpuolella. Tarha-alueen välittömässä läheisyydessä on metsää, muita turkiseläintarhoja ja teollisuusalueita. Etäisyys lähimpään asuntoon on n. 500 m ja laajempaan asutusalueeseen on etäisyyttä noin m. Tarha-alue kuuluu Perhonjoen valuma-alueeseen ja Perhonjoki on tarha-alueesta noin 500 m etelään. Tarha-alueen maaperä on hiekkaa ja silttiä. Suoritetun maaperätutkimuksen mukaan koko tarha-alueen maaperän laatu on hyvin tai kohtalaisesti vettä läpäisevää. Lähimmälle tärkeälle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, Oosinharjun I-luokan pohjavesialueelle, on etäisyyttä noin 1000 m.

3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3 Turkistarha- ja rehusekoittamotoiminnassa syntyy lantaa, jätteitä sekä rehulaitteiden pesussa ja sosiaalitiloista tulevia jätevesiä. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa pentuineen laskennallisesti lantaa noin m³ vuodessa. Tarhalta poistetaan lantaa kerran vuodessa elo-syyskuussa. Tarha-alueella ei ole lantalaa ja lanta kuljetetaan 0,5 km:n etäisyydellä olevalle Natural Compost Oy:n laatalle, jonka kanssa toiminnanharjoittaja on solminut lannanvastaanottosopimuksen. Lannasta syntyviä päästöjä ympäristöön on vähennetty pidentämällä räystäitä 30 cm:iin häkkien ulkoreunasta ja madaltamalla varjotalojen välejä 30 cm suhteessa varjotalojen alustan pinnan korkeuteen. Varjotaloista seitsemän on varustettu vesitiiviillä alustalla, josta vedet johdetaan umpisäiliöihin. Ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseksi käytetään virtsan imeytykseen vuosittain 400 m 3 turvekuiviketta. Kuivike vaihdetaan kerran vuodessa ja kuivikekerroksen paksuus on 10 cm. Alueella on vettä helposti läpäisevä maaperä ja tarhaalueen ympärysojitukseen tai salaojitukseen ei ole katsottu olevan aihetta. Rehunvalmistuksen ja rehunjakelulaitteiden pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöihin, joista vedet kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vuosittainen liikenne tarhalla on rehuraaka-aineliikenteen 50 rekka-autoa, nahkojen noudon 7 rekka-autoa, lannankuljetuksen 70 traktorikuormaa, jäteveden noudon 4 autoa ja henkilöliikenteen 1000 henkilöautoa. Alueella on kaksi polttoainesäiliötä joiden tilavuudet ovat 3000 litraa ja 1000 litraa. Muita öljytuotteita säilytetään korjaamossa suljetussa tilassa betonialustalla enintään 300 litraa. Nahoitusruhot, kaavintarasva ja itsekuolleet eläimet yhteensä noin 170 t/v toimitetaan rehukäyttöön/kierrätykseen. Rummutuspuru (11 t/v) toimitetaan maatilalle energiantuotantoon. Romumetalli (0,1-1 t/v) viedään kunnan hyötykäyttöasemalle, ongelmajätteet kunnan ekopisteelle ja siivousjäte (0-2 t/v) Kokkolan kaatopaikalle. Polttojae (0,3-1 t/v) poltetaan avopolttona omalla polttoalueella. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kappelitie 13, Kaustinen. Hakemuksesta on pyydetty lausuntoja Kaustisen kunnanhallitukselta ja Kaustisen ympäristölautakunnalta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kaustisen kunnantoimistossa, Kappelitie 13, Kaustinen. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on vireillä olevan ympäristölupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuspöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

4 Lausunnot 4 Kaustisen kunnan kunnanhallitus on päätöksessään puoltanut ympäristölupahakemusta ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämin edellytyksin. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta on päivätyssä lausunnossaan todennut, että ympäristölautakunta on tutustunut hakemukseen ja katsoo, että ympäristölupaa ratkaistaessa tulisi huomioida seuraavia asioita: - Tarha sijaitsee alueella, joka on perinteistä turkistarha-aluetta. Tarha rajoittuu muihin tarhoihin ja tarhaukseen liittyviin teollisuuslaitoksiin. Etäisyys lähimpään asutukseen on n. 500 metriä ja laajempaan asutusalueeseen n metriä. Perhonjoki sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä tarhasta. - Tarha sijaitsee laajalla tarha-alueella, jonka ympäristössä on asutusta. Koko tarha-alueen hajuhaittojen minimoimiseksi alueelle suositellaan käytettäväksi kuivikkeena turvetta, jota tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä niin, että kuivikkeiden kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. - Hakemuksessa on esitetty maaperäselvitys, mutta ei kunnostussuunnitelmaa aikatauluineen varjotalojen tiiviille alustoille siirtymisestä. Mikäli lupaharkinnassa katsotaan maaperän olevan niin vettä läpäisevää, että tarhalle ei tarvita rakentaa valumavesien puhdistusjärjestelmää, tarhan tulee esittää kunnostussuunnitelma varjotalojen asentamisesta tiiviille alustoille. - Tarha-alueelle, missä ko. tarha sijaitsee, on suunnitteilla yhteinen puhdistusjärjestelmä. Turkistarha Timonen ja Pojat Oy:n valumavesien kulkusuuntaa ei ole esitetty hakemuksessa, mutta mikäli osa tarha-alueen valumavesistä laskee ojaan, joka kulkee suunnitteilla olevan yhteispuhdistamon kautta, tulisi näiltä osin selvittää tarhan osallistuminen yhteispuhdistamohankkeeseen. - Hakemuksessa on esitetty polttojae poltettavaksi avotulella. Jätehuoltomääräysten jätteiden poltto avotulella on kielletty. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta välisenä aikana. Hakija on jättänyt ympäristökeskukselle päivätyn vastineensa: Vastineet Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen antamiin muistutuksiin Kunnostussuunnitelma Muistutuksissa vaaditaan vesitiivistä alustaa, mikäli maaperä on vettä läpäisevää tai vesien erilliskäsittelyä. Olemassa olevissa varjotaloissa on käytetty hyväksyttyä BAT tekniikkaa; jatketut räystäät, korotetut lantapenkat, turpeen käyttö kuivikkeena, lannan poisto vuosittain, alueen kuivatus

5 5 on hoidettu siten, että vesi ei jää seisomaan eikä pääse huuhtelemaan lantaa. Tutkimustulosten mukaan ravinnekuormitus jää kyseisillä BAT ratkaisuilla alle 19 gn ja 1,1 gp tuotettua nahkaa kohti (Turkistilan ympäristökirja 2005 kohta 6 sivu 6-14, MTT). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vaaditaan ravinnekuormituksen pienentämistä 55 % vuoden 1993 tasosta. Vuoden 1993 ravinnekuormitus oli 674 gn ja 55 gp tuotettua ketunnahkaa kohden. Typen osalta on ravinnekuormitusta saatu vähennettyä 97 % ja fosforin osalta 98 %:a, joten katsomme täyttävämme kyseiset vaatimukset turkistilamme osalta selvästi ilman lisäinvestointeja. Tilamme osalta ei ole osoitettavissa riskiä, että vedet pääsisivät huuhtelemaan lantaa. Käytössä olevin BAT ratkaisuin toteutettu toiminta on valtionneuvoston tavoitteisiin nähden riittävä, joten pidämme tiivisalustavaatimusta tai erillisvesienkäsittelyvaatimusta perusteettomana. Vesien kulkusuunta ja osallistuminen yhteispuhdistamoon Edelliseen viitaten pidämme virtaussuunnan määrittämistä ja osallistumisvaatimusta yhteispuhdistamoon perusteettomana. Polttojae Alue on haja-asutusaluetta. Olemme rakentaneet erillisen polttopaikan betonirenkaineen, jossa olemme polttaneet vähäisen määrä asiakirjoja ja pahvia. Pidämme polttoa hajaasutusalueella oikeana. Kunnan muistutuksessa esittämiä jätehuoltomääräyksiä ei kunnassa ollut. Keskustelu Matti Timonen / Toni Järvenpää YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Turkistarha Timonen & Pojat Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja rehunsekoitustoiminnalle Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tiloilla Kettukangas RN:o 11:70 ja Lisäkettukangas RN:o 10:106 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristökeskus hylkää hakijan esittämän vesienkäsittelymenetelmän, jossa ei ole tiiviitä varjotaloalustoja tai erillistä vesienkäsittelyä. Ympäristökeskus toteaa että maaperä on tarha-alueella vettä helposti läpäisevää ja että nykyiset suojelutoimenpiteet eivät estä nesteen suotautumista lanta-alustoilta maaperään ja pohjaveteen. Toiminnasta aiheutuu siten sellaista maaperän ja pohjaveden pilaamisvaaraa, joka on kielletty ympäristönsuojelulain 7 ja 8 mukaan. Ympäristönsuojelulain 43 mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Hakemusasiakirjoihin on liitetty leikkauspiirros (Jupaka Oy ) varjotaloista alustan tiivistekelmuineen, mikä yhdessä tämän päätöksen ympäristölupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden kanssa edustaa parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa turkistarhatoiminnassa. Ympäristökeskus hylkää toiminnanharjoittajan vaatimuksen saada hävittää jätettä avopoltolla. Jätteen hävittämisen polttamalla ei voida katsoa vastaavan jätelain 6 kohtien 1-5 päämääriä koska saatavilla on sellaisia jätteenkäsittelymenetelmiä, jotka paremmin vastaavat mainittujen lainkohtien määräyksiä. Jätteen avopoltto on kielletty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (2003/362). Annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

6 6 Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämä terveydenhoitolain 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Ympäristölupamääräykset 1. Toiminnan laajuus Turkistarhassa saadaan pitää enintään siitosnaaraskettua pentuineen tai yhteensä enintään eläintä. Eläimet on sijoitettava hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen mukaisiin varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään 4230 m. Rehusekoittamossa saadaan valmistaa turkiseläinrehua ainoastaan tarhan omaan käyttöön. 2. Varjotalojen rakenne Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta ja lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Kaikki varjotalot on kunnostettava hakemuksen liitteenä olevan leikkauspiirustuksen (Jupaka Oy ) mukaan. Varjotalojen alle asennettava kalvo on oltava nestettä läpäisemätöntä sekä mekaanista ja kemiallista kulutusta kestävää maanrakennuslaatua (esim. 0,5 mm HDPE-kalvo tai 1 mm butyylikumimatto). Varjotalojen alta kerättävät nesteet on johdettava vesitiiviisti umpisäiliöihin, joiden varastotilavuuden on vastattava vähintään 12 kk:n aikana kertyvää nestemäärää. Kaikkien varjotalojen alustat nesteen keräily- ja säilöntäjärjestelmineen on kunnostettava vesitiiviiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Lannan poisto, kuljetus ja varastointi Lanta poistetaan häkkien alta vähintään kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syys-lokakuussa. Lantaa ei saa varastoida tarha-alueella ja kaikki häkkien alta poistettu lanta on välittömästi kuljetettava Natural Compost Oy:lle tai muulle lannankäsittelylaitokselle, jolla on ympäristölupa lannan vastaanottamiselle ja käsittelylle. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittajalla on jatkuvasti oltava voimassaoleva sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa 1000 m 3 :n vuosittaisen lantamäärän varastoimisesta ja käsittelystä. Varjotalojen lanta-alustoilla on käytettävä riittävästi turvekuiviketta. Kuiviketta on lisättävä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran sekä aina tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus on jatkuvasti oltava vähintään 10 cm. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan varastoinnista ja peltolevityksestä on säädetty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). 4. Rehun sekoittaminen ja siihen liittyvät tilat Eläinjätteen ja rehun käyttö taikka varastointi eivät saa aiheuttaa ympäristöhaittoja eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle.

7 7 Eläimistä peräisin olevina raaka-aineina rehussa saadaan käyttää vain lihantarkastuksessa hylättyä vähäriskistä teurastamojätettä, suuririskisen tai vähäriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa käsiteltyä eläinjätettä, hyväksytyssä turkiseläinrehulaitoksessa tai turkiseläinruhojen käsittelylaitoksessa käsiteltyä eläinjätettä, rehukalaa ja vähäriskistä kalajätettä. Pilaantuneita rehuraaka-aineita ei saa ottaa vastaan ja raaka-aineet ja niistä valmistettu rehu on säilytettävä tarhalla niin, että ne eivät pääse liian pitkän säilytysajan tai lämmön vuoksi pilaantumaan. Säilytyksessä on tarvittaessa käytettävä kylmätiloja. Rehun sekoittamisen tulee tapahtua sisällä. Sisätilojen lattiarakenteiden tulee olla tiiviit eikä valumavesiä saa päästä ympäristöön. Astioiden, säiliöiden ja muiden pakkausten on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Rehua tai raaka-aineita saadaan säilyttää ulkona vain suljetuissa ja tiiviissä säiliöissä eikä niitä saa päästä tippumaan piha-alueelle eikä teille. Säilytysastiat, käsittelyvälineet sekä piha-alue tulee pitää puhtaana ja tarvittaessa pestä. Kettujen, rottien, lokkien ja muiden eläinten pääsy sisätiloihin on estettävä. 5. Jäte- ja pesuvesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja rehusekoittamotoiminnassa syntyvät jäte- ja pesuvedet on johdettava tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljetettava edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Säiliöt on tyhjennettävä niin usein, että ylivalumista ei pääse tapahtumaan Varjotalojen alta umpisäiliöihin johdettavat nesteet tulee kuljettaa laitokselle jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätelaatua. Nesteet voidaan myös käyttää peltolannoitteena, jolloin nesteestä on viiden vuoden välein tehtävä ravinneanalyysi. Peltolannoitteena käyttö edellyttää myös, että nesteiden levitykselle on osoitettavissa riittävän suuri peltopinta-ala ja että turkistarhalla on lantaa vastaanottavan tahon kanssa kirjallinen sopimus lannan vastaanottamisesta ja levittämisestä. Pesuvesien, jätevesien ja varjotaloista tulevien suotonesteiden umpisäiliöt on tyhjennettävä täysin vähintään kerran vuodessa, jolloin myös tarkistetaan säiliöiden kunto. Mahdolliset vauriot ja vuodot on korjattava viipymättä. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha-alueella on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista ja kuljetuksesta aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Eläinperäiset jätteet kuten nahoitusjätteet, ruhot, rasvat, rasvainen puru ja itsestään kuolleet eläimet sekä hylätyt raaka-aine-erät ja rehut on mahdollisimman nopeasti toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Mikäli ruhoja varastoidaan nahoitusaikana ulkona on varastoinnin tapahduttava tiiviillä alustalla. Ruhot on siirrettävä pois ulkovarastoista vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Ruhot on suojattava jokaisen työpäivän lopussa esimerkiksi suojapeitteellä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Itsestään kuolleille eläimille on tarhalla oltava asianmukainen pakastamo. Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava Kaustisen kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit

8 8 on kerättävä niille tarkoitettuihin säilytysastioihin joista ne on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Polttonestesäiliöiden tulee olla lukollisia sekä varustettuja ylitäyttöä ja lappoa estävällä järjestelmällä. Ulkona oleva säiliö on sijoitettava sateelta suojattuun ja tiiviiseen, polttonestesäilön tilavuutta vastaavan kokoiseen, suoja-altaaseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaksoisvaippaista polttoainesäiliöitä. Polttoaineen jakelupaikan alusta on oltava tiivis. Polttoainesäiliön läheisyydessä on oltava riittävästi turvetta tai muuta polttonesteiden imeytykseen soveltuvaa ainetta. Jos säiliössä ilmenee vuoto on siitä välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaiselle. Muut öljytuotteet ja kemikaalit tulee säilyttää siten, että säilytysastioiden mahdolliset vuodot eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Määräyksen edellyttämät toimenpiteet on toteutettava vuoden 2007 loppuun mennessä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan on valvottava toiminnan ympäristövaikutuksia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työtavoissa tai laitteistossa ilmenee puutteita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle, terveydelle tai ympäristön viihtyisyydelle. Ympäristön- ja terveydensuojeluun tarkoitetun laitteiston ja rakenteiden kuntoa on tarkistettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet rakenteissa tai toiminnassa on korjattava välittömästi. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot 1. Eläinmääristä 2. Lantamääristä, lannanpoistoajankohdista ja lannan toimituspaikoista 3. Uusista tai muuttuneista lannanvastaanottosopimuksista 4. Suoto-, pesu- ja jätevesisäiliöiden tyhjennyksistä 5. Turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläimien määristä ja toimituspaikoista 6. Jätemääristä ja niiden toimituspaikoista 7. Tuotetusta rehumäärästä 8. Rehuraaka-ainemääristä ja mistä raaka-aineet ovat tulleet Kirjanpito kohdista 1-4 tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Kohtien 5-8 tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Muut määräykset Tarha-alue on pidettävä siistinä ja puhtaana. Rehuraaka-aineet ja syöttörehut on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä niistä aiheudu pöly-, haju-, tuhoeläin- tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tuhoeläimet on tarvittaessa torjuttava. Tarhan juottolaitteet on pidettävä kunnossa ja huolehdittava siitä että vuotovesiä ei valu lanta-alustoille. Jos toiminnassa tapahtuu vahinkoa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle on toiminnanharjoittajan viipymättä ilmoitettava asiasta Kaustisen kunnan

9 9 ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa myös Kaustisen kunnan palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen aiheuttamiensa päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Siinä mielessä tarhan mahdollisuuksista osallistua tarha-alueen yhteispuhdistamohankkeeseen tulee tehdä selvitys siinä järjestyksessä kun yhteispuhdistamohankeasiaa käsitellään. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Jos toiminnanharjoittaja vaihtuu on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava muutoksesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toimintaa ja toiminnan sijoituspaikkaa huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarha- ja rehunsekoittamotoiminnasta hakemuksen mukaisessa laajuudessa, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytysten saavuttamiseksi ja toiminnan valvontaa varten Länsi- Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi antaa tarpeelliset lupamääräykset. Turkistarhan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä, rehusekoittamotoiminnan laajuus ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut 1. Toiminnan laajuus Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitetyille eläinmäärille, varjotalometreille ja rehutuotannolle. Toiminnan ympäristövaikutukset voidaan hakemuksessa esitetyillä ratkaisuilla ja luvan määräyksissä sanotuilla menetelmillä vähentää siinä määrin, että toiminnan laajuuden rajoittamiseen ei ole aihetta. 2. Varjotalojen rakenne

10 10 Varjotalojen riittävän pitkillä räystäillä ja lanta-alustojen korotuksilla, sekä varjotalojen vesitiiviillä alustoilla ja lannasta suotautuneiden nesteiden tiiviillä keräysjärjestelmällä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lannasta suotautuvista nesteistä ei aiheudu maaperään tai pohjaveden pilaantumista. Varjotalojen vesitiiviit alustat ja suotovesien talteenotto umpisäiliöihin on välttämätöntä alueilla missä maaperä on vettä helposti läpäisevää ja missä on maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Varjotalojen pitkillä räystäillä, lanta-alustojen korotuksilla, lannan poistolla ja turvekuivikkeen käytöllä voidaan siinä määrin hidastaa maata ja pohjavesiä pilaavien nesteiden leviämistä, että tiiviit varjotaloalustat nesteiden keräilyjärjestelmineen voidaan toteuttaa suhteellisen pitkällä siirtymäajalla. 3. Lannan poisto kuljetus ja varastointi Poistamalla häkkien alla oleva lanta riittävän usein, lannan asianmukaisella kuljetuksella ja riittävällä kuivikemäärällä vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta ja hajuhaittaa. Mainitut toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä vettä helposti läpäisevällä maaperällä. Tarhalla ei ole omaa lantavarastoa ja toiminnanharjoittajan on siten solmittava kirjallisen sopimuksen sellaisen lantaa vastaanottavan tahon kanssa, jolla on voimassaoleva ympäristölupa lannan vastaanotolle ja käsittelylle. Lannoituksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottaja on tietoinen siitä mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. 4. Rehun sekoittaminen ja siihen liittyvät tilat Käytettävistä raaka-aineita, raaka-aineiden ja rehun säilyttämisestä sekä yleisestä siisteydestä on tässä ympäristölupapäätöksessä annettu määräykset ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla, jotta niistä ei aiheutuisi haju- tai terveyshaittoja eivät ne kävisi pilaantumisen takia hyödyntämiskelvottomiksi. Määräyksiä valvovat ympäristönsuojeluviranomaiset. Eläinjätteen käyttämisestä rehuna ja siihen liittyvästä muiden viranomaisten suorittamasta valvonnasta on annettu määräyksiä myös maa- ja metsätalousministeriön antamassa asetuksessa eläinjätteen käsittelystä /1022, johon perustuvia ratkaisuja ei ole annettu tässä ympäristöluvassa. 5. Jäte- ja pesuvesien käsittely Johtamalla ruokintalaitteiden, rehusiilojen ja rehusekoittamotoiminnan pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet ja varjotalojen alustoilta tulevat nesteet tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljettamalla säiliöiden sisältö asianmukaiseen käsittelyyn vähennetään merkittävästi vesistöjen kuormitusta sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyn tulee vastata mitä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) on säädetty. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerääntyvien umpisäiliönesteiden levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa muodostuvaa jätettä, lukuun ottamatta käsittelemätöntä puujätettä, voidaan polttaa ainoastaan laitoksessa, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003) annetut säädökset.

11 11 Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Varastoimalla polttonestettä, öljytuotteita ja kemikaaleja lupamääräyksen mukaisella tavalla voidaan estää, että maaperä tai pohjavesi pilaantuu, jos vuotoja ilmenee. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valvomalla ympäristövaikutuksien kannalta merkityksellisiä työtapoja ja laitteistoja sekä tarkistamalla ympäristö ja terveydensuojelua varten tarkoitettua laitteistoa ja rakenteita säännöllisesti, voidaan varmistua työtapojen ja laitteiston toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Säännöllinen tarkkailu mahdollistaa myös sen että voidaan ajoissa estää mahdollisten vahinkojen syntymistä. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta toiminnan laajuudesta, lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. 9. Muut määräykset. Pitämällä tarha-aluetta siistinä edistetään alueen viihtyisyyttä ja vähennetään tuhoeläinten määrää. Mahdollisten vahinkojen ilmoittaminen viranomaisille on tarpeellista toiminnan valvonnan sekä vahinkojen vaikutuksien torjunnan kannalta. Osallistumalla yhteispuhdistamohankkeen selvityksiin voidaan arvioida tarhan vesistövaikutuksia ja tarvetta liittyä yhteiseen vesienkäsittelyjärjestelmään. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, jotta tarhalla olisi valmiudet ryhtymään toimenpiteisiin päästöjen pienentämiseen. 10. Toiminnan muutokset Ilmoittamalla toiminnassa tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselle mahdollistetaan luvan muutostarpeiden tarkastelua. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Tämä lupapäätös on, sen jälkeen kun se on saanut lainvoiman, voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

12 12 Kunnes tämä päätös saa lainvoiman noudatetaan Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämää sijoituspaikkalupa, joka raukeaa tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä, mikäli toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa. Tarkistamishakemukseen on ainakin liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn tarkkailun ja raportoinnin yhteenveto sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

13 Jäljennös päätöksestä 13 Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Findest Protein Oy, PL 42,69601 KAUSTINEN Heikkilän Turkistarha Oy, Konstantie 1 B,69600 KAUSTINEN Kaustisen Turkisrehu Oy, Jylhäntie 242,69600 KAUSTINEN Känsälä Hannu,Ylijoentie 280, KAUSTINEN Luomala Reijo Urho Oskari, Luomala 10, KAUSTINEN Luomala Tapio Aaprami, Luomala 5, KAUSTINEN Natural Compost Oy, Tarhatie 41,69600 KAUSTINEN Timonen Pentti Aleksanteri, Urheilutie 13,69600 KAUSTINEN Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnon-suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros