PERHEKESKUS/ ALUETIIMI Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Hallituksen kärkihanke Muutosta tehdään kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, vaikuttavampia, kustannustehokkaampia paremmin yhteensovitettuja palveluja Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ensisijaisia Painopiste ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen Nykyisin palvelut, toiminta ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa. Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen ja ne on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatiolähtöisesti. -> Lasten huostaanottojen ja laitoshoidon vähentäminen ja kustannusten hillitseminen
Koskee lapsiperheiden sosiaalipalveluita kuten kotipalvelua, perhetyötä ja kasvatus- ja perheneuvoloita lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluita varhaiskasvatusta koulua koulun terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluita lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja muuta yhdessä tekemistä nuorisotyötä, kirjastoa ja kulttuuripalveluita lasten, nuorten ja vanhempien tukemista, esimerkiksi terveys-, alkoholi-, väkivalta- tai rahaongelmien ratkaisemiseksi vanhempien erotilanteen palveluita lastensuojelua Kunnan LAPE ryhmä - Kootaan erilliset ryhmät ja lakisääteiset tehtävät yhteen Maakunnan LAPE ryhmä Muutosagentti Anne Frimodig (SiunSote)
- Hallituksen kärkihanke 3, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - - Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, jossa Joensuu mukana (asiakasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma) 22.12.201 6 Katja Pussinen ja Minna Eskelinen
PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI - Uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen siten, että lapsi ja perhe saa ajoissa tarvitsemansa tuen ja avun lähipalveluna - Nivoo yhteen varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut (mukaan lukien erikoissairaanhoidon ja muut raskaammat palvelut) sekä kolmannen sektorin palvelut - Joensuu on mukana Valtionvarainministeriön kuntakokeilussa hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta (asiakasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma). Kokeilu loppuu 2016. - Palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajaperheet
VARHAISKASVATUS-, KOULU JA OPPILAITOS LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN TUKENA - Tavoitteena vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa sekä vahvistaa yhteistyörakenteita sote-palveluiden sekä sivistyspalveluiden välillä - Jalkautuvat palvelut - Koulu vapaa-ajan ja harrastamisen tukena sekä toisinpäin (= kokopäiväkoulu ) - Yhteisöllinen toimintakulttuuri - Kokonaisuus voidaan nivoa perhekeskustoimintaan
MITÄ ON TEHTY? - Lasten, nuorten ja perheiden aluetoiminnan kehittäminen - EMO toiminta/ osaamiskeskus ajattelu ja sen jalkauttaminen varhaiskasvatukseen
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN - Kohderyhmänä alle kouluikäiset ja yli 7 vuotiaat - Koolla kaikki Rantakylä-Utra-Mutala alueella lasten ja oppilaiden kanssa työskentelevät ammattilaiset Perhekeskus: neuvola, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, alle kouluikäisten psykologit ja terapeutit sekä oppilashuolto (kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoito), perheohjaus, rehtoreita, erityisopettajia, lastentarhanopettajia - Huoli herää tunnisteesta - Yhteinen arviointi (muiden toimijoiden tunnistaminen, lapsen ja perheen osallisuus -> luottamus, kirjataan ylös sovitut asiat, seuranta sekä toimintatavat, jos suunnitelma ei toteudu) - Yhteinen palvelusuunnitelma ja vastuutyöntekijä - Kehitetty aitojen tapausten avulla
CASE 1 - perheessä useita alle kouluikäisiä sekä alakouluikäisiä lapsia - perheneuvolan asiakkuus vuoden ajan, äidin ollut vaikea sitoutua työskentelyyn (aikojen perumisia paljon) - ls-ilmoituksia perheestä tehty ja perhe ollut välillä ls-asiakkuudessa - neuvolassa huolta pienemmistä lapsista - koulussa vuosien ajan huoli perheestä (paljon poissaoloja ym.) - poliisin nuorten tiimi ajoittain mukana - huoli perheestä joka suunnalla ollut usean vuoden ajan, mikään ei muutu, tilanne jatkuu entisenlaisina - lastenpsykiatrialle tehty lähete yhden lapsen osalta - äiti paljon yhteydessä eri viranomaisiin puhelimitse, myös viranomaiset yhteydessä äitiin, eri lapsilla eri työntekijät - äidillä väsymystä viranomaisiin Toiminta: - parin kuukauden välein on pidetty neljä verkostokokousta, joissa käyty huolet yhdessä läpi ja tehty jatkosuunnitelma - on nimetty vastuutyöntekijäksi koko perheelle yhteinen lastensuojelun sostt - pienemmät lapset ovat saaneet tukiperheen - on asetettu toiminnan reunaehdot: jos tilanne ei muutu, lapset eivät voi asua kotona vaan pienemmät lapset sijoitetaan ja isommat lapset muuttavat isänsä luo - lastenpsykiatria on ollut mukana verkostossa kuulolla, mutta työskentelyä lastenpsykiatrialla ei ole vielä ollut Tilanne nyt: - päivähoito jatkunut ja lapset käyneet tukiperheessä sovitusti - lapsen yksityinen terapia ja äidin tukikäynnit jatkuneet - vanhin lapsista on sijoitettu avohuollon tukitoimena äidin pyynnöstä-> tämä näkynyt hyvällä tavalla koulussa - yhden lapsen osalta poissaolot koulusta ovat jatkuneet ; vanhemmille annettu vielä aikaa hoitaa asia; tilanteen arviointi 2/17 - työntekijät tietävät, mikä perheen tilanne on -> työntekijöiden huoli perheestä vähentynyt, kun tiedetään mitä on meneillään - työaikaa on vapautunut, kun jatkuvia turhia tunnin puheluja äidin kanssa ei ole enää ollut - lastensuojelun rooli on kirkastunut
CASE 2-5.v. poika - isä puhuu eri kieltä lapselle, äiti suomalainen - fyysisesti isokokoinen, häiriintyy ärsykkeistä, yksilöllinen hiljainen huone yhden aikuisen kanssa päiväunien aikaan - erittäin aggressiivinen - tuhonnut yhden huoneen kokonaan tänä keväänä -> isä hakenut kesken pois - väkivalta tuntuu hallitsemattomalta, vaarallinen muille lapsille, itselle ja aikuisille - menossa tutkimuksiin psykologille - viime vuonna tilanne ollut sama - neuvolassa käynyt ajallaan - keväällä 2016 eivät ole halunneet Kasperin apua - lastensuojelun perhetyöntekijä ollut mukana jossain vaiheessa Toiminta: 1) Ryhmän erityislastentarhanopettaja on yhteydessä kotiin ja ilmaisee huolen sekä ehdottaa yhteispalaveria, jossa mukana lastensuojelun perhetyöntekijä, Kasperin psykologi, vanhemmat sekä päiväkodin henkilökunta 2) Tapaamisaika ma 2.12. klo 10, mukana tulkki 3) Selvitetään, mitä palveluja perheellä jo on
EMO TOIMINTA/ OSAAMISKESKUS - varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen resursointi 2015 alkaen (3 opettajaa, 2 ohjaajaa sekä hankerahoituksella psykologi ja 2 kuraattoria) - kevät 2015 vs. kevät 2016: joensuulaisten lasten sairaalaopetuspäivien määrä puolittunut - Jatkosuunnitelma: Nepenmäen ja Rantakylän toiminnoista osaamiskeskus, johon resursoidaan kuusi opettajaa, viisi ohjaajaa sekä kaksi psykologia ja kaksi kuraattoria Maakunnallisesti konsultoi ja mallintaa lapsen omaan luonnolliseen toimintaympäristöön tarvittavaa tukea
TULEVAISUUDEN HAASTEITA - Aluetoiminnan laajentaminen koko kaupunkia koskevaksi - Vaikeimmin vammaisten palveluiden järjestäminen - EMO toiminnan riittävä resursointi SiunSotessa