KIRJALLINEN KYSYMYS 455/2008 vp Lastenlinnan sairaalakoulun tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Lastenlinnan sairaalakoulun opettajilla on huoli tärkeän toiminnan jatkumisesta. Helsingin opetusvirasto on tarkistamassa koulun opettajien työnkuvaa ja käytettävissä olevia tuntimääriä. Asia voitaisiin katsoa pelkästään Helsingin aluetta koskevaksi, Helsingin kunnallispoliittiseksi asiaksi, mutta Lastenlinnan sairaalakoulu tekee merkittävää työtä laajasti ympäri maatamme tulevien psykiatrista ja neurologista hoitoa saavien lasten opetuksen parissa. Siksi tuntuukin käsittämättömältä, että nyt Helsingin opetusvirasto on saattamassa tulilinjalle koko koulun toiminnan. Lastenlinnan sairaalakoulu on suuresti arvostettu toimintayksikkö, jonka osaavalta ja ammattitaitoiselta henkilökunnalta koko maamme eri alueilta tuleville lapsille on saatu erinomainen apu myös kotipaikkakunnilla tapahtuvaa jatkokuntoutusta tai -opetusta varten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko opetusministeriö ja itse ministeri huomioinut uhan, joka kohdistuu Lastenlinnan sairaalakoulun lastenneurologian osaston opettajien toimintaa kohtaan, koska julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Helsingin kaupunki aikoo vetää erityisopettajat muihin tehtäviin, jolloin vaikeaoireisten lasten sekä heidän perheidensä ja koulujensa saama tuki vaarantuu? Toimivaa yhteistyötä yliopistollisen keskussairaalan ja Lastenlinnan sairaalakoulun välillä on rakennettu yli 15 vuoden ajan. Syrjäytymisuhan arvioidaan koskettavan yli 10:tä prosenttia nuorista. Oppimis- ja kehityshäiriöiset samoin kuin muut neurologisesti ja neuropsykiatrisesti oireilevat lapset muodostavat tästä selkeästi tunnistettavan ryhmän. Eikö heidän auttamisekseen hallintokuntien välistä yhteistyötä pidä lisätä eikä vähentää? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2008 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 455/2008 vp: Onko opetusministeriö ja itse ministeri huomioinut uhan, joka kohdistuu Lastenlinnan sairaalakoulun lastenneurologian osaston opettajien toimintaa kohtaan, koska julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Helsingin kaupunki aikoo vetää erityisopettajat muihin tehtäviin, jolloin vaikeaoireisten lasten sekä heidän perheidensä ja koulujensa saama tuki vaarantuu? Toimivaa yhteistyötä yliopistollisen keskussairaalan ja Lastenlinnan sairaalakoulun välillä on rakennettu yli 15 vuoden ajan. Syrjäytymisuhan arvioidaan koskettavan yli 10:tä prosenttia nuorista. Oppimis- ja kehityshäiriöiset samoin kuin muut neurologisesti ja neuropsykiatrisesti oireilevat lapset muodostavat tästä selkeästi tunnistettavan ryhmän. Eikö heidän auttamisekseen hallintokuntien välistä yhteistyötä pidä lisätä eikä vähentää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 3 :n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tämä on kaiken opetuksen järjestämisen lähtökohta, jota opetuksen järjestäjien tulee noudattaa. Voimassa olevia perusopetuslainsäädöksiä sovelletaan myös sairaalassa annettavaan opetukseen. Perusopetuslain 4 :ssä puolestaan säädetään siitä, että sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Lain mukaan oppilaalla on edellä mainitut rajoitukset huomioiden subjektiivinen oikeus saada opetusta ja muita opetukseen liittyviä asianmukaisia palveluja kuten esimerkiksi erityisopetusta tai oppilashuollon palveluja. Laissa mainittujen muiden olosuhteiden huomioonottaminen velvoittaa opetuksen järjestäjää huolehtimaan tarkoituksenmukaisen opetuksen ja oppimisympäristöjen järjestämisestä. Opetuksen järjestäjänä siis Helsingin kaupunki on vastuussa siitä, että Lastenlinnan sairaalakoulussa opiskeleva oppilas saa riittävän tuen kasvulleen ja oppimiselleen. Sairaalaopetuksen perustehtävä on oppilaan oppimisesta huolehtiminen ja opetuksesta vastaaminen hoidon aikana. Lasten- ja nuorisopsykiatrisessa, neurologisessa tai somaattisessa hoidossa olevien oppilaiden opetuksessa painottuu lisäksi pedagoginen kuntoutus, joka toteutuu yhteistyössä kaikkien oppilasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen kanssa. Varsinaisen opetustyön lisäksi olennainen osa sairaalaopetusta on yhteistyö oppilaan koulun, vanhempien, moniammatillisten oppilashuoltoryhmien ja kunnan muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erilaisten asiantuntijoiden kanssa. Hallintokuntien välinen yhteistyö on perusedellytys kaikkien koulujen toiminnalle tämän päivän Suomes- 2
Ministerin vastaus KK 455/2008 vp Merja Kyllönen /vas sa ja sairaalakouluissa onnistunut hoidon ja opetuksen yhdistäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä erityisesti. Opetusministeriö on vuodesta 2005 rahoittanut Sairaalaopetuksen kehittämishanketta (SAI- REKE). Hankkeen tavoitteisiin sisältyvät myös sairaalaopetuksen eri sidosryhmien, oppilaiden koulujen, oppilashuollon ja tuen kohdistamisen käytäntöjen kehittäminen. Lisäksi opetusministeriö on parhaillaan käynnistämässä valtion ja kuntien erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen aseman, tehtävien ja rahoituksen selvitystyötä. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 455/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Har undervisningsministeriet och ministern själv uppmärksammat det hot som riktas mot lärarnas verksamhet vid barnneurologiska avdelningen vid sjukhusskolan vid Barnets borg till följd av att Helsingfors stad enligt uppgifter som förekommit i offentligheten har för avsikt att överföra speciallärarna till andra uppgifter, vilket hotar stödet till barn med grava symtom samt deras familjer och skolor? Redan i mer än 15 år har man byggt upp ett fungerande samarbete mellan universitetssjukhuset och sjukhusskolan vid Barnets borg. Enligt uppskattningar hotas över 10 procent av ungdomarna av marginalisering. Barn med inlärningsoch utvecklingsstörningar liksom andra neurologiska och neuropsykiatriska symtom bildar en grupp som tydligt skiljer sig från dem. Borde inte samarbetet mellan förvaltningarna öka i stället för att minska för att hjälpa dessa barn? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 3 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) ska utbildningen ordnas så att elevernas ålder och förutsättningar beaktas och så att elevernas sunda uppväxt och utveckling främjas. Detta är utgångspunkten för organiseringen av all utbildning och den grund som ska iakttas av dem som ordnar utbildning. Gällande bestämmelser om grundläggande utbildning tillämpas också på den utbildning som ges på sjukhus. Enligt 4 i lagen om grundläggande utbildning är en kommun inom vilken ett sjukhus är beläget skyldig att för elever som är patienter på sjukhuset ordna utbildning i den omfattning detta är möjligt med hänsyn till patientens hälsa och övriga omständigheter. Enligt lagen har elever med beaktande av de ovan nämnda begränsningarna subjektiv rätt att få undervisning och andra behövliga tjänster som anknyter till undervisningen, som specialundervisning och elevvårdstjänster. Det beaktande av övriga omständigheter som nämns i lagen ålägger utbildningsanordnaren att sörja för att den undervisning som ordnas liksom inlärningsmiljön är ändamålsenlig. Som utbildningsanordnare ansvarar således Helsingfors stad för att elever som får undervisning vid Barnets borgs sjukhusskola får tillräckligt med stöd för sin uppväxt och inlärning. Sjukhusundervisningens primära uppgift är att sörja för elevens inlärning och ansvara för undervisningen under vårdtiden. Undervisningen av elever som får barn- och ungdomspsykiatrisk, neurologisk eller somatisk behandling fokuserar dessutom på pedagogisk rehabilitering som genomförs i samarbete med alla instanser som deltar i undervisning, fostran eller vård och behandling av eleven. En väsentlig del av sjukhusundervisningen utöver det egentliga undervisningsarbetet är samarbetet med elevens skola och föräldrar, med sektorsövergripande elevvårdsgrupper och andra kommunala social- och hälsovårdstjänster samt med olika experter. Samarbetet mellan förvaltningarna är en grundläggande förutsättning för verksamheten vid alla skolor i da- 4
Ministerns svar KK 455/2008 vp Merja Kyllönen /vas gens Finland och särskilt vid sjukhusskolorna är ett sektorsövergripande samarbete viktigt för en framgångsrik samordning av vård och undervisning. Sedan 2005 har undervisningsministeriet finansierat ett projekt för utveckling av sjukhusundervisningen (SAIREKE). Till målen för projektet hör också att inrikta de intressentgrupper som deltar i sjukhusundervisningen, elevernas skolor, elevvården och stödet på utveckling av de praktiska förfarandena. Vid undervisningsministeriet pågår dessutom en utredning som handlar om de statliga och kommunala specialskolornas samt sjukhusundervisningens ställning, uppgifter och finansiering. Helsingfors den 19 juni 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5