KIRJALLINEN KYSYMYS 775/2006 vp Valtion ylläpitämien ammatillisten erityisoppilaitosten tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen (OPM) ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä ollaan taas kerran työstämässä myös valtion oppilaitosten ylläpitoon, tarkoitukseen ja resursointiin liittyviä asioita. Valtion budjetissa valtion oppilaitosten momentilla (29.60.21) määrärahojen laskeva trendi ja henkilötyövuosien vähentämistavoitteet ovat vastakkaisia oppilaitoksissa tapahtuneelle määrälliselle ja laadulliselle kehittymiselle ja kehittymistarpeille sekä ammatillisen erityisopetuksen strategisille linjauksille. Erityisopetus ja opiskelijahuolto ovat kehittyneet yleisissä oppilaitoksissa, mikä on hyvä asia. Myös erityisopiskelijoiksi luokiteltujen opiskelijoiden määrä niissä on noussut huimasti. Yleisten ammatillisten oppilaitosten koulutuspalvelut eivät kuitenkaan juuri kohdistu vaikeasti vammaisiin. Ainakaan Etelä-Suomessa ei ole liiemmin intressejä vammaisten kouluttamiseen eikä riittävää asiantuntemusta sellaiseen kokonaiskuntoutukselliseen koulutukseen, jota mm. kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset tarvitsevat. Niissä ei myöskään ole tarjolla mahdollisuutta turvallisessa, ohjatussa ympäristössä harjoitella itsenäistymistä vanhemmista, kuten erityisammattikoulujen sisäoppilaitoksissa. Valtion erityisoppilaitokset toimivat valtakunnallisesti, ja niissä on kehittynyt ja edelleen kehitetään erityisasiantuntemusta. Enenevässä määrin on myös "oman toimen ohella" harjoitettu palvelutoimia mm. henkilöstökoulutusta, oppimateriaalijulkaisuja, konsultaatiota, koulutuskokeilutoimintaa tavallisille oppilaitoksille, sosiaalisen työllistymisen toimijoille ja Kansaneläkelaitokselle. Tämän toiminnan rahoitusmalli on kuitenkin puutteellinen ja epäselvä. Sitä ei tulisi järjestää opiskelijapaikkojen "kustannuksella", varsinkin kun paikoista on pulaa. Esimerkiksi Perttulan erityisammattikouluun Hämeenlinnaan hakijoita on vuodesta toiseen enemmän kuin voidaan ottaa. Perttulan erityisammattikoulu on profiloitunut kehitysvammaisten ja muiden intellektuaalisista syistä erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten koulutukseen. Sillä on toimipaikat Hämeenlinnassa sijaitsevan pääoppilaitoksen lisäksi Forssassa, Keravalla, Kuusankoskella, Lahdessa ja Tampereella. Opiskelijamäärä on 180. Muut valtion erityisoppilaitokset ovat suurin piirtein samankokoisia, ja myös niillä on sivutoimipaikkoja. Valtion oppilaitoksissa ollaan halukkaita jatkamaan toimintaa valtion ylläpitäminä ja ohjauksessa eräänlaisina alueellisista ja paikallisista intresseistä riittävän vapaina koulutuksen järjestäjinä kohderyhmälle, jonka koulutus on kallista eikä samalla tavoin kuin muu ammatillinen koulutus palvele elinkeinoelämän ym. kehittymistä, vaan on enemmänkin koulutukselliseen tasaarvoon ja ihmisarvoon pyrkivä hyvinvointipalvelu. Palvelun taloudellinen vaikuttavuus näkyy siinä, että koulutetut vammaiset ovat jatkossa Versio 2.1
mahdollisimman itsenäisiä, vähemmän palveluja tarvitsevia ja yhteisölleen hyödyksi, ja eräät heistä ovat jopa veronmaksajia. Valtion erityisoppilaitosten toimintaa ei pidä kurjistaa, vaan jos valtio niitä ylläpitää, niin sen tulee myös huolehtia "omiensa" voimavaroista, kuten myös ylläpito- ja ohjausjärjestelmästä asianmukaisesti ja resursoida se jatkossakin vähintään samalla tavoin kuin yksityiset erityisoppilaitokset. Oleellisinta lienee se, millaisen tulevaisuuden valtio ajattelee omien oppilaitostensa kohdalle! Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen valtion erityisammattikoulujen toimintaedellytykset turvataan Paras-hankkeen, järjestäjäverkon kokoamisen, ammattiopistostrategian, valtion henkilötyövuosien vähentämistavoitteiden ja muiden muutosten keskellä? Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2006 Sirkka-Liisa Anttila /kesk Matti Kauppila /vas Tuija Nurmi /kok 2
Ministerin vastaus KK 775/2006 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 775/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen valtion erityisammattikoulujen toimintaedellytykset turvataan Paras-hankkeen, järjestäjäverkon kokoamisen, ammattiopistostrategian, valtion henkilötyövuosien vähentämistavoitteiden ja muiden muutosten keskellä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosina yhtenä ammatillisen koulutuksen painopisteenä. Ammatillisen erityisopetuksen strategian ja toimenpideohjelman tavoitteita ovat koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, erityisopetusta tarvitsevien, myös vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn turvaaminen ja erityisopetuksen laadun turvaaminen. Ammatillista erityisopetusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisen koulutustehtävän saaneissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Tavoitteena on, että ammatillinen erityisopetus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan painopisteenä on vastuu vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä. Niiden tehtävänä on myös huolehtia ammatillisen eritysopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetusta järjestetään käytännössä jo pitkälti tämän tavoitteen mukaisesti, ammatillisesta erityisopetuksesta toteutetaan noin 75 % ammatillisissa oppilaitoksissa ja noin 25 % ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2003 ammatillisessa erityisopetuksessa oli 12 600 opiskelijaa ja vuonna 2005 jo lähes 15 200 opiskelijaa, joista ammatillisissa oppilaitoksissa noin 11 400 ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa noin 3 800 opiskelijaa. Opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan viidelle valtion ylläpitämälle ammatilliselle erityisoppilaitokselle. Näissä oppilaitoksissa ei ole ollut mahdollista lisätä opiskelijamäärää valtiontalouden määrärahakehysten puitteissa vuoden 2002 jälkeen. Valtion erityisoppilaitosten järjestämislupien vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2006 on yhteensä 885 opiskelijaa. Opetusministeriö asetti 9.2.2005 ammatillisen erityisopetuksen neuvottelukunnan sekä sen yhteydessä toimivan ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöelimen. Yhteistyöelimen tehtävänä on tiivistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä opetushallinnon ja erityisoppilaitosten välillä erityisesti asioissa, jotka koskevat ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan keskeisiä tavoitteita ja painopistealueita sekä niiden taloutta ja rahoitusta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan alueellisen kehittämistyön ja voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön edellytysten parantamiseksi. Ammattiopistojen muodostumista edistetään vuoteen 2008 ajoittuvalla opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vauhdittamishankkeella. Ammattiopistostrategian tavoitteena on riittävän vahvan ja taloudellisen perustan 3
Ministerin vastaus muodostaminen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjien organisoitumista alueellisina tai muutoin vahvoina järjestäjäkokonaisuuksina. Ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon vauhdittamishankkeen osana myös valtion ammatillisten erityisoppilaitosten ylläpitäjärakenne arvioidaan ja selvitetään mahdollisuudet liittää oppilaitokset osaksi erityisopetuksen tai alueellisen koulutuksen järjestäjän kokonaisuutta (opm 5.4.2006 dro 1/502/2006). Opetusministeriö pyysi kaikkia ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjiä, myös valtion ylläpitämiä ammatillisia erityisoppilaitoksia, arvioimaan ja selvittämään edellytykset järjestäjäverkon kokoamiseen alueella tai seutukunnassa 31.8.2006 mennessä. Opetusministeriö antaa järjestäjäverkon kokoamiseen liittyvät suosituksensa, myös valtion oppilaitosten osalta, vuoden 2007 keväällä. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 775/2006 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 775/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila /cent m.fl.: Vad avser regeringen göra för att trygga verksamhetsförutsättningarna för finska statens specialyrkesskolor i den turbulens som uppstår till följd av det s.k. Paras-projektet, det planerade upprätthållarnätverket, yrkesinstitutsstrategin, de nedskärningsmål man ställt upp för statliga årsverken och andra förändringar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under de senaste åren har en av prioriteringarna inom yrkesutbildningen gällt att trygga och utveckla utbildningen för personer som har behov av särskilt stöd. Målen i strategin och handlingsprogrammet för den yrkesinriktade specialundervisningen är ökad jämlikhet i utbildningen, starkare band till arbetslivet, tryggad tillgång till utbildning för dem som behöver specialundervisning, även för de svårast handikappade, och säkrad kvalitet på specialutbildningen. Yrkesinriktad specialundervisning ordnas i yrkesläroanstalter och i specialyrkesläroanstalter som fått ett särskilt utbildningsuppdrag. Syftet är att den yrkesinriktade specialundervisningen i första hand skall ordnas i yrkesläroanstalterna. Specialyrkesläroanstalternas ansvar gäller främst utbildningen för de svårast handikappade. Specialyrkesläroanstalterna skall också sköta om uppgifter i samband med utvecklande och ledning av den yrkesinriktade specialundervisningen samt om uppgifter som stöder denna undervisning. I praktiken ordnas specialundervisningen redan i stor utsträckning i enlighet med denna målsättning. Av den yrkesinriktade specialundervisningen ordnas ca 75 procent i yrkesläroanstalter och ca 25 procent i specialyrkesläroanstalter. Antalet studerande inom den yrkesinriktade specialundervisningen har vuxit märkbart under de senaste åren. År 2003 deltog 12 600 studerande i yrkesinriktad specialundervisning medan siffran för år 2005 närmade sig 15 200 studerande, av vilka ca 11 400 fanns i yrkesläroanstalter och ca 3 800 i specialyrkesläroanstalter. Undervisningsministeriet har beviljat tillstånd att ordna utbildning för fem specialyrkesläroanstalter som upprätthålls av staten. Efter år 2002 har det inte varit möjligt att öka antalet studerande i dessa anstalter inom anslagsramarna. År 2006 var det totala antalet studerande 885 enligt tillstånden att ordna utbildning i de statliga specialyrkesläroanstalterna. Undervisningsministeriet tillsatte en delegation för yrkesinriktad specialundervisning 9.2.2005 med ett samarbetsorgan för specialyrkesläroanstalterna. Samarbetsorganet skall arbeta för fastare växelverkan och samarbete mellan utbildningsförvaltningen och specialläroanstalterna, särskilt i frågor som gäller de centrala målen och prioriteringarna i verksamheten i specialyrkesläroanstalterna samt frågor som gäller anstalternas ekonomi och finansiering. Arbetet med ett nätverk för dem som anordnar yrkesutbildning fortsätter i syfte att förbättra villkoren för det regionala utvecklingsarbetet och för en ändamålsenlig och effektiv resursanvändning. Tillkomsten av yrkesinstitut främjas genom undervisningsministeriets och utbildningsanordnarnas gemensamma projekt 2008 som av- 5
Ministerns svar ser att försnabba processen. Yrkesinstitutstrategin har som mål att skapa en tillräckligt stark plattform med tillräcklig ekonomi för anordnandet av yrkesutbildning i regionerna och inom olika utbildningsområden samt att öka utbildningens effekter och effektivitet. Detta förutsätter att utbildningsanordnarna organiserar sig i form av regionala eller på annat sätt starka helheter. Som en del av projektet som avser att påskynda anordnandet av yrkesutbildning kommer även huvudmannastrukturen i de statliga specialyrkesläroanstalterna att utvärderas och man kommer att utreda möjligheterna att integrera läroanstalterna i en helhet som tillhandahåller specialundervisning eller regional utbildning (UVM 5.4.2006 dnr 1/502/2006). Undervisningsministeriet har bett alla som anordnar grundläggande yrkesutbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning, även specialyrkesläroanstalterna som upprätthålls av staten, att före 31.8.2006 bedöma och utreda förutsättningarna för ett nätverk av utbildningsanordnare i området eller den ekonomiska regionen. Undervisningsministeriet lämnar sina rekommendationer i fråga om anordnarnätverket, även för de statliga läroanstalternas del, våren 2007. Helsingfors den 31 oktober 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6