Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Samankaltaiset tiedostot
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Biologinen kasvinsuojelu

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Ympäristölle vaarallinen

Mavrik 2 F/ (6)

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Timperintie SAUVO

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mavrik 2 F/ (6)

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä.

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Karate 2.5 WG/ (7)

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mansikan kukkaaiheiden

Maatilan Syhalotriini 2/ (7) Varoitus

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

Mistä saisi luomutaimia?

Karhunvadelman viljely

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan Laatinut Markku Levy

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET

Tuhoeläinten torjuntaan

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Vaara

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Vertimec -valmisteen laajennetun käyttöalueen (minor use, aik. off label) käyttökohteet ja käyttöohjeet vähäisiin käyttötarkoituksiin.

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Marjanviljely elinkeinona

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Mavrik / Tätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään (5)

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Transkriptio:

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen

Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma katkaisi, mutta satokausi jo ohi tuossa vaiheessa) Tarkkailtu: Vihannespunkkilaskennat Äkämäpunkkihavainnointi Vatinäytteet ja karistusvatinäytteet Liima ansat Sini ja kelta ansat mansikalla 1 vrk ja 1 vko Kelta ja valkoansat vadelmalla 1 vrk ja 1 vko

Tuholaistarkkailuiden toteutus Pääasiallisesti pyritty käymään kaikki tilat yhdessä päivässä Turhan kiirus tahti suuremmat näytemäärät ja parempi mahd. myös parempi ajoitus kun jaetaan useammalle päivälle opiksi vuodelle 2012 Myös enemmän aikaa keskustella viljelijän kanssa tuloksista, tosin satoaikaan viljelijä tiukoilla jo muutoinkin, mutta tavoitteena helpottaa viljelijän tarkkailu urakkaa ja parantaa tulosta

Vihannespunkkilaskennat Ensimmäinen laskenta toukokuun alussa Talvehtineet punkit (lkm) Tulokset vaihtelivat todella paljon riippuen kasvien iästä ja viljelyhistoriasta Uudet satotaimet säkkeihin tunnelissa hyvin vähäinen määrä talvehtineita, suurin määrä 5/lehti, puolessa ei mitään Vrt. avomaa verranne talviharson alta runsaasti 3 76 /lehti Tunnelissa harson alla talveutettu lähes kaikissa lehdissä vihannespunkkia muutamista vajaa 30 Myös mansikkapunkkia ja ripsiäisiä Liian myöhäinen torjunta edellisenä syksynä

Vihannespunkkilaskennat Ensimmäinen laskenta Laatikoissa harsojen alla talveutetut punkkeja hyvin runsaasti, kymmenittäin / lehti Myös avomaan verranne lohkolla paljon VADELMA: Avomaalla ei juurikaan talvehtineita Kasvihuoneessa 2/3 osassa mutta niissäkin lähinnä pari muutama, runsaammin saastuneita noin 10

Vihannespunkkilaskennat Kantojen kehitys: Huolellinen kevättorjunta puhdisti tunneliviljelimiä Parhaimmillaan kanta pysyi kurissa koko kesän (Vertimec torjunta keväällä) Puhtaassa kasvustossa myös petopunkit pitivät kantaa kurissa + rajoittivat ripsiäisten määrää Yleisesti ottaen tunnelit puhtaampia vihannespunkista kuin avomaat Vadelmalla torjunta sumuruiskulla vain toiselta käytävältä ei riitä koko tunneliin, näkyi käsittelemättömällä puolella vihannespunkin nopeana lisääntymisenä

Mansikkapunkkilaskennat Kerättiin suppulehti näytteet MTT:lle laskettavaksi sekä tunnelista että avomaalta tulokset sekä mikroskoopilla tarkastettuna että pesunäytteistä Osasta vain alustavat tulokset, pesunäytteitä ei ole kaikkia ehditty kasvukauden aikaan vielä tekemään

Mansikkapunkkilaskennat Mansikkapunkkin määrät keväällä riippuivat syksyn käsittelyjen onnistumisesta ja kasvuston iästä Tunnelissa vanhempi kasvusto liian myöhäisellä torjunnalla oli punkkien valtaama, saman tilan avomaalla mansikkapunkkeja keväällä 0 Uusista taimista tai hyvin onnistuneella torjunnalla tunnelit puhtaita, avomaalla taas punkkeja löytyi

Mansikkapunkkilaskennat Huolellinen kevättorjunta tehoaa tunnelissa myös mansikkapunkkiin, myös petopunkkien käyttö uusilla taimilla on pitänyt tunnelikasvuston puhtaana Avomaalla mansikkapunkia esiintyi runsaammin vaikka kevättorjunta olisikin tehty Torjunnan huolellisuus on avainasia tunneliviljelyssä (jos punkkeja jää syksyllä tilanne voi olla katastrofaalinen)!

Vatunäkämäpunkki Tunnelikasvustossa äkämäpunkkia / vioituksia alkoi näkyä vasta hyvin myöhään (tosin muissa huoneissa sitä oli enemmän kuin tarkasteltavassa huoneessa), näin loppukaudesta jokunen yksilö 100% vaivaama, muutoin lähinnä vain harvakseltaan yksittäisissä lehdissä merkkejä Avomaalla runsastui enemmän: jopa metrien pätkiä täynnä vioitusta rivien alaosissa

Vatinäytteet / karistusvatinäytteet Mansikka: Ensimmäisissä vatinäytteissä vain yhdessä avomaalla pari vattukärsäkästä ei muita kuoriaisia tunnelissa lähinnä vain hyötyeliöitä Ripsiäisiä kylläkin myös vatinäytteissä Toisella vatinäytteellä muutamia vattukuoriaisia sekä yksittäisiä aaltojuovakirppoja myös tunneleissa Rauhallisemmalla aikataululla (tiloja/pv ) ajoitus näytteenottoon parempi ja tulokset luotettavampia

Vatinäytteet / karistusvatinäytteet Vadelmalla 50 kasvia: Vattukärsäkästä noin 10 15 / kerta, tunnelissa puolet tästä mutta myös vioittuneita nuppuja irtosi myöhemmissä karistusnäytteissä Vattukuoriaisia noin 5 / kerta Avomaalla myös muutamia peltoluteita, tunnelissa kirvoja Ripsiäisiä tarttui myös valkoansoihin kymmenittäin Ulkona niittymartikasta aluksi yksittäin, lopussa erittäin runsaasti

Liima ansat Valkoansat vadelmalla: Paikalleen maanantaina 1. tarkastus tiistaina 2. tarkastus viikon päästä Tulokset: vattukuoriaisia ja kärsäkkäitä ansoissa harvinaisen vähän tunnelissa yksittäisiä, ulkonakin vain n. 10 kpl Ripsiäisiä tarttui myös valko ansoihin, samoin kirvoja

Liima ansat Kelta ansat vadelmalla: Paikalleen ja tarkkailu kuten valkoansoilla Ripsiäisiä runsaasti: vrk tunnelissa muutamia, avomaalla jopa satoja / ansa, viikossa useita satoja niin tunnelissa kuin avomaallakin Tunnelissa petopunkkilevitys rajoitti ripsiäismääriä Ripsiäisvioitukset vadelmalla ei kuvauksia mutta määrä oli erittäin suuri niin tunnelissa kuin avomaallakin eli riski lienee olemassa!

Liima ansat Mansikalla kelta ja siniansat 1 kpl/väri/tunneli+avomaa Tarkkailtiin 1 vrk ja 1 vko Ripsiäismäärät alkoivat kasvaa toukokuun lopulta alkaen jopa satoja kpl / vko Yksittäisiä luteita, aaltojuovakirppoja, vattukärsäkkäitä, nälvikkäitä Kärpäsiä (useita lajeja) oli kymmenittäin (jo vrk:n jälkeenkin), myös kukkakärpäsiä, ketosylkikuoriaisia

Liima ansat Mansikka: Myös kesän perhoslajisto oli runsaas: nokkos, kaali, sitruunaperhosia, ja pienempiä yökkösiä