Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 306/2007 vp Kehitysvammaisten toisen asteen koulutus Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2008 talousarvioesityksessä hallitus ehdottaa, että kehitysvammaisille tarkoitettujen ammatillisen erityisopetuksen koulutuspaikkojen määrää supistettaisiin. Lisäksi suunnitteilla on valtion erityisammattikoulujen siirtäminen toiselle (yksityiselle) erityisammattikoulutuksen järjestäjälle vuoden 2009 aikana. Suomessa toimii viisi valtion omistamaa ja ylläpitämää erityisammattioppilaitosta. Oppilaitokset ovat Arlainstituutti Helsingissä, AURAinstituutti Turussa, Alavuden erityisammattikoulu, Kuhankosken erityisammattikoulu Laukaassa sekä Perttulan erityisammattikoulu päätoimipaikkanaan Hämeenlinna. Näistä kolme, Alavus, Kuhankoski ja Perttula, ovat erikoistuneet erityisesti kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten opetukseen ja ohjaukseen. Näiden oppilaitosten rahoitus määritellään budjetissa momentilla Kyseiselle momentille varatut rahat eivät ole 2000-luvulla esityksistä huolimatta kasvaneet toiminnan laadun ja kustannusten nousun edellyttämällä tavalla. Viimeiset kolme vuotta on tultu toimeen ainoastaan siirtomäärärahojen turvin. Nyt niitä ei enää ole käytettävissä. Talousarvioesityksen mukaisesti kyseisten oppilaitosten toimintaa joudutaan supistamaan ja opiskelijaksi ottoa vähentämään vuonna 2008 oleellisesti. Opiskelijamäärä ko. erityisoppilaitoksissa on tällä hetkellä noin 500. Ehdotettujen supistusten myötä opiskelijamäärä pienenisi ensi vuonna noin 80 opiskelijalla. Aloituspaikkojen määrän väheneminen 230:stä 150:een on valtakunnallisesti merkittävä. Erityisammattioppilaitokset ovat kehittäneet toimintaansa ja opetuksen laatua. Tarvetta jatkuvalle kehitykselle on edelleen olemassa. Erityisammattioppilaitosten siirtäminen uudelle opetuksen järjestäjälle ei yksin takaa toiminnan nykyisen laadun turvaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Nämä turvataan osoittamalla toimintaan riittävät resurssit, jolloin kehitysvammaisten koulutusta voidaan laadukkaasti edelleen järjestää valtion toimesta ainakin siirtymävaiheen yli. Kehitysvammaisten ammatillisen koulutuksen järjestäminen on tärkeää ja välttämätöntä tasa-arvoisen sekä yksilöllisen koulutuksen turvaamiseksi erityisryhmälle, johon kuuluvat eivät kykene suoriutumaan opinnoistaan tavallisissa ammattioppilaitoksissa. Erityisammattioppilaitoksissa opetetaan nimensä mukaisesti erityistaitoja, kuten elämän hallintaa ja työskentelyä osana arkielämää. Koulutuksen päämääränä on harjaannuttaa oppilaita selviytymään mahdollisimman itsenäisesti elämästään ja arkipäivän tehtävistä. Erityisammattioppilaitosten toimintaa tulee kehittää ja ohjata siihen lisää määrärahaa, jotta entistä useampi kehitysvammainen voisi opetella mahdollisimman itsenäistä elämää turvallisessa ja kehittävässä opiskeluympäristössä. Opetuksen laadun ja sisällön suhteen erityisammattioppilaitokset eivät ole rinnastettavissa tavallisiin ammattioppilaitoksiin eivätkä kilpaile keskenään, vaan hyvin hoidettuina toimivat tärkeänä linkkinä yhteiskunnan tasa-arvon edistäjinä ja ihmisyksilöiden elintärkeinä koulutuspaikkoina. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata kehitysvammaisten tasa-arvoisen ja korkealaatuisen ammatillisen koulutuksen ja aikooko hallitus osoittaa riittävästi määrärahoja kyseisen toiminnan määrän ja laadun takaamiseksi? Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2007 Toimi Kankaanniemi /kd Päivi Räsänen /kd Tarja Tallqvist /kd Sari Palm /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 306/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 306/2007 vp: Miten hallitus aikoo turvata kehitysvammaisten tasa-arvoisen ja korkealaatuisen ammatillisen koulutuksen ja aikooko hallitus osoittaa riittävästi määrärahoja kyseisen toiminnan määrän ja laadun takaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosina yhtenä ammatillisen koulutuksen painopistealueena. Opetusministeriössä vahvistettiin vuonna 2004 ammatillisen erityisopetuksen strategian pohjalta ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tavoitteita ovat muun muassa koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen, erityisopetusta tarvitsevien, myös vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn turvaaminen ja erityisopetuksen laadun turvaaminen. Toimenpideohjelman toteutumista ja mahdollisia muutostarpeita arvioidaan. Valtion ammatillisten erityisoppilaitosten rahoituksen kokonaisraamin muodostaa valtion talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha. Oppilaitoskohtaisesta rahoituksesta sovitaan Opetushallituksen ja oppilaitosten välisissä tulossopimuksissa. Määrärahojen mitoituksessa on pyritty siihen, että valtion erityisoppilaitosten rahoitus pääosin vastaisi muiden erityisoppilaitosten opiskelijakohtaisia yksikköhintoja. Käytännössä tähän ei ole aina päästy valtiontalouteen kohdistuneista paineista johtuen. Vastaavasta syystä johtuen myöskään opiskelijamäärää ei ole ollut mahdollista lisätä valtion oppilaitoksissa vuoden 2002 jälkeen. Erityisopetuksen kasvaneeseen tarpeeseen ovat vastanneet muut kuin valtion oppilaitokset. Opetusministeriö on toistuvasti esittänyt valtion ammatillisten oppilaitosten määrärahatason korjaamista sekä kehyspäätösten että talousarvioesitysten valmistelun yhteydessä. Opetusministeriö esitti kehysehdotuksessaan valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenoihin 1,9 milj. euron kehyslisäystä. Perusteluna oli valtion ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijamäärävolyymin säilyttäminen ja vaikeasti vammaisten koulutukseen pääsyn turvaaminen. Kehykseen saatiin 0,5 miljoonan euron lisäys. Niin ikään opetusministeriö esitti vuoden 2007 toiseen lisätalousarvioon lisärahoitusta erityisoppilaitoksille 1,7 milj. euroa. Lisätalousarviossa ei saatu kuluvalle vuodelle lisämäärärahaa. Edellä kuvatun seurauksena opetusministeriön talousarvioesitys vuodelle 2008 jouduttiin sopeuttamaan kehyksen mukaiseen määrärahatasoon. Vuoden 2008 määrärahataso vastaa vuosien tasoa, mikä merkitsee reaalista alentumista. Siirtomäärärahakanta on auttanut tilannetta, mutta ei enää merkittävästi vuonna Opetushallitus arvioi oppilaitosten kanssa käymiensä neuvottelujen perusteella, että opiskelijamäärää ja henkilöstöä joudutaan jonkin verran vähentämään. Opetushallituksen arvio on, että opiskelijamäärän vähennys olisi 20 ja henkilöstön 12. Tässä tilanteessa on syytä turvata erityisopetuksen strategian mukaisesti myös vaikeimmin 3

4 Ministerin vastaus vammaisten koulutuspalvelut ja niiden kehittyminen. Opetusministeriö käynnisti keväällä 2006 hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Tarkoituksena on muodostaa alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut ja koulutuksen järjestäjän opetusyksiköt. Samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Osana rakenteellista kehittämistä selvitetään valtion ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärä on kasvanut selkeästi 2000-luvulla. Vuonna 2006 erityisopiskelijoita oli yhteensä Näistä valtion ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskeli noin 875 ja muissa erityisoppilaitoksissa lähes opiskelijaa. Loput erityisopiskelijat opiskelivat tavallisissa ammattiopistoissa. Erityisopiskelijoiden määrän arvioidaan olevan kuluvana vuonna vähintään opiskelijaa. Erityisopetuksen tarpeen kasvu sekä erilaisen tuki- ja palvelutarpeen lisääntyminen asettavat sekä toiminnallisia että talouteen kohdistuvia vaatimuksia. Opetusministeriön tavoitteena on muodostaa riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä koulutuksen järjestäjäorganisaatioita. Vain siten erityisopetuksen laatu ja saatavuus turvataan jatkossa. Valtion oppilaitosten ylläpitäjärakennetta selvitetään hallituksen toimesta. Tavoitteena on turvata koulutuksen pitkäjänteinen rahoitus ja laatu. Kiistaton tosiasia on se, ettei nykyinen järjestelmä ole paras mahdollinen, eivätkä valtion oppilaitokset ole tasavertaisessa asemassa muihin koulutuksen järjestäjiin nähden. Opetusministeriö pyrkii, yhdessä oppilaitosten kanssa, saamaan ratkaisuja aikaan viimeistään ensi vuoden keväällä. Tavoitteena on siirtää valtion ammatilliset erityisoppilaitokset ensisijaisesti osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä vuodesta 2009 lukien. Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4

5 Ministerns svar KK 306/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 306/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd m.fl.: Hur tänker regeringen trygga möjligheten för personer med psykiska funktionshinder till jämlik högklassig yrkesutbildning och har regeringen för avsikt att anslå tillräckligt med medel för att säkerställa kvaliteten och kvantiteten på verksamheten i fråga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under de senaste åren har en av tyngdpunkterna i yrkesutbildningen varit att trygga och utveckla utbildningen för personer som är i behov av särskilt stöd. År 2004 fastställdes vid undervisningsministeriet med utgångspunkt i strategin för specialundervisningen i yrkesutbildningen ett åtgärdsprogram för yrkesinriktad specialundervisning. Åtgärdsprogrammet har som mål att bland annat öka jämlikheten inom utbildningen, tillförsäkra dem som behöver specialundervisning och även personer med verkligt svåra funktionshinder tillträde till utbildning samt säkerställa kvaliteten på specialundervisningen. Genomförandet av åtgärdsprogrammet och eventuella behov av ändringar i programmet ska granskas. Den totala finansiella ramen för de statliga specialyrkesläroanstalterna utgörs av de anslag som reserverats för ändamålet i statsbudgeten. Finansieringen av enskilda läroanstalter fastställs i resultatavtal mellan Utbildningsstyrelsen och läroanstalterna. När det gäller dimensioneringen av anslagen har man gått in för att finansieringen av de statliga specialläroanstalterna i huvudsak ska motsvara priserna per enhet per studerande vid andra specialläroanstalter. På grund av trycket på statsekonomin har man i praktiken inte alltid kunnat uppnå detta. Av liknande orsaker har det efter 2002 inte heller varit möjligt att öka antalet studerande vid de statliga läroanstalterna. Det tilltagande behovet av specialundervisning har tillgodosetts av andra än de statliga läroanstalterna. Undervisningsministeriet har i samband med såväl rambesluten som beredningen av budgetpropositionen upprepade gånger påpekat behovet av en justering av nivån på anslagen för de statliga specialyrkesläroanstalterna. I sitt förslag till ram den 30 april 2007 föreslog undervisningsministeriet att ramen för den statliga yrkesutbildningens verksamhetsutgifter ökas med 1,9 miljoner euro. Som motivering angavs behovet av att bibehålla antalet studieplatser vid de statliga specialyrkesläroanstalterna och tillförsäkra personer med grava funktionshinder tillträde till utbildning. Ramen fick ett tillskott på 0,5 miljoner euro. Likaså förslog undervisningsministeriet i andra tilläggsbudgeten för 2007 att anslaget för specialläroanstalter ökas med 1,7 miljoner euro. I tilläggsbudgeten för i år beviljades inga tilläggsanslag. Till följd av omständigheterna ovan måste undervisningsministeriets budgetförslag för 2008 anpassas till en anslagsnivå som följer ramen. Anslagsnivån 2008 motsvarar nivån för , vilket innebär en reell sänkning. Reservationsanslagen har hjälpt upp situationen, men inte längre i någon nämnvärd utsträckning år Utbildningsstyrelsens bedömning på basis av förhandlingarna med läroanstalterna är att det 5

6 Ministerns svar kommer att bli nödvändigt att i någon mån skära ned antalet studerande och antalet anställda. Utbildningsstyrelsen uppskattar att antalet studerande kommer att minskas med 20 och antalet anställda med 12. I enlighet med strategin för specialundervisningen är det i denna situation viktigt att trygga tillgången till utbildningstjänster även för personer med verkligt svåra funktionshinder samt att utveckla tjänsterna. Våren 2006 inledde undervisningsministeriet ett projekt som har som mål att främja utvecklingen av yrkesutbildningen som helhet och påskynda upprättandet av ett samlat nätverk för utbildningsanordnare. Syftet är att inrätta regionala eller i övrigt starka yrkesinstitut vars verksamhet täcker alla funktioner och undervisningsformer som utbildningsanordnarna erbjuder inom yrkesutbildningen. Samtidigt tryggas verksamheten vid högspecialiserade enheter. Som ett led i den strukturella utvecklingen kartläggs förutsättningarna för organiseringen av statlig yrkesinriktad specialundervisning och arbetsfördelningen inom denna. Antalet studerande inom den yrkesinriktade specialundervisningen har ökat märkbart på 2000-talet. År 2006 fick sammanlagt studerande specialundervisning. Av dem studerade cirka 875 vid statliga specialyrkesläroanstalter och närmare vid andra specialläroanstalter. Övriga studerande med särskilda behov studerade vid vanliga yrkesinstitut. Antalet studerande med särskilda behov uppskattas i år uppgå till minst Det ökade behovet av specialundervisning och olika former av stöd och service ställer såväl funktionella krav som krav på ekonomin. Undervisningsministeriets mål är att skapa tillräckligt starka och väl fungerande organisationer för utbildningsanordnarna. Bara på det sättet är det möjligt att framöver trygga kvaliteten och tillgången när det gäller specialundervisning. På uppdrag av regeringen kommer huvudmannastrukturen i de statliga läroanstalterna att undersökas. Syftet är att säkerställa utbildningens kvalitet och finansieringen av utbildningen på lång sikt. Det är ett obestridligt faktum att det nuvarande systemet inte är det bästa möjliga och att de statliga läroanstalterna inte har samma ställning som andra utbildningsanordnare. I samarbete med läroanstalterna försöker undervisningsministeriet få en lösning till stånd senast under våren Man har som mål att från 2009 integrera den statliga yrkesinriktade specialundervisningen med i första hand andra yrkesläroanstalter som erbjuder specialundervisning. Helsingfors den 11 october 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6