Selvitys pakolaisten vastaanotosta Sipooseen Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori saana.hansen@sipoo.fi p. 09 235 36505
Sisällys Johdanto 1 1 Suomeen ja Sipooseen saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta 2 2 Pakolaisten vastaanoton käytännönjärjestelyt kunnassa 4 3 Pakolaisten vastaanoton kustannukset 6 4 Valtion korvaukset 7 4.1 Esimerkki pakolaisten kotoutumispalvelujen kustannuksista ja valtion korvauksista 10 5 Vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöksi 13 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 14 Lähteet 16 Liite 1 18
Johdanto Sipoon kunnanvaltuusto on saanut 27.2.2012 aloitteen selvittää kunnan edellytykset vastaanottaa pakolaisia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut 19.6.2012 kunnanhallitukselle selvityksen, jonka mukaan vuosi 2014 on todettu realistiseksi pakolaisten vastaanottoajankohdaksi, jotta siihen tarvittavat valmiudet voidaan varmistaa. Samassa yhteydessä kunnanhallitus päätti asian valmistelun jatkamisesta, ja että lopullinen kanta asiaan otetaan vuoden 2014 talousarviota tehtäessä. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyy sopimuksen tekeminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa uuden v. 2011 voimaan tulleen kotoutumislain mukaisesti. Kotoutumislain mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista, turvapaikan saaneista tai myönteisen oleskeluluvan toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella saaneista henkilöistä. Korvauksien saamiseksi ELY-keskus edellyttää voimassa olevaa kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksessa sovitaan kunnan pakolaiskiintiöstä, johon voi kuulua sekä kuntaan osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Huomioitavaa on, että vuoden 2014 alusta korvausten saaminen edellyttää sopimuksen uusimista vuoden 2013 loppuun mennessä. Sopimukseen on määriteltävä, montako pakolaista kunta vastaanottaa vuosittainen tai säännöllisin väliajoin. Lain mukaiset kotoutumispalvelut on järjestettävä, vaikka kyseistä korvauksiin oikeuttavaa sopimusta ei olisi. Pakolaisten vastaanottoa ja kotouttamisohjelmaa valmistelemaan Sipoon kuntaan palkattiin määräaikainen pakolaiskoordinaattori, ja hänen työtään tukemaan perustettiin monialainen ohjausryhmä. Sipoon maahanmuuttajille suunnatut perus- ja erityispalvelut on selvitetty kunnan kotouttamisohjelmassa. Tämän selvityksen tarkoituksena puolestaan on selvittää pakolaisten vastaanottoon liittyvää päätöksentekoa varten Suomeen ja kuntaan saapuminen kiintiöpakolaisten valinnan ja turvapaikkaprosessin kautta pakolaisten vastaanoton alun toimenpiteet pakolaiskiintiöön kuuluvista henkilöistä maksettavat korvaukset ja kunnalle aiheutuvat kustannukset erilaisia vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöksi toimenpide-ehdotuksia pakolaisten vastaanottotyön käynnistämiseksi Selvityksessä on hyödynnetty pakolaisten vastaanotosta tehtyjä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suuntaa antavia kustannusselvityksiä sekä kunnan toimialakohtaisia näkemyksiä. Lisäksi on konsultoitu työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijoita sekä Iisalmen, Järvenpään, Porvoon, Raaseporin ja Vantaan maahanmuuttotyön koordinaattoreita. Lisäksi eri kiintiövaihtoehdoille on suoritettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA), jonka tulokset esitetään erillisessä raportissa. 1
1 Suomeen ja Sipooseen saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta Pakolaisia vastaanotettaessa kunta voi määritellä tuleeko vastaanotettava ryhmä turvapaikanprosessin vai kiintiön kautta. Lisäksi kunta määrittelee vastaanotettavan ryhmän koon ja se voi neuvotella myös lähtömaasta. Ainakin vastaanoton alkuvaiheessa on hyvä, että ryhmät tulevat samasta maasta. Vuonna 2012 Suomeen saapui 3 129 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto (Migri) teki vuonna 2012 yhteensä 3 780 turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä oli 1 601 (42 %). Myönteisen päätöksen saajista 553 sai turvapaikan ja pakolaisstatuksen, muut oleskeluluvan jonkin muun ulkomaalaislain perusteen kautta. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa tai järjestävät asumisensa itse. Vuonna 2020 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Migrissä oli noin 330 vuorokautta niin sanotussa normaalimenettelyssä. TURVAPAIKAN HAKU PROSESSI 1. Turvapaikan hakija jättää turvapaikkahakemuksen joko saapuessaan maahan rajalla tai poliisilaitoksella. 2. Vastaanottava viranomainen selvittää hakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Hakija majoitetaan käsittelynajaksi vastaanottokeskukseen tai hankkii itse asunnon. 3. Maahanmuuttovirasto Migri tutkii, onko hakija hakenut turvapaikkaa Dublin II sopimusta soveltavasta maasta, onko henkilön perheenjäsen pakolaisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa tai onko hän tullut laittomasti Suomeen jonkin ko. maan kautta. 4a Jos Dublinin ehdot täyttyvät, hakemus 4b Jos Dublin-sopimuksen ehdot eivät täyty, toinen tutkitaan Migrissä Myönteinen päätös: Migri myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Turvapaikan saanut saa pakolaisen matkustusasiakirjan ja oleskelulupakortin. Oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella saavalla on oikeus saada muukalaispassi Hakija saa jäädä Suomeen. Jos hänelle on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, hän on oikeutettu kuntapaikkaan. Kun selviää mikä kunta ottaa vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikunnan vuokra-asuntoon. valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Kielteinen päätös: Migri ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle ja vastaa käännyttämisen täytäntöönpanosta. Hakija voi hakea päätösmuutosta Helsingin hallintooikeudesta. Muutosta voi hakea edelleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella saanut voi valittaa turvapaikan epäämisestä. Kuvio 1: Turvapaikanhakuprosessin kuvaus (Lähde: Järvenpään kaupunki 2013) Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua vuosittain myös 750:lle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä uudelleensijoitetusta odottaville henkilöille, joilla on 2
todettu olevan perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Vuoden 2014 kiintiötä on korotettu 300:lla Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi. Kansainvälisessä mittakaavassa pienestä pakolaiskiintiöstä huolimatta Suomen ollut haastavaa löytää pakolaisille kuntapaikkoja ja esimerkiksi syyskuussa 2013 Suomesta kuntapaikkaa pakolaisleireillä odotti 293 henkilöä. KIINTIÖPAKOLAISTEN VALINTA SUOMEEN Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä päättää seuraavan vuoden kiintiöpakolaismäärästä. Lopullisesti asia varmistuu eduskunnan vahvistaessa valtion talousarvion. Maahanmuuttovirasto (Migri) suunnittelee ja toteuttaa valintamatkat. Kunta ja/tai ELY-keskus arvioivat vastaanoton ja kotoutumisen edellytyksiä kunnan näkökulmasta. Suojelupoliisi arvioi luvan myöntämistä yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Migri arvioi oleskeluluvan myöntämisen yleiset perusteet. Migri tekee kiintiövalintapäätöksen ja lähettää tiedot valituista pakolaisista ELY-keskusten kautta kuntiin. ESIMERKKI KIINTIÖPAKOLAISTEN KUNTAANSIJOITTUMISESTA Kunta X on tehnyt ELYn kanssa sopimuksen X määrän kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuosittain/joka toinen/joka kolmas vuosi. Kunta vastaa ELY-keskuksen syksyllä ELY-keskuksen tiedusteluun ja ilmoittaa vastaanottavansa X määrän syyrialaisia pakolaisia maaliskuussa. ELY tiedottaa asiasta Migriä. Migri lähettää ELYn kautta kuntaan välitettäväksi esityksen X hengen syyrialaisryhmästä. Esitys sisältää taustatietoja pakolaisista (ikä, sukupuoli, koulutus- ja työkokemus, terveystilanne) perhekunnittain. Kunta ilmaisee ELYlle hyväksyneensä esityksen Migri lähettää ELYyn kuvalliset tarkemmat pakolaisten taustapaperit (RRF= Refugee Registration Form) ELY tekee kuntapaikkapäätökset ja lähettää pakolaisten taustapaperit kuntaan Migri/IOM (International Organization for migration) tekevät pakolaisten matkajärjestelyt huomioiden kunnan aikataulutoiveen. IOM huolehtii kulttuuriorientaation antamisesta pakolaisille lähtömaassa Suomen Punainen Risti SPR varmistaa kunnalta pakolaisten saapumisajankohdan ja vastaanottaa pakolaiset yhdessä kunnan kanssa lentokentältä Kuvio 2: Kiintiöpakolaisten valinta ja kuntaan sijoittaminen -prosessin kuvaus. Muokattu Järvenpään kaupungin (2013) selvityksen pohjalta. 3
2 Pakolaisten vastaanoton käytännönjärjestelyt kunnassa Kun kunta on tehnyt päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanotosta, seuraavat asiat tulee hoitaa ennen pakolaisten saapumista. Viranomaisyhteistyö (rajavartiolaitos, maahanmuuttovirasto, SPR) Asuntojen varaaminen ja niiden kalustaminen perustarvikkein Kilpailutukset (mm. lentokenttäkuljetus, kodin perustavarat) Henkilöstön koulutus Yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa (keräykset: mm. vaatteet, astiat, kodin tarvikkeet, asuntojen kalustaminen) Suunnitelma virastoasioiden hoidosta (maistraatti, Kela, pankki) Tulkkipalveluiden järjestäminen alkukuukausiksi Terveystarkastuksiin valmistautuminen (aikojen varaus) Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa (toimeentulotukihakemukset) Mahdolliset apuvälinehankinnat (esim. pyörätuoli) Yhteistyö päivähoidon ja koulutoimen kanssa, ennakkotieto tulossa olevista lapsista ja nuorista Yhteydenpito paikalliseen mediaan, kuntalaisille tiedotusta pakolaisten saapumisesta, ml. naapurit Henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutus (mm. tulkin käyttö, viestintä, kulttuuriset erot) Kotikansiot (tietoa Suomesta ja kotikunnasta omalla äidinkielellä sekä ohjaajien yhteystiedot) Aivan ensimmäiseksi pakolaisen kuntaan tullessa on huolehdittava mm. seuraavista asioista: Pakolaisten vastaanottaminen lentokentältä yhdessä SPR:n henkilöstön kanssa ja uuteen asuntoon saattaminen Samana tai edellisenä päivänä hoidetaan kotiin seuraavan aamun aamupalatarvikkeet ja peruselintarvikkeita Kotona perusturvallisuuteen liittyvien asioiden läpikäyminen (palohälytin, sähköhellan ja wc:n käyttö) Seuraavan päivän tapahtumien läpikäynti Saapumista seuraavana aamuna hoidetaan: Maistraattiin rekisteröityminen ja Kela-asiat (sairausvakuutuskortti, asumistuki, lapsilisä) Ruokakaupassa asiointi Taloyhtiön järjestyssääntöjen läpikäyminen Pesutuvan käyttö ja kodin turvallisuusohjeiden läpikäyntiä Mahdolliset lääkäri- ja apteekkikäynnit 4
Seuraavien päivien aikana hoidetaan: Kotikäynnit ja toimistotapaamiset Henkilötunnusten tiedoksi saattaminen terveydenhuollon yhteyshenkilölle Terveystarkastuksiin ohjaaminen Asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi ja mahdollisissa lupa-asioissa poliisin luona asioimisessa avustaminen Informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista Pankkitilin avaus ja opastusta rahan nostamiseen pankista ja Otto-automaatista Kahden kuukauden aikana vastaanotosta hoidetaan: Alkuvaiheen terveystarkastusten aloittaminen (laboratoriokokeet, terveystarkastus, lääkärintarkastus) Hammashoidon aloitus Mielenterveysasiat Kansalaisjärjestöjen toiminnan esittely Päivähoitopaikkoihin ja kouluihin tutustuminen Perheenyhdistämisasioiden selvittäminen Alkukartoitus TE-toimistossa ja kotoutumiskoulutukseen hakeutuminen Asuntoasiat (mahdolliset muutokset ja lisäkalustaminen) Julkisen liikenteen käytän opettelu (aikataulu, maksut) Ensimmäinen sosiaalitoimen käyntikerta (toimeentuloasiat) Arkielämän ohjaus yhdessä vapaaehtoisten ja vertaistukihenkilöiden kanssa Ensimmäisten kuukausien aikana hoidetaan myös: Säännölliset käynnit sosiaalitoimessa Suomen kielen opiskelu käyntiin kansalaisopistossa tai järjestöjen toimesta TE-toimiston järjestämän kotoutumiskoulutuksen aloittaminen mahdollisimman pian tulon jälkeen Terveydellisten asioiden hoito jatkuu (jatkotutkimuksia ja akuutteja aikoja) Mielenterveysasioiden hoito jatkuu Hammashoito jatkuu Kela-asioinnin opettelu jatkuu (kotoutumistuki, työttömyysraha, asumistuki, lapsilisä) Informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta, terveydenhuollosta, mm. terveys- ja ravintokasvatusta, liikunta, jne. 5
3 Pakolaisten vastaanoton kustannukset Pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ei voida täysin kattavasti ennustaa, koska pakolaisten elämäntilanteet ja palvelutarpeet ovat yksilöllisiä. Kunnilla on myös erilaiset palveluvalmiudet pakolaisten vastaanottoon. Lisäksi tutkimustietoa on vähän. Suuntaa antavia selvityksiä on kuitenkin tehty. Tuore maahanmuuton nettokustannuksia ja -tuloja arvioinut OECD:n (2013) tutkimus tuo esille, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Myös useat työpoliittiset tutkimukset tuovat esille, että maahanmuuttajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita keskimäärin vähemmän kuin kantaväestö (ks. esim. Gissler, Malin & Matveinen, 2006; Työministeriö, 2006). Tämä selitetään sekä ikärakenteella että tietämättömyydellä: maahanmuuttajat ovat merkittävästi nuorempia kuin kantaväestö keskimäärin ja saattavat olla tietämättömiä palvelutarjonnasta. Voi myös olla, että palvelut eivät aina vastaa maahanmuuttajien tarpeita. Palvelukohtaisia poikkeuksia kuitenkin on: esimerkiksi opetus- ja päivähoitosektorilla syntyy välttämättömiä lisä- ja erityispalveluiden kustannuksia esim. suomen/ruotsin kielen opetuksesta ja oman kielen tuesta ja opetuksesta. Tutkimukset osoittavat kuitenkin pakolaistaustaisen väestön käyttävän joitakin palveluita etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa kantaväestöä enemmän. Näitä palveluita ovat esim. alkuvaiheeseen kuuluvat lakisääteiset lääkärinkäynnit ja ohjaustyö. (Gissler ym. 2006; Työministeriö 2006). Vasilia Polichtchoukin (2012) sosioekonominen analyysi pakolaisten kuntien sijoittamisesta on selvittänyt, että pakolaiset asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän, mutta pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset tasaavat kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Uusi kotoutumislaki (2010) pyrkii kattamaan perusteellisesti kunnille pakolaisista aiheutuvat kustannukset korottamalla mm. laskennallisia kustannuksia ja erityispalveluista aiheutuvien kustannusten korvauksia, joita on korotettu viime vuosina huomattavasti. Tätä selvitystä varten konsultoitujen asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että säännöllisestä pakolaisten vastaanotosta saatavat kuntakorvaukset kattavat pääsääntöisesti siitä koituvat menot kunnalle tai kunnalle koituvat kustannukset ovat pieniä. He myös korostavat, että laskennalliset tulee korvamerkitä kotouttamispalvelujen, erityisesti ohjauspalvelujen ja niiden koordinoinnin kustannuksiin. Ministeriryhmä on myös tehnyt päätöksen korottaa vuoden 2014 korvauksia merkittävästi Syyrian pakolaistilanteen helpottamiseksi. 6
4 Valtion korvaukset Pakolaisasemassa olevat henkilöt tarvitsevat pitkälti samoja palveluja ja toimenpiteitä kuin kuntaan saapuvat maahanmuuttajat yleensä. Saavuttuaan kuntaan kiintiöpakolaiset kuuluvat neljä vuotta ns. kotoutumispalveluiden piiriin, Suomessa turvapaikan saaneet kolme vuotta. Lisäksi vastaanotettavien pakolaisten kuntaan asettuminen vaatii erityistoimenpiteitä, kuten asuntojen varaamista ja varustamista, kokonaisvaltaisia terveystarkastuksia jne. Lisäksi pakolaisten taustoista riippuen heille saatetaan tarvita kohdennettuja palveluja (esim. luku- ja kirjoitusopetusta). Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään kotoutumislaissa ja valtioneuvoston päätöksessä pakolaisten vastaanotosta. Niiden tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kunnalle. ELY-keskus maksaa kunnalle valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä aiheutuneet kustannukset osittain laskennallisesti ja osittain täysimääräisesti kustannusperusteella Laskennallista korvausta maksetaan pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaista maksetaan 2 300 euroa ja alle 7-vuotiaista 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista ja neljältä vuodelta kiintiöpakolaisina tulleista. Lisäksi kaikista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan kunnalle vuonna 2014 laskennallisen korvauksen lisäosa. Se on kuukaudessa alle 7-vuotiaasta 1 000 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Esimerkki laskennallisista kustannuksista Kunta vastaanottaa 25 henkilön ryhmän kiintiöpakolaisia vuonna 2014. Tämä muodostuu 5 perheestä, joissa on yhteensä kymmenen aikuista, viisi yli 7-vuotiasta ja kymmenen alle 7-vuotiasta lasta. Vuoden 2013 korvaustason mukaan laskennalliset kustannukset ovat: Ensimmäinen vuosi: 2.-4. vuosi: 10 x 7 845 = 78 450 10 x 6 845 = 68 450 15 x 3 000 = 45 000 15 x 2 300 = 34 500 = 123 450 / ensimmäinen vuosi = yht. 102 950 /vuosi Kunta saa ensimmäisenä vuotena 123 450 euroa korvauksia ja seuraavana kolmena vuotena 102 950 euro/vuosi laskennallisia kustannuksia, mikä on yhteensä 432 300 euroa/neljä vuotta ja keskimäärin n. 9 000 euroa/kk. Esimerkki 1: Kiintiöpakolaisten laskennalliset kustannukset kunnalle Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostetun vuosittaisen pakolaiskiintiön vuoksi sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat päättäneet, että kunnalle, joka tekee ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottaa aiempaa kiintiötään, maksetaan korotettujen laskennallisten kustannusten lisäksi 20 000 euron kertakorvaus. 7
Lisäksi kunnalle korvataan erityiskustannuksina toimeentulotuen kustannukset ja kotoutumistuki kolmen vuoden ajan ja kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset ilman määräaikaa täysimääräisenä. Enintään 10 vuodelta korvataan alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten tukikustannukset, vamman tai sairauden aiheuttamat huomattavat kustannukset ja erityiset sosiaali- terveystoimen kulut. Lisäksi kunta saa jokaista alkukartoitukseen osallistunutta henkilöä kohden 700 euroa kertaluontoisena korvauksena. Seuraava kuvio ilmentää laskennallisia ja kustannusperusteisia korvauksia. 8
KORVAUKSEN KOHDE KORVAUSPERUSTE KORVAUSAIKA LASKENNALLISET KORVAUKSET: Pakolaisten ohjaus ja neuvonta KUSTANNUSPERUSTAISET KORVAUKSET: Alle 7-vuotiaat: 6 845 euroa / vuosi yli 7-vuotiaat: 2 300 euroa /vuosi HUOM! Vuonna 2014 vastaanotettavista pakolaisista maksetaan korotettuja korvauksia (7 845/ alle 7-vuotias ja 3 000 euroa/ yli 7-vuotias) Alkukartoituskustannukset 700 euroa / henkilö Kertaluonteinen Kertakorvaus vuonna 2014 kunnan 20 000 euroa Kertaluonteinen korotetusta kiintiöstä/ ensimmäisestä sopimuksesta Kotoutumistuki tai toimeentulotuki Todellisten kulujen mukaan Enintään 3 vuotta Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen henkilön sijoittaminen perheryhmäkotiin sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset Erityisestä syystä kunnalle aiheutuneet kustannukset: Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaalija terveyshuollon järjestäminen Vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet Erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin Pakolaiselle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoito-, sijoitus- ja erityispäivähoidon kustannukset Asuntojen varaamisajan vuokrat Lyhytaikaisen mutta kalliin sairaanhoidon kustannukset tulkkauskustannukset, jotka ovat syntyneet kotouttamispalveluissa ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa Todellisten kulujen mukaan Todellisten kulujen mukaan Todellisten kulujen mukaan turvapaikkamenettelyn kautta tulleet: 3 vuotta kiintiössä tulleet: 4 vuotta 21 ikävuoteen asti Enintään 10 vuotta Ei määräaikaa Paluumuuttoavustus Todellisten kulujen mukaan Kertaluonteinen, ilman määräaikaa kuvio 3: Kotouttamislainmukaiset laskennalliset ja kustannusperustaiset korvaukset ELY-keskus maksaa korvaukset kunnalle kunnan hakemuksen perusteella takautuvasti. Edellytyksenä on, että kunnalla on voimassaoleva kotouttamisohjelma sekä ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Väestötietojärjestelmästä kunta voi tarkistaa ensimmäiseen kotikuntaan rekisteröimisen ajankohdan, jonka mukaan voidaan määritellä korvauksen alkamisaika. Maahantulo- ja lääkärintarkastusten yhteydessä arvioidaan erityistukea tarvitsevat henkilöt. Heistä on toimitettava lista ELY-keskukselle, jonka pohjalta 9
tehdään sopimus erityiskustannusten piiriin kuulumisesta. Sisäasiainministeriö on laatinut ohjeistuksen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille, joka löytyy ELYkeskuksen internetsivuilta osoitteesta: http://ely-tuotanto.hard.ware.fi/documents. Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisen pääsääntöön on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen. Summa oli v. 2012 Sipoossa 15 700 euroa/lapsi. Vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Vuonna 2012 Sipoo sai lisärahaa 1 300 euroa/vieraskielinen lapsi. Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea 4.1 Esimerkki pakolaisten kotoutumispalvelujen kustannuksista ja valtion korvauksista Kiintiöpakolaisten vastaanoton todellisia kustannuksia on mahdoton täsmällisesti arvioida. Pakolaisten elämäntilanteet, perhekoot ja palvelutarpeet vaihtelevat todellisuudessa. Vastaanottokustannusten laskemiselle kuitenkin hakea suuntaa esimerkin kautta. Esimerkissä käytettyjä taulukoita tulee tarkastella siis suuntaa antavina. Esimerkki kunnan vastaanottamasta pakolaisryhmästä Kunta vastaanottaa 25 kiintiöpakolaista. Tässä ryhmässä on viisi perhettä. Ryhmä vastaanotetaan kerralla ja heille vuokrattavia asuntoja vuokrataan kutakin keskimäärin 8 kk ennen kuntaan saapumista. Ryhmässä on yhteensä 10 aikuista ja 15 lasta. Lapsista 10 on alle 7-vuotiasta. Heistä 7 on päiväkodissa. Lapsista 5 on yli 7-vuotiasta. Heidät ohjataan ensimmäiseksi vuodeksi valmistavaan opetukseen ja tämän jälkeen peruskouluun. Koko ryhmästä 18 käyttää perusterveydenhuollon palveluja ja 7 kuuluu erityissosiaali- ja terveydenhoidon piiriin. Esimerkki 1: kuvitteellinen esimerkki kunnan vastaanottamasta pakolaisryhmästä Kotouttamistyön ohjausryhmässä on arvioitu, että sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoito ja perusopetus pystytään hoitamaan pääsääntöisesti nykyisillä resursseilla, mutta alkuvaiheen ohjaustyöhön ja terveystarkastuksiin, päivähoidon erityiskustannuksiin ja henkilöstön koulutukseen tarvitaan lisäresursseja. Lisäksi työn koordinaatiota ja ohjausta varten tulisi palkata kokoaikainen maahanmuuttokoordinaattori ja osa-aikainen pakolaisohjaaja. 10
Kunta saa myös valtionosuuksia laskennallisesti mm. peruspalveluihin, esi- ja perusopetukseen sekä yleisopetuksessa olevista vieraskielisistä oppilaista. Oheiset taulukot kuvaavat pakolaisten kotoutumiskokonaisuuden kautta kunnalle koituvia tuloja ja menoja. Ensimmäisessä taulukossa on eritelty kunnan valtiolta takautuvasti saatavat varmat tulot, jotka muodostuvat kiinteästi vuosittain maksettavista laskennallisista korvauksista ja ensimmäisenä vuotena saatavista alkukartoituskorvauksista ja vuodelle 2014 osoitetuista lisäresursseista. Lisäresursseja ovat laskennallisten korvausten korotukset (700 euroa yli 7-vuotiaat ja 1 000 euroa alle 7-vuotiaat) sekä 20 000 euron lisärahasta. VARMAT TULOT kiinteät vuotuiset euro 10 x alle 7-vuotiaan laskennalliset 68 450 korvaukset 15 x yli 7-vuotiaan laskennalliset 34 500 korvaukset yht. 102 950/ vuosi, 411 800/4 vuotta Kiinteät kerran maksettavat (1. vuosi, 2014) alkukartoituskorvaukset 17 500 ensimmäisen vuoden laskennallisten 20 500 kustannusten lisäraha (700 euroa yli 7- v., 1 000 euroa/alle 7-v.) Vuoden 2014 lisäkorvaus 20 000 yht. 58 000 VARMAT KIINTEÄT TULOT 4 VUODEN 469 800 AJALTA yht. Taulukko 1: Pakolaisten vastaanoton varmat tulot esimerkin1 tilanteessa Toisessa taulukossa on eritelty pakolaisten vastaanoton varmat ja epävarmat menot. Varmat menot muodostuvat kotoutumistyön ylläpitämisen vuosittaisista, kiinteistä menoista ja kerran maksettavista kiinteistä menoista. Varmoja vuosittaisia kuluja ovat pakolaistyön kokonaiskoordinointi ja alkuvaiheen ohjaus, johon tulee varata henkilöresursseja. Varmoina kertaluonteisina kuluina voidaan pitää asuntojen kalustamisesta maksettavaa muuttoavustusta ja laajaa maahantulon terveystarkastusta. Muuttoavustus korvataan kunnalla, mutta terveystarkastuksen kuluja ei suoraan korvata. Epävarmat menot perustuvat arvioihin ja ne muodostuvat myös sekä kerran että vuosittain maksettavista kustannuksista. Näistä henkilöstön koulutustarpeet voivat vaihdella ja kunta vastaa kustannuksista, mutta nämäkin voidaan maksaa laskennallisista tuloista. Toimeentulotuki on ainakin aluksi ensisijainen toimeentulon lähde ja sen korvaa valtio 3 vuodelta. Lisäksi valtio korvaa perusopetuksen erityiskustannukset, tulkkipalvelut ja erityissosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täysimääräisesti. Päivähoidon erityispalvelut kunta maksaa itse. Perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavan opetuksen valtionosuudet kattavat niiden järjestämiskulut. Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutuksista vastaa yleensä TE-toimisto. Jos kunta järjestää niitä, ohjataan asiakkaat niihin aikuisopistoihin, joihin kunnalla on investointeja eikä oppilasmäärä vaikuta maksun suuruuteen. Kustannuksista suurin osa siis katetaan valtion kustannusperustaisilla korvauksilla. Suurimmat menoerät, joista kustannuksia ei suoraan saada muodostuvat kotouttamistyön koordinoinnista ja pakolaisten ohjauksesta, terveydenhuollon alkuvaiheen tarkastuksista, päivähoidon erityiskustannuksista ja henkilöstön koulutuksesta. Nämä pystytään kattamaan pakolaisten vastaanotosta saaduista laskennallisista korvauksista. Laskennallisia korvauksia tulisikin sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaan 11
lähtökohtaisesti käyttää kunnan kotouttamisohjelmassa mainittuihin kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Korvauksilla voidaan ohjaustyön lisäksi järjestää muuta kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaaajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. (SDMno/2011/815, 6). KUSTANNUS menot ( ) Korvaako valtio kustannusperusteisesti? SELVITYS VARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET: Pakolaisten kotouttamistyön koordinointi ja alkuvaiheen ohjaus 57 295 ei Sisältää Maahanmuuttokoordinaattorin palkan (32 000 / /vuosi) + sivukulut (n. 21,9 %) sekä 50 % työajalla työskentelevän pakolaisohjaajan palkan (15 000 /vuosi) + sivukulut (n. 21, 9 %). VARMAT KERTALUONTOISET KUSTANNUKSET: Täydennetty toimeentulotuki (muuttoavustuksena) Maahantulon terveystarkastus 6 028 kyllä Muuttoavustus yksin muuttavalle 2 x toimeentulotuki, korotus 200 /perheenjäsen. Voidaan antaa rahana tai tavarana. 7 375 ei Hintaan sisältyy maahantulon laaja terveydenhoitajan tarkastus (kesto 1,5 h, à 30 ), laboratorio- ja röntgenkokeet (à 125 ), lääkärintarkastus (kesto 1 h, à 60 ) ja hammastarkastus (à 80 ) EPÄVARMAT VUOTUISET KUSTANNUKSET: Henkilöstön koulutuskulut 20 000 ei Arvioitu, että tarvitaan laaja kaksiosainen seminaari ja toimialakohtaisia koulutuksia. Kansalaisopisto koordinoi. Toimeentulotuet/koto utumistuet 103 320 kyllä toimeentulotuen on arvioitu olevan 1 722 /5 hengen perhe/kk Erityissosiaali- ja terveydenhuolto 17 500 kyllä Perustuu arviointiin, että 25 pakolaisen joukosta 7 tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja (yli 2 300 ainakin ensimmäisenä vuotena). Tässä arvioidaan ko. kustannuksen olevan 2 500 /henkilö. Perusopetuksen erityiskustannukset 6 500 kyllä Valtion erillinen osuus vieraskielisistä lapsista 1 300 /lapsi. Summa riittää kustantamaan 1 pienryhmän sekä suomi toisena kielenä (3t/vko), oman uskonnon (1h/vko) ja oman äidinkielen opetukseen (2h/vko) tuntihinnan ollessa 25. Tulkkipalvelut 12 750 kyllä Tulkkipalveluita arveltu tarvittavan 6 tuntia/vuosi/henkilö. Laskettu Espoon tulkkikeskuksen tuntihinnan 85 mukaan. EPÄVARMAT KERTALUONTOISET KUSTANNUKSET: Asuntojen vuokrat varausajalta Päivähoidon erityiskustannukset Perusopetukseen valmistava opetus (1.vuodelta) Yli 16-v. kotoutumiskoulutus 40 000 kyllä Arvioitu, että jokaista perheasuntoa varataan 8 kk ennen pakolaisperheen saapumista ja kunkin asunnon vuokra olisi 1 000 /kk 16 182 ei Laskettu, että kukin päivähoitoon ohjattu lapsi on ensimmäiset 3 kk kahdella päivähoitopaikalla, jolloin erityiskustannukset ovat 0,25 x päivähoidon vuosihinta (9 247 ) x 7 lasta. 87 500 kyllä Laskettu valtionosuuden 2012 mukaan, joka oli 17 500 /lapsi. Huom! Kunnalla on jo tarve järjestää valmistavan opetuksen pienryhmäopetusta, jolloin pakolaisena kuntaan tulevat lapset voitaneen integroida tähän ryhmään. 0 kyllä Jos on työvoimapoliittinen toimi, TE-toimisto järjestää. Kunta maksaa koulutusyhtymille investoinneista, eikä maahanmuuttajien määrä koulutuksessa vaikuta kunnan maksun suuruuteen. Taulukko 2: pakolaisten vastaanoton kustannukset esimerkin 1 tilanteessa 12
Esimerkkitilanteessa ensimmäisen vuoden kustannukset, joita ei korvata suoraan kustannusperustaisesti muodostuvat henkilöstön palkkauksesta, maahantulotarkastuksista, henkilön koulutuksesta ja päivähoidon erityispalveluista. Näiden summa on yhteensä 100 842 euroa. Kunnan saamat korvaukset puolestaan ovat ensimmäisenä vuotena 160 000 euroa. Näin ollen kunnalle jää kustannusten jälkeen vielä n. 59 000 euroa korvausrahaa, jolla voidaan tuottaa muita palveluita ja tasata tulevien vuosien pienempiä korvauksia. Seuraavina vuosina kustannukset ja korvaukset ovat keskenään lähes samansuuruiset. Kulut ovat 93 367 euroa ja korvaukset 102 000 euroa. Nämä ovat kuitenkin suuntaa antavia arvioita. 5 Vaihtoehtoja kunnan pakolaiskiintiöiksi Kunnan pakolaiskiintiö voi koostua joko henkilöistä, jotka ovat saaneet pakolaisaseman Maahanmuuttoviraston antaman myönteisen turvapaikkapäätöksen kautta tai henkilöistä, jotka ovat kiintiöpakolaisia ja odottavat Suomesta kuntapaikkaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n leireillä. Vaihtoehtoisesti kunta voi ottaa pakolaisia molemmista ryhmistä. On tärkeää, että pakolaisten vastaanotto suunnitellaan vastuullisesti ja sekä pakolaisten tarpeet että kunnan resurssit huomioiden. Seuraavat näkökulmat ovat keskeisiä pakolaisten vastaanoton suunnittelussa: Ainakin ensimmäisen vastaanotettavan ryhmän on hyvä tulla yhdestä etnisestä taustasta ja ryhmän koon tulee olla 20-30, jotta pakolaiset saavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea. Kotoutumispalvelujen, kuten kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen näkökulmasta on mielekästä, että kukin vastaanotettava ryhmä on kohtalaisen suuri. Vastaanottoon täytyy olla riittävästi resursseja, kuten henkilökuntaa ja asuntoja. Asuntoja voidaan varata kuitenkin määrittelemätön aika sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ennen pakolaisten saapumista, minkä ELY-keskus korvaa täysmääräisesti. Perheenyhdistämisen kautta todellinen korvausten piiriin kuuluvien määrän odotetaan kasvavan vuosittain muutamalla henkilöllä. Sipoon kunnan pakolaiskiintiöksi voidaan harkita jotakin seuraavista: 1. Vaihtoehto Sipoo ei vastaanota pakolaisia eikä uusi sopimusta ELY-keskuksen kanssa. Se maksaa itse lakisääteiset kotoutumispalvelut. 2. Vaihtoehto Sipoo vastaanottaa joka kolmas vuosi 20-25 kiintiöpakolaista. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa henkilöitä, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. 13
3. Vaihtoehto Sipoo vastaanottaa ensimmäisenä vuotena 20-25 kiintiöpakolaista. Tämän jälkeen se ottaa vuosittain 5 pakolaista. Tulijat voivat olla vaihtoehtoisesti myös turvapaikanhakijoita, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Liitteessä 1 on kuvattu vaihtoehdon 2 ja 3 mukaan arvioituja laskennallisia korvauksia. Vaihtoehdoille on suoritettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (IVA), josta on tehty erillinen raportti. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa arvioidaan olevan 330 000 ulkomaan kansalaista, mikä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Suurin osa maahanmuuttajista on asettunut ja tulee jatkossakin asettumaan pääkaupunkiseudulle. Tämä näkyy myös Sipoossa, jossa maahanmuuttajien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja väestöennusteen mukaan määrä tulee kasvamaan voimakkaasti jatkossakin. Maahanmuuttajat tulevat Sipooseen lähinnä perhe- ja työsyistä. Sipooseen ei ole vastaanotettu pakolaisia vuoden 1989 jälkeen. Omaehtoisesti muuttaneiden turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrää ei ole kartoitettu. Suomi on eduskunnan päätöksellä sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua 750:lle YK:n pakolaistoimisto UNHCR:n pakolaiseksi katsomalle henkilölle vuosittain. Kuntapaikkoja on kuitenkin niukasti tarjolla. Jotta pakolaispolitiikka olisi jatkuvaa ja suunnitelmallista ELYkeskuksen ja kuntien välisiin sopimuksiin kirjataan ylös kuntapaikkakiintiö. Sipoota on pyydetty uusimaan sopimus ELY-keskuksen kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä ja määrittelemään siihen kuntapaikkakiintiö. Mikäli sopimusta ei tehdä, kunta ei voi saada korvauksia yhdestäkään korvausten piiriin kuuluvasta henkilöstä, mukaan lukien kaupunkiin itsenäisesti muuttavat turvapaikanhakijat ja turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet henkilöt. Oikein mitoitettuna pakolaisten säännöllinen vastaanotto takaa resursseja kotouttamistyön rakenteen luomiselle, henkilöstön palkkaamiselle ja vastuulliselle maahanmuuttotyölle. Sipoosta puuttuvat kotouttamispalvelut, joita kunnan tulee lakisääteisesti järjestää niitä tarvitseville. Tarve palveluille tulee lisääntymään maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten määrän kasvaessa. Pakolaisten vastaanotosta on suoritettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Raportissa tuodaan esille eri kiintiövaihtoehtojen moninaiset vaikutukset kuntaan ja tehdään suositus kunnan pakolaiskiintiöksi. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen pakolaisten vastaanottotyön valmistelu tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kunnan tulee palkata maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia kotouttamisohjelmassa suositeltujen toimenpiteiden ja pakolaisten vastaanoton valmistelujen käynnistämisestä. Osa-aikainen pakolaisohjaaja tulee palkata vähintään kuukautta 14
ennen pakolaisten vastaanottoa. Asuntojen varaaminen alkaa heti sopimuksen valmistumisen jälkeen. Kunnan koordinoimien KAS-asuntojen vapautuminen on vähäistä ja jonot ovat pitkiä, joten yksityiseltä sektorilta voidaan vuokrata asuntoja, mieluiten keskitetysti Nikkilästä ja Söderkullasta. Myös kunnan kiinteistöjä voidaan harkita muutettavaksi asumiskäyttöön. Ihanteellista olisi, että asunnot sijaitsisivat lähellä sekä toisiaan että palveluja, mutta mikäli asuntotilanne on haastava, voidaan asumista hajauttaa. Sipoossa käynnissä olevat kuntaselvitykset vaikuttavat myös pakolaisten vastaanottotyöhön. Sopimus henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä voidaan tehdä seutukunnallisena. Kotoutumistyöryhmän tulee seurata yhteistyön ja kuntauudistusten kehittymistä ja päivittää sekä kotouttamisohjelma että vastaanottosopimus tarpeiden mukaan. ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus voidaan purkaa 12 kuukauden irtisanomisajalla. 15
Lähteet Painetut lähteet: Gissler, M.; Malin, M. & Matveinen, P. (2006) Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut: Terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut. Stakes. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010).http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101386. OECD (2013) International Migration Outlook 2013. OECD. Polichtchouk, V. (2012) Sosioekonominen analyysi pakolaisten kuntiin sijoittamisesta. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Sisäasiainministeriö. Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille. SMDno/2011/815. Työministeriö (2006) Työministeriön selvitys eduskunnan hallintovaliokunnalle maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. Toukokuu 2006. Työministeriö. Painamattomat lähteet: Järvenpään kaupunki (2013) Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Järvenpäässä 2013 2016. 16
LIITE 1 Laskennallisten korvausten arvio eri pakolaiskiintiöissä Alhaalla annetut esimerkit kuvaavat pakolaisten vastaanotosta saatavien laskennallisten korvausten määrää kahdessa erilaisessa pakolaiskiintiövaihtoehdossa. Esimerkit on laskettu siten, että jokaisessa 5 hengen ryhmässä olisi 2 alle 7-vuotiasta ja 3 yli 7-vuotiasta henkilöä. Todellisuudessa kiintiössä tulevien henkilöiden perhekoot ja iät voivat poiketa esimerkistä. Lisäksi esimerkissä vastaanotettava ryhmä muodostuu kiintiöpakolaisista, joista kunta saa laskennallisia korvauksia neljä vuotta. Kunta voi vaihtoehtoisesti myös ottaa henkilöitä, joille on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, jolloin laskennallisten korvausten aika on kolme vuotta. Esimerkeissä on huomioitu, että vuonna 2014 vastaanotettavista pakolaisista korvaukset ovat poikkeuksellisesti suuremmat kuin muina vuosina Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostettujen kansallisten kiintiöiden vuoksi. Laskennallisia kustannuksia tullaan jatkossa korottamaan, mutta esimerkissä on laskettu muiden vuosien korvaukset vuoden 2013 korvaustason mukaan. Esimerkkejä tulee siis tarkastella ensisijaisesti suuntaa-antavina arvioina. Vaihtoehto 1 Sipoo vastaanottaa joka kolmas vuosi 25 kiintiöpakolaista. Mikäli vastaanotto alkaa vuonna 2014, saadaan ensimmäisestä ryhmästä korotetut laskennalliset kustannukset ensimmäisenä vuotena. Vuosi Selite Korvausten piiriin kuuluvien Pakolaisten määrä 2014 Kunta vastaanottaa ensimmäiset 25 pakolaista Laskennalliset korvaukset Kumulatiivinen summa 25 123 450 123 450 2015 25 102 950 226 400 2016 25 102 950 329 350 2017 Kunta vastaanottaa toisen kerran 25 pakolaista 25 + 25 = 50 205 950 535 300 2018 Ensimmäinen ryhmä 25 102 950 638 250 putoaa pois kustannusten piiristä 2019 25 102 950 741 200 2020 Kunta vastaanottaa 25+25 = 50 205 950 947 150 kolmannen kerran 25 pakolaista 2021 Toinen ryhmä putoaa pois kustannusten piiristä 25 102 950 1 050 100 2022 25 102 950 1 153 050 2023 Kunta vastaanottaa 25+25 = 50 205 950 1 359 000 neljännen kerran 25 pakolaista Lopputu los Kunta on tarjonnut 10 vuoden aikana kuntapaikan yhteensä 100 kiintiöpakolaiselle Kunta on saanut laskennallisina korvauksina n. 1,4 milj. euroa Vaihtoehto 2 17
Sipoo vastaanottaa ensimmäisenä vuotena 25 kiintiöpakolaista. Tämän jälkeen se ottaa vuosittain 5 pakolaista. Vuosi Selite Korvausten piiriin kuuluvien Pakolaisten määrä 2014 Ensimmäinen 25 ryhmä Laskennalliset korvaukset Kumulatiivinen summa 25 123 450 123 450 saapuu 2015 toinen ryhmä (5) saapuu 30 123 450 246 900 2016 kolmas ryhmä (5) saapuu 35 144 130 391 030 2017 neljäs ryhmä (5) saapuu 40 164 720 555 750 2018 viides ryhmä (5) saapuu, ensimmäinen ryhmä pois korvauksien piiristä 2019 kuudes ryhmä (5) saapuu, toinen ryhmä pois korvauksista 2020 seitsemäs ryhmä (5) saapuu, kolmas ryhmä pois korvauksista 2021 kahdeksas ryhmä (5) saapuu, neljäs ryhmä pois korvauksista 2022 yhdeksäs ryhmä (5) saapuu, viides ryhmä pois korvausten piiristä 2023 kymmenes ryhmä (5) saapuu, kuudes ryhmä Lopputulos pois korvauksista 10 vuoden aikana kunta on ottanut vastaan yhteensä 70 kiintiöpakolaista 20 82 360 638 110 20 82 360 720 470 20 82 360 802 830 20 82 360 885 190 20 82 360 967 550 20 82 360 1 049 910 Laskennallisina korvauksina saatu n. 1 milj. euroa 18