HELSINGIN SEUDUN VIHERKEHÄ -tiivistelmäluonnos Maisema-arkkitehtuurin diplomityö Elise Lohman työ valmistuu 5/2015
KANSAINVÄLINEN VERTAILUKOHTA Viherkehän ajatus on lähtöisin kaupungistumisen ajalta sodanjälkeisestä Englannista. Kehien perustamisen lähtökohtana olivat jo tuolloin kaupunkien levittäytymisen hillitseminen sekä maaseutumaisen ja kulttuurihistoriallisen ympäristön turvaaminen. Vasta myöhemmin viherkehiin on liitetty voimakkaammin ekologiset ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Nykyisin viherkehät ovat myös merkittävä osa vihreää kaupunki-imagoa. Viherkehäajatusta on kritisoitu, sillä hyvin tiiviissä kaupunkiympäristöissä kaupunkien levittäytyminen on todellisen pysähtymisen sijaan jatkunut viherkehävyöhykkeen ulkopuolelle (leapfrog development). Lisäksi irrallisella ja teknisellä vihervyöhykkeellä ei pystytä tukemaan nykyisiä tavoitteita yhtenäisen viherverkoston tai vihreän infrastruktuurin syntymisestä.
HELSINGIN SEUTU Metsäisyys, avoimuus sekä jokamiehenoikeuksien tarjoamat virkistysmahdollisuudet ovat kansainvälisesti verrattuna viherkehän poikkeuksellisia mahdollisuuksia Helsingin seudulla. Olemassa olevan vehreyden tarjoamat tulevaisuuden potentiaaliarvot antavat myös aivan uusia syitä säilyttää ja tukea viherkehän nykytilannetta. Helsingin seudun viherrakenne käsitetään nykyään sormimallina, jossa säteittäiset viherkäytävät työntyvät kaupunkirakenteen sisään. Turvattu viherkehä täydentäisi pitkittäissuuntaista viherrakennetta takaamalla yhteydet ihmisille ja eläimille myös poikittaissuunnassa. Nykyisin virkistyskäyttö painottuu seudulla voimakkaasti Nuuksion alueelle, mikä kuluttaa luontoa pistemäisesti ja kaventaa viherrakenteen hyödyntämismahdollisuuksia kokonaisuutena. Helsingin seudun kasvun on todettu mahtuvan jopa nykyisille kasvukäytäville, joten kasvun purkautuminen viherkehän ulkopuolelle (leapfrog development) ei ole todellinen uhka seudulla.
TYÖN AIHERAJAUS Helsingin seudun viherkehän osoittamisen tarve perustuu sekä ekologisiin että virkistyksellisiin syihin. Tässä työssä keskitytään ihmisnäkökulmaan, sekä alhaalta ylöspäin toteutuvan ympäristön mahdollisuuksiin. Viherkehän mahdollisuuksiin liittyy voimakkaasti myös kansainväliseksi metropolialueen kilpailuvaltiksi tunnistettu hyvinvoinnin teema. Valitut näkökulmat hämärtävät aiheeseen yleisesti liitettyjä mittakaavarajoja. Työssä peilataan viherkehän paikallisia arvoja tulevaisuustutkimuksen esiin tuomiin aiheisiin, sekä Toronton, Hampurin ja Lontoon esimerkkeihin. Viherkehän konseptisuunnitelman kautta tuodaan esiin seudun viherrakenteen arvot laajana kokonaisuutena, minkä avulla voidaan hallitusti levittää viherkehän käyttöä ja osoittaa alueen uusia käyttöpotentiaaleja esim. elinkeinojen harjoittamisen kannalta.
TYÖN LÄHTÖKOHDAT Viherkehäsuunnitelman oltava selkeä, ymmärrettävä ja riittävän konseptimainen. Näin viherkehä iskostuu ihmisten mieliin ja hahmottuu Helsingin keskuspuiston kaltaisena kokonaisuutena. Saadun statuksen avulla viherkehä parhaassa tapauksessa suojelee itse itseään ilman juridisia kaavamerkintöjä. Suunnitelma ei voi takertua maanomistuksesta tai muista yksityiskohtien huomioinnista seuraavaan sirpalemaisuuteen, sillä esimerkiksi jo jokamiehenoikeuksien turvaama viheralueiden käyttö perustuu vapauteen ja avoimuuteen. Viherkehän juridinen turvaaminen kokonaisuutena on myös käytännössä mahdotonta. Konseptimaisessa suunnitelmassa osoitetaan kehäalueen olemassa olevien ominaisuuksien muodostamia laajempia tarjoumakimppuja, mikä profiloi kehän eri alueet. Näin viherkehän erilaiset käyttötavat ja mahdollisuudet saavat näkyvyyttä, mikä laajentaa ja ohjaa viherkehän käyttöä.
TUNNISTETUT TARJOUMAKIMPUT / LUONNOS
TOTEUTTAMISTAVAT http://www.fi-ware.org/wpcontent/uploads/2013/10/smartcitiesfiw.jpg Ylätason suunnitelma mahdollistaa kehän monenlaiset käyttötavat ja yhä heterogenisoituvan käyttäjäjoukon monenlaiset tarpeet, mutta käytännössä suunniteltujen teemojen toteutuminen on saatava liikkeelle yksilöön kohdistuvien toimien avulla. Koska viherkehää ei voida toteuttaa yhtenäisenä kaavamerkintänä tai määräyksinä, on positiivisten porkkanoiden ja erilaisten arkeen tunkeutuvien sovellusten ja toimintojen rooli kehän idean toteutumisessa tärkeä. Viherkehän on oltava yhteinen takapiha, yhteisen hyvinvoinnin lähde. Viherkehän pohja esimerkiksi verkkosovelluksina tuo kehän lähemmäksi arkea ja luo mainosarvoa siihen osallistuville yrityksille. Viherkehätuoteperheen avulla kehä elää omaa elämäänsä ilman raskasta byrokratiaa. Alhaalta ylöspäin toteuttavasta kehäsuunnitelmasta on hyvä esimerkki Torontossa, jossa kehän statusarvo on mm. poikinut joutsenmerkin kaltaisen viherkehämerkin.
TYÖN AIKATAULUT/ YHTEYDENOTTO Työ valmistuu toukokuussa 2015. Mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen elise.lohman@aalto.fi.