2015 MAASEUTUVERKOSTON VUOSIKERTOMUS 2014 2009 Suomen maaseutuverkosto 2014
Sisällysluettelo 1. AVAINTIETOJA 2014... 2 2. YHTEISTYÖLLÄ MENESTYSTÄ 2014... 3 3. HALLINTO... 4 3.1. Maaseutuverkoston ohjausryhmä... 4 3.2. Maaseutuverkoston työryhmät 2014... 5 3.3. Henkilöstö... 7 4. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN... 8 4.1. Viestintä... 8 4.2. Koulutus...11 4.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen...20 4.4. Kansainvälinen ja alueiden välinen yhteistyö...21 5. SILLAN RAKENTAMINEN OHJELMAKAUSIEN VÄLILLE...23 6. TALOUSKATSAUS...25 Liite 1. Maaseutuverkoston koulutustapahtumat vuodelta 2014...26 Liite 2. Kooste maaseutuverkoston tapahtumista kaudelta 2007 2014...38
1. AVAINTIETOJA 2014 OPPIVA VERKOSTO. Maaseutuverkoston tapahtumiin osallistui 4106 henkilöä. Vuoden aikana järjestettiin 49 verkostotapahtumaa ympäri Suomen ohjelman kaikilta toimintalinjoilta. TEEMAVUOSI. Yhteistyöllä menestystä -teema rakensi siltaa ohjelmakausien välille. Teeman yksi näkyvimmistä ilmentymistä oli Parhaat käytännöt 2014 -kilpailu, joka huipentui Sibeliustalon Metsähallissa juhlittuun Maaseutugaalaan. INNOVAATIOLEIRIT. Vuoden aikana toteutettiin viisi alueellista innovaatioleiriä: ruotsinkielisten maaseututoimijoiden yhteisleiri, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, Satawakan sekä Pohjois-Savon leirit. Kipinöistä roihuun tarjosi 24 tuntia leirielämää vuosien 2013 ja 2014 leirien konkareille. MONIKANAVAISTA VIESTINTÄÄ. Viestintää tehtiin julkaisemalla liitelehtiä, ajankohtaistiedotteita, esitteitä, oppaita, videoita ja pr-materiaaleja. Maaseutu.fi- ja Landsbygd.fi-sivusto uudistettiin kokonaisvaltaisesti. Myös sosiaalisessa mediassa oltiin esillä. MESSUNÄKYVYYTTÄ. Maaseutuverkosto osallistui Kauppa-auto vetonaulanaan Okra-maatalousnäyttelyihin Oripäässä ja Mansikki -lasten maatalousnäyttelyihin Jokioisissa. KoneAgriassa oltiin yhteisosastolla neljän organisaation vahvuudella. KIERTUE-ELÄMÄÄ. Maaseudun Mahtavin Kauppa-auto teki komean 84 pysäkin kiertueen. Eläinten hyvinvointiseminaareja järjestettiin kolmella paikkakunnalla, hanketreffeillä kohdattiin neljä kertaa ja Yhteistyöllä menestystä -road show toteutettiin viiden tilaisuuden sarjana. Teho-ympäristötilaisuuksissa oltiin mukana 16 paikkakunnalla. 2 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
2. YHTEISTYÖLLÄ MENESTYSTÄ 2014 Maaseutuverkostoyksikkö teetti keväällä maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuuden arviointikyselyn. Tulosten perusteella 62 % vastaajista koki kuuluvansa maaseutuverkostoon. Vastaajista 80 % katsoi, että maaseutuverkoston visio: maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä on toteutunut. Maaseutuverkoston koettiin myös onnistuneen tavoitteissaan. Maaseutuverkostoyksikön koettiin tukeneen verkoston toimintaa ja lisänneen maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Haasteita nähtiin viestinnän kohdentumisessa. Joka viides koki, ettei viestintä ole erityisesti minulle tarkoitettua. Ohjelmakauden aikana on tiedostettu, että maaseudun kehittämisohjelmien laaja-alaisuus tuo haasteen kaikkien kohderyhmien tavoittamiseen tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella sisällöllä. Tähän pyrittiin vastaamaan mm. monikanavaisella viestinnällä. Leader-ryhmät kokivat erityisenä haasteena edelleen perusasian, ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien tiedonkulun puutteellisuuden. Työsarkaa riittää siis edelleen yhteistyön parantamisessa. Yhteistyöllä menestystä -teemavuoden aikana lanseerattiin käsite: Yhdessä olemme enemmän. Yhteistyötä rakennettiin mm. alueellisilla innovaatioleireillä, hallinnon, neuvonnan, etujärjestöjen ja tutkimuksen yhteisellä seminaarilla sekä monissa muissa maaseutuverkoston tapahtumissa. Kevään verkostoanalyysin mukaan toimijat ovat keskenään vahvasti verkottuneita. ELY-keskukset, kunnat, Leader-ryhmät, kylätoiminta ja Maaseutuvirasto ovat maaseutuverkoston keskiössä. Maaseutuverkostotyön haasteena ja mahdollisuutena on linkittää keskenään kauimpana toisistaan olevia ohjelman toimijoita. Esimerkiksi kylätoiminta ja Leader-toiminta ovat analyysin mukaan etäällä tutkijoista. Vuosi 2014 oli ohjelmakauden 2007 2013 maaseutuverkostoyksikön viimeinen toiminnan vuosi. Olemme tehneet maaseutuverkostoyksikössä maaseudun kehittämistyötä tulisieluisina, täynnä intoa. Verkostotyö on ollut monimuotoista, ei suinkaan vain helppoa ja mukavaa, mutta antoisaa. Toivomme, että moninaiset maaseutuverkoston tapahtumat ja viestit koko kauden aikana ovat tuottaneet satoa. Vuosi 2014 oli samalla sillan rakentamista tulevaan ohjelmakauteen. Aistimme, että myönteisyys maaseudun kehittämisen ohjelmatyöhön on lisääntynyt, mutta yhä kasvava sääntely sekä tarkastusten ja valvontojen yksityiskohtaisuus alkaa ylittää kohtuullisuuden tason. Toimijoiden luottamus hallintoviranomaisiin on tässä hetkessä osittain kyseenalaista. Tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä erityisesti kansallista lainsäädäntöä, ohjeistusta ja niiden mukanaan tuomia käytäntöjä pitäisi pystyä valmistelemaan kokonaishyödyn mukaisesti. Luottamus maaseudun toimijaan, viljelijään, yrittäjään, tuensaajaan tulisi olla hallintoa ohjaava periaate. Kiitos kaikille maaseutuverkoston toimijoille! On ollut ilo rakentaa maaseutuverkostoa kanssanne vuosina 2007 2014. Kivijalka ja runko maaseutuverkostolle on tehty, tälle perustalle on hyvä jatkaa rakentamista. Onnea verkostotyötä tekeville tuleville toimijoille. Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 3
3. HALLINTO 3.1. Maaseutuverkoston ohjausryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa: Helsingissä 6.2.2014 ja 16.5.2014, Seinäjoella 22.9.2014 ja Helsingissä 17.12.2014. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2014 Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, maaseutu- ja energiayksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Varapuheenjohtaja: Taina Vesanto, maaseudun kehittämisyksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö (Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö, Maaseutuvirasto (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö, Maaseutuvirasto) Leena Anttila, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Laura Jänis, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Hilkka Vihinen, professori, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR (Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR) Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto (Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto) Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Vuokko Mähönen, maatalouden ympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus) Perttu Pyykkönen, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus (Tuija Mononen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto) Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu (Henrik Ingå, toiminnanjohtaja, Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö, Etelä-Savon liitto (Satu Sikanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto) Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys (Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys) 4 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Minna-Mari Kaila, maatalousjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Kaarina Jokinen, talouspäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Johan Åberg, vt. toiminnanjohtaja SLC rf) Christel Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leila Lindström, ohjelmavastaava, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Päivi Kiviranta, johtaja, Hämeen 4H-piiri (Harri Mäenpää, johtaja, Satakunnan 4H-piiri) Peter Backa, erityisasiantuntija, Svenska Studiecentralen (Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry) Hannele Liimatta, projektipäällikkö, Sysmän kunta, Maaseudun Kehittäjät ry (Pertti Iivanainen, maaseutusihteeri, Liperin kunta, Maaseudun Kehittäjät ry) Christell Åström, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, TEM (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Sihteeri Maria Härkönen, taloussuunnittelija, maaseutuverkostoyksikkö, Maaseutuvirasto 3.2. Maaseutuverkoston työryhmät 2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän nimittämänä toimi neljä työryhmää. Alueiden välisen yhteistyön ryhmä (työkieli ruotsi) SLC, Rikard Korkman, pj. SYTY, Risto Matti Niemi Joutsenten reitti ry, Petri Rinne Lapin Liitto, Paula Mikkola Österbottens förbund, Niklas Ulfvens Ålands landskapsregering, Leif Franzell Finska hushållningssällskapet, Jörgen Grandell ELY-keskukset, Kaarlo Lepistö maaseutuverkostoyksikkö, Hans Bergström Työryhmä ei kokoontunut vuoden 2014 aikana. Innovaatiotyöryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen, Hilkka Vihinen (MTT), pj Laurea ammattikorkeakoulu, Tero Uusitalo Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Sami Kurki (MUA, Toivo Muilu) Taiteilija / maanviljelijä, Osmo Rauhala ProAgria Maaseutukeskusten liitto / Alueelliset ProAgriat, Pentti Meriläinen (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, Henrik Ingo) maaseutuverkostoyksikkö, Teemu Hauhia MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 5
Innovaatiotyöryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Työryhmä käsitteli kokouksissa Euroopan innovaatioverkoston toiminnan kansallista toteutusta, maaseutuverkoston uuden ohjelmakauden toimintaa sekä innovaatiotyöryhmän toimintaraportin toteutusta koko ohjelmakauden toiminnasta. Raportin ja siihen koottujen hyvien käytäntöjen ja kokemusten välittämistä esitetään uuden ohjelmakauden maaseutuverkostopalvelutyksikön tehtäväksi. Leader-työryhmä YHYRES kehittämisyhdistys ry, Matti Jaskari (Pohjanmaa) Etpähä ry, Jukka-Pekka Jauhiainen (Päijät-Häme) PoKo ry, Juha Kolhinen (Pirkanmaa) I samma båt, Emil Oljemark (Varsinais-Suomi, ruotsinkieliset ryhmät) Oulujärvi Leader, Pirjo Oikarinen (Kainuu) Pyhäjärviseutu, Marja Kares-Oksman (Satakunta) Liiveri, Sinikka Koivumäki (Etelä-Pohjanmaa) Karhuseutu, Pekka Niemelä (Satakunta) Päijänne Leader, Mia Kärkkäinen (Päijät-Häme) Suomen kylätoiminta ry, Heli Walls maaseutuverkoston ohjausryhmän edustaja, Antero Lehikoinen (Joensuun seudun LEADER) Maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola Työryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana kerran. Kokouksen aiheina oli brändityö, Leader-ryhmien laatyö, Leader ohjelmakaudella 2014 2020 sekä maaseutuverkostotoiminta. Työryhmä teki ideapaperin MMM:lle koskien uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotyön valmistelua. Yrittäjyyden työryhmä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Kimmo Aalto Maa- ja metsätalousministeriö, Juuso Kalliokoski Työ- ja elinkeinoministeriö, Anne Kuoppala Maaseutuvirasto, Reijo Martikainen ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset, Jukka Ikonen Ylä-Savon kehitys, Petri Pietikäinen Pohjois-Savon ELY-keskus, Pekka Stjerna Lapin Leader ry, Hanna-Leena Talvensaari Maaseutuverkostoyksikkö, Juha-Matti Markkola Yrittäjyystyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin maaseudun kehittämisohjelman onnistumisia maaseutuyrittäjyyden edistämisessä, kokemuksia maaseutuverkoston maaseutuyrittäjyystyöstä ja tulevan verkostotyön ideointia sekä YTR:n Maaseudun elinkeinot ja osaaminen -teemaverkoston ja maaseutuverkoston yhteistyötä. Työryhmä teki MMM:lle ideapaperin tulevasta maaseutuverkostotyöstä ja maaseutuyrittäjyyden edistämisestä. 6 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
3.3. Henkilöstö Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi MMM Päivi Kujala Nätverksombudsman, Hum. kand. Hans Bergström Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia 15.9.2014 saakka KTM Lauri Hyttinen, 22.9.2014 31.12.2014 Verkostokoordinaattori, HTM Hanna Lilja Verkostoasiamies, metsänhoitaja MMM Juha-Matti Markkola Taloussuunnittelija, tradenomi Maria Härkönen Valtionhallinnon harjoittelijat, Jenni Rinta-Piirto (Helsingin yliopisto) ja Ville Mäkinen (Vaasan yliopisto), 5.5. 31.8.2014 Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö lähetti matkaan maaseudun mahtavimman Kauppa-auton 20.5.2014. Kuvassa Hans, Hanna, Kirsi, Juha-Matti, Päivi, Maria, Ville, Jenni ja Teemu. Kuvasta puuttuu verkostovalmentaja Lauri Hyttinen. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 7
4. KATSAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 4.1. Viestintä Viestinnän vuotta määritti uudelle ohjelmakaudelle siirtyminen sekä mittava Maaseutu.fi-sivuston uudistusprojekti. Nykyaikaisen, joustavan ja verkostoivan Maaseutu.fi:n tuottaminen jatkui aina syyskuun alkuun asti. Maaseudun kehittäjien ja laajan maaseutuverkoston toimijoiden viestintätarpeet ovat hyvin moninaiset. Maaseutuverkostossa on tarvittu sekä konkreettista viestinnän kättä pidempää että koordinoivaa tukea viestinnän hoitamisessa. Tilaisuuksien osalta yhteistyötä pyrittiin tekemään alueellisen viestintäverkoston kanssa niin innovaatioleirien, Landepakukiertueen, messujen kuin koulutustoiminnan viestinnän osalta. Maaseutu.fi Maaseutu.fi-sivusto uudistettiin kokonaisvaltaisesti. Edellisvuonna tehdyn konseptisuunnitelman pohjalta käynnistyi tiivis tekniikan rakentamisen ja sisältöjen laatimisen vuosi, joka huipentui sivuston lanseeraamiseen syksyllä. Uudistunut sivusto vastaa ohjelmakauden 2014 2020 tarpeisiin ja haasteisiin, mutta tuo esille myös aikaisempien maaseutuohjelmien työn. Maaseutu.fi:ssä esitellään näkyvästi ohjelman tuloksia, hyviä käytäntöjä ja oivalluksia. Sivustoa uudistettiin visuaalisesti ja kevennettiin rakenteeltaan. Mukaan lisättiin uusia toiminnallisuuksia ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Sivuston sisäistä hakutoimintoa parannettiin. Sivuston sisällön tuottamiseen voi jatkossa osallistua entistä paremmin koko maaseutuverkosto. Käyttäjät voivat ehdottaa uutista, kirjoittaa vieraskynäartikkelin, lähettää kuukauden kuvaehdotuksia, keskustella maaseutufoorumilla tai esitellä oman hankkeen. Sivuston sisältöä voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Uudistuksen myötä tapahtumien järjestäjätahot voivat itse ilmoittaa tapahtumia yhteiseen tapahtumakalenteriin, josta on muodostunut keskeinen maaseutuohjelman tapahtumien markkinointipaikka. Sivustouudistukseen oltiin kentällä tyytyväisiä. Uudistuksen ajankohta palvelee täysimääräisesti uuden ohjelmakauden käynnistymistä. Sivustolta löytyvät entiseen tapaan ohjelma-asiakirja, vuosikertomukset ja arvioinnit sekä ohjelman esitteet ja muut viestintämateriaalit, kuten kuvapankki. Maaseutuverkoston asiantuntijarekisteriä ei nykymuodossaan katsottu tarpeelliseksi tuoda sivuille, sillä se jäi muodoltaan vanhanaikaiseksi. Palvelun uudistaminen jää Maaseutuverkostopalvelut-yksikön harkintaan. Ajantasaiset tukiehdot on linkitetty Maaseutu. fi:hin Maaseutuviraston sivuilta. Rural.fi-uudistus toteutetaan vuoden 2015 aikana. Maaseudun mahtavin Kauppa-auto kiertue Maaseudun mahtavin Kauppa-auto seikkaili touko-elokuussa ympäri kesä-suomen ja toi kaupunkeihin ja taajamiin terveiset nykyajan maaseudulta. Kiertue käynnistyi 20. toukokuuta Vieremältä ja päättyi Helsinkiin Pikkuparlamentin edustalle 17.syyskuuta. Maaseudun mahtavin Kauppa-auto -kiertue levitti 15 000 kilometrin reitillään toukokuusta syyskuuhun tietoa maaseutuohjelman alueellisista tuloksista ja uuden ohjelmakauden mahdollisuuksista sekä viritti intoa maaseudun kehittämiseen uuden ohjelmakauden alkua odoteltaessa. Kiertue toteu- 8 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
tettiin yhteistyössä Leader-ryhmien, ELY-keskusten sekä kylä- ja kuntatoimijoiden kanssa. Kauppa-auto oli varustettu ohjelman esittelymateriaalilla, liitelehdillä, esitteillä, oppailla ja postikorteilla. Bussin kyydissä oli mahdollista tutustua myös tulevaan Maaseutuviraston sähköiseen asiointipalveluun Hyrrään. Kauppa-auton tarjonnassa tiedon lisäksi oli monipuolinen lähiruokavalikoima eri puolelta Suomea. Moni asiakas astui autoon nostalgiaostoksille. Alueelliset ja paikalliset toimijat ideoivat itselleen soveltuvat tavat hyödyntää Kauppa-autoa, mukaan oli myös mahdollista ottaa paikallisten yrittäjien tuotteita ja kytkeä kiertuevierailu esimerkiksi paikalliseen kampanjaan, teemaviikkoon tai tapahtumaan. Jyväskylän asuntomessut oli yksi suurimmista tapahtumista, jossa kauppa-auto oli mukana. Kiertueen etenemistä seurattiin Facebookissa, jonka kautta maaseututoimijat saivat jakaa alueilla syntyneitä hyviä käytäntöjään ja tunnelmiaan. Maaseudun mahtavin Kauppa-auto -kiertue kiinnosti myös muun Euroopan maaseudun kehittäjiä. Kiertue toi näkyvyyttä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle, se myös nosti esiin pientuottajien tuotteita. Onnistuneimmat tapahtumat, niin asiakasmäärän kuin myynninkin suhteen, luotiin monen toimijan yhteistyöllä. Sosiaalista mediaa olisi voitu hyödyntää enemmänkin kiertueen aikana, sen käyttö jäi hieman vajavaiseksi. Monella pysäkillä kyseltiin, tuleeko Landepakun tai Kauppa-auton tyyppiselle toiminnalle jatkoa, joten konseptin hyödyntämistä ja jalostamista on aiheellista harkita. Okra -maatalousnäyttelyssä Mehtätivoli organisoi lasten tapahtumatuokioita kauppa-auton ympärille. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 9
Sosiaalinen media Sosiaalisen median avulla välitettiin tietoa teemavuoden toiminnasta eri puolella Suomea. Facebook-sivusto Maaseutu Tilaa elämälle valjastettiin mm. innovaatioleirien ja muiden tilaisuuksien viestintäkanavaksi. Siellä jaettiin alueellisten innovaatioleirien viestiä tuoreeltaan. Maaseudun kehittämisen tuloksia jakavalla Maailman mahtavin maaseutu Facebook-kanavalla puolestaan innostettiin maaseudun kehittämistyön esimerkein osallistumaan Parhaat käytännöt -kilpailuun. Facebook-profiili Maaseudun mahtavin Kauppa-auto lähetti kiertuekuulumisia tien päältä kurvaillessaan kyläteitä Suomen suvessa. Esitteet ja julkaisut Maaseutuverkoston vuosikertomus vuodelta 2013 julkaistiin loppukeväästä. Maa- ja kotitalousnaisten kanssa tuotettu Hevonen nauttii laitumella -opas jatkoi maaseutuverkoston julkaisusarjaa. Maaseutuverkoston Youtube-kanavalta (www.youtube.com/maaseutuverkosto) löytyy runsaasti liikkuvaa kuvaa suomaiselta maaseudulta ja erilaisista maaseudun kehittämishankkeista. Vuoden aikana valmistuivat Parhaat käytännöt -kilpailun 20 finalistihankkeen multivisiot sekä Kosteikko ja perinnebiotooppi -videot. Parhaat käytännöt -kilpailun 20 finalistihankkeista julkaistiin myös sekä suomen- että ruotsinkieliset Parhaat käytännöt 2014- esitteet. Lisäksi finalistihankkeet esittelevä Kehittyvä maaseutu liitelehti julkaistiin lokakuisen Maaseutugaalan kynnyksellä Maaseudun Tulevaisuuden ja Landsbygdens Folkin liitelehtinä. Maaseutuohjelman ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yhteinen Maavara-liitelehti julkaistiin Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen ja Kalevan välissä helmikuussa. Maavara sai lukijoilta paljon kiitosta myönteisen mielikuvan luomisessa nykyaikaisesta maaseudusta. Liitelehti avasi maaseudun kehittämistyön tuloksia ja EUrahoituksen merkitystä. Maavara, Landsbygd i utveckling, julkaistiin myös ruotsiksi Landsbygdens folkin välissä. Yhteistyötä MaaseutuPlus-lehden kanssa jatkettiin, ja maaseutuverkostolla oli osiot jokaisessa vuonna 2014 julkaistusta viidestä MaaseutuPlus-lehdestä. Maaseutuverkostoyksikkö lähetti vuonna 2014 koostettuja ajankohtaistiedotteita kuukausittain molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös lehdistötiedotteita lähetettiin molemmilla kielillä viestintätarpeiden mukaisesti. Kaikkiin verkostotoimiin liittyvää, päivittäistä ja ajankohtaista tiedottamista tehtiin koko yksikön voimin aktiivisesti sähköpostitse. Mediaseuranta Vuoden 2014 aikana uutiskynnys ylittyi erityisesti innovaatioleirien, Maaseudun mahtavimman Kauppa-auton kiertuetilaisuuksien sekä Parhaat käytännöt -kilpailun voittajahankkeiden osalta. Esimerkiksi Kauppa-auton kuljettajaa haastateltiin kesäkuukausien aikana reippaasti yli 20 lehteen tai uutiskirjeeseen. Maaseutuverkoston ajankohtaisista aiheista uutisoivat eri puolilla Suomea painetuissa julkaisuissaan ja sähköisillä kanavillaan myös paikallis- ja maakuntalehdet. Lisäksi maaseutuverkoston aiheita nostettiin aktiivisesti esille niin alueellisten tiedotushankkeiden kuin muidenkin sidosryhmien lehdissä, uutiskirjeissä, www-sivuilla ja sosiaalisen median kanavilla. 10 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Tiedotuskyltit Maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksesta kertovien tiedotuskylttien hankinnasta vastasi maaseutuverkostoyksikkö koko ohjelmakauden ajan. Tiedotuskylttien (neljä kylttityyppiä) toimittamista jatkettiin lisätilausten mukaisesti. Vuosi 2014 oli tiedotuskylttitoimituksissa sikäli mielenkiintoinen, että kuluvana vuonna toimitettiin tarramuotoinen tiedotuskyltti. Messut Maaseutuverkosto osallistui Okra-maatalousnäyttelyihin Oripäässä heinäkuussa. Perinteisen teltan pystyttämisen sijaan messupaikalle Luonnonvarat-osaston jatkoksi parkkeerasi Maaseudun Mahtavin Kauppa-auto, jonka ympärillä ja sisällä riitti vilskettä. Mukana messuyhteistyössä olivat paikalliset Leader-ryhmät, Aitoja makuja -hanke sekä yleisöä osallistavilla esityksillään viihdyttänyt Mehtätivoli. Maaseutuverkosto oli mahdollistamassa Mansikki Lasten maatalousnäyttelyitä MTT:n Elonkierto-puistossa Jokioisissa syyskuussa, jossa yhtenä vetonaulana oli Kauppa-auto. Ensi kertaa järjestetty messu kaksinkertaisti kävijämääräodotukset, sillä 4 000 osallistujaa tuli kokemaan monipuolisen ja värikkään päivän maalaiselämää ja -elämyksiä. Lokakuisessa KoneAgria-näyttelyssä Jyväskylässä oltiin mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen, Metso-ohjelman ja Tiken yhteisosastolla. Viestintä- ja tiedotusmateriaali Uutta ohjelmakautta varten kilpailutettiin ja hankittiin kotimaista pr-materiaalia: puisia lyijykyniä, sieniveitsiä, puisia hyrriä sekä mainosmakeisia. Hankinnoilla edistettiin tulevan ohjelmakauden lanseeraamista ja rakennettiin siltaa tulevaan. 4.2. Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten tavoitteena on ollut tuoda esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkottaa toimijoita sekä välittää taustoittavaa tietoa toimeenpanokoulutukseen. Vuoden 2014 koulutusaihekokonaisuudet muotoutuivat niistä tarpeista, joita maaseutuverkoston toimijat esittivät koulutussuunnitelmaa laadittaessa syksyllä 2013. Suunnittelun pohjana hyödynnettiin myös maaseutuverkoston koulutuksissa kerättyä palautetta. Leader-työn osalta vuotuinen toimintasuunnitelma on tehty yhteistyössä maaseutuverkoston Leader-työryhmän kanssa. Vuoden aikana järjestettiin 49 maaseutuverkoston koulutustapahtumaa 26 koulutusaihekokonaisuudesta. Yhteensä koulutuksiin osallistui 4016 henkilöä (Liite 1). Koulutustapahtumia järjestettiin yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa, päävastuu järjestelyistä oli joko maaseutuverkostoyksiköllä tai verkoston sidosryhmillä. Maaseutuverkoston koulutukset on suunnattu pääsääntöisesti niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmilleen ja potentiaalisille tuensaajille. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä onnistumisen mittarina voidaan pitää palautekyselyistä muodostuvaa keskiarvoa seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Palautekyselyssä osa-alueita arvioitiin asteikolla 1 5 (innovaatioleirit asteikolla 4 10). Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman tasosta. Palautekysely lähetettiin sähköpostitse kaikille osallistujille. Tilaisuuskohtaiset palautekeskiarvot on esitetty tapahtumien tietojen yhteydessä liitteessä yksi. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 11
Ajatustenvaihtoon oli aikaa ja paikalla oli riittävästi ammattilaisia. Työpäivä tuli käytettyä tehokkaasti tähän aiheeseen, ja päivä oli riittävän tiivis mutta vuorovaikutteinen. Koulutuskokonaisuudet onnistuivat kuluvana vuonna varsin hyvin, tapahtumia pidettiin aiempien vuosien tapaan laadultaan ja järjestelyiltään erittäin hyvin onnistuneina. Ohjelmakausien vaihtuminen ja sen tuomat tiedonvälityksen haasteet näkyivät kuitenkin palautteessa. Muutostilanteessa tietoa kaivattiin paljon, mutta absoluuttista faktatietoa ei voitu riittävästi antaa ohjelman keskeneräisyydestä johtuen. Asiat olivat oikeita, mutta avoimia, koska kaikista ei ollut lopullisia päätöksiä ja toimintaehtoja Tilaisuuden ajankohta ei ollut siinä mielessä hyvä, että asiat ovat vielä niin levällään ettei selkeitä toimintaohjeita tai vastauksia avoimiin kysymyksiin saanut odotetusti. Edellisten vuosien tapaan numeerisesti heikoimman arvosanan sai tapahtumien ennakkomarkkinointi. Tosin parantumista edellisvuosista tapahtui tälläkin osa-alueella. Monesti suurin ongelma ennakkotiedon jakamisessa oli tapahtumien ohjelmien valmistuminen myöhäisessä vaiheessa, oikean kohderyhmän tavoitettavuus, sekä jatkuva kiire ja resurssipula lukuisten tapahtumien vuoksi. Tapahtumien ennakkomarkkinointia tehtiin pääsääntöisesti sähköpostin ja Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenterin välityksellä. Yhtenä haasteena on ollut yhteystietojen ja jakelulistojen ajan tasalla pitäminen. Koulutustapahtumien materiaali on koottu Maaseutu.fi-sivustolle. Elinkeinot ja yrittäjyys Ensisijaisena tavoitteena elinkeinojen ja yrittäjyyden osalta oli tuoda esille kokonaisvaltaisesti maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksia. Toissijaisena tavoitteena oli vahvistaa hanketoimijoiden työtä yrittäjyyden edistämiseksi kokoamalla valtakunnallisesti hanketoimijat yhteiseen keskusteluun. Kaikessa toiminnassa on lisäksi pyritty erityisesti kiinnittämään huomiota ohjelmakauden vaihtumisen mukanaan tuomiin vaikutuksiin ja muutoksiin. Finnmilk Oy Ylistarossa on malliesimerkki nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä. Tilalla on 600 lehmää ja käytössä robottikaruselli, joita tällä hetkellä on käytössä maailmalla vain yhdeksän. 12 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Hanketreffit Hanketreffeillä ohjelman toteuttajat pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan eri teemojen ympärillä. Ohjelman toteuttajien kesken jaettiin kokemuksia siitä, kuinka hyvissä hankkeissa on ratkaistu yleisiä ongelmakohtia ja mitkä ovat olleet onnistumisen avaimia. Erityisenä tavoitteena vuonna 2014 oli luoda siltaa vanhan ja uuden ohjelmakauden välillä. Hanketreffien kohderyhminä olivat ensisijaisesti ELY-keskukset, Leader-ryhmät, kehittämisorganisaatiot, yrittäjät ja maakuntaliitot. Maaseutuverkostoyksikkö ja YTR:n Maaseudun elämänlaatuverkosto järjestivät keväällä kahdet valtakunnalliset Kulttuuri ja hyvinvointi -hanketreffit. Hanketreffeillä käsiteltiin ajankohtaisia maaseudun hyvinvoinnin ja kulttuurin kehittämiskysymyksiä tuoden uusia avauksia ja tukea alueelliseen kehittämiseen. Valittuja aiheita pohjustettiin yleisemmästä näkökulmasta sekä käytännön esimerkkien kautta. Työpajaosuuksissa tuettiin osallistujien omien kehittämisideoiden suunnittelua ja toimijoiden verkostoitumista. Hanketreffit olivat toimijoille tärkeä kohtaamispaikka ja jatkoa toivottiin näiden osalta. Anna Kari Satafood ry:stä sekä Merja Mäkinen Pro Agrialta ovat työskennelleet Sikses parasta -hankkeen parissa. Hankkeessa edistettiin paikallisten tuotteiden pääsyä eri markkinakanaviin. Hallituksen lähiruokaohjelman ja YTR:n Maaseudun elinkeinot ja osaaminen -teemaverkoston kanssa järjestettiin Ruokaa ja matkailua -hanketreffit marraskuussa. Kaksi samansisältöistä tilaisuutta keräsi yhteen matkailu- ja ruokasektorin toimijoita käymään läpi vanhan ohjelmakauden tuloksia, uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia sekä ruoka- ja matkailustrategiatyötä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 13
Maaseutuohjelmavastaavien kokous Ahvenanmaalla Maaseutuverkostoyksikkö järjesti ELY-keskusten maaseutuohjelmavastaaville kokousmatkan Ahvenanmaalle. Matkan aikana saatiin tietoa Ahvenanmaan elintarvikealan rakenteesta ja käytiin keskustelua kehittämisohjelman toimenpiteistä Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman vastuuhenkilöiden kanssa. Kenttävierailujen aikana tutustuttiin Marskogens lamm -pienteurastamoon, olutpanimo Stallhageniin ja Ahvenanmaa suurimpaan omenantuotantoon Karl-Ers Fruktin tilalla. Matka antoi osallistujille kokonaiskuvan Ahvenanmaan elintarvikealasta ja lisäsi vuoropuhelua Manner-Suomen ja Ahvenanmaan toimijoiden kesken. Yrittäjän päivä Maaseutuverkostoyksikkö osallistui MTK:n ja Yrittäjän Päivä -säätiön järjestämään Yrittäjän päivä -juhlaseminaariin syyskuussa Helsingissä. Tänä vuonna juhlassa nostettiin esiin erityisesti maaseudun yrittäjyys ja sen monialaiset, innovatiiviset yrittäjät. Yhdessä maaseutuverkostoyksikön johtajan Päivi Kujalan kanssa Kyrö Distrillery companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen esitteli valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä 5.9.2014 Helsingissä yrityksensä perustamista ja toimintaa. Yritys toimii Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä ja edustaa innovaatista sekä nuorta yrittäjyyttä parhaimmillaan. Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen MTK-Leader seminaari MTK- ja Leader-toiminnanjohtajat kokoontuivat Kotkaan Kaakkois-Suomen MTK:n, Leader-ryhmien ja maaseutuverkostoyksikön yhteistyössä järjestämään tapaamiseen. Päätavoitteena tapahtumassa oli yhteistyön vahvistaminen ja uuden ohjelmakauden toiminnan kehittäminen. Tämä foorumi voisi hyvin toimia hankehallinnon epävirallisena palautekanavana ja sparraajana. Liitot ja Leader-ryhmät osallistuvat erittäin laajasti kehittämistoimintaan. 14 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Maaseutuakatemia Maaseutuverkostoyksikkö oli yhdessä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Agronomiliiton kanssa järjestämässä ensimmäistä Maaseutuakatemiaa. Maaseutuakatemian tavoitteena oli lisätä päättäjien ja mielipidevaikuttajien tietoutta maaseutuun liittyvistä Suomen menestystekijöistä. Maaseutuakatemia koettiin onnistuneeksi keskustelu- ja vuorovaikutusfoorumiksi ja tapahtumalle toivottiin jatkoa. Verkosto- ja hankeseminaari Toukokuussa järjestettiin YTR:n ja maaseutuverkoston verkosto- ja hankeseminaari. Seminaarista muodostui kuluneella ohjelmakaudella vuotuinen keskusteluareena maaseutupolitiikan ja maaseutuverkoston välille. Vuoden 2014 erityisaiheena oli koordinaatio- ja valtakunnallisten hankkeiden teemat ja tarpeet uudella ohjelmakaudella. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät ovat olleet maaseutuverkoston merkittävin vuotuinen tapahtuma. Vuonna 2014 neuvottelupäivien yhteyteen rakennettiin kolmipäiväinen kokonaisuus, johon liittyivät ohjelman sulkemisen seminaari ja maaseutugaala. Neuvottelupäivien tavoitteena oli jakaa tietoa tulevasta ohjelmakaudesta ohjelman keskeneräisyydestä huolimatta, kerrata kuluvan ohjelmakauden oppeja ja hyviä käytäntöjä sekä herättää keskustelua tulevan ohjelmakauden toiminnasta ja maaseudun tulevaisuudesta yleisesti. Sisällön rakentaminen palvelemaan kaikkia verkoston toimijoita on aina ollut neuvottelupäivien haaste. Mukana päivien suunnittelutyössä on monilukuinen joukko Maaseutuviraston ja MMM:n asiantuntijoita, mutta sisältövastuiden hoitaminen on jäänyt hajanaiseksi, mikä heijastuu saaduissa palautteissa. Tälläkin kertaa toteutus pyrittiin rakentamaan keskustelevaksi perinteisten kalvosulkeisten sijaan ja tässä pääsääntöisesti onnistuttiin. Kuitenkin tapahtumassa olisi kaivattu huomattavasti enemmän aikaa keskustelulle ja vielä enemmän tietoa vanhan ohjelman tuloksista ja uudesta ohjelmakaudesta. Suunnitelmista huolimatta yleisön osallistamisessa ei kovin hyvin onnistuttu, myös työpajat koettiin melko toimimattomiksi. Tilaisuus oli vähintäänkin paikallaan, sillä epätietoisuus kasvaa asioiden valmistelun venyessä. Paljon on kuitenkin jo nyt tehtävä sellaista valmistautumista, johon tarvitaan laajan joukon kokemusta ja mielipiteitä. Uusia puhujia, näkökulmia ym. Eikä aina samat naamat kertomassa joka kerta samat asiat. Tilaisuudesta pitää tehdä elävä ja mielellään myös sellainen missä on vuorovaikutusta myös yleisön ja tapahtuman järjestäjän, panelistien ym. puhujien välillä. Neuvottelupäivien yhteydessä maaseutuverkostoyksikkö järjesti Maaseutuviraston kanssa ohjelmakauden 2007-2013 sulkemisseminaarin, jossa käytiin läpi ohjelman sulkemiseen liittyvät toimenpiteet. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 15
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät keräsivät runsaan osanottajamäärän eri hallintoviranomaisia. Lahden kaksipäiväiset neuvottelupäivät huipentuivat Maaseutugaalaan Sibelius-talolla. Yhteistyöseminaari Maatalouden neuvonnan, hallinnon, tutkimuksen ja tuottajien yhteistyöseminaari toteutettiin laivaseminaarina. Mitä voimme tehdä yhdessä enemmän -otsikko ohjasi katseita ja keskustelua tulevaisuuteen. Keskustelua käytiin mm. maaseutupolitiikan yleiskatsauksen, maatalouden ja maaseudun vuoteen 2020 ulottuvien näkymien sekä maaseudun toimijoiden erilaisissa tulevaisuuksissa olevien roolitusten tiimoilta. Seminaari oli ainutlaatuinen siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa saatiin tilaisuuden moninaisen kohderyhmän edustajat koolle yhteiseen tilaisuuteen. Työpäivä Suomenlahdella -toteutustapana koettiin onnistuneena ja verkostoitumisessa toimijoiden kesken onnistuttiin. Päivän yhteenvedossa toivottiin, että yhteistyöseminaarin käytäntöä jatkettaisiin. Ympäristön tilan kehittäminen TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros TEHO Plus -hankkeen ja maaseutuverkostoyksikön vuonna 2014 järjestämä valtakunnallinen tiedotuskierros Ympäristöosaaminen maatilojen toiminnan vahvuutena suunnattiin maakunnallisille maataloustoimijoille. Eri puolille Suomea jalkautuneelle 16 tilaisuuden tiedotuskierrokselle osallistui yhteensä 499 hallinnon, oppilaitosten ja neuvonnan edustajaa. Tiedotuskierroksella pohdittiin maakunnittain, mitä maatalouden ympäristönhoito käytännössä tarkoittaa ja miten ympäristönhoitoa voidaan maatiloilla tulevalla ohjelmakaudella edistää. Ympäristöasioista huolehtiminen nähtiin osana maatalouden imagoa, mistä on pidettävä huolta. Imagon on oltava todellisuuteen perustuva ja se on tärkeä niin yksittäiselle maatilalle kuin koko toimialalle. Kuluttajia kiinnostavat entistä enemmän ruuan tuotantotavat ja alkuperä. Kuluttajille tarvitaan tietoa ruuan tuottamisesta ja toimista sekä siitä, mitä maatilat jo tekevät ympäristön eteen. Kuluttajat vaativat ympäristön huomioimista tuotannossa, mutta ostotilanteessa vaikuttaa nyt vain hinta. Raportti ja lisätietoja tiedotuskierroksestamme: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/teho_plus/julkaisusarja/raportit. 16 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Maaseudun osaaminen ja innovaatiot Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla, EIP Innovaatioverkostojen tavoitteena on lisätä tutkimuksen, neuvonnan ja alkutuotannon välistä yhteistyötä tutkimustiedon välittämisessä käytännön toimijoille. Maaseutuverkosto on ollut osaltaan mukana jalkauttamassa uutta EIP (European Innovation Partneships) -verkostoa Suomeen. Innovaatioverkoston toiminnan ideointia aloitettiin yhdessä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa kansallisella tasolla jo vuoden 2013 lopulla Hämeenlinnassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivien yhteydessä järjestetyssä innovaatioseminaarissa. Seminaarisarjaa jatkettiin helmikuussa 2014 Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla -seminaarissa Helsingissä. Huhtikuun alussa 15 hengen delegaatio osallistui EIP AGRI Service Pointin ja Viron maaseutuverkoston järjestämään työpajaseminaariin Tallinnassa, jossa seitsemän Itämeren ympärysvaltioiden voimin pohdittiin innovaatioverkostojen toimintaa. Mukana seminaarissa oli myös esimerkkejä suomalaisista innovaatiohankkeista. Suomen maaseutuverkostoyksikkö keräsi ja ehdotti hyviä suomalaisia innovaatiohankkeita seminaariin alustajiksi. EIP AGRI Service Point valitsi näistä kaksi hanketta esiteltäväksi seminaariin. Syyskuussa Suomessa järjestetyssä Nordic-Baltic maaseutuverkostoyksikköjen kokouksessa pohdittiin yhdessä EIP AGRI Service pointin edustajien kanssa innovaatioverkostojen toimintaa huomioiden myös maaseutuverkostojen Itämeriyhteistyö. Alueelliset innovaatioleirit Maaseutuverkoston puitteissa järjestettiin edellisvuoden tapaan viisi alueellista innovaatioleiriä, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, Satakunnan ja Vakka-Suomen, Pohjois-Savon sekä Paraisten ruotsinkielinen innovaatioleiri. Lisäksi järjestettiin Kainuussa asuville tai Kainuusta kotoisin oleville nuorille aikuisille (18 35-vuotiaille) suunnattu leiri Vuokatissa. Leirin tarkoituksena oli selvittää, millaisessa Kainuussa nuoret aikuiset haluaisivat elää, millainen on Onnellisten Tarinoiden Kainuu 2020. Nuorten visiossa korostui toive yhteisöllisyydestä. Kainuun vahvuuksia nuorten mielestä olivat aidot ihmiset, rentous ja yhdessä tekeminen. Isonkyrön Kalliojärvellä 10. 12.6.2014 pidettävän innovaatioleirin tavoitteena oli löytää alueen resursseja hyödyntäviä hanke- tai liiketoimintaideoita. Mukana oli osallistujia kunnista, oppilaitoksista, korkeakouluista, neuvontaorganisaatioista sekä yrittäjistä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 17
Aiehaku innovaatioleireille rakentui edelleen alueellisten kehittämisstrategioiden mukaisiin painopisteisiin ja niistä nostettaviin kärkiteemoihin. Hakemukset olivat paitsi alueellisesti, myös teemoiltaan erittäin kattavia. Yrittäjyys ja elinkeinot olivat vahvasti edustettuina, samoin matkailu ja ruoka. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös täysin ruotsinkielinen leiri joka käsitteli ruotsinkielen tuomaa moninaisuutta, haasteita ja mahdollisuuksia kaikkien ruotsinkielisten alueiden näkökulmasta. Alueellisten leirien jälkeen oli leirien summauksen aika. Vuosien 2013 ja 2014 leirien toteuttajille järjestettiin vuorokauden mittainen Kipinöistä roihuun -summausleiri Kuortaneella. Paikalla työstettiin maaseudun kehittämistyön läpileikkaavia teemoja, kuten asiakaspalvelua, viestintää ja maaseudun kehittämisen välineitä. Palautteiden ja tulosten perusteella leirien avulla saavutettiin niille asetetut tavoitteet sekä alueiden että koko maaseutuverkostotoiminnan näkökulmasta. Kaikilla leireillä nousi esiin edelleen vahvasti maaseudun merkitys voimavarana sekä innostuksen ja innovaatioiden synnyttäjänä. Menetelmänä innovaatioleirit osoittivat soveltuvansa hyvin aluelähtöiseen maaseudun kehittämiseen ja alueen toimijoiden välisten verkostojen laajentamiseen ja vahvistamiseen. Innovaatioleirit toivotettiin tervetulleeksi mielekkäänä, uudenlaisena aluekehittämisen välineenä. Erityisesti ohjelmakausien taitekohdan aiheuttamaan epävarmuuteen ne toivat kaivattua piristystä ja olivat luomassa alueille hyvää yhteishenkeä sekä puhtia kehittämisen seesteisempään vaiheeseen, eräänlaiseen odotustilaan. Innovaatioleirien organisaattorina toimi kilpailutuksen kautta valittu MDI Management Design Intelligence. Yhteistyö maaseutuverkostoyksikön ja alueellisten järjestäjätahojen kanssa toimi pääsääntöisesti erittäin hyvin kahden vuoden aikana jokaisella kymmenellä leirillä. Leirien järjestäminen ja organisointi oli hyvin intensiivistä tekemistä ja loi osaltaan myös itsessään uusia alueellisia yhteistyönmuotoja. Innovaatioleirien osallistujat kiteyttivät leirinsä mm. näihin sanoihin, jotka kuvaavat hyvin leirien olemusta: yhdistävä, heittäytyminen, kipinöivä, haastava, intensiivinen, uutta luova, innostava, yhteisöllinen, palkitseva. Leiristä leirin tekevät ihmiset, jotka ovat sekä osaamiseltaan että persoonaltaan hienosti täydentäneet toisiaan. Vuotuiset yhteenvetoraportit alueellisista innovaatioleireistä on koottu maaseutu.fi-sivustolle. Leader Leader-ryhmien laatu- ja johtamisjärjestelmätyö Vuonna 2013 aloitettu Leader-ryhmien laatu- ja johtamisjärjestelmätyö jatkui koko kevään 2014. Työn tavoitteena oli laatukäsikirjan muotoon dokumentoitu ja aktiivisesti päivitetty toiminnan kuvaus eli laatukäsikirja kaikille Leader-ryhmille. Lisäksi prosessin tavoitteina oli: Vahvistaa Leader-ryhmien hallituksien sitoutumista ja tarjota apuja ja työkaluja heille Vahvistaa Leader-ryhmien roolia vahvoina paikallisen kehittämisen asiantuntijoina Pyrkiä vahvistamaan ELY-keskusten ja Leader-ryhmien välistä rajapintaa ja luottamusta Laatutyötä ohjaamaan ja koordinoimaan valittiin kilpailutuksen kautta Ramboll Consulting Oy. Suomi jaettiin neljään suuralueeseen laatutyöhankkeen toteuttamiseksi. Leader-ryhmiltä syksyllä 2013 saadun palautteen perusteella prosessiin tehtiin keväällä 2014 muutoksia. Samalla Ahvenanmaan Leader-ryhmä erotettiin omaksi osiokseen. Palaute koski laatutyöprosessin organisointia, fasilitointia ja sisältöä. Korjausliikkeen jälkeen laatutyö saatiin paremmin vastaamaan Leader-ryhmien tarpeita. 18 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Siihen kunnianhimoiseen tavoitteeseen, että jokaisella Leader-ryhmällä on laadittuna perustason laatukäsikirja, ei päästy. Yhtä ryhmää lukuun ottamatta työ eteni, mutta käsikirjan valmiusasteet vaihtelevat. Leaderryhmät olivat hyvin eri vaiheissa oman toiminnan kehittämisessä ja laatuajattelussa. Jokaisella alueella tehtiin kuitenkin arvokasta ydinprosessien ja Leader-prosessin kehittämistyötä. Myös ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välinen päätöksentekoprosessi kirkastui. Alueiden haasteet kohdistuivat toimijoiden kehittymis- ja kehittämisosaamisen heterogeenisyyteen. Osa ryhmistä oli kehittänyt toimintaansa ja yhteistyötä paikallisen ELY-keskuksen kanssa jo pitkään, kun taas osa ryhmistä ei kokenut laatutyön ja laatukäsikirjan tekemistä tarpeelliseksi. Ryhmien kehittämisasenne korreloi pitkälti myös toiminnan tuloksellisuuden kanssa. Haaste Leader-ryhmille alueilla on ollut eri toimijoiden välinen työnjako ja vastuu. Tämä haaste on liittynyt sekä hankkeiden valmisteluun että seurantaan. Leader-ryhmillä on erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä. Alueen toimijoiden työnjaon ja toimintatapojen eroavaisuutta kuvastavat myös ELY-keskuksen ja eri Leader-ryhmien keskinäiset toimintamallit. Osa Leader-ryhmistä on perustanut pysyviä foorumeita yhteistyön syventämiseen ja hankkeiden valmistelun kehittämiseen. Kehittämistyössä työnjaollisena haasteena tuli esille myös hankkeiden seuranta. Haasteena koettiin vastuunjako Leader-ryhmien ja ELYkeskusten välillä. Laatutyöprosessin jatkolle on suuri tarve. Leader-toiminnan parantamisalueet kiteytyvät alla oleviin kokonaisuuksiin. 1. Laatutyön jatkumisen varmistaminen 2. Asiantuntevuuden ja osaamisen varmistaminen 3. Hallinnan ja ohjauksen kehittäminen Leader-ryhmien toiminnassa täytyy saada jatkuvan parantamisen toimintamalli, yhtenäinen arviointikehikko Leader-työn vaikuttavuudelle, käynnistää vertaisauditoinnit ja yhtenäistää ELY-keskusten prosesseja. Leader-ryhmissä osaamisen kehittämistä tarvitaan niin toiminnanjohtaja- kuin hallitustasollakin. Hallinnon ja viranomaisten toiminta suhteessa Leader-ryhmiin on hyvä nähdä strategisena kumppanuutena. Osana tätä työtä laatutyöprosessin ohjausryhmä mietti, millainen tulisi olla Leader-laatutyön mittaristo. Kehittämisohjelman indikaattoreiden ja Leader-ryhmien vuosiraporttien lisäksi tarvitaan lisää ns. kovia ja pehmeitä mittareita ja itsearviointeja kuvaamaan koko Leader-työn prosessia. Mittariston laatiminen on Leader-ryhmien ja hallinnon yhteinen asia. Tavoitteena on laatia käsikirja mittaristosta ja muokata hallinnon ohjaus- ja tarkastustoimintaa tukemaan jatkuvan kehittämisen mallia. Leader-brändi Leader-brändin pilottihanke käynnistyi tammikuussa 2013 yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön, hallinnon ja Satakunnan Leader-ryhmien kanssa. Pilotissa tehtiin ehdotus Leader-ryhmien yhteisestä ilmeestä ja ydinviestistä. Pilotista saadut kokemukset, ajatukset ja mielipiteet jalostettiin Leader-brändiksi. Kevään 2014 aikana uusi brändi jalkautettiin koko maahan. Ryhmät saivat uudet brändin mukaiset logot ja brändin käytännön hyödyntämisen avuksi laadittiin ohjekirja. Osana brändityötä valmistuivat myös alueiden käyttöön Leader-video sekä animaatiohahmot. Leader-ryhmät ottivat uuden visuaalisen ilmeen käyttöön pikkuhiljaa osana www-sivujen ja viestinmateriaalin uudistamista. Ensimmäinen valtakunnallinen Leader-viikko järjestettiin kesäkuussa, jolloin uudella ilmeellä tultiin voimallisesti näkyviin halki Suomen. Leader-viikolle osallistui yli puolet Leader-ryhmistä. Jokainen ryhmä järjesti oman valinnan mukaisesti ohjelmaa, kuten yrityskierroksia, toritapahtumia ja Leader-rahoitteisten hankkeiden järjestämiä aktiviteetteja. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 19
Leaderin uutta ilmettä ja näkyvyyttä vahvistamaan avattiin keväällä leadersuomi.fi-verkkosivusto. Verkkosivustolla esitellään Leader-työtä ja -ryhmiä, kerrotaan tuloksista ja innostetaan ihmisiä mukaan kehittämään omaa aluettaan. Verkkosivusto rakennettiin osana maaseutuverkoston Leader-brändin rakentamista. Sen päätoimittajuus on Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Palaute Leader-brändin rakentamisesta on ollut erittäin positiivista. Paras palaute tehdystä työstä oli se, että uusi ilme otettiin käyttöön kaikissa Suomen Leader-ryhmissä. Yhtenäinen ilme tukee entistä tehokkaampaa viestintää ja lisää Leader-toiminnan tunnettuutta. 4.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Yhtenä vuoden päätavoitteena oli koota yhteen ja jakaa, millaisia tuloksia ohjelmalla on saatu aikaan, millaiset tarinat ovat saaneet kasvaakseen sykähdyksen ohjelmarahoituksesta. Hyvät käytännöt näkyivät ja kuuluivat maaseutuverkoston kaikissa viestintäkanavissa, kohtaamisissa ja tilaisuuksissa. Parhaat käytännöt -kilpailun tarkoituksena oli nostaa esille omassa toimintaympäristössään toimivia oivalluksia, jotka voivat levitessään olla onnistumisen mallina muille. Parhaat käytännöt 2014 -kilpailussa maaseudun helmihankkeita seuraavista kilpailusarjoista: nuoret, yhteistyö, ympäristö ja ilmasto, kulttuuri sekä elinkeinot ja yrittäjyys. Hyvviä käytäntöjä saatiin esille 219. Voittajat sarjoittain olivat: Nuoret Spirit-yrittäjyyslähettiläitä Kymenlaaksoon, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Rahoittaja: Pohjois-Kymen kasvu ry Yhteistyö KYLÄTALO Monipalvelukeskus, Ilomantsinkunta Rahoittaja: Vaara-Karjalan LEADER ry Ympäristö ja ilmasto Energiakylä kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa, Levón-instituutti, Vaasan yliopisto Rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus Kulttuuri HaiArt, Hai Art ry, Hailuoto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot ja yrittäjyys Yrttien käyttö eläinten hyvinvoinnissa- yritysryhmähanke, osuuskunta Yrttiajan maaseudun kehittämishanke, Raahe, Siikajoki, Kiiminki, Vaala ja Siikalatva Rahoittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry 20 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Parhaat käytännöt kilpailusarjojen voittajat ryhmäkuvassa kilpailun tuomariston kanssa Maaseutugaalassa Lahden Sibeliustalolla. Maaseutuverkoston kunniamaininnan maaseudun kehittäjänä sai professori Hilkka Vihinen. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi Saarijärven kaupungin Amazing Lande, jonka myötä nuoret saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Ohjelmakauden kolmas Maaseutugaala toimi loisteliaana maaseudun kehittämistyön palkitsemisen foorumina. Ilta oli arvokas ja onnistunut, aivan kuin se työ jonka kunniaksi gaala järjestettiin. Juhlassa maaseudun kehittämistyön kirkkaimmat tähdet saivat ansaitsemaansa tilaa tulla esille ja olla juhlinnan kohteena pitkäjänteisen ja sinnikkään arjen työn vastapainoksi. 4.4. Kansainvälinen ja alueiden välinen yhteistyö Kv-koulutukset ja seminaarit Elokuussa järjestetty kv-teemaseminaari oli ajankohtaisempi kuin sitä suunniteltaessa uskottiinkaan. Kv-työn ajankohtaispäivien teemana oli Venäjä. Seminaari valotti Venäjä-yhteistyön mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Millainen Venäjä on toimintaympäristönä hanketoiminnan näkökulmasta? Miten yhteistyötä kannattaa aloittaa rakentamaan? Mitä tuloksia Venäjä-yhteistyön kautta on saatu maaseudun kehittämisessä? Lieksaan kokoontuivat kaikki Venäjään rajoittuvat Leader-ryhmät, ammattikorkeakoulujen toimijoita, maakuntaliittojen edustajia ja muita Venäjä-yhteistyöstä kiinnostuneita. Seminaarin tuloksena ammattikorkeakoulut ja Leader-ryhmät aikovat jatkaa yhteistyökeskusteluja Venäjä-yhteistyön rakentamiseksi. Tämän lisäksi käytiin läpi Leader-ryhmien kv-työn ajankohtaisia asioita. Retkipäivän aikana tutustuttiin Ilomantsissa Leader-työn tuloksiin ja kv-hankkeeseen Bear in mind karhu mielessä. Vuonna 2013 kansainvälinen LINC-seminaari (Leader Inspired Network Community) järjestettiin Suomessa ja vuonna 2014 Itävallan Tirolissa. Suomesta osallistujia oli viidestä Leader-ryhmästä ja maaseutuverkostoyksiköstä. Vuoden 2019 LINC-seminaarin isännyyttä ovat hakemassa Länsi-Suomen Leader-ryhmät. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkosto 2014 21
LINC seminaari 2014 pidettiin Itävallassa. Seminaarin isännyyttä vuodelle 2019 hakevat Länsi-Suomen Leader-ryhmät. Euroopan maaseutuverkosto ENRD event Communicating Rural Development Vilna, Latvia Euroopan maaseutuverkoston viestintään keskittynyt seminaari järjestettiin maaliskuussa Vilnassa. Seminaari koostui työryhmätyöskentelystä, missä käsiteltiin viestinnän keinoja suurelle yleisölle sekä mietittiin tehokkaita viestintävälineitä. Seminaarin aikana esiteltiin myös Itämeren maiden yhteistyötä ja mitä maiden välisellä Nordic-Baltic Rural Network -työllä on saatu aikaan. Euroopan maaseutuverkoston viimeinen työkokous järjestettiin toukokuussa Iso-Britanniassa. Sen teemana oli verkostotyön arviointi ja hyvät käytännöt. Kokouksessa esiteltiin Suomen maaseutuverkostoanalyysi yhtenä hyvänä esimerkkinä. Euroopan maaseutuverkoston päätöstilaisuus järjestettiin Brysselissä kesäkuussa. Seminaarissa oli esillä kokemuksia kuluneiden vuosien varrelta. Yhtenä näistä oli Suomen edustajalta pyydetty puheenvuoro maaseutuverkoston ja Leader-ryhmien yhteistyöstä. Uusi Euroopan maaseutuverkostoyksikkö käynnisti työnsä syksyllä. Sen aloituskokous järjestettiin marraskuussa. Aiemmin keväällä aloitti toimintansa EIP-Agri helpdesk, jonka tehtävänä on edesauttaa innovaatioverkoston toimintaa Euroopassa. Arviointityön Euroopan verkostoyksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana. 22 Suomen maaseutuverkosto 2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU