Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Samankaltaiset tiedostot
Pienaukkojen uudistuminen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Korpien luontainen uudistaminen

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kestävää metsätaloutta turv la?

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

onnistuminen Lapissa

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Kangasmaiden lannoitus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Transkriptio:

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus

Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan kuusikot P-S TurvemaaPA ojitetut korpijuusikot P-S (Hökkä et al.) Vastauksia kysymykseen 2 24.6.2015 Piirros: Juha Varhi

Pienaukkohakkuu kuusikossa, Etelä-Suomi (MONTA) vain tuore kangas (MT) Taimettumistulos 10 v hakkuusta avohakattiin pienaukkoja vain yksi koko: 0,15 ha, läpimitta n. 50 m muokkauksella ja ilman luontainen taimettuminen tulokset 10 v. kuluttua Markus Strandström 24.6.2015 3

Pienaukkojen taimilla hyvin hidas pituuskehitys istutukseen verrattuna (MONTA) Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana. Markus Strandström 24.6.2015 4

Pienaukkojen reunametsällä voimakas vaikutus reunassa vähemmän heinää ja pusikkoa, enemmän kuusen taimia reunassa hyvin hidas kasvu koivu pärjää vain keskellä reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä Juhani Mäkinen 24.6.2015 5

Päätelmät - MONTA vain yksi aukon koko (läpimitta 50 m) vain tuore kangas aukon keskellä pöheikköä, reunassa ei kuusi taimettuisi vähän pienemmissäkin aukoissa, mutta kasvu hidasta reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä koivu ja muut valopuut taas vaativat vielä isommat aukot menestyäkseen 24.6.2015 6

Pienaukkohakkuu männiköissä ja kuusikoissa, Etelä-Suomi (DistDyn) tuoreet ja lehtomaiset kankaat aukon koko 0,1 0,35 ha (läpimitta 35-65 m) säästöpuustoa tulokset 5 v. kuluttua Matti Koivula 24.6.2015 7

Tuloksia aukon koosta ja taimettumisesta (Margot Downey) kuusen taimia keskim. 20400 kpl/ha, mä 700 taimet vielä pieniä (5 v) Fig. 5. Mean number of seedlings emerging after harvest per 1m 2 plot, from residual forest (negative values) towards gap interior (positive values). 8

Pintakasvillisuuden rehevöityminen heinät, ruohot ja pensaat 5 10 m päässä reunametsästä täysi rehevyys selvä yhteys taimettumiseen Percent cover of key species groups as a function of distance from gap edge 9 (negative values into remaining forest, and positive values into gap).

Pintakasvillisuuden rehevöityminen Margot Downey 10

Päätelmät - DistDyn hyvin voimakas pintakasvillisuuden rehevöityminen 5 v. reunametsät nuorempia ja harvempia kuin MONTAssa kasvupaikat rehevämpiä (MT+, OMT) reunametsävaikutus vähentänee rehevyyttä vähitellen kuten MONTAssakin kuusen taimia eniten reunametsän lähellä pintakasvillisuus! taimet pieniä eivät pärjää pöheikölle aukkojen keskiosissa rehevillä mailla aukkojen pitää olla läpimitaltaan <30-40 m jotta taimettuminen on mahdollista milloin laajennetaan kasvu vs. kasvillisuus? 24.6.2015 11

Pienaukkohakkuu Kainuun tuoreen kankaan kuusikoissa Juha Siitonen 12 24.6.2015

Koe perustaneet Juha Siitonen, Taisto Jaakola & co 1997- monimuotoisuus ja uudistamistulos vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmi 8 metsikköä joissa 4-16 pienaukkoa per metsikkö pienaukkojen koko vaihteli 0,10 0,37 ha (läpimitta = 35-65 m) 5 kpl: ei muokkausta, luontainen taimettuminen 3 kpl: äestys, männyn istutus mittaus 12-14 vuotta perustamisesta 13 24.6.2015

Taimimäärä: kokonaismäärä Taimia kpl/ha 30000 25000 20000 muu koivu kuusi mänty luont mänty ist 15000 10000 5000 0 muokkaus+istututus ei muokkausta, ei istutusta 14 24.6.2015

Pituus, cm Aukon koon vaikutus reunametsän etäisyydellä ja aukon koolla (0,10-0,37 ha) ei ollut vaikutusta taimimäärään reunametsä hidasti pituuskasvua, mutta vain männyllä merkittävästi heinittyminen minimaalista E-S verrattuna samoin vesakko porot ja hirvet? 250 200 150 100 50 reunametsän pituus n. 8 m ja tilavuus 30-40 % pienempi kuin E-S 0 mä ist mä luont kuusi koivu 0 10 20 Etäisyys reunametsästä, m 15 24.6.2015

Päätelmät kaiken kokoiset aukot taimettuivat Kainuussa hyvin (0,1-0,37 ha) kasvu vähän hitaampaa pienissä aukoissa pöheköityminen vähäistä aukot voivat olla suurempiakin 16 24.6.2015

Turvemaa P-Suomessa (Hökkä et al.) Hökkä et al. (2012). Pienaukon läpimitta ja taimien määrä 5 v hakkuun jälkeen. Ojitetut korvet. Alikasvos = ennen hakkuuta syntyneet taimet. 17 24.6.2015

Yhteenveto: Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten kuusikoissa? Etelä-Suomen MT- ja OMT-kankailla kuusi 20-40 m (läpimitta) rehevällä maalla pienemmät, karummalla isommat pintakasvillisuuden takia aukkoja pitää laajentaa pian jotta taimet kasvavat! koivu ym. >50 m Pohjois-Suomen tuoreilla kankailla isommat kuin E-S, koska pintakasvillisuusongelma pienempi Turvemailla? - tutkimukset vasta alussa Margot Downey 18 24.6.2015

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten männiköissä? Ei tiedetä. Tutkimukset alussa P-S Ville Hallikainen & co. Pienaukkomenetelmä sopii huonosti männylle, jonka kasvu on hyvin herkkä reunametsän vaikutukselle Ville Hallikainen Parempi menetelmä: kaksijaksoisen ja erirakenteisen hybridi, jossa uudistetaan koko metsikkö kerralla (ks. Riikan esityksessä) Satu Rantala 19 24.6.2015

Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus (Luke) PL 18, FI-01301 Vantaa puh. +358-40-801 5507 Sauli.Valkonen@metla.fi Juha Siitonen 20 24.6.2015