Ristiinan kartta-alueen kalliopera

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3141 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3141 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen Ristiinan kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Ristiina, map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1991

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 3141 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 3141 Aimo Tyrvainen RISTIINAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Ristiina map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1991

Tyrviiinen, Aimo 1991 Ristiinan kartta-alueen kalliopera Summary : Pre- Quaternary rocks of the Ristiina map-sheet area Geological map of Finland l : 100 000 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, 3141 Ristiina 36 pages, 15 figures and 5 tables The Ristiina map-sheet area is located in southeastern Finland Most of the area belongs to a zone of the Svecokarelidic orogeny, of which a good half is composed of migmatitic mica gneiss that contains garnet, cordierite and sillimanite There are also small amounts of metavolcanic rocks, such as uralite porphyrite, amphiholite and partly volcanic diopside amphibolite The latter hosts small bodies of pyroxene-hearing quartzite and quartz-feldspar gneiss The Svecokarelidic plutonic rocks consist of early orogenic and synorogenic gabbros, diorites, quartz diorites and late-orogenic microcline granite Some small tonalite and granodiorite bodies were emplaced after the folding However, they too belong to the Svecokarelidic age group Younger, anorogenic magmatism is represented by the Suomenniemi rapakivi granite pluton, a small part of which extends to the map-sheet area, and the diabase and quartz porphyry dykes penecontemporaneous with the rapakivi granite and cross-cutting all the other rocks The text is in Finnish with the figure and table captions and the summary in English Key words : regional geology, Svecokarelidic, anorogenic, Ristiina, Finland Present address : Aimo Tyrvainen Aimo Tyrvainen Geological Survey of Finland Otakuja 3 B 16 SF-02150 Espoo SF-02150 Espoo Finland Finland ISBN 951-690-448-3 Samnia]an Firjapaino O' 1991

Tvrvainen Aimo 1991 Ristiinan kartta-aiueen kalliopera Summary Pre Quaternary rocks of the Ristiina reap-sheet area Suornen keologinen kurtt, 1 : 100 000, Kalliopertlhurtwien selitvket,? 141 Ristiina 36 sivua 15 kuvaa is taulukkoa- Ristunan kartta-alue sijansee Kaakkois-Suumessa- Paaosa alueesta kuuluu S~-eko karelidiseen orogeniavyohykkeeseen 'Pasta runsas puolet on gianaattma, kos dieruttia 1a sill imanuttia sisdltavaa migmauittista gneissia- Lisaksi oil vahan metavulkaantsta kiviialela kuten uralutuportyruttia, amhnoiittna ;a osittain vulkaantsperaista diopsidtamtibohtttta Vumeksi matnittuun lirttyv Itsakst ptema esitntymia pyrokseenipitotsta kvartsittua ja kvartstmaasalpagnetssta Svekokarei i- dtset syvakrvet kasittavat varhais- is synurogeenista gabruja, dturiitteja is kvartstdioriitteja seka mvahaisurogeenista mikrokliinigraniitua Muutamat pienet tonaliitti- is granodioriittimuodostumat ovat asettuneet raikoilleen nutmtrtusvaiheen jalkeen mutta kuuluvat kuitenktn viela svekukarelidis en ikaryhrnaan Vain pienelta usaitaan kartta-atueelle uiotiuva Suumeruuemen rapakis igraniitti seka sen kanssa suunnilleen samanikaiset diahaasr ja kvartsiportyyrijuonet lavistav :it kaikkia muita kivrlajela ja edustavat nuorenipaa, anorogeenista magmatismia heksti on suomeks :, kuva- ja taulukkutekurt s-ka yhteenveto engianniksi Nvkvmen osoite, Amy Tvrvainen Aimo Tvrvainen Geologian tutkimuskeskua Oiakuja 3 B 16 02150 Espoo SF-02150 Espoo

SISALTO - CONTENTS Aloe ja tutkimusvaiheet 5 III nnanmuodostus ja kallioperan paljastuneisuus 6 Kallioperan yleispiirteet S,,ekokarelidiset kivilajit 9 Pintakivilajit 9 Kiillegneissit 9 Uraliittiporfyriitit, amfiboliitit ja diopsidiamfiboliitit 12 Kvartsimaasalpagneissit, kvartsiitit ja karsikivet 16 Syvakivilajit 17 Gabrot ja dioriitit 17 Kvartsidioriitit, tonaliitit ja granodioriitit 17 Graniitit 22 Anorogeeniset kivilajit z3 Rapakivigraniitit 24 Juonikivilajit 24 Kallioperan rakenne, ikasuhteet ja metamorfoosi 29 Isotooppigeologiset tutkimukset 31 Taloudellisla aiheita 32 Retkeilykohteita 32 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Ristiina map-sheet area 33 Introduction 33 Svecokarelidic rocks 33 Supracrustal rocks 33 Infracrustal rocks 34 Anorogenic rocks 34 Structure, age and metamorphism of the bedrock 35 Viitteet - References 36

ALUE JA TUTKTMUSV EE '-bl Ristiinan kallioperakarttalehden (3141) alueeseen kuuluvat paaosa Ristiinan ja Suomennen kunnista, osia Anttolan, Puurnalan, Savitaipaleen, Mantyharjun ja Hirvensalmen kunnista seka vahainen kulmaus Mikkeiin rnaalaiskunnasta Karttalehtialue sisaltyy kokonaisuudessaan vuosisadan vaihteessa ilmestyneeseen Suomen geologisen yleiskartan 1 :400 000 -rnittakaavaiseen vuorilajikarttaan, khti C 2, Mikkeli Seka karttalehden etta sen selityskirjat on laadnut Benj Frosterus (1900,1902 ja 1903) Kuva 1 Eri henkilbiden kartoittarnat alueet Fig I The areas mapped by different persons 1 Veijo Pirhonen 1979, 2 Bengt Sjoblom 1979, 3 Veijo Pirhonen 1980, 4 Bengt Sjoblom 1980, 5 Henrik Sundsten 1980, 6 Henrik Sundsten 1981-82, 7 Tuure Nyholm 1983, 8 Vesa Niemi 1984, 9 Tuure Nyholm 1984, 10 Vesa Niemi 1985, 11 Tuure Nyholm 1985, 12 Aimo Tyrvainen 1985, 13 Aimo Tyrvainen 1986, 14 Aimo Tyrvainen 1987, 15 Lassi Pakkanen 1988, 16 Antti Salla 1988, 17 Markus Torssonen 1988, 18 Aimo Tyrvainen 1989, 19 Aimo Tyrvainen 1988-89

Muista aikaisemmin alueella suoritetuista tutkimuksista mainittakoon Fredrik Pippingin 1956) Pro gradu -tutkielma Suomenniemen rapakivesta, jonka pohjoisosa ulottuu Ristiinan kartta-alueelle Kenttatyot 1 : 100 000 -mittakaavaista kallioperakarttaa varten suoritti kirjoittaja apulaisineen vuosina 1979-1988 Kuvasta 1 kayvat ilmi kartoitustyohon osallistuneet henkilotja heidan kartoittar nsa alueet Ristiinan kallioperakartan (Tyrvainen 1990) seka kuvan 1 piirsi puhtaaksi Ritva Forsman Kirjoittaja maaritti kivilajien mineraalikoostumukset, lukuun ottamatta taulukkoa 4, jossa mainitut maaritykset ovat Henrik Sundstenin tekemia Kuvan 3 kartakkeen laati Tuomo Turunen Kemialliset analyysit tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osastolla Alueen isotooppigeologiset tutkimustulokset kokosi Matti Vaasjoki Englanninkielisen tiivistelman ja yhteenvedon kaansi Gillian Hakli Edella mainituille seka kaikille muille karttalehtityossa avustaneille kirjoittaja esittaa parhaat kiitoksensa Ilkka Laitakari viimeisteli ja toimitti kasikirjoituksen painokuntoon tekijan siirryttya clakkeelle 03 06 09 12 02 05 08 11 01 04 07 10 Kuva 2 Alueen 1 : 20 000 karttojen lehtijako, iota on kaytetty paikanmaaritykseen tekstissa, kuvissa ja taulukoissa Fig 2 Division of the l : 20 000 map-sheets, used for localization of observations in the text and in the figure and table captions PINNANMUODOSTUS JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS Sokkeloinen Saimaa lukemattomine saarineen hallitsee kartta-alueen ita- ja koillisosaa Alueen lantisimmat jarvet kuuluvat Kymijoen vesistoon, jonka erottaa Vuoksen vesistosta karttalehden lansiosassa oleva, pohjoisluode - etelakaakko suuntainen vedenjakaja Eras Kymijoen vesiston jarvista, kartta-alueen luoteiskulmassa oleva Hietanen on 125,5 metric meren pinnan ylapuolella ja siten lahes 50 metric ylempana alueen alinta korkeutta edustavaa Saimaan pintaa (75 7 m mpy) Alueen korkein kohta on Haudanmaki (180,73 m mpy) kartta-alueen pohjoisreunassa (03) Vesistojen muodoissa ja maastoa halkovien laaksojen suunnissa tulee esiin kaksi vallitsevaa murrosvyohykesuuntaa Toinen on suunnilleen luode - kaakkoinen ja toinen itakoillis - lansilounainen Naita vyohykkeita pitkin on tapahtunut myos siirroksia, joista eras on havaittavissa Yovedelta (08) luoteeseen, Ristiinan kirkonkylan ohi kulkevassa

vyohykkeessa Siirroksen koillissivun suhteellinen Bike nayttaa olleen luoteeseen ja lounaissivun Hike kaakkoon Suurimmassa osassa kartta-aluetta luonnehtivat kallioperaa syvalle kuluneet ruhjevyohykkeet, vaihteleva morfologia ja suuri paljastumatiheys Tasaisempia alueita on lahinna kartta-alueen luoteiskulmassa ja osalla Suomenniemen rapakivialuetta Nailla alueilla on myos paljastumatiheys keskimaaraista alhaisempi 7 Kuva 3 Kuvien, analyysien ja retkeilykohteiden paikat Ristiinan kartta-alueella Fig 3 he localites offigures, analyses and excursion localities on the Ristiina map-sheet area O Kuva -Figure 0 Mineraalikoostumus - Mineral composition O Kemiallinen koostumus - Chemical composition O Isotooppigeologinen maaritys - Isotope geological determination A Retkeilykohde - Excursion locality KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Runsas puolet kartta-alueesta on svekokarjalaisia metasedimentteja ja metavulkaniitteja Hameesta Savoon ulottuva liuskejakso kulkee syvakivien pirstomana aueen yli lansilounaasta itakaakkoon Alueen ita- ja koillisosassa jakso kaartuu pohjoiseen Liuskealueen paakivilaji on granaattia, kordieriittia ja sillimaniittia sisaltava, kinzi-

8 iittinen gneissi, jossa on runsaasti graniittisia ja pegmatiittisia juonia ja suonia Valikerroksina ja suppeahkoiua alueina on metavulkaniittia, amfiboliittia, diopsidiamfiboliittia seka muita pyrokseenipitoisia liuskeita ja gneisseja, joihin liittyy myos vahainen karsicsiii7tynta Liuskealueelia olevat ja yrnparoivien liuskeiden suuntia myotailevat syvakivet ovat piiaiassiallisesti kvartsi- ja granodioriitteja seka tonaiiitteja Gabroa ja dioriittia on vain muutantia pienehkoja intruusioita kartta-alueen iuoteisnurkassa Alueen lounaispuolelta jatkuu kartta-alueelle granaattipitoinen, migmatiitteja muodostava mikrokiiinigraniitti, joka sisaltaa runsaasti kiillegneissia sulkeumina ja haamumaisina 1 -,I!i i hjo; cen trrentaessa kiillegneissin osuus kasvaa siina maarin, etta 'JitenLinen graiuittialue loppuu, mutta graniittia on edelleen runsaasti kiillegneissin )oukossa pikku pahkuina ja migmatiittia ntuodostavina juonina ja suonina Graniitti!avistaa myos kaikkia muita svekokarelidisia syvakivia Suomenniemen rapakivi ulottuu kartta-alueen etelaosaan Sen luoteispuolella on laaja oarvi rapakiveen lahcisesti liittyvia diabaasi- ja kvartsiporfyyrijuonia, niiden joukossa ;nyt s yksi molempia kivilajeja sisaltava sekajuoni Kuva 4 Gr_naatti-kordieriittignci, rssa vaiikerroksina biotiittiplagioklaasigneissia Laatta 12 cm Fig 4 Garnet cordieriite ~~neiss with interbeds of biotite plagioclase gneiss Tag 12 cm Hauhaia, Anttola 12, x = 6826,66, y = 3539,60 Valokuvannut - Photo A Salla

9 SVEKOKARELIDISET KIVILAJIT Pintakivilajit Kiillegneissit Paaosa kartta-alueen kiillegneisseista on savisedimenteista metamorfoituneita, runsaskiilteisia, A1,O 3 -porfyroblasteja sisaltavia, melko karkearakeisia kinzigiitteja Niiden kanssa vuorottelevina kerroksina on hiekkaisemmista kerroksista muodostunutta, niukemmin kiilletta sisaltavia gneissia, jossa porfyroblasteja on hyvin harvassa tai ei lainkaan Jalkimmainen tyyppi on tavallisesti 10-50 cm :n paksuisina vilikerroksina jotka kasittavat 10-30 % kallion kiviaineksesta (kuva 4) Kerroksellisuutta lukuunottamatta ovat kivilajien alkuperaisrakenteet yleensa metaniorfoosissa tuhoutuneet Vain Kuva 5 Kerrallista rakennetta kiillegneississa Laatta 12 cm Fig 5 Graded bedding in mica gneiss Tag 12 cm Tahkovuori, Ristiina 05, x = 6819,46, y = 3511,33 Valokuvannut - Photo A Tyrvainen

i0 harvoissa kohdissa on havaittu niin hyvin sailynytta kerrallisuutta, etta kerrostumissuunta on maaritettavissa (kuva 5) Primaarirakenteiden tuhoutumista edisti myos voimakas pormuttununen (kuva 6) Konkreetiot (kuva 7) ovat kiillegneississa yleisia Eri asteista migmatiittiutumista on havaittavissa kaikkialla Suonina ja juonina on paaasialhsesti mikrokliinigraniittia, mutta jossakin maarin myos muita alueen syvakivia 'vaihcttumrnenmigmatiittisestagneissistamikrokliinigraniitiksitapahtuuvahittaingraniitin osuuden kasvaessa vii 50 Paanuncraaieina oval kaikissa kiillegneissityypeissa plagioklaasi (An,,,,,), kvartsi ja hrohitti Kahmaasalvan rnaara vaihtel-e Paikoin sita on runsaasti, paikoin se puuttuu k4kmaan Porfwrobiasteina on yleiscsti granaattia ja kordieriittia seka paikoin kalirnaasalpaa Maasalpahajarakeet sisaitavat poikiliittisesti kvartsia ja hiotiittia ja monissa kordicriiuihalarakeissa on sulkeumina sillimaniittia Granaatin rnaara vaihtelee alueittain Kartta-alueen luotcis- ja kaakkoisosassa se puuttuu laajoilia aloilla kokonaan tai lahes kokonaan kun tags kordieriittia saattaa nailla alueilla olla runsaastikin Eri mineraalien muuttumistuloksina on epidoottia, kloriittia muskoviittia serisiittia ja serpentiinia Lisaksi on malmimineraaleja apatiittia, titaniittia, zirkonia ja paikoin turmaliinia Kuva 6 Poimuttunut migmatiittinen gneissi Laatta 12 cm Fig 6 Folded migmatitic gneiss Tag 12 cm Pukkisaari, Ristiina 11, x = 6810,10, y = 3530,34 Valokuvannut - Photo A Salla

Kiillegneissien rnineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1, numerot 1-7 Ainoa konkreetiosta otettu nayte (12, x = 682 1,822, y 3539,81) sisals] plagioklaasia (An,() ), kvartsia, biotiittia, granaattia ja malmirnineraaleja Kiillegneissien yleisesta koostumuksesta poikkeaa ainoastaan plagioklaasin korkeampi anortiittipitoisuus Kallion pinta on muutamissa kohdissa kiillegneissialueella ruosteista ja rapautunutta, vaikka kivi ei muuten juuri nayta asultaan eika koostumukseltaan poikkeavan ymparistostaan Seka aeromagneettisiila etta aerosahkoisilia matalalentokartoilla nakyy nailla ruosteisilla vyohykkeilla selvat, ilmeisesti kiisupitoisuudesta johtuvat anomaliat Eras tallainen kohta on iehdella 09, Kernuujarven ita- ja kaakkoispuolella ja toinen lehdella 10, Liiansaaren lounaisosassa Use kiisuja ei syvalle rapautuneista kallioista taman kartoituksen yhteydessa tavoitettu Rapautumistavasta ja aeromagneettisista hairroista paatellen kyseessa lienee magneettikiisu, joko yksin tai yhdessa muiden kiisujen kanssa Hayrysenkylan luoteispuoiella, Iehdella03 on kill legneississa myloniittiutunut vvohvke Hienoksi jauhautuneessa, tosin jo melkoisesti uudelleenkiteytyneessa, kvartsia, plagio klaasia ja biotiittia sisaltavassa, juovaisessa perusmassassa on porfvrohiasteina mrkrokliinia, piagioglaasia ja kvartsia seka murskaleina aikuperaista gneissia Kuva 7 Konkreetioita granaattikordieriittigneississa Laatta 2 cm Fig 7 Concretions in garnet cordierite gneiss lag 12 cm Vaatamonsalmi, Anttola 12, x = 6825,83, y = 3537,46 Valokuvannut -- Photo A Salla

1 2 Uraliittiporfyriitit, amfiboliitit ja diopsidiamfiboliitit Uraliittiporfyriittia on diopsidiamfiboliittiin rajoittuvana vyohykkeena lehdella 06 Kivilaji on ymparoivien liuskeiden tapaan voimakkaasti deform oitunutta Uraliitti muodostaa juovaisessa perusmassassa 2-5 mm :n levyisia ja 5-20 mm :n pituisia, monikiteisia silmakkeita Paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi (enimmakseen andesiini) Vaihtelevassa maarin on lisaksi biotiittia, kloriittia, kvartsia ja paikoin satunnaisesti kalimaasalpaa Joissakin uraliittisilmakkeissa on myos pyrokseenia Hiven-- mineraaleina on malmia, apatiittia ja zirkonia Uraliittiporfyriitin mineraalikoostumus on esitetty taulukon 1 sarakkeessa 8 Siina mainittu pyrokseeni on ortopyrokseenia Erityyppisia amfiboliitteja on kartta-alueella vahaisina valikerroksina kiillegneississa tai sulkeumina granodioriitissa Muutamissa paikoissa on havaittu jaanteita uraliittiporfyriittisesta ja eraassa kohdassa plagioklaasiporfyriittisesta rakenteesta Rakenteesta ja csiintymistavasta paatellen ovat muutamat amfiboliitit kerrosjuonia, kun taas toisissa on havaittu sedimentti- tai tuffialkuperaan viittaavaa kerroksellisuutta Kuva 8- Plagioklaasi-kalimaasalpa-kvartsiagregaatteja amfiboliitissa Laatta 12 cm Fig 8 Aggregates of plagioclase, potassium feldspar and quartz in amphibolite Tag 12 cm Luotolahti, Suomenniemi 10, x = 6801,50, y = 3531,20 Valokuvannut - Photo A Tyrvainen

Amfiboiido padmineruud ovu vihred tai ruskea survivalike ja!dagiu~'-iuasi (An,,,) Lisdko on vaihtelevassa mddrin bisiitduja kvar1xia Sict!id uissd on jaiintebm undiiu6' pmfyriitista, saattaumraiashmakkeixd o!unqbs niu Qiveomineraafeina oo ma nininoruukeju upuiiitduju zi/hon a KeruiemcysA lehdoni2kuukko»ku!mnssxoijaitscvaasa um6bohiuifinssiss~ on kicmxa~ keisessa (0 = 0,i 0,5 min),p!agiowousia, vihr6~ surviv~lkcu~juhimjimmsisddv8yya om6bdiitisoukdfimuuxkpdq kes&madhn } mm : @pimlttaivinupoikjkblastidourukeinu &8uhdo!bta cnbsbiplagiokluumnorfy6bfiaoo Kuoim j8n/cnluouduhdon!uouispuo!6um (Jeh6 10 A), hence yksi tai kaksi konfonmiu junmu tai \ixosi~ Adn usctn kvoooend mcvej! VibreH snrvin'dkct,d, plug}nk!auua ja pcni& naddmooiuiusisutmbsd poruymussuxsuoncntiujuip!agio@amihujarxkei!,a~aikutm,iu mooikiucisid mineraaliagregaatteja Ne odkyvdt kiven pinnassa vaaleinx "cv ommnisiua tai mmumuxinu ' cncmm5n tai,dhemmin ouunumwooinu kv,ioina Plngiok!muio An pitoiavuaonmddrmuybxhdcomkohteoou/ Se oil misesu (a = 6801,76, y -- 353! 5Q) 55 % ja toisessa (x = 680!,50, y = ]53! 20)25 It MimmNcW kohdamsan`oni' KovnY NikmvuWmvukuvan 8 ^mfih^ohbu Fig 9 Photomicrograph of the amphibolite in Fig 8 valvuovmmu/- Photo M Torssonen

~ l i 1 1 4 Taulukko L Pintakivilajien mineraalikoostumuksia Table i Mineral composition of supracrustal rocks r- i Plagu,klaas ; I ~ P~IIX ;~t~ iurp An Ari haiimsasalpa '<lrlua'luln Jefdsp- F,carh:~ kji:<irl : 1 l'w<icrne f i 1 5 6 7 8 9 10 11 12 53,2 16,8 4,4 25 5 13,7 58,4 43,3 26,6 37,5 57,0 21,0 43,1 35 ''0 30 28 38 30 35 20-25 28-20 45 40 40-50 50-30-35 35 50 60 8 0 30,1 ~ 21 6 0,1 15 0,8 7 4 28,2 9 1,8 8, ^ 20,0 24,8 38,3 4,8 67,0 i 1,3 26,2 7,6 7,4 ~ ; SIn'ICalkc 1 71,8 I 18,9 f 39,2 0,6 40,7 ~ 'i Hnrnh(erirle~ ~ ~ L ~ ; Ircmnluu : f ~ 10,1 ~ 4,8 ~ ~ S3n~tuw 5,5 1-2,9 _,9! 18? i 23,3 ( 15 4 1 8 0 0 ~ 8,8 ' Kl,~,rim Y b 0 f 0 _ 7 O i 0,8 aillliaali S u ; U ~ 4nll-'IPi huc 11C!'11 ii ~ulde%lip i ~ : SI ~IIRi31111L 0 11i::n;ani :r ~' I~ana:u0, 9 uanae ~ 04 0 2 3~,utuu, ~ 0 - i 0,- ipautc ' J iakc Qf> I,i ~ 0i ~ 0 3 ( ~ O,E (>nayl+r ~ ~ 5 6 ~ 0 ~ 1,4

1 5 kiteiset agregaatit sisaltavat plagioklaasin ohella myos kalimaasalpaa ja vahan kvartsia Molemmissa kohdissa on lisaksi oksidimalmeja, epidoottia ja titaniittia Kalimaasalpapitoisesta muunnoksesta kuvat 8-9 Edellisten koillispuolella (x = 6802,00, y = 3532,20) oleva, amfboliittivalikerroksen merkilla luonnehdittu kohde on taysin erilaista, ilmeisesti sedimenttisyntyista kivilajia, joka sisaltaa plagioklaasia (An,- ss ), varitonta ja heikosti vihreaa amfibolia seka vahan kvartsia Diopsidiamfiboliitit lienevat osittain vulkaanista alkuperaa Suurin esiintyma on Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella, lehdella 06, toinen Heikkilankylan lansipuolella, lehdella 02 seka kolmas aivan pieni Kilpijarven lansipuolella, lehden 05 luoteiskulmassa Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella oleva diopsidiamfiboliitti on kerroksellista, ja siina vuorottelevat tummat ja vaaleanhartnaat kerrokset tai juovat joiden paksuus vaihtelee muutamista millimetreista useihin metreihin Monet kerrokset oval sarkyneet niin, etta vaaleampi ja tummempi aines muodostavat linsseja tai patjoja toistensa lomissa Kilpijarven lansipuolella oleva diopsidiamfiboliitti on asultaan samantapaista Paamineraalit oval plagioklaasi (An, )), diopsidi, sarvivalke ja tretnoliitti Kvartsia ja biotiittia on paikoin Muutamassa kohdassa on runsaasti karbonaattia Paamineraalien keskinaiset paljoussuhteet vaihtelevat siten, etta tummissa kerroksissa on runsaasti sarvivalketta, jonka vallitsevat varit mikroskoopissa oval ruskea tai ruskehtavan vihrec Vaaleissa kerroksissa taas on runsasanortiittisen plagioklaasin kanssa diopsidia ja set ohella heikosti vihertavaa amfibolia Hivenmineraaleina on titaniittia, epidoottia, apatiit Granaattikiillegneissi -- Garnet hewing mica gneo, ttkunlahn Suomennienu ) 6806,20, = 3500,09 (186-AKT- 85) Kordieriittikiillegneiss( - Cnrdierite hearing rniia gneiss SainiC), Hirvensalmi 03, x = 6826,4 :, N = 3500,95 ' 10-VOP-791 Kordieriittikiitiegneisie -- Cardierite hearing micu gneiss luuritaipale, Ristiina- 06, x = 682 i 5' v = 3516,24 (57-BCS-79i Kordieriittikiillegneiss) - Cerdierite hearing mica gneis ' iaiansaan Ristiina- i = 68()`,54 = 3538,33 (21la-AKT-87 ; Granaattikordieriittikiillegneissi-- Garnet unu cordiiriteheuvire mica gnei i Hauhaia Anttola 1( x = 6826,66, v = 3539,60 (i9 i a-ans-88rt Kiillegneissi Mica gneiaa Liiansaaii, Ristiina 10, x -= 680-43 -- 5 33 (21lh-AK1-87 Kiillegneissi -- Mica gneiss Sattila, Ristiina, 03- x _ 6827 44 r = 3509,88 (284-VOP-79 8 Uraliittiporfyriitti-- Uraiite porphvrite Puntaia, Ristiina 06 x = 6825,16, = 3515,60 (120-BCt 79 ; 9 Amfiboliitti -- Amphibolele Keruiiemi, Anttoia 1 -, x = 6820,55 = 3539,40 (258-AKT-88 ; 10 Diopsidiainfibotiitti - Diopside amphiboliec Kirkonkvla Ristiina 06, x 6823 78, v = 3515 Se- (155-BC S-79 : I I Pyrokseenisarvivalkegneissi -- Peroxenc hornhleruie gnei_ Kuomiokoski, Ristiina 06 x 6812,96, y = 3508,57 (379a-TIN-83' 12 Diopsidikvartsiitti -- Diupside hearing quartzite Kusoniemi Ristiina On, x = 6825,40, v = 3516,30 (139-BCS-79)

1 6 tia ja malniimineraaieja Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella oleva diopsidian -sfiboliitin iinneraalikoostumt s on csitetty taulukon 1 sarakkeessa 10 Heikkil inkylan kinsipuolen chops diamfib Aiitti sisaltaa runsaasti vaaleita mineraaleja Kvartsrpitoisuus on paikoin min korkea, etta koostumusvaihtelu ulottuu pyrokseenissrvivalkegneissiir~ itaulukko 1, sarake 11) Mybs biooittipitoisuus on tally alueella korkcampr ja satunnaisr-,sti on havaittu myos granaattia seka vahan kummingtoniittia P1agiuklaasin An--pitoisuus vaihtelee 40 ja 75 % :n valilla Tummiin, sarvalkepitoisiin ja vaaleisiin, diopsidipitoisiin kerroksiin jakautuminen on tally aluella epaselvempaa Vaiikerroksina on myos kiillegneissia ja pyrokseenikiillegneissia Kerrokselliset diopsidiamfiboiiitit ovat ilmeisesti alkuaan olleet merkelintaisia, kalkkir teen-, saver ja paikoin myos hiekansekaisia sedirnentteja Kerrostumisvaiheessa on lahistolia oliut rnyos tulivuoritoimintaa, ja sedinientteihin on sekoittunut vaihtelevassa nraarin vulkaanista tuhkaa, josta muodostui sarvivalkepitoisia kerroksia Kvartsirnaasalpagneissit, kvartsiitit ja karsikivet Kvartsi-maasalpagneissia ja kvartsiittia on Ristiinan karttalehdella havaittu vain pari sa:ihaista esnntymad Foinen en vulkaniitti-diopsidiamfiboliitin tuntumassa Roinsaaren seudulla, Ristiinan kirkonkvlan koillispuolella W6) ja toinen Luotolahden itapuolella ( lo) Kr, ilajit oval harmaita tai aaleanharrnaita a enimmakseen hienorakeisia Jaannokserca alkuperaisesta rakenteesta on juovamen asu, joka tlntenee koostumuksen ja vaharsessa uraarin raesuuruuden kerrokselhsena ja kerrailisena vaihteluna Paarnineraaleina ~y at plagioklaasi (An,,,, ), ja kvartsi_ Viiden keskinaiset runsaussuhteet vaihtelevat, ja "en rnukaan kivi on koostumukseltaan paikoin kvartsi-maasalpagneissia ja paikoin kvartsiittia Lisamineraalina on vaih1eievassa rnaarin diopsidia seka paikoin sarvivdlketta, varitonta amfibolia ja vahan biotiittia llmeisesti sekundaarista kalimaasalpaa on joissakin kohdissa runsaasti Hivenmineraaieiua on epidoottia, karbonaattia, titaniittia ja rnalmimineraaleja Esimerkkina mineraalikoostumuksesta on taulukon I sarake 12 Kartalle merkittyjen kohtien lisaksi on osin pyrokseeni- ja aretbolipitoista kvarr-sin aasalpagneissia havaittu eri puolilla karttalehtialuetta muutaman metrin paksuisina valikerroksina kiillegneississa Ainoa kartalle merkitty karsikivihavainto on tieleikkauksessa Paahkeenselan eteiapuolella (06) Kivi on epahomogeenista ja graniittijuonten lavistamaa_ Karsiaineksen lisaksi se sisaltaa kiillegneissi- ja kvartsimaasalpagneissiosueita Varsinaisen karsiaineksen patamineraalit ovat diopsidi, kalsiitti oliviini, serpentiini, tremoliitti ja rnuskoviitti Hivenmineraaleina on titaniittia ja apatiittia

1 7 Syvakivilajit Svekokarelidisen vuorenpoimuttumisen yhteydessa ja sen paattyessa paikoilleen asettuneet syvakivet oval paaasiallisesti happamia ja intermediaarisia kivilajeja kuten graniittia, granodioriittia, kvartsidioriittia ja tonaliittia Sarjan emaksisinta paata edustavat muutamat gabro- ja dioriittiesiintymat karttalehden luoteisosassa Gabrot ja dioriitit Yla-Kuomion pohjois-, koillis- ja luoteispuolella (03) sijaitsevat esiintymat oval paaasiallisesti dioriittisia Koostumusvaihtelu ulottuu vain harvoissa paikoissa gabroon Koivakkalassa (03) sijaitseva, kartta-alueen suurin gabro- ja dioriitti-intruusio on hyvin epahomogeeninen Pohjois- ja luoteisreunallaan se nayttaa vaihettuvan kvartsidioriitiksi, mutta myos alueen sisalla koostumusvaihtelu ulottuu paikoin kvartsidioriittiin Raekoko vaihtelee hienorakeisesta keskirakeiseen ja myos suunnittuneisuus vaihtelee Sarvivalkegabron ja -dioriitin ohella alueella on seka orto- etta klinopyrokseenia sisaltavia osueita Esimerkkeina mineraalikoostumuksista ovat taulukon 2 sarakkeet 13 ja 14 Seudun pienemmat esiintymat oval suurimmaksi osaksi dioriittisia Niiden paamineraalit oval plagioklaasi (An,,_ 45 ) ja sarvivalke Sen ohella on tummana mineraalina paikoin vahan biotiittia Hivenmineraaleina on malmia ja apatiittia seka paikoin kvartsia, epidoottia, titaniittia tai zirkonia Kvartsidioriitit, tonaliitit ja granodioriitit Lahes kaikki taimdn ryhman kivilaji! oval vaihtelevassa maarin suunnittuneita Niiden vari vaihtelee hyvin tummasta vaaleanharmaaseen tai punertavanharmaaseen Koostumukseltaan ne oval valtaosaltaan tonaliittia ja granodioriittia Kvartsidioriittia on karttaalueella niukasti Vaihettununen kvartsidioriitista tonaliittiin ja siita granodioriittiin on yleensa vahittaista Jotkin muunnokset sisaltavat sarvivalkkeen ja biotiitin ohella tai sijasta pyrokseeneja Kartta-alueen lansiosassa on laaja alue porfyyrista granodioriittia Mumen kivilajit oval tasarakeisia Muutamat pienet tonaliitti-granodioriittipahkut Herajarven etelapuolella (01), Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella (06) ja Saynatlahden pohjoispuo lella (12) kuuluvat suunnittumattomasta asusta ja poikkeavasta nuneraalikoostumuksesta paatellen muita svekokarelidisia syvakivia jonkin verran nuorempaan ryhmaan Ainoa laajahko pyrokseenipitoisten intermediaaristerr syvakivien alue on Huttulassa (09) Se sisaltaa seka orto- etta klinopyrokseenia Muina tummina mineraaleina on biotiittia seka vaihtelevassa maarin sarvivalketta, joka paikoin saattaa puuttuakin Kiven kokonaiskoostumus vaihtelee kvartsidioriitista tonaliittiin Muualla kvartsidioriitti-, tonaliitti- ja granodioriittialueiden piirissa pyrokseenipitoisia kivilajeja on vain sulkeumina tai alaltaan rajoitettuina osueinapyrokseenittomassa ymparistossa Esimerkkeja mineraalikoostumuksista ovat taulukon 2 sarakkeet 15 ja 16

1 8 W"ko 2 LmAslswn q intermediaaristen syvaivien minerattfikoostumuksia Iuhire 2,Mineral composition of hasic and intermediate plutonic rocks 14 5,6 i 8 i 9 20 21 22 23 24 Naglokl- 44,6 351 54,0 69,4 59,4 57,3 64,0-11,6 51,2 67,0 55,2 43,8 50 1 45 1 5 4 95 45 = 18 40 1,; 31 3d 20 5 1520 t 6 24 20 2029 30 35 IN 1 0 3 A A 12, 1 to r irtsl j ti 1 1 1,3 7,,) 1 5 28,3 -i 1) W3 20,3,1 4 ba) I iki' v4e,we S5 2 _'s 57 0 1,2 3,8 6,6 20 2 0 8,' 2j no 189 I 'UI ite Ij i )4 -- ------ - -- ;5t1 ;11", _Id) n ;,,'In K li a_ sz :'uma ) i,?05 _ '' s-ilk e ;at) rkl, it `i j,-t,,,j4j,', -rtti ~ ri ~,-r, akxtia, X) stwi& J, k,, lip 70, t art ; : n'tu aa ON K Ak"10 1 Hymn RKUMT W I s 06,-, S : t,8 :'- IM - 0272S ow 4A A190, K v_irllidwri Ittl _q4,10, " f l!", 1 R,! '[Iln'i AW22 '3h7a PYSM dflnld i0l 1 ittl i"i rrp'cj ;1 2;518 44,220 : M NO 34 7 litt! L 11111,iSai", kixxuina :0, 1 -- 1306 '5 ~, - ;5 :13,J) ' i ~ 1 AK T-8 ' i 0508,,8148--PA-831, i'injlia(l ;' ;muitfe KtammOdun RIUM& W I - 0816MO imal ;aii t<,naiae Pemia, i)k s :- :)SIS,')2, ~ - ~~-4,87 i 191-AK F-88) ;'m'diltll ;utj ajjt e kotima :0 x = 6807,48 ~, ;'34,42 i 152-AKT-87) 6ranodwriati Granodimite OMUdo Mamoarlu 6815 47, 3500,77 (236a-TIN- S3 i - 3 6Fanodioriafi - (karuidiorite OnalhaME Snntpale 10, x 68W 10, 1534,00 (473a-AKT- 37 1, '4, 6ranodioriati Uratiodionte Puntala, Ristima 06, x = 6824,66, v = 3514,46 (75-BCS-79)

Muissa intermediaarisissa syvakivilajeissa ovat tummina mineraaleina sarvivalke ja biotiitti Kvartsidioriiteissa on runsaammin sarvivalketta, kun taas tonaliiteissa ja granodioriiteissa on paaasiallisena tai jopa yksinomaisena tummana mineraalina biotiitti ja yleensakin tummia mineraaleja niukemtnin kuin kvartsidioriitissa Kvartsidioriitissa on kalimaasalpaa hyvin niukasti tai ei Iainkaan ja kvartsiakin alle 20 % Kvartsimaaran kasvaessa koostumus vahitellen muuttuu tonaliittiseksi ja myos kalimaasalpamaaran kasvaessa granodioriittiseksi Samalla plagioklaasin anortiittipitoisuus pienenee Intermediaariset syvakivet sisaltavat paikoin myos granaattia Hivenmineraaleina on malmimineraaleja, apatiittia ja zirkonia, paikoin myos muskoviittia, epidoottia, titaniittia ja karbonaattia Suunnittuneiden tasarakeisten kvartsidioriittien, tonaliittien ja granodioriittien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukon 2 sarakkeissa 17-23 ja kemiallisia koostumuksia taulukon 3 sarakkeissa 25-30 Intermediaarisissa syvakivissa on monin paikoin tummia hienorakeisia sulkeumia (kuva 10) Kuvassa nakyvasta kohdasta otettu nayte on koostumukseltaan kvartsimonzoniittia, ;a sisaltaa 27 % plagioklaasia (An,,,,), 30 % kalimaasalpaa, 7 % kvartsia, 25 sarvivalketta ja 10 % biotiittia 1 9 Kuva 10 Kvartsimonzoniittimurskaleita granodioriitissa Laatta 12 cm Fig 10 Quartz monzonite fragments in granodiorite Tag 12 cm Orrainlahti, Savitaipale 10, x = 6800,10, y = 3534,00 Valokuvannut - Photo A Tyrvainen

2 0 Kuomiokosken porfyyrinen granodioriitti kartta-alueen lansiosassa sisaltaa suuria (0 2-5 cm), enimmakseen suorakaiteen muotoisia kalimaasalparakeita tasarakeisessa, granodioriittisessa tai tonaliittisessa perusmassassa (kuva 11) Kivilaji on enimmakseen suunnittumatonta muualla paitsi kontaktiensa laheisyydessa Alueen etelaisella reunalla, jossa kontakti liuskejaksoa vasten on paikoin nakyvissa, on sen valittomassa laheisyydessa perusmassa selvasti liuskeista, ja porfyyriset hajarakeet ovat deformoituneet ja suuntautuneet kontaktin mukaisesti Perusmassan paamineraalit ovat plagioklaasi (An22_25), kvartsi kalimaasalpa ja biotiitti Lisamineraaleina on apatiittia ja zirkonia, seka paikoin granaattia, hematiittia, epidoottia tai muskoviittia Kalimaasalpahajarakeissa on sulkeumina plagioklaasia, kvartsia ja biotiittia Porfyyrisen granodioriitin kemiallisesta koostumuksesta on esimerkkina taulukon 3 sarake 31 Koostumukseltaan perusmassaa muistuttavaa hienorakeisempaa tonaliittia on porfyyrisessa granodioriitissa paikoin sulkeumina Porfyyrisen granodioriitin ja tasarakeisen tonaliitin valisia kontakteja ei ole havaittu, vaan raja nayttaa kulkevan laaksoja ja todennakoisia ruhjevyohykkeita pitkin Naiden kahden kivilajin valimuotoja ei kartta-alueelta tunneta, joten kontaktit lienevat teravia En puolilla kartta-aluetta on pienia intruusioita, jotka suunnittumattoman asunsa ja Kuva 11 Porfyyrinen granodioriitti Laatta 12 cm Fig 11 Porphyritic granodiorite Tag 12 cm Sydanmaa, Ristiina 02, x = 6818,60, y = 3505,45 Valokuvannut - Photo A Tyrvainen

2 1 Taulukko 3 Interrnediaaristen syvakivien kemiallisia koostumuksia Maaritetty XRF-menetelmalla fable 3 chemical composition of intermediate plutonic rocks Determined by XRF method 25 26 27 28 29 30 31 Si02 71,42 68,64 68,51 69,91 69,61 64,07 56 94 TiO 2 0,18 0,54 0,15 0,24 0 48 0,56 2,04 AI:O, 16,01 14,45 16,48 16,33 14,18 14,96 14,73 Fe 203 1,33 4,08 2,16 1,94 4,18 4,65 8,70 MnO 0,03 -~ 0 06 0,08 0,04 0 07 0,07 0,10 MgO 0,72 i 2,06 0 87 I 0,86 0,85 2 23 2,50 Ca0 ~_ 2,84 1,91 3,30 i 3,03 1,59 3,56 4,75 Na,O 5,79 4,51 1 5,49 5,71 3,18 3,82 3,72 K,O 1,26 1,93 1 4 1,43 4,59 1,99 3,15 P O, 0,09 I 0,16 1 0, 11 0,09 0,16 0,14 1,06 99,67 98,34 99,61 99,58 98,89 96,05 97,69 25 Tonaliitti -- "I'onalite, Pettila, Ristiina 08, x = 6818,92 y = 3524,87 (291-AKT-88) '_6 Tonaliitti - Tonalite Lahnasalo, Ristiina 10 x = 6807,48, y = 3534,42 (152-AKT-87) 27 Tonaliitti - Tonalite Kuomiolahti, Risuina 02, x = 6816,60, y = 3508,58 (482-TIN-83) 28 Porfvyrinen granodioriitti -- Porphvritic granodiorite Kuomiokoski, Ristiina, 02, x = 6814,60, v = 3506,84 (344-TIN-83) 29 Granodioriitti - Granodiorite Ollikkala, Mantyharju 02, x = 6815,47, y -= 3500,47 (236a-TIN- 83 ) 30 Granodioriitti -- Granodiorite Orrainlahti, Savitaipale 10, x = 6800,10, y = 3534,00 (473a- AKT-87) 31 Granodioriitti - Granodiorite Puntala, Ristiina 06, x = 6824,66, y = 3514,46 (75-BCS-79) mineraalikoostumuksensa, ennen muuta runsaan apatiitti- ja titaniittipitoisuutensa perusteella nayttavat kuuluvan svekokarelidisen orogenian postorogeenista vaihetta edustavaan ikaryhmaan Ristiinan karttalehden naapurialueilla tahan ikaryhmaan kuuluvat Anttolan Luontariveden granodioriitti Sulkavan karttalehdella (Korsman & Lehijarvi 1973) ja muutamat pienet intruusiot Mikkelin karttalehdella (Simonen 1982) Molemmilta lehdilta on kyseisesta granodioriitista maaritetty zirkonin radiometriset iat, ja niiden niukaan ne ovat noin 100 miljoonaa vuotta nuorempia kuin svekokarelidiset synorogeeniset intruusiot Kartta-alueella tata ryhrnaa edustavat kaikki pienet granodioriittipahkut Herajarven ymparistossa (01), diopsidiamfiboliitti- ja vulkaniittijakson katkaiseva intruusio Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella (06), pienet esiintymat Roinsaaren itapuolella Isossa ja Pienessa Mustasaaressa edellisesta n 3 km itakoilliseen (06) seka pieni juonimainen esiintyma Saynatlahden etelapuolella (11 koilliskulma)

2 2 Taman nuoremman ikaryhman kivilajit ovat paaasiallisesti granodioriitteja, mutta joukossa on myos tonaliitteja Molempia saattaa olla myos samoissa intruusioissa Vari vaihtelee tummanharmaasta ruskehtavanharmaaseen ja raesuuruus hienorakeisesta keskirakeiseen (0 0,1-5 mm) Paamineraalit ovat plagioklaasi (An 15-3S ), kalimaasalpa, kvartsi, biotiitti ja sarvivalke, joista kuitenkin viimeksi mainittu puuttuu useimmista Herajarven ympariston pahkuista Hivenmineraaleina on apatiittia, titaniittia, malmimineraaleja ja zirkonia seka joissakin intruusioissa karbonaattia Esimerkki mineraalikoostumuksesta on taulukon 2 sarake 24 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukon 3 sarake 31 Lahes kaikkialla taman ryhman kivia breksioi punertava, enimmakseen hienorakeinen, mutta paikoin pegmatiittiakin sisaltava graniitti Karttaan merkittyjen kohtien lisaksi on lehdilla 04 ja 07 koostumukseltaan edellisia muistuttavaa kivilajia kiillegneississa korkeintaan muutamien metrien levyisina, kerrossuuntaisina juonina seka ilmeisina juonina myos mikrokliinigraniitissa Enimmakseen ne ovat homogeenista, hyvin hienorakeista ja taysin suunnittumatonta kivilajia Paamineraalit ovat plagioklaasi (An, 036 ), kvartsi ja biotiitti Paikoin on havaittu myos kalimaasalpaa seka satunnaisesti sarvivalketta Hivenmineraaleina on apatiittia, titaniittia ja malmimineraaleja Esimerkkeja tallaisista juonista on nahtavissa tieleikkauksissa Ristiinan Kouvolan maantien varressa (retkeilykohde 2 b) Graniitit Kaikki kartalla nakvva svekokarelidinen graniitti on epahomogeenista, raekooltaan vaihtelevaa, runsaasti gneissisulkeumia ja karkearakeista pegmatiittia sisaltavaa, granaattipitoista mikrokliinigraniittia Lounaasta kartta-alueelle ulottuvan vhtenaisen jakson lisaksi graniittia on kaikilla gneissialueilia liuskeisuutta myotailevina linsseina seka migmatiitteja muodostavina juonina ja suonina Asultaan graniitti on heikosti suunnittunutta tai suunnittumatonta Yleisimmin suuntaus ilmenee kiillejuovaisuutena haamumaisissa gneissijaanteissa Paamineraalitovatkalimaasalpa, kvartsi japlagioklaasi (An lo, s ) Tummanamineraalina on enemman tai vahemman kloriittiutunut biotiitti, jonka osuus koostumuksesta on yleensa melko vahainen Yleinen Iisamineraali on granaatti Paikoin sen ohella on voimakkaasti piniittiytynytta kordieriittia Hivenmineraaleina on muskoviittia, oksidimalmeja, apatiittia ja zirkonia Paikoin mikrokliinigraniitissa on leikkaavina juonina taysin suunnittumatonta, hienorakeista, enimmakseen tasarakeista, nuorerpaa graniittia, joka kuitenkaan ei ilmeisesti kuulu rapakivikompleksiin Juonet ovat kuitenkin min pienia, ettei niita ole merkitty karttaan Tata nuorempaa graniittia on leikkaavina ja breksioivina juonina Herajarven postorogeenisissa tonaliitti- ja granodioriittipahkuissa ja niiden ymparistossa (01) seka Ristiinan kirkonkylan pohjoispuolella olevassa postorogeenisessa intruuslossa Sita on myos juonena Ristiinan ja Kouvolan valisen maantien leikkauksessa Suomenniemen Sopenkylassa (retkeilykohde 2 a) Mineraalikoostumus on muuten samanlainen kuin

muissa kartta-alueen mikrokliinigraniiteissa, mutta granaatti ja kordieriitti puuttuvat naista nuoremmista graniiteista saannollisesti Metalleja ja hivenaineita sisaltavia mineraaleja on niukasti, painvastoin kuin postorogeenisissa granodioriitti- ja tonaliitti-intruusioissa, joiden yhteydessa nuoremmat graniittijuonet yleensa ovat 2 3 ANOROGEENISET KIVILAJIT Naita kivilajeja edustavat Ristiinan kartta-alueella sen etelareunaan ulottuva Suomenniemen rapakivi seka joukko rapakivikompleksiin kuuluvia porfyyri- ja diabaasijuonia Nama juonet kuuluvat osana Viipurin rapakivialueen pohjois-, luoteis- ja lansireunalle sijoittuvaan juoniparveen, joka kvartsiporfyyrijuonien osalta rajoittuu rapakiven valittomaan laheisyyteen, mutta diabaasijuonien osalta ulottuu varsin yhtenaisena Suomenniemelta Ristiinan kautta Joutsan seudulle (Laitakari 1987, Laitakari & Leino 1989) Kuva 12 Rapakivigraniitin kontaktibreksia Laatta 12 cm Fig 12 Contact breccia of rapakivi granite Tag 12 cm Luotolahti, Suomenniemi 07, x = 6802,15, y = 3529,76 Valokuvannut - Photo H Sundsten

24 Rapakivigraniitit Suomenniemen rapakivialueen paakivilaji on ruskeanpunainen, tasarakeinen, karkearakeinen biotiittigraniitti Tama tyyppi on vallitsevana myos Ristiinan kartta-alueelle ulottuvalla osuudella Paaasiallisesti kontaktien tunturnassa on pienia alueita porfyyrista rapakivigraniittia Myohemmin aiueella tutkimuksia suorittanut Tapani Rarno (1991) erottaa lisaksi topaasigraniitin, jota hanen mukaansa on pienia esiintymia eri puolilla kartta-aluetta Sita on rakenteeltaan seka tasarakeista etta porfyyrista ja sen raekoko vaihtelee hienorakeisesta karkearakeiseen Vallitsevan tasarakeisen rapakivigranlitin paamineraalit ovat kalirnaasalpa, plagioklaasi (An, -12 ), kvartsi ja biotiitti Tama rapakivityyppi sisaltaa paikoin myos sarvivalketta, vaikka siita ei Ristiinan kartta-alueelta ole havaintoja Hivenmineraaleina on muskoviittia, apatiittia, fluoriittia, magnetiittia ja zirkonia Kalimaasalpa on tavallisimmin kulmikkaina i - 2 crn :n lapimittaisina rakeina, joiden valitiloja tayttavat tummanharrnaat, omamuotoiset, I - 2 mm :n lapimittaiset kvartsirakeet yhdessa muiden mineraalien kanssa Kalimaasalparakeiden vahentyessa ja valimassan lisaantyessa tapahtuu asteittainen vaihettuminen porfyyriseksi muunnokseksi, jossa kalimaasalparakeita on harvakseltaan keski- tai hienorakeisessa valimassassa Koosturnus on muuten sarna Porfyyristen reunamuunnosten ja topaasigraniitin rnineraalikoostumuksista ovat esimerkkeina taulukon 4 sarakkeet 32-35 Topaasigraniitti on esimerkkikohdassaan (sarake 35) hienorakeista ja apliittiinaista Suomenniemen rapakiven pohjoisreunalla on useissa paikoissa kontaktibreksiaa Rapakivigraniitissa on runsaasti vaihtelevan kokoisia, taysin muuttumattomia, teravarajaisia niurskaleita ympariston mikroldiinigraniittia ja gneissia (kuva 12) ja rapakivea ympariiivassa kallioperassa on leikkaavia rapakivijuonia Tasty johtuen yksiselitteista kontaktia ei ole havaittavissa eika sen kaade ole maaritettavissa Rapakiven kontakteja alueella pro gradu -tyonaan selvittanyt Henrik Sundsten (1985) katsoo, etta rapakivialueen koillisosassa, Suomijarven kaakkoispuolella kontaktin kaade on koilliseen ja sivukivimurskaleiden leveasta vyohykkeesta paatellen muita alueita loivempi Jvonikivilajit Kartta-alueen juonet ovat paaasiassa luode - kaakko suuntaisia ja lahes pystyja Diabaasijuonista on paljastumahavaintoja lehdilta 01, 04, 05 ja 07 Muualla ne on piirretty aeromagneettisten matalalentokarttojen perusteella, joilla ne nakyvat selvasti Leveys on enimmakseen 10-30 m Paikoin juonet hajaantuvat usean kapeamman juonen muodostamiksi parviksi Diabaasin raekoko vaihtelee hienorakeisesta keskirakeiseen Runsain mineraali on plagioklaasi (An,-J, jota on 45-70 % Tummina mineraaleina on klinopyrokseenia, sarvivalketta ja biotiittia Viimeksi mainittu on monissa juonissa osittain kloriittiutunutta Oliviinia on havaittu alueen kahdessa itaisimmassa, Punkan kylasta (07) luoteeseen suuntautuvassa juonessa Malmimineraaleja on yleensa runsaasti Ne ovat osittain oliviinin, sarvivalkkeen ja muiden tummien mineraalien muuttumistulok-

sia Samoin serpentiini, variton tai heikosti vihrea amfiboli, kloriitti, epidootti, serisiitti ja karbonaatti ovat eri mineraalien muuttumistuloksia Anorogeenisesta luonteestaan huolimatta diabaasi on monin paikoin niin muuttunutta, etta alkuperaisesta mineraalikoostumuksesta on vaikeaa saada luotettavaa kuvaa Hivenmineraaleina on apatiittia, joskus kvartsia ja kalimaasalpaa Esimerkkeja diabaasien mineraalikoostumuksista on taulukon 4 sarakkeissa 36-39 Sarkankylan kautta kulkevassa diabaasijuonessa (05) on kaliinaasalpaa usean cm :n lapimittaisina megakrysteina Runsaimmin niita on Sarkankylan ja Saarijarven luoteispuolella olevassa Kirkkovuoren paljastumassa (Ramo & Vaasjoki 1989, Ramo & Siivola 1991), jossa juoni n 20 m leveana on nakyvissa n 400 m :n matkalla Siina on kalimaasalpahajarakeita paikoin harvakseen ja paikoin tiheina kasaumina Hienorakeisessa diabaasiperusniassassa olevat, jopa 5 cm :n lapimittaiset kalimaasalpahajarakeet ovat kulmikkaita, kulmistaan pyoristyneita tai soikiomaisia (kuva 13) Joissakin niissa on plagioklaasikeha Kalimaasalparakeiden lisaksi juonessa on pienempina, kuitenkin perusmassasta selvasti erottuvina rakeina plagioklaasia (An,,_,) ja kvartsia Plagioklaasilaasihajarakeet ovat enimmakseen omamuotoisia, kun taas kvartsirakeet ovat syopyneita ja pyoristyneita ja tumman, paaasiallisesti hienorakeisesta sarvivalkkeesta koostuvan 2 5 Kuva 13 Kalimaasalpamegakrysteja diabaasissa Laatta 12 cm Fig 13 Megacrysts of potassium feldspar in diabase Tag 12 cm Kirkkovuori, Ristiina 05, x = 6812,45, y = 3513,20 Valokuvannut - Photo T Nyholm

i 2 6 Taulukko 4 Anorogeenisten kivilajien mineraalikoostumuksia (Sundsten 1985) Table 4 Mineral composition of anorogenic rocks (Sundsten 1985) 32 33 34 35 36 37 38 39 0 Plagioklaasi Plagioclase 17 6 25,0 13,6 14,2 56,5 55,3 48,5 50,2 17 1 An - An 1 10 10 1 5 53 S0 45-50 10 Kalimaasalpa P assium feldspar 44,0 36,6 47 8 47 0 I 0,1 2,0 37 1 1 Kvartsi Quart, 29,1 28,6 32,8 33,5 1,5 0,3 3,5, 2 39 1 Oliviini 1 6,8 Oli ine I 1 Pyrokseeni Pcrosene Sarvivalke Hornblende Biotiitti Bu tite Kloriitti Chlorite 8 1 11 8 ) 6,2 EA 5,5 1 12,9 7,6 6,5 5,0,0 4,6 i i 0,1 4 8 6 3 1-3 I,2 4,8 Muskoviitti Musk, vte i - 0,6 0,8 ~' Epidootti Epuloie 1 Fluoriitti Flu r 0 i 0,1 0 5 0 3 I - Topaasi Topaz Apatiitti 4patite, j 1 i 0 6 0,1 Opaakit Opayues 1,6 - ~ 6,6 13,7 6,3 1 112 Rapakivigraniitin kontaktimuunnos - Contact variant of rapakivi granite Hujala, Suomenniemi 04 x = 6804,27, y = 3517,18 (391-PHS-81 ), 33 Rapakivigraniitin kontaktimuunnos - Contact variant ofrapakivi granite Hujala Suomenniemi, 04, x = 6804,46, y = 3517,00 (385b-PHS-81) 34 Rapakivigraniitin kontaktimuunnos -- Contact variant of rapakivi granite Hujala, Suomenniemi 04, x = 6803,55, y = 3516,65 (400b-PHS-81) 35 Topaasigraniitti - Topaz granite Pajulahti, Suomenniemi 07, x = 6801,54, v = 3521,82 (224- PHS-81) 36 Diabaasi - Diabase Hujala, Suomenniemi 04, x = 6805,45, y = 3518,45 (666b-PHS-81) 37 Diabaasi - Diahase Punkka, Suomenniemi 07, x = 6808,90, y = 3520,18 (455-PHS-82) 38 Diabaasi - Diabase Punkka, Suomenniemi 07 x 6807,73, y = 3521,66 (487-PHS-82) 39 Diabaasi --- Diabase Punkka, Suomenniemi 07, x = 6807,28, y = 3522,53 (490-PHS-82) 40 Kvartsiporfyyri - Quartz porphyry Punkka, Suomenniemi 07, x = 6805,84, _y = 3521,53 (257- PHS-81)

27 reaktiosauman ymparoimia Samoja hajarakeita on edella kuvatusta kohteesta luoteeseen Ristiinan ja Kouvolan valisen maantien leikkauksessa, jossa juoni on jakautunut kolmeksi pienemmaksi juoneksi, seka jakson luoteisimmassa paljastumassa, Yoveden kylan etelapuolella, jossa juoni jalleen esiintyy yhtenaisena ja noin 20 m :n levyisena Juonijakson kaakkoisosan paijastumissa, Saarijarven kaakkoispuolella (05) ja Hujalan kylan luona (04) ei kalimaasalpaa ole havaittu Plagioklaasirakeita ja pyoristyneita, amfibolikehan ymparoimia kvartsirakeita sen sijaan on koko juonijakson alueella Perusmassa sisaltaa plagioklaasin (An,,_,) lisaksi sarvivalketta, klinopyrokseenia, biotiittia ja malmimineraaleja seka vahan kvartsia ja epidoottia Juoni on verraten hienorakeista, kuitenkin kaikkialla rakenteeltaan ofiittista Hajarakeista ainakin kalimaasalpa ja kvartsi lienevat peraisin osittain kiteytyneesta rapakivimagmasta, jonka Iapi diabaasimagma oletettavasti on purkautunut (Ramo 1989 ja 1991, Ramo & Siivola 1991) Kvartsiporfyyrijuonia on lehdilla 01, 04 ja 07 Ne ovat leveydeltaan 5-40 m Toisin kuin diabaasijuonet, ne eivat geofysikaalisilla kartoilla aiheuta minkaanlaisia anomalioita Siksi kvartsiporfyyrihavaintoja on vaikea vhdistella yhtenaisiksi juoniksi Levein (20-40 m) ja pisimman matkan seurattavissa on ns Mentulan juoni (04) Kuva 14 Kvartsiporfyyri Laatta 12 cm Fig 14 Quartz porphyry Tag 12 cm Mentula, Suomenniemi 04, x = 6804,18, y = 3512,02 Valokuvannut - Photo A Tyrvainen

28 Kartan laatimisen jalkeen on tekijan tietoon tullut kvartsiporfyyrihavainto lehdelta 01 kohdasta x = 6804,84, y = 3502,55 (P Wasenius, suullinen tiedonanto 1990) Juoni on siina noin 1 metrin levyinen ja nakyvissa huvilatien ojassa ja mahdollisesti sileassa kalliossa tien pinnassa Kaikkien kvartsiporfyyrijuonten kontakteissa on hienorakeinen, kuitenkin taysin kiteinen jaahtymissauma Porfyyrisina hajarakeina on eniten kalimaasalpaa Hajarakeet ovat joko omamuotoisia tai jossakin maarin pyoristyneita (kuva 14) ja Iapimitaltaan jopa 4 cm Lisaksi hajarakeina on kvartsia ja paikoin myos plagioklaasia Perusmassa sisaltaa kalimaasalpaa, plagioklaasia (An, lo), biotiittia ja kvartsia Hivenntineraaleina on epidoottia, fluoriittia, apatiittia, titaniittia ja malmimineraaleja Esimerkkina kvartsiporfyyrin mineraalikoostumuksesta on taulukon 4 sarake 40 Kvartsiporfyyrissa on havaittu diabaasisulkeumia (kuva 15) Ristiinan ja Savitaipaleen (Simonen & Tyrvainen 1965) kartta-alueiden rajalla on Savitaipaleen kartta-aluella sijaitsevan Korpijarven mukaan nimetty diabaasi-kvartsiporfyyrisekajuoni (Ramo & Siivola 1991) Se on paljastumissa seurattavissa noin 2,5 km, josta kuitenkin vain 0,7 km on Ristiinan kartta-alueella Luoteispaassaan se hyvasta paljastumatiheydesta huolimatta katoaa nakyvista, eika juonen aiheuttama heikko Kuva 15 Diabaasisulkeuma kvartsiporfyyrissa Fig 15 A fragment of diabase in quartz porphyry Heikkila, Ristiina 05, x = 6813,41, y = 3510,04 Valokuvannut - Photo 1 Laitakari

magneettinen hairiokaan nayta jatkuvan pitemrnalle Juonen leveys on 20-25 m Sen keskiosa on diabaasia ja molemmilla reunoilla on 2,5-3 m :n leveydelta kvartsiporfyyria Niiden kontaktista voi saada sellaisen kuvan, etta kvartsiporfyyri breksioi diabaasia Kvartsiporfyyrinen perusmassa sisaltaa nimittain diabaasia sulkeuman nakoisina palloina tai tyynyina Tulkintaa mutkistavat kuitenkin porfyyriset kalimaasalpa- ja kvartsirakeet, joita on naissa "sulkeumissa" seka muuallakin diabaasissa kontaktin laheisyydessa Maasalparakeiden ymparilla on mikrograafinen reunus ja kvartsirakeita reunustaa hienorakeisesta amfibolista muodostunut reaktiosauma Nama havainnot ovat ristiriidassa sen olettamuksen kanssa, etta hajarakeet olisivat metasomatoosin tuotteita On esitetty (Ramo 1989), etta kvartsiporfyyri olisi asettunut paikoilleen ensin, mutta ollut juonen keskella viela osittain sulassa tilassa diabaasin tunkeutuessa paikoilleen Tama selittaisi porfyyristen kalimaasaipa- ja kvartsirakeiden joutumisen diaba asiin magmojen osittaisen sekoittumisen kautta Jos tama olettamus kvartsiporfyyria nuoremmasta diabaasista on oikea, niin se ei pade kaikkien juonten suhteen, silly kuvassa 15 on todiste kvartsiporfyyria vanhemmasta diabaasista Korpijarven diabaasin perusmassa on verraten hienorakeista Plagioklaasiliistakkeiden (An,,-,,) pituus on yleensa alle 5 mm, mutta harvakseen on suurempiakin, jopa useamman cm :n lapimittaisia rakeita Niita on koko juonen leveydelta, toisin kuin edella mainittuja kalimaasalpa- ja kvartsirakeita, joita on vain diabaasin reunaosissa, Plagioklaasirakeet ovat siis ihneisesti purkautuneet paikoilleen diabaasimagman mukana Tummina mineraaleina on vihreaa sarvivalketta ja biotiittia seka paikoin vahan rombista pyrokseenia Kvartsiporfyyrin valittomassa laheisyydessa diabaasin sarvivalke on osittain muuttunut kloriitiksi ja epidootiksi ja plagioklaasi saussuriittiutunut Hivenmineraaleina on titaniittia ja zirkonia seka ilmeisesti kvartsiporfyyrista peraisin olevaa fuoriittia Sekajuonen kvartsiporfyyri on samanlaista kuin seudun muut kvartsiporfyyrit Tiita sekajuonta kuvattu on myos Savitaipaleen karttaiehtiselityksessa (Simonen & Tyrvainen 1981) 2 9 KALLIOPERAN RAKENNE, IKASUHTEET JA METAMORFOOSI Kartta-alueen pohjoista ja itaista osaa hallitsevat svekokarjalaiset liuskeet ja gneissit Monin paikoin on havaittavissa alkuperaisesta kerroksellisuudesta ja Verra1lieaudesta johtuvaa juovaisuutta jaraitaisuutta seka koostumuksen suurimittakaavaisempaa vaihtelua, vaikka metamorfoosi muuten on havittanyt lahes kaikki alkuperaiset rake nnepiirteet Liuskeisuus myotailee yleensa kerroksellisuutta Liuskeisuuden kaateet ovat enimmakseen jyrkkia, tavallisesti 70-90, ja vallitseva suunta on suunnilleen lansilounaasta itakoilliseen Kartta-alueen itareunalla on sen ohella pohjois-etelaista suuntausta, ja sielta on myos runsaammin pienoispoimutus- ja venymaiiavaintoja Niiden suunta on enimmakseen luoteen ja koillisen valilla, ja kaade 5-75 Ymparoivia liuskeita myotaileva suuntaus vallitsee myos useimmissa seudun syvakivissa Tavallisesti se on syvakiven reunoilla selvempi kuin keskiosissa