YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2004-Y-1185 (131) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhan pitoa Evijärven kunnassa. Swan Fox Oy Martti Joutsen Karvosentie Evijärvi TOIMINTA JA TOIMINNAN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inan kylässä tiloilla Suojasammakko RN:o 3:72, Tarhasammakko RN:o 3:58, Huoltosammakko RN:o 3:68 ja Mäkijouhten RN:o 3:25. Tarha-alueen pinta-ala on 1,7 ha ja alueella on 20 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1490 m. Ympäristölupaa haetaan 850 siitosnaarasketulle pentuineen. Vuotuinen nahantuotanto on hakijan arvion mukaan 4675 kpl. Tarhalla ei ole omaa rehunvalmistustoimintaa ja kaikki rehu tuodaan muualta. Alueella on varjotalojen lisäksi huoltorakennus, varasto, rehusäiliöt ja ruhoalusta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhaustoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. Alueellinen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella päätöksellään velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan turkistarhatoiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille , jolloin ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus on jätetty ympäristökeskukseen. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston ja myöntämät sijoituspaikkaluvat. Vuonna 1977 annetussa päätöksessä myönnettiin lupaa 550 siitosturkiseläimelle tilalle Mäki-Joutsen rn:o 3 11 ja vuonna siitosketulle tilalle Lahti-Joutsen rn:o 15. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Inan kylässä Evijärven kunnassa noin 400 m Evijärven pohjoisrannasta. Tarha-alueen välittömässä läheisyydessä on metsää ja peltomaita. Tarha sijaitsee kahden peltoalueen välisellä vedenjakaja-alueella ja alueen molemmilla puolilla on Evijärven Kaivoslahteen laskevia ojia. Tarhan ja järven välillä on Evijärven pohjoisrannan läheisyydessä kulkeva Rannantie. Etäisyys lähimpään asuntoon on n. 300 m ja yli 350 metrin etäisyydellä on lisäksi loma-asuntoja Evijärven rannalla. Tarha-alueen maaperä on hiekkamoreenia. Tarhasta noin 100 m länteen on hiekanottoalue. Tarha-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luokiteltuja tärkeitä vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhatoiminnassa syntyy lantaa, jätteitä sekä rehusäiliöiden ja ruokintalaitteiden pesusta tulevia jätevesiä. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa pentuineen laskennallisesti lantaa noin 425 m³ vuodessa. Lanta poistetaan tarhalta kerran vuodessa joulutammikuussa. Tarha-alueella ei ole lantalaa ja osa lannasta kuljetetaan Evijärven Kompostointilantalinkki osuuskunnalle ja osa luovutetaan käytettäväksi lannoitteena 7 ha:n peltoalueella. Lannasta syntyviä päästöjä ympäristöön on vähennetty pidentämällä varjotalojen räystäitä sekä korottamalla varjotalojen alustoja suhteessa varjotalojen välisen maapinnan korkeuteen. Alueen kuivatus suunnitellaan toteutettavaksi avo-ojilla ja salaojilla, joista kuivatusvedet johdetaan puhdistamoon käsiteltäväksi. Puhdistamossa vedet kerätään 100 m 3 :n tasausaltaaseen, josta vesi johdetaan edelleen 100 m 2 :n hiekkasuodattimeen. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan tarhan itäpuolelle kiinteistölle Suojasammakko (RN:o 3:72), joka kuuluu Evijärven Tikkamaankankaan pohjoispuolella olevan Kaivoslahteen laskevan ojan valuma-alueeseen. Osa varjotaloista uusitaan vuoteen 2010, jolloin ne varustetaan tiiviillä alustoilla. Ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseksi käytetään virtsan imeytykseen olkea ja turvetta. Kuivike vaihdetaan kerran vuodessa ja kuivikekerroksen paksuus on 10 cm. Alueella on polttoainesäiliö jonka tilavuus on 2000 litraa.

3 3 Nahoitusruhot ja kaavintarasva, yhteensä t/v toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Itse kuolleet eläimet (0,05 t/v) haudataan tarha-alueella. Polttojae ja sekajäte toimitetaan Järviseudun Jätehuolto Oy:lle. Metallijäte viedään kunnan hyötykäyttöasemalle ja ongelmajätteet kunnan ongelmajätteiden keräyspisteelle. Rehusiilojen ja ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan umpisäilöön, jota urakoitsija tyhjentää. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Lupahakemuksen kuulutus uusittiin puuttuvasta kiinteistörekisteritunnuksesta johtuen Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Evijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Viskarinaukio 3, Evijärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausuntoja Evijärven kunnanhallitukselta ja Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Evijärven kunnantalolla, Viskarinaukio 3, Evijärvi. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Neuvottelu Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on vireillä olevan ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi pidetty neuvottelu Neuvottelun yhteydessä hakija ilmoitti, että hiekkasuodattimesta poistuvan veden johtaminen tarhalta itään siten kun suunnitelmassa on esitetty on virheellinen ja että puhdistamosta lähtevä vesi tulisi imeyttää maahan puhdistamon pohjoispuolella. Neuvottelusta laadittu pöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Evijärven kunnan kunnanhallitus on päätöksessään ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asian suhteen, mikäli terveysvalvonnan johtajan lausunnossaan esiin tuomat asiat otetaan huomioon toteutuksessa. Evijärven kunnan terveysvalvonnan johtajan antama lausunto: Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomauttamista kyseisestä ympäristölupahakemuksesta, edellyttäen, että tarha-alue aidataan asemapiirroksessa esitetyllä tavalla. Evijärven kunnan kunnanhallitus on päätöksessään todennut, ettei sillä ole aikaisemmin annettuun lausuntoon mitään lisättävää. Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on päivätyssä päätöksessään hyväksynyt Evijärven kunnan ympäristönsuojelusihteerin laatiman lausunnon Swan Fox Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Evijärven kunnan ympäristönsuojelusihteerin antama lausunto: Swan Fox Oy:lle voidaan myöntää ympäristölupa. Hakemusasiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta esittää seuraavia lupaehtoja: -Tarhan varjotalojen räystäiden pituudet tarkistetaan ja taloihin asennetaan räystäskourut, mikäli räystään pituus ei ole 30 cm häkin reunasta mitattuna.

4 4 -Varjotalojen välien korotukset tarkistetaan ja talot korotetaan tai välit muutoin muotoillaan tarvittaessa niin että varjotalojen lanta-alustat ovat 30 cm korkeammalla kuin talojen välinen maanpinta. -Lanta-alustojen kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea virtsan sitomiseksi. -Pintavedet johdetaan suodatuskenttään, 100 m 3. Hiekkasuodatuskentän toimintaa tarkkaillaan vuosittain ja hiekat uusitaan, kun sen puhdistusteho on heikentynyt. -Rehusiilon sekä nahottamon jätevedet johdetaan umpikaivoon tai 3-osastoisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn. -Varjotalojen alta poistetaan lanta vähintään kerran vuodessa. Mikäli lanta poistetaan vain talviaikaan, lanta tulee kuljettaa Evijärven Lantalinkki Oy:lle jatkokäsittelyyn. -Mikäli tarhalla joudutaan varastoimaan turkiseläinten lantaa, tulee tarhalle rakentaa lannan välivarasto. Muistutukset ja mielipiteet Vireillä olevan hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta: AA:n ympäristökeskukselle jättämä muistutus: Asia koskee turkistarhaa Inankylässä kiinteistöllä Suojasammakko, Tarhasammakko ja Huoltosammakko. Meillä on mökki Kaivosahossa, lähellä tarhaa. Avo-oja johon vedet johdetaan Evijärveen meneväksi, laskee lähelle mökin rantaa. Ja vaikka tarhalla olisi kuinka hyvät suodattimet ja kaivot, osa menee kuitenkin Evijärveen, eli siitä on meille haittaa. Lisäksi loppukesästä on hajuhaitat, jotka tarhalta tulee tuulen ja kostean sään aikaan. Asia lyhyesti; vastustan tätä hanketta. BB:n ympäristökeskukselle jättämä muistutus: ASIA: Mielipiteet ja muistutukset Swan Fox Oy, Karvosentie 7, EVIJÄRVI, jo olemassa olevan turkistarhan laajentamisesta. Tonttini Joutsenpuro, Rannantie 418, Evijärvi, turkistarhan ympäristövaikutukset mökkielämääni eivät voi olla vaikuttamatta. Avo-oja johon tarhan vesijätteitä laskellaan on tontillani rasitteena noin 100 metrin matkan laskien sitten lahteen joka ympäröi tonttirantaani ja sieltä Evijärveen. 2 vuotta sitten ruoppautin rantani, edelleen vesi on sameaa ja pahan hajusta niin kuin avoojassakin. Lahti ruohottuu jatkuvasti. Ajoittain ilmaa saastuttaa pistävä paha haju riippuen tuulen suunnasta. Vuosi sitten pohjoispuolen naapuritontilta hakattiin puut joten ei ole mitään estettä ilman saastumiselle. Olis toiveena ettei kaunista Evijärveä saastutettaisi enempää. Olisiko mahdollista estää myös rehevöityminen joka koko ajan lisääntyy. Kyllähän jätevesilain myötä me mökin omistajat saamme sääntöjä jotka ovat rahallisesti kalliita noudattaa. Hakijan kuuleminen

5 5 Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen ja muistutuksien johdosta välisenä aikana. Evijärven kunnanhallituksen antamasta päätöksestä ei katsottu olevan tarvetta kuulla hakijaa, koska päätöksessä viitattiin lausuntoon, josta hakijalla jo oli ollut mahdollisuus jättää vastineensa. Hakija ei ole jättänyt vastinetta annetuille lausunnoille ja muistutuksille. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Swan Fox Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle Evijärven kunnan Inan kylässä tiloilla Suojasammakko RN:o 3:72, Tarhasammakko RN:o 3:58, Huoltosammakko RN:o 3:68 ja Mäkijouhten RN:o 3:25 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristökeskus hylkää hakijan esitys puhdistettujen kuivatusvesien imeyttämisestä maahan puhdistamon läheisyydessä. Myös puhdistetut kuivatusvedet sisältävät aineita, jotka pitkällä ajanjaksolla voivat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 7 ja 8 mukaan. Ympäristökeskus hyväksyy kuitenkin purkupaikan siirtoa koskevan esityksen siten toteutettuna kuin lupaehdosta ilmenee. Toiminnasta aiheutuva haitta on estettävissä lupaehdoissa sanotulla tavalla ja toisessa muistutuksessa esitetty vaatimus hylätään siltä osin kun toimintaa on vastustettu kokonaan. Muilta osin lausunnot ja muistutukset on huomioitu lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston ja myöntämät sijoituspaikkaluvat raukeavat tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Ympäristölupamääräykset 1. Toiminnan laajuus Turkistarhassa saadaan ympäristönsuojelulain nojalla pitää enintään 750 siitosnaaraskettua pentuineen tai yhteensä enintään 5600 eläintä. Eläimet on sijoitettava hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen mukaisiin nykyisiin varjotaloihin, joiden yhteispituus on 1490 m. Jos penikointitulos johtaa siihen, että kokonaismäärä ylittyy on ylimenevälle osalle järjestettävä tilat toisesta tarhasta, jolla on kapasiteettia ottaa eläimet vastaan. 2. Varjotalojen rakenne Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai olla varustettuja vesikouruilla. Kouruista tulevat vedet on johdettava pois siten, että ne eivät ole kosketuksessa lannan kanssa. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuja vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Asemapiirroksessa 1-4 numeroidut varjotalot uusitaan ja varustetaan tiiviillä alustoilla vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemapiirroksessa 5-14 numeroidut varjotalot on varustettava tiiviillä alustoilla tai tiiviillä lanta-alustoilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Varjotalojen alustojen muuttamisesta vesitiiviiksi otetaan kantaa lupaehtojen tarkastuksen yhteydessä. Tiivisrakenteet on toteutettava kalvolla, joka on nestettä läpäisemätöntä sekä mekaanista ja kemiallista kulutusta kestävää maanrakennuslaatua (esim. 0,5 mm HDPE-

6 6 kalvo tai 1 mm butyylikumimatto). Varjotalojen alta kerättävät nesteet on johdettava vesitiiviisti umpisäiliöihin, joiden varastotilavuuden on vastattava vähintään 12 kk:n aikana kertyvää nestemäärää. Myös varjotalojen muun mahdollisen uusinnan yhteydessä on alustat rakennettava vesitiiviiksi. 3. Kuivatusvesien käsittely Tarha-alueella syntyvät kuivatusvedet on kerättävä avo- ja salaojituksen avulla ja käsiteltävä 100 m 3 tasausaltaassa ja 100 m 2 hiekkasuodattimessa siten kun asemapiirroksessa Ecospec Ltd on kuvattu. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan ensisijassa tarhan kiinteistöllä ja varjotalojen pohjoispuolella sijaitsevan nevan sellaiselle alueelle, joka kuuluu tarha-alueen koillispuolella olevan ojan valuma-alueeseen. Veden imeytymistä maahan puhdistamon ja nevan välisellä alueella tulee estää. Puhdistamon suodatusmateriaali on vaihdettava vähintään kolmen vuoden välein, jollei toiminnanharjoittaja voi tarkkailutulosten perusteella osoittaa suodattimen toimivan niin hyvin, että vaihtoväli voi olla pitempi. Jäteveden käsittelyn tavoitteena on päästä puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin osalta alle pitoisuusarvon 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvoina laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle 75 % käsittelytehon, tulee luvanhaltijan esittää lupaviranomaiselle suunnitelma kuivatusvesien käsittelyn tehokkuuden parantamisesta viimeistään tarkasteluvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Kuivatusvesien keräysjärjestelmä ja puhdistamo on oltava valmiit ja käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. 4. Lannan poisto, kuljetus ja varastointi Lanta poistetaan häkkien alta vähintään kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syys-lokakuussa. Lantaa ei saa varastoida tarha-alueella ja kaikki häkkien alta poistettu lanta on välittömästi kuljetettava lannankäsittelylaitokselle, jolla on ympäristölupa lannan vastaanottamiselle ja käsittelylle. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittajalla on jatkuvasti oltava voimassaoleva sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa 375 m 3 :n vuosittaisen lantamäärän varastoimisesta ja käsittelystä. Lanta voidaan myös käyttää lannoitteena peltoviljelyssä omalla-, vuokra- tai sopimuspellolla. Yhdelle peltohehtaarille voi levittää 20 kettuemoa vastaava lantamäärä. Jos lanta toimitetaan toiselle on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lantaa vastaanottavalla taholla on riittävän iso maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukainen lantavarasto ja että vastaanotetulle lantamäärälle on riittävän laaja levityspinta-ala. Toiminnanharjoittajan on lantaa vastaanottavan tahon kanssa solmittava kirjallinen sopimus, josta ilmenee luovutettavan lannan määrä ja tiedot lannan varastoimisesta. Sopimukseen on liitettävä karttamuotoinen tieto levityspaikoista ja levityspintaaloista. Pelloilla käytettävästä lannasta on viiden vuoden välein tehtävä ravinneanalyysi. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan varastoinnista ja peltolevityksestä on säädetty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). Varjotalojen lanta-alustoilla on käytettävä riittävästi turvekuiviketta. Kuiviketta on lisättävä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran sekä aina tarvittaessa myös lannanpoistojen välisenä aikana. Kuivikekerroksen paksuus on jatkuvasti oltava vähintään 10 cm. 5. Jäte- ja pesuvesien käsittely

7 7 Ruokintalaitteiden ja rehusäiliöiden pesuvedet sekä toiminnassa syntyvät muut jätevedet on johdettava tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljetettava edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Säiliöt on tyhjennettävä niin usein, että ylivalumista ei pääse tapahtumaan. Säiliöt on oltava valmiit ja käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. Tiivisalustoilla varustettujen varjotalojen alta umpisäiliöihin johdettavat nesteet tulee kuljettaa laitokselle jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätelaatua. Nesteet voidaan myös käyttää peltolannoitteena, jolloin nesteestä on viiden vuoden välein tehtävä ravinneanalyysi. Peltolannoitteena käyttö edellyttää myös, että nesteiden levitykselle on osoitettavissa riittävän suuri peltopinta-ala ja että turkistarhalla on nestettä vastaanottavan tahon kanssa kirjallinen sopimus nesteen vastaanottamisesta ja levittämisestä. Pesuvesien, jätevesien ja varjotaloista tulevien suotonesteiden umpisäiliöt on tyhjennettävä täysin vähintään kerran vuodessa, jolloin myös tarkistetaan säiliöiden kunto. Mahdolliset vauriot ja vuodot on korjattava viipymättä. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha-alueella on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista ja kuljetuksesta aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Eläinperäiset jätteet kuten nahoitusjätteet, ruhot, rasvat, rasvainen puru ja itsestään kuolleet eläimet sekä hylätyt rehuerät on mahdollisimman nopeasti toimitettava laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Mikäli ruhoja varastoidaan nahoitusaikana ulkona on varastoinnin tapahduttava tiiviillä alustalla, jolla käytetään purua rasvan ja nesteen imeyttämiseksi. Ruhot on siirrettävä pois ulkovarastoista vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Ruhot on suojattava jokaisen työpäivän lopussa esimerkiksi suojapeitteellä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Itsestään kuolleille eläimille on tarhalla oltava asianmukainen pakastamo. Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava Evijärven kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä niille tarkoitettuihin säilytysastioihin joista ne on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Jos tarha-alueella varastoidaan polttoaineita tulee polttonestesäiliöiden olla lukollisia sekä varustettuja ylitäyttöä ja lappoa estävällä järjestelmällä. Ulkona oleva säiliö on sijoitettava sateelta suojattuun ja tiiviiseen, polttonestesäilön tilavuutta vastaavan kokoiseen, suojaaltaaseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaksoisvaippaista polttoainesäiliöitä. Polttoaineen jakelupaikan alusta on oltava tiivis. Polttoainesäiliön läheisyydessä on oltava riittävästi turvetta tai muuta polttonesteiden imeytykseen soveltuvaa ainetta. Jos säiliössä ilmenee vuoto on siitä välittömästi ilmoitettava palo- ja pelastusviranomaiselle. Muut öljytuotteet ja kemikaalit tulee säilyttää siten, että säilytysastioiden mahdolliset vuodot eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Määräyksen edellyttämät toimenpiteet on toteutettava vuoden 2007 loppuun mennessä.

8 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 8 Toiminnanharjoittajan on valvottava toiminnan ympäristövaikutuksia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työtavoissa tai laitteistossa ilmenee puutteita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle, terveydelle tai ympäristön viihtyisyydelle. Ympäristön- ja terveydensuojeluun tarkoitetun laitteiston ja rakenteiden kuntoa on tarkistettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet rakenteissa tai toiminnassa on korjattava välittömästi. Kuivatusvesien puhdistuslaitoksen puhdistustehoa ja vesistökuormitusta on tarkkailtava vesinäytteenottojen avulla. Vesinäytteet otetaan puhdistuslaitokseen tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Vesinäytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus. Näytteenoton yhteydessä mitataan puhdistamon virtaama. Näytteitä ottava henkilö tulee olla sertifioitu näytteenottotehtäviin tai näytteenottoalan koulutusta saanut henkilö. Vesinäytteiden analysoinnista vastaava laboratorio on oltava akkreditoitu sanottujen määrityksien osalta. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Ensimmäiset näytteet on otettava viimeistään keväällä Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot 1. Eläinmääristä 2. Lantamääristä, lannanpoistoajankohdista ja lannan toimituspaikoista 3. Uusista tai muuttuneista lannanvastaanottosopimuksista 4. Suoto-, pesu- ja jätevesisäiliöiden tyhjennyksistä 5. Kuivatusvesien puhdistuslaitoksen tarkkailutuloksista 6. Turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläimien määristä ja toimituspaikoista 7. Jätemääristä ja niiden toimituspaikoista Kirjanpito kohdista 1-5 tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Kohtien 6 ja 7 tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Muut määräykset Tarha-alue on pidettävä siistinä ja puhtaana. Syöttörehu on varastoitava ja käsiteltävä siten, että sitä ei joudu ympäristöön eikä siitä aiheudu haju-, tuhoeläin- tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tuhoeläimet on tarvittaessa torjuttava. Tarha-alue on aidattava. Tarhan juottolaitteet on pidettävä kunnossa ja lisäksi on huolehdittava siitä että vuotovesiä ei valu lanta-alustoille. Jos toiminnassa tapahtuu vahinkoa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle on toiminnanharjoittajan viipymättä ilmoitettava asiasta Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa myös Evijärven kunnan palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen aiheuttamiensa päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

9 10. Toiminnan muutokset 9 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Jos toiminnanharjoittaja vaihtuu on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava muutoksesta ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarhatoiminnasta hakemuksen mukaisessa laajuudessa, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tarhatoiminta voi, huomioon ottaen sijaintipaikka ja ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä ja toiminnan laajuus, hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna vaikuttaa maaperään tai pohja- ja pintaveteen sellaisella tavalla, että siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulaissa sanottua pilaantumisvaaraa. Luvan myöntämisen edellytysten saavuttamiseksi on ympäristökeskus siten katsonut aiheelliseksi antaa tarpeelliset lupamääräykset toiminnan ympäristövaikutuksien rajoittamiseksi ja toiminnan valvonnan tarpeita varten. Ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut 1. Toiminnan laajuus Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyä pienemmälle eläinmäärälle koska varjotalojen pituus ja häkkikoot rajoittavat eläinten määrää. Varjotaloista 910 m on varustettu maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 16/VLA/1999 mukaisilla häkeillä. Toiminnan ympäristövaikutukset voidaan hakemuksessa esitetyillä ratkaisuilla ja luvan määräyksissä sanotuilla menetelmillä vähentää siinä määrin, että toiminnan rajoittamiseen ei ole enemmälti tarvetta. Asian käsittelyssä ei ole otettu huomioon sitä mitä on säädetty varjotalojen tulevasta suurimmasta sallitusta eläinmäärästä ympäristölupamenettelyn sääntelyn piiriin kuulumattomissa säädöksissä. Mikäli varjotaloja joudutaan rakentamaan lisää muuttuvien häkkikokovaatimuksien vuoksi on sille haettava ympäristöluvan muutosta. 2. Varjotalojen rakenne Varjotalojen riittävän pitkillä räystäillä ja lanta-alustojen korotuksilla vähennetään sade- ja sulamisveden pääsyä lanta-alustoille, mikä vähentää lannasta ympäristöön suotautuvien aineiden määrää. Alueen maaperä on vettä kohtalaisen helposti läpäisevää hiekkamoreenia ja pitkällä tähtäimellä on mahdollista, että toiminnasta aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tästä johtuen on syytä vaiheittain varustaa varjotalot tiiviillä alustoilla. Varustamalla varjotalot tiiviillä alustoilla ja johtamalla suotovedet tiiviisti umpisäili-

10 10 öihin estetään maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumista pitkällä tähtäimellä. Varjotalojen pitkillä räystäillä, lanta-alustojen korotuksilla, lannan poistolla ja turvekuivikkeen käytöllä voidaan siinä määrin hidastaa maata ja pohjavesiä pilaavien aineiden leviämistä, että tiiviit varjotaloalustat suotonesteiden keräilyjärjestelmineen voidaan toteuttaa suhteellisen pitkällä ajanjaksolla. 3. Kuivatusvesien käsittely Hakemuksessa esitetyllä kuivatusvesien käsittelymenetelmällä saavutetaan, siten kun se on lupaehdossa määrätty toteutettavaksi ja hoidettavaksi, niin hyvä puhdistusteho, että toiminnasta ei aiheudu vesistöjen pilaantumisen vaaraa. Samalla vähennetään vesien imeytymistä maahan, mikä vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Johtamalla käsitellyt kuivatusvedet tarhan pohjoispuolella olevalle nevalle lisätään veden viipymää ja vedessä olevien ravinteiden pidätystä nevan kasvillisuuteen, mikä edelleen vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan merkittävimpiä järviä, jonka vedenlaadulla on suuri merkitys järven käyttökelpoisuudelle. Järven tilan parantamiseksi on ensiarvoisen tärkeää vesiensuojelussa käyttää mahdollisimman tehokkaita menetelmiä. Puhdistamon kunnon ja toiminnan valvonnalla sekä suodatinmateriaalin säännöllisellä vaihtamisella varmistetaan, että puhdistamolla saavutetaan niin hyvä puhdistustulos että laitokselta lähtevistä vesistä ei aiheudu pintavesien pilaantumisvaaraa. 4. Lannan poisto kuljetus ja varastointi Poistamalla häkkien alla oleva lanta riittävän usein, lannan asianmukaisella kuljetuksella ja riittävällä kuivikemäärällä vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta ja hajuhaittaa. Tarhalla ei ole omaa lantavarastoa ja toiminnanharjoittajan on siten solmittava kirjallisen sopimuksen sellaisen lantaa vastaanottavan tahon kanssa, jolla on voimassaoleva ympäristölupa lannan varastoimiselle ja käsittelylle tai sellaisen vastaanottajan kanssa, joka käyttää lantaa maanviljelystoiminnassaan ja jolla on riittävä varastointikapasiteetti ja levityspinta-ala. Lannan varastointi- ja käsittelyvalmiuden varmistamiseksi on toiminnanharjoittajalla jatkuvasti oltava voimassa oleva sopimus lantaa vastaanottavan tahon kanssa 12 kuukauden lantamäärän varastoimisesta ja käsittelemisestä. Maanviljelytoiminnassa pinta-alayksikköä kohti levitetyn ravinnemäärän arvioimiseksi tarvitaan tieto käytettävissä olevista peltopinta-aloista, levitetyistä lantamääristä ja lannan ravinnepitoisuuksista. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. Lannoituksesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi on toiminnanharjoittajan varmistettava, että lannan vastaanottaja on tietoinen siitä mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. 5. Jäte- ja pesuvesien käsittely Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet, toiminnassa syntyvät jätevedet sekä varjotalojen alustoilta tulevat nesteet tiiviisiin umpisäiliöihin ja kuljettamalla säiliöiden sisältö asianmukaiseen käsittelyyn vähennetään vesistöjen, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättyjen umpisäiliönesteiden peltolevitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden vesistöihin huuhtoutumisen välttämiseksi. Peltoalatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. Säiliöiden tyhjentäminen kerran vuodessa on välttämätöntä mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Vuotojen varhainen havaitseminen ja välitön korjaaminen vähentää maaperän ja pohjaveden likaantumisvaaraa. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnanharjoittajan on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merki-

11 11 tyksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eläinjätteen käsittelyä koskevat lupamääräykset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1774/2002. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1374/2004 mukaa Evijärven kunta ei kuulu niihin syrjäisiin alueisiin missä eläinruhoja voidaan hävittää hautaamalla. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja estetään sellaisen hygienisen haitan syntymistä, joka voi aiheuttaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 7. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi ja käsittely Varastoimalla polttonestettä, öljytuotteita ja kemikaaleja lupamääräyksen mukaisella tavalla voidaan estää, että maaperä tai pohjavesi pilaantuu, jos vuotoja ilmenee. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valvomalla ympäristövaikutuksien kannalta merkityksellisiä työtapoja ja laitteistoja sekä tarkistamalla ympäristö- ja terveydensuojelua varten tarkoitettua laitteistoa ja rakenteita säännöllisesti, voidaan varmistua työtapojen ja laitteiston toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Säännöllinen tarkkailu mahdollistaa myös sen että voidaan ajoissa estää mahdollisten vahinkojen syntymistä. Määräys puhdistamon tarkkailusta on annettu laitoksen hoidon ja valvonnan helpottamiseksi. Vedenlaadun seuranta mahdollistaa myös sen että vesistön pilaantumisen vaara voidaan havaita riittävän ajoissa. Sertifioitu näytteenotto ja akkreditoidut määritysmenetelmät varmistavat tulosten luotettavuutta. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta ja kirjanpidon toimittamisesta valvontaviranomaiselle on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. 9. Muut määräykset. Pitämällä tarha-alue siistinä edistetään alueen viihtyisyyttä ja vähennetään tuhoeläinten määrää. Mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden vahinkojen ilmoittaminen viranomaisille on tarpeellista toiminnan valvonnan sekä vahinkojen vaikutuksien torjunnan kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, jotta tarhalla olisi riittävät valmiudet ryhtymään toimenpiteisiin päästöjen pienentämiseen. 10. Toiminnan muutokset Ilmoittamalla toiminnassa tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselle mahdollistetaan ympäristöluvan muutostarpeiden tarkastelua. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Tämä lupapäätös on, sen jälkeen kun se on saanut lainvoiman, voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

12 12 Kunnes tämä päätös saa lainvoiman noudatetaan Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston ja myöntämiä sijoituspaikkalupia, jotka raukeavat tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä, mikäli toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa. Tarkistamishakemukseen on ainakin liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn tarkkailun ja raportoinnin yhteenveto sekä selvitys toiminnan vaikutuksista maaperään ja pohjaveteen. Hakemukseen on myös sisällytettävä suunnitelma siitä miten ja millä ajanjaksolla asemapiirroksessa numeroitujen varjotalojen alustat tehdään vesitiiviiksi tai perusteltu selvitys muusta vesienkäsittelystä. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä mahdolliset suunnitelmat muista ympäristönsuojelutoimista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 62, 76, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005 Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Maa- ja metsätalousministeriön päätös 16/VLA/1999 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

13 13 Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunta, kunnanhallitus Evijärven kunta, rakennus- ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- (asianosaiset, muistutuksen ja /tai mielipiteen esittäjät) --- Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Evijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus Kartta Asemapiirros

14 14 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.