Saamelainen paikallinen kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Arjen turvaa kunnissa

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena


Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Arjen turvaa kunnissa

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

KUNTASTRATEGIA

Yhteisiä tekoja.

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Arjen turvaa kunnissa

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Kyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

Strategiatyö: Finnan strategia

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Yhteisiä tekoja.

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Interreg Pohjoinen

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen

Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Transkriptio:

Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016

Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari. Hankkeen toteutusaika 1.1.2017-30.12.2017. Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut paikallisena maaseudun kehittämisyhdistyksenä vuodesta 1997 alkaen. Toiminta-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Kehittämisstrategian mukaisesti yhdistys on toiminut lappilaisen maaseudun kehittäjänä ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä. Tausta ja tarve Leader-ryhmät ovat laatineet paikallisen kehittämisen strategian vuosille 2014 2020. Yhdistyksen strategia: intoa, rohkeutta ja osaamista Peloton pohjoisin, sisältää neljä painopistettä ja neljä keinoa. Yksi painopisteistä on saamelainen paikallinen kehittäminen. PLL ry:n alueesta Utsjoki, Inari sekä Sodankylän pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta, lisäksi Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Alueella puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Utsjoki on Suomen ainut kielellisesti saamelaisenemmistöinen kunta ja siellä saamelaiset ovat luontevassa päivittäisessä kanssakäymisessä rajan yli Norjaan. Saamelaisia Sodankylässä n. 300, inarissa 2171, Utsjoella 768 ja Enontekiöllä 391 hlö ( kuntien ilmoittamat tiedot). Inari on saamelaiskulttuuria kehittävien instituutioiden keskittymä: Saamelaismuseo Siida ja Kulttuuritalo Sajos sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus. Näillä Instituutioilla on toimipisteet myös Utsjoella ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksella myös Enontekiöllä. 2 (8)

Saamelaiset kohderyhmänä tarvitsevat erityshuomion myös paikallisessa kehittämisessä jotta työ kohtaa kohderyhmän ja sen tarpeet. Kyse on paitsi Euroopan ainoan alkuperäiskansan tarpeisiin vastaavasta kehittämisestä, myös laajemmista vipuvaikutuksista: saamelaisuus toimii saamelaisten kotiseutualueen vetovoimatekijänä, joka tuo elinvoimaa ja kasvua. Saamelaisuus voi myös houkutella uusia asukkaita alueelle. Kehittämisen on oltava kulttuurisesti kestävää: tunnustetaan se että saamelaiskulttuuriin ja kieleen sekä niiden kehittymiseen sinällään on panostettava, jotta siitä saadaan nyt ja tulevaisuudessa voimavaroja alueen vetovoimalle. Kehittämistyön tulee olla saamelaisyhteisölähtöistä, sen tulee juurtua yhteisöön, ja se on tehtävä mahdollisimman pitkälle yhteisön omin voimin. Paikallisen kehittämisen toimintatavan ja sen osaamisen tuominen saamelaisten omaehtoiseen kehittämiseen on tähän ratkaisu. Paikallisessa kehittämisessä toimijalähtöisesti tarkasteltuna korostuu erityisesti yhteisöllisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin (kunta), yksityisen sektorin (yritykset) sekä kansalaisen välillä paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Aluepohjaisessa paikallisen kehittämisen tarkastelussa korostuu tietylle toiminnalliselle alueelle kohdistuvat (kunta, seutukunta) kehittämistoimet, joilla edistetään elinkeinoja ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia. Kummassakin näkökulmassa keskeistä on omista paikallisista lähtökohdista tunnistettujen kehittämisen tarpeiden ja mahdollisuuksien määrittely. Näiden pohjalta valitaan kumppanuudessa toimintamallit, joilla lähdetään tavoiteltua muutosta ja kehityksen tilaa hakemaan. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin kehittämisstrategiassa keskeisimmiksi toimenpiteiksi ja kehittämisen kohteiksi Saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä on määritelty: Paikallisen saamelaisen kehittämisen koordinointi, neuvonta, tuki, innostaminen, verkostotoiminnan sekä saamenkielinen tiedotus Saamenkielen käyttöareenoiden- ja palveluiden kehittäminen Saamenkieliset palvelut houkuttelemaan kieliperusteisia paluumuuttajia Kulttuuriin perustuvien saamelaisten tuottamien elämysten ja ohjelmapalvelujen kehittäminen Saamen kielisiin palveluihin pohjautuvien työpaikkojen luominen Saamen käsitöiden, joikukuttuurin ja muun kulttuuriperinnön tallentamnen ja siirtäminen Nuorten saamelaisidentiteetin vahvistaminen 3 (8)

Perinteisen tiedon osaamisen välittäminen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen lisääminen Rajat ylittävä yhteistyö Tällä hankkeella luodaan toisaalta edellytyksiä PLL ry:lle vastata näihin tarpeisiin, jatketaan aloitettua työtä ja määritellään saamelaisia, saamelaistoimijoita omaehtoiseen kehittämiseen sitouttaen saamelaisen paikallisen kehittämisen strategia myös muut rahoituslähteet ja koko saamelaisalue huomioiden. Kohderyhmä ja kohdealue Hankkeen ensisijainen toteutusalue on Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alueen sekä Leader tunturi-lapin saamelaisalueet. Hankkeesta hyötyvät alueen saamelaiset asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkiset toimijat, jotka toimivat saamelaisten parissa. Lisäksi hankkeesta hyötyvät ns. ulkosaamelaiset. Tavoitteet Hankkeen päämääränä on vahvistaa saamelaisten omaehtoista kehittämistä, omaehtoisen kehittämisen strategisuutta, verkostomaisuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä saamelaisen omaehtoisen kehittämisen näkyvyyttä sekä rahoitusmahdollisuuksia alueella elinvoimaisen saamelaisuuden vahvistamiseksi. Elinvoimainen saamelaisuus pohjautuu saamelaisten voimavaroihin pohjautuviin toimeentulomahdollisuuksiin, mikä mahdollistaa kielen ja kulttuurin säilymisen ja kehittymisen elinvoimaisena ja toisaalta kielen ja kulttuurin säilymiseen pohjana toimeentulomahdollisuuksille ja elinvoimalle. elinvoimaisuuden kokonaisuuden muodostavat kulttuurisesti kestävät, mielekkäät elinkeinot, monipuoliset, saamen kieltä ja kulttuuria tukevat palvelut, asuminen ja kielen ja kulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Laajempana yleistavoitteena on saamelaisten voimavaraistaminen omaehtoiseen paikalliseen kehittämiseen, saamelaisalueen elinvoimaisuuden vahvistaminen, kulttuurin ja kielen säilyttäminen, kehittäminen ja kestävä hyödyntäminen Hankkeen tavoitteena on Innostaa ja kannustaa saamelaisväestöä paikalliseen omaehtoiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön siinä Määritellä saamelaisen paikallisen omaehtoisen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet, keinot ja toimintatavat Ideoida ja tuoda näkyväksi saamelaisten ja saamelaistoimijoiden ideoita oman alueensa kehittämiseksi, tuoda lisäarvoa ideointiin leader-toimintatavalla ja koota ideoita yhteen strategiaksi vahvistaa Leader-toimijoiden osaamista saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä, luoda vahva sidosryhmäverkosto saamelaiseen paikalliseen kehittämiseen ja 4 (8)

mahdollistaa strateginen ja monipuolisesti erilaisia saamen kielen käyttöareenoita hyödyntävä ja edistävä kehittämistyö saamelaisten paikallisesta omaehtoisesta toimijuudesta käsin. antaa viranomaiselle (Lapin Liitto,Ely-keskus, Kunnat) paikallisten saamelaisten ja saamelaistoimijoiden näkökulmaa saamelaisten arjesta ponnistavaan kehittämiseen ja suunnata kehittämisvaroja saamelaisten paikallisiin, omaehtoisiin ja osallistaviin ja aktivoiviin kehittämistarpeisiin Toteutustapa Hankkeen keskeiset toteutustavat ovat kaikille avoimet ideointi verkostoitumis ja työpajatilaisuudet ja muut osallistavat ja innostavat menetelmät, työryhmätyöskentely, avainhenkilöhaastattelut, innovaatiopaja, viranomaisesittelyt ja kommentoinnit sekä loppuseminaari. Toimenpiteet ja aikataulutus Valitaan projektipäällikkö. Projektipäällikkö toimii osa-aikaisena tai hankkeen toteutusaikaa tiivistetään n. 6 kuukauteen. Muodostetaan työryhmä, jossa on osallistujia eri saamelaisista elinkeinoista, eri kieliryhmistä ja eri puolelta aluetta. Ryhmä toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Tärkein kriteeri valittaville henkilöille on oma innostus kehittämiseen ja oman kokemuksen, verkostojen ja panoksen tuominen ryhmään. Ryhmän jäsenten perustehtävä on osallistua strategiaryhmän kokouksiin, tuoda niihin oma kokemus ja osaaminen ja ryhmänä määritellä strategia projektipäällikön johdolla. Lisäksi tehtävänä on auttaa projektipäällikköä hankkeen toteutuksessa mm. tiedotustilaisuuksien järjestämisessä sekä tiedottaa strategian laatimisesta ja siihen liittyvistä osallistavista toimintamuodoista. Laaditaan viestintäsuunnitelma sekä saamenkielinen, innostava tiedotusmateriaali ja toteutetaan tiedottamista viestintäsuunnitelman mukaisesti Suunnitellaan ja toteutetaan eri puolilla aluetta ja eri kylissä kaikille avoimia ideointi-ja verkostoitumis sekä työpajatilaisuuksia osallistutaan alueella jo järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja osallistetaan niissä saamelaisia toimintaan Ideoidaan ja suunnitellaan lisää osallistavia toimintamuotoja, esim. kirjoituskilpailu, verkostomarkkinointiperiaatteen soveltaminen, ulkosaamelaisten osallistaminen, saamelaisten korkeakouluopiskelijoiden käyttö, sekä kokeillaan näitä käsitellään ja jalostetaan osallistavasta prosessista esiin nousevat tarpeet ja tavoitteet saamelaiselle paikalliselle kehittämiselle ja muodostetaan niistä strategia autetaan prosessissa nousseita ideoita eteenpäin ja etsitään ideoille rahoitusmahdollisuuksia kootaan eri rahoitusmahdollisuudet yhteen kokeillaan tarvittaessa saamelaisen paikallisen kehittämisen pienimuotoista teemahakua tai muuta vastaavaa toimenpidettä ideoiden rahoittamiseksi Järjestetään osallistava ja innostava päätösseminaari 5 (8)

Organisaatio ja yhteistyökumppanit: Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Leader Tunturi-Lapin kanssa. ydintoimijat: Paikalliset saamelaiset, paikalliset saamelaisyhdistykset - järjestöt ja säätiöt, Saamelaiset yrittäjät ja, yrittäjäjärjestöt, ulkosaamelaiset: saamelaisen paikallisen kehittämisen strategian laatiminen muut keskeiset sidosryhmät: Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Paikallisella tasolla toimivat maakunnalliset ja kansainväliset saamelaisorganisaatiot: osallistuminen tilaisuuksiin, strategian kommentointi muut yhteistyötahot: alueen kunnat, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus, Paliskuntain yhdistys tehtävät kuvattu kohdassa 5.2. PLL ry:n hallitus Hankkeen hallinnoija, nimeää työryhmän/ohjausryhmän Toiminnanjohtaja: hankkeen johtaminen Saamelainen paikallinen kehittäminen -strategian laatimisen ja toteutuksen koordinointi, paikallisen kehittämisen menetelmän tuoja prosessiin Projektipäällikkö: hankkeen koordinonti ja toteutus, tiedotus, raportointi, tulkkaus ja pienimuotoiset käännökset PLL ry:n taloussihteeri: hankkeen taloushallinto ja maksatukset työryhmä toimii projektipäällikön apuna, tiedottaa omissa verkostoissaan ja tuo sieltä näkemystä strategiatyöhön, laatii strategian 6 (8)

kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma liitteenä Tulokset ja jatkotoimenpiteet Hankeen tuloksena saadaan saamelaista paikallista kehittämistä ohjaava strategia saamelaisten perinteisten ja modernien, kielestä, kulttuurista ja palvelutarpeista ponnistavien elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi. Lisäksi muotoillaan saamelaisten omaan toimjuuteen ja yhteisöllisyyteen pohjautuvan paikallisen kehittämisen malli osaksi leader- työtä. Tämä toimintatapa vakiintuu PLL ry:n käyttöön ja on muidenkin leaderryhmien käytössä. Leader-toimijoiden osaaminen ja ymmärrys saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä lisääntyy. Seuranta ja arviointi Hankkeen etenemisestä raportoidaan ohjausryhmälle ja sidosryhmille säännöllisesti. Hank keen arviointia toteutetaan osana yhdistyksen laatutyötä. Hankkeen tuloksena oletetaan tulevan yhdistysten ja muiden toimijoiden omia teeman mukaisia hankkeita, joilla saamelaista paikallista kehittämistä toteutetaan käytännössä. Yhdistyksellä on hankkeen jälkeen riittävä osaaminen, kontaktit ja käsitys miten saamelaista paikallista kehittämistä viedään alueella eteenpäin. Tiivistelmä Hankkeen päätavoitteena on Innostaa ja kannustaa saamelaisväestöä paikalliseen omaehtoiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön siinä, määritellä saamelaisen paikallisen omaehtoisen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet, keinot ja toimintatavat, vahvistaa Leader-toimijoiden osaamista saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä, luoda vahva sidosryhmäverkosto saamelaiseen paikalliseen kehittämiseen ja mahdollistaa strateginen ja monipuolisesti erilaisia saamen kielen käyttöareenoita hyödyntävä ja edistävä kehittämistyö saamelaisten paikallisesta omaehtoisesta toimijuudesta käsin. hankkeen keskeisiä toimijoita ovat paikalliset saamelaiset, paikalliset saamelaisyhdistykset - järjestöt ja säätiöt, saamelaiset yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö (työaika n. 6 kk). Saamelaisen paikallisen kehittämisen aktivoimiseksi muodostetaan työryhmä, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Ryhmä osallistuu hankkeen toteutukseen ideointiin ja suunnitteluun, verkostoi, viestii ja laatii saamelaisen paikallisen kehittämisen strategian. Hankkeessa laaditaan innostava, saamenkielinen viestintämateriaali Leader-toiminnasta, toteutetaan eri puolilla aluetta ja eri kylissä kaikille avoimia ideointi verkostoitumis ja työpajatilaisuuksia sekä muita osallistavia toimenpiteitä, autetaan prosessissa nousseita ideoita eteenpäin ja etsitään ideoille rahoitusmahdollisuuksia sekä kootaan eri rahoitusmahdollisuudet yhteen. Lisäksi voidaan kokeilla saamelaisen paikallisen kehittämisen pienimuotoista teemahakua tai vastaavaa. 7 (8)

8 (8)