Vuosikertomus 2011
Suunnittelu, kuvat ja taitto: Juho Paavola 2011, 2012 Kaikki tekstit: Tampereen ensi- ja turvakoti ry 2011 Kannen Ystäväpuun maalannut Riikka Latonen Painopaikka: Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere Tampereen ensi- ja turvakoti ry 2011
Vuosikertomus 2011 Toimintavuosi 2011 oli Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n 67., ensikotitoiminnan 60., turvakotitoiminnan 27., avopalvelutoiminnan Hervantatuvan 27., Annantuvan 14. ja Linnainmaatuvan 14., vanhuspalvelutoiminnan 19., alueellisen perhekuntoutuksen Pikku-Miinan 10. ja Puhurin (lapsen aika isätyö) 8. toimintavuosi. Toimintojen alkamisvuodet osoittavat sen, että kaiken aikaa yhdistys on laajentanut toimintaansa niin, että on voitu tarjota palveluita vauvasta vaariin. Yhdistys on aina ollut edellä aikaansa, jotta nyt voidaan tarjota sellaisia palveluita, joita tarvitaan ja joita julkinen sektori ei syystä tai toisesta tarjoa. Varsinkin viime vuosina palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa on nähty lapsiperheiden taloudellinen hätä ja eriarvoisuus, jotka ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Näiden seuraukset, erityisesti työttömyyden, tuntuvat lapsiperheiden arjessa kohtalokkaalla tavalla. Ellei pystytä auttamaan ajoissa, voi seurauksena olla koko perheen syrjäytymisvaara. Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat näkyneet mm. turvakotitoiminnan käyttöasteiden suurina vaihteluina. Yhdistyksen toimintaa kuluneena vuonna ovat sävyttäneet suuret muutokset. Toiminnanjohtaja vaihtui. Tuula Haukka-Wacklinille kiitokset työrupeamasta yhdistyksemme hyväksi. Uusi toiminnanjohtaja palkattiin nopeasti. Yhdistyksen hallituksen jäsen Maria Länsiö toivotettiin tervetulleeksi toiminnanjohtajana syyskuussa. Vaihdos tapahtui joustavasti, siksi toiminta jatkui uuden toiminnanjohtajan johdolla entisissä merkeissä. Saatettiin loppuun iso hallinnollinen uudistus, jota oli valmisteltu parin vuoden ajan. Käynnistettiin myös hallintosäännön päivittäminen, jonka nojalla päätösvaltaa laajennetaan yhdistyksen pääsektoreille; lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluiden osa-alueille. Perheväkivalta on ollut kuluneena vuonna paljon julkisuudessa, mm. siksi, että ihmisiä ovat järkyttäneet monet perhesurmat ja perheiden sisällä tapahtuneet veriteot. On hyvä, että voidaan ja uskalletaan puhua perheväkivallasta julkisesti ja oikeilla termeillä. Tämä kaikki toivon mukaan herättää päättäjät niin kunnissa kuin myös valtakunnan tasolla. Perheitä täytyy vaikeuksissa auttaa ja auttaa ajoissa. Julkisuus on näkynyt myös yhdistyksemme arjessa. Kiinnostus toimintaamme kohtaan on lisääntynyt. Olemme saaneet taloudellista tukea monilta tahoilta. Tästä kaikesta lämmin kiitos. Lahjoituksilla olemme voineet tukea asiakasperheitä, erityisesti lapsia. Yhteistoiminta kuntien kanssa on kuluneena vuonna ollut myönteistä. Erityinen kiitos Tampereen kaupungille saumattomasta ja joustavasta yhteistyöstä ja kanssakäymisestä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämät avustukset ovat olleet edellytys mm. perhetupien toiminnalle. Tuvat ovat lapsiperheille ns. matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki ovat toimintojen keskeisiä elementtejä. Lämmin kiitos myös hallituksen jäsenille, kaikille vapaaehtoisille ja työntekijöille panoksestanne yhdistyksemme ja asiakkaittemme hyväksi. Sirkka Merikoski puheenjohtaja Perinteisesti toiminnanjohtaja on peilannut omassa katsauksessaan koko vuotta ja nostanut esille yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäviä asioita. Tällä kertaa katsauksen tekoon antaa oman haasteensa edellisen toiminnanjohtajan Tuula Haukka-Wacklinin siirtyminen toisiin tehtäviin omasta pyynnöstä kesken toimintavuoden. Syyskuun alusta toiminnanjohtajana aloittaneena voin oikeastaan peilata toimintavuotta siis vain muutaman kuukauden ajalta. Tosin hallitustyöskentelyn kautta tuntumaa yhdistyksen toimintaan on pidemmältä ajalta. Uudessa työtehtävässä aloittaminen on aina jännittävää, näin myös omalla kohdallani. Tulin yhdistykseen isoin odotuksin enkä ole joutunut pettymään. Tampereen ensi- ja turvakoti ry on mielenkiintoinen yhdistys, jonka palvelutarjonta on hyvin kattavaa. Oman lisämausteensa yhdistyksen toimintaan antavat ne palvelut, joissa asiakkaidemme oma elämä on kriisissä. Työskentely yhdistyksessä edellyttää kaikilta sekä herkkyyttä että vahvuutta. Syksyn iso asia oli organisaatiomuutoksen tekeminen, jota jo edellinen toiminnanjohtaja oli valmistellut. Muutosten myötä yhdistyksessä jaettiin lapsiperheiden palvelut ja ikäihmisten palvelut. Kummallekin sektorille valittiin päälliköt. Näiden lisäksi vahvistettiin laatutyötä nimeämällä oto. laatupäällikkö johtoryhmään. Syksyn aikana laadittiin yhdessä johtoryhmän, vastaavien ohjaajien ja hallituksen kanssa yhdistykselle painoalueita, tavoitteita ja mittareita vuodelle 2012. Näiden pohjalta käytiin myös kehityskeskustelut. Tavoitteena on ollut kirkastaa yhdistyksen toimintaa siten, että kaikilla on yhteinen näkemys yhdistyksen toiminnasta ja että, kaikki etenevät yhteisten tavoitteiden mukaisesti omassa työssään. Yhdessä sovittiin myös, että tulevana vuonna 2012 tavoitteena on taata työrauha ja vahvistaa yhdistyksen kruununjalokivien toimintamahdollisuuksia. Uutena toiminnanjohtajana tapasin henkilöstöpäällikön kanssa kaikki työntekijät ns. vartin tapaamisissa. Tapaamisissa kysyttiin miten on töissä viihtynyt ja millaiseksi yhdistyksen ilmapiiri koetaan. Vastauksista koottiin yhteenveto, jonka perusteella yhdistyksessä sekä viihdytään hyvin että ilmapiiri koetaan edelleen hyväksi. Ilmapiirin parantamista edesautetaan tulevana vuonna myös kahdella tyky-päivällä ja työterveyden kanssa tehtävällä ryhmätyöskentelyllä. 1.9.2011 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ensikoti vietti virallisia avajaisiaan. Vuosipäivän kunniaksi järjestettiin juhlat, jotka olivat samalla myös avoimet ovet yhteistyökumppaneille. Yksi juhlien kohokohta oli vihkiä käyttöön yhdistyksen Ystäväpuu, joka sijaitsee Sukupolvien talon aulassa. Puun maalasi Hervantatuvalla työskentelevä Riikka Latonen. Puu elää yhdistyksen arkea, siihen kiinnitetään lehtiä aina, kun mm. saamme lahjoituksia. Kaiken kaikkiaan juhlat olivat menestys, vieraita kävi satakunta ja Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen juhlisti läsnäolollaan tilaisuutta. Lopuksi haluan esittää kiitokseni Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöille. Kiitän lämpimästi kaikesta tuesta, kannustuksesta ja rohkaisusta, jota olen teiltä saanut. Toivon kaikille onnistumisen elämyksiä työssänne. Maria Länsiö toiminnanjohtaja 2 3 Vuosikertomus 2011 Sisältö Puheenjohtajan katsaus! Toiminnanjohtajan katsaus! Syihin ei ole syytön yhteiskuntakaan monine kielteisine ilmiöineen. Puheenjohtajan katsaus 2 Toiminnanjohtajan katsaus 3 Yhdistystoiminta 5 Lapsiperheiden palvelut 11 Ikäihmisten palvelut 21 Henkilöstö 27 Talousvuosi 2011 28 Liitteet 30 Organisaatio 32 Osoitteita ja numeroita 34 @ Käännä
Vuosikertomus 2011 Puheenjohtajan katsaus! Toimintavuosi 2011 oli Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n 67., ensikotitoiminnan 60., turvakotitoiminnan 27., avopalvelutoiminnan Hervantatuvan 27., Annantuvan 14. ja Linnainmaatuvan 14., vanhuspalvelutoiminnan 19., alueellisen perhekuntoutuksen Pikku-Miinan 10. ja Puhurin (lapsen aika isätyö) 8. toimintavuosi. Toimintojen alkamisvuodet osoittavat sen, että kaiken aikaa yhdistys on laajentanut toimintaansa niin, että on voitu tarjota palveluita vauvasta vaariin. Yhdistys on aina ollut edellä aikaansa, jotta nyt voidaan tarjota sellaisia palveluita, joita tarvitaan ja joita julkinen sektori ei syystä tai toisesta tarjoa. Varsinkin viime vuosina palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa on nähty lapsiperheiden taloudellinen hätä ja eriarvoisuus, jotka ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Näiden seuraukset, erityisesti työttömyyden, tuntuvat lapsiperheiden arjessa kohtalokkaalla tavalla. Ellei pystytä auttamaan ajoissa, voi seurauksena olla koko perheen syrjäytymisvaara. Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat näkyneet mm. turvakotitoiminnan käyttöasteiden suurina vaihteluina. Perheitä täytyy vaikeuksissa auttaa ja auttaa ajoissa. Yhdistyksen toimintaa kuluneena vuonna ovat sävyttäneet suuret muutokset. Toiminnanjohtaja vaihtui. Tuula Haukka-Wacklinille kiitokset työrupeamasta yhdistyksemme hyväksi. Uusi toiminnanjohtaja palkattiin nopeasti. Yhdistyksen hallituksen jäsen Maria Länsiö toivotettiin tervetulleeksi toiminnanjohtajana syyskuussa. Vaihdos tapahtui joustavasti, siksi toiminta jatkui uuden toiminnanjohtajan johdolla entisissä merkeissä. Saatettiin loppuun iso hallinnollinen uudistus, jota oli valmisteltu parin vuoden ajan. Käynnistettiin myös hallintosäännön päivittäminen, jonka nojalla päätösvaltaa laajennetaan yhdistyksen pääsektoreille; lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluiden osa-alueille. julkisuudessa, mm. siksi, että ihmisiä ovat järkyttäneet monet perhesurmat ja perheiden sisällä tapahtuneet veriteot. On hyvä, että voidaan ja uskalletaan puhua perheväkivallasta julkisesti ja oikeilla termeillä. Tämä kaikki toivon mukaan herättää päättäjät niin kunnissa kuin myös valtakunnan tasolla. Perheitä täytyy vaikeuksissa auttaa ja auttaa ajoissa. Julkisuus on näkynyt myös yhdistyksemme arjessa. Kiinnostus toimintaamme kohtaan on lisääntynyt. Olemme saaneet taloudellista tukea monilta tahoilta. Tästä kaikesta lämmin kiitos. Lahjoituksilla olemme voineet tukea asiakasperheitä, erityisesti lapsia. Yhteistoiminta kuntien kanssa on kuluneena vuonna ollut myönteistä. Erityinen kiitos Tampereen kaupungille saumattomasta ja joustavasta yhteistyöstä ja kanssakäymisestä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämät avustukset ovat olleet edellytys mm. perhetupien toiminnalle. Tuvat ovat lapsiperheille ns. matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki ovat toimintojen keskeisiä elementtejä. Lämmin kiitos myös hallituksen jäsenille, kaikille vapaaehtoisille ja työntekijöille panoksestanne yhdistyksemme ja asiakkaittemme hyväksi. Sirkka Merikoski puheenjohtaja Perheväkivalta on ollut kuluneena vuonna paljon 2
Toiminnanjohtajan katsaus! Perinteisesti toiminnanjohtaja on peilannut omassa katsauksessaan koko vuotta ja nostanut esille yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäviä asioita. Tällä kertaa katsauksen tekoon antaa oman haasteensa edellisen toiminnanjohtajan Tuula Haukka- Wacklinin siirtyminen toisiin tehtäviin omasta pyynnöstä kesken toimintavuoden. Syyskuun alusta toiminnanjohtajana aloittaneena voin oikeastaan peilata toimintavuotta siis vain muutaman kuukauden ajalta. Tosin hallitustyöskentelyn kautta tuntumaa yhdistyksen toimintaan on pidemmältä ajalta. Uudessa työtehtävässä aloittaminen on aina jännittävää, näin myös omalla kohdallani. Tulin yhdistykseen isoin odotuksin enkä ole joutunut pettymään. Tampereen ensi- ja turvakoti ry on mielenkiintoinen yhdistys, jonka palvelutarjonta on hyvin kattavaa. Oman lisämausteensa yhdistyksen toimintaan antavat ne palvelut, joissa asiakkaidemme oma elämä on kriisissä. Työskentely yhdistyksessä edellyttää kaikilta sekä herkkyyttä että vahvuutta. Syksyn iso asia oli organisaatiomuutoksen tekeminen, jota jo edellinen toiminnanjohtaja oli valmistellut. Muutosten myötä yhdistyksessä jaettiin lapsiperheiden palvelut ja ikäihmisten palvelut. Kummallekin sektorille valittiin päälliköt. Näiden lisäksi vahvistettiin laatutyötä nimeämällä oto. laatupäällikkö johtoryhmään. Syksyn aikana laadittiin yhdessä johtoryhmän, vastaavien ohjaajien ja hallituksen kanssa yhdistykselle painoalueita, tavoitteita ja mittareita vuodelle 2012. Näiden pohjalta käytiin myös kehityskeskustelut. Tavoitteena on ollut kirkastaa yhdistyksen toimintaa siten, että kaikilla on yhteinen näkemys yhdistyksen toiminnasta ja että, kaikki etenevät yhteisten tavoitteiden mukaisesti omassa työssään. Yhdessä sovittiin myös, että tulevana vuonna 2012 tavoitteena on taata työrauha ja vahvistaa yhdistyksen kruununjalokivien toimintamahdollisuuksia. Uutena toiminnanjohtajana tapasin henkilöstöpäällikön kanssa kaikki työntekijät ns. vartin tapaamisissa. Tapaamisissa kysyttiin miten on töissä viihtynyt ja millaiseksi yhdistyksen ilmapiiri koetaan. Vastauksista koottiin yhteenveto, jonka perusteella yhdistyksessä sekä viihdytään hyvin että ilmapiiri koetaan edelleen hyväksi. Ilmapiirin parantamista edesautetaan tulevana vuonna myös kahdella tyky-päivällä ja työterveyden kanssa tehtävällä ryhmätyöskentelyllä. 1.9.2011 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ensikoti vietti virallisia avajaisiaan. Vuosipäivän kunniaksi järjestettiin juhlat, jotka olivat samalla myös avoimet ovet yhteistyökumppaneille. Yksi juhlien kohokohta oli vihkiä käyttöön yhdistyksen Ystäväpuu, joka sijaitsee Sukupolvien talon aulassa. Puun maalasi Hervantatuvalla työskentelevä Riikka Latonen. Puu elää yhdistyksen arkea, siihen kiinnitetään lehtiä aina, kun mm. saamme lahjoituksia. Kaiken kaikkiaan juhlat olivat menestys, vieraita kävi satakunta ja Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen juhlisti läsnäolollaan tilaisuutta. Lopuksi haluan esittää kiitokseni Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöille. Kiitän lämpimästi kaikesta tuesta, kannustuksesta ja rohkaisusta, jota olen teiltä saanut. Toivon kaikille onnistumisen elämyksiä työssänne. Maria Länsiö toiminnanjohtaja 3
Vuosikertomus 2011 4 Maria Länsiö aloitti yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana 1.9.2011. Hän seuraa tehtävässä edeltäjäänsä Tuula Haukka-Wacklinia.
Yhdistystoiminta Yhdistyksen ympärivuorokautista palvelutuotantoa tuotetaan yhdistyksen omistamassa Sukupolvien talossa Mutkakatu 38b-c. Sukupolvien talossa sijaitsevat ensi- ja turvakoti, ikäihmisten palvelutalo ja ryhmäkoti, ikäihmisten päiväkeskus ja ravintopalvelut. Yhdistyksen hallinto ja päiväkeskus muuttivat Mutkakadulle elo-syyskuussa 2011. Samalla luovuttiin Salhojankatu 27 B sijainneista vuokratiloista. Alueellista perhekuntoutusta tuottava Päiväryhmä Pikku-Miina vauvaperheille muutti Sukupolvien talosta yhdistyksen omistamaan osakehuoneistoon Mäkipäänkadulle 9.8.2011. Perhetupien palveluita tuotetaan yhdessä yhdistyksen omistamassa ja kahdessa vuokratussa osakehuoneistossa: Annalassa, Hervannassa ja Linnainmaalla. Sen lisäksi yhdistys on vuokrannut tiloja Sumeliuksenkatu 18:sta, missä sijaitsevat lapsityö, isätyö, tapaamispaikkatoiminta ja univalverytmitysneuvonta sekä kuntouttava päivätoiminta. Yhdistyksen omistama Sumeliuksenkadun Klubi Oy sijaitsee niin ikään tässä osoitteessa. Tavoitteena on tuottaa omistajayhteisönsä toimintoja tukevia sosiaalisia ja terveydenhuollollisia avopalveluita. Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan kehittämistä koordinoi tehtävää varten hallituksen valitsema työryhmä, jossa oli edustaja jokaisesta yksiköstä ja yhdistyksen puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja. Työtä tehtiin myös yhdessä yhdistyksen omistaman Sumeliusklubi Oy:n työntekijöiden kanssa eri yhteistoiminnan muotojen toteuttamiseksi (mm. juhlat, tapahtumat, retket). Kansalaistoiminnassa keskeisellä sijalla oli vertaisuus, sen eri muodot ja myös virkistystoiminta. Kansalaistoiminnassa esiintyi kaksi polkua: vapaaehtoistyö, joka tukee yhdistyksen toimintaa ja osallisuutta, sekä kansalaistaitoja vahvistavien menetelmien käyttö ammattityössä. Vuonna 2010 perustetussa Yhdistyksen ystävissä oli vuoden lopussa 59 henkilöystävää ja 2 yritysystävää. Kertomusvuonna oli 170 vapaaehtoistyöntekijää. Vapaaehtoiset ohjasivat pääasiassa ryhmiä. Toimintaa tuki 10 henkilöä mm. varainhankinnassa ja myyjäisissä. Petsamokodin palvelutalon asukkaille oli tarjolla toimintakertomusvuonna monipuolista ohjelmaa. Palvelutalon maanantaikerho kokoontui vuoden aikana 35 kertaa. Maanantaikerhon vetäjänä toimi alkuvuodesta vapaaehtoinen henkilö (13 kertaa). Toukokuusta eteenpäin maanantaikerhon vetäjänä toimi yksikön työntekijä (22 kertaa). Maanantaikerhon lisäksi asukkaiden oma pulinakerho kokoontui vuodenaikana 130 kertaa. Asukkaille järjestettiin kolme kertaa myös askartelukerho, jonka vetäjänä toimi vapaaehtoinen henkilö. Kerhojen lisäksi kerran kuussa (yhteensä 12 kertaa) yksikön esimies piti palvelutalon asukkaille asukaskokouksen, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Vuoden aikana Petsamokodin asukkaiden kanssa käytiin kaksi kertaa teatterissa ja kesällä vierailtiin Tallipihalla ja Arboretumin puutarhassa ruusuja ihastelemassa. Kesällä asukkaiden iloksi järjestettiin juhannusjuhla ja elokuiset pihajuhlat. Vuoden aikana Kalevan seurakunnan papit kävivät pitämässä hartaushetkiä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Sukupolvien talossa kertomusvuonna vierailleet esiintyjäryhmät tulivat esiintymään asumispalveluiden asukkaille ilman palkkiota. Asumispalveluiden asukkaat saivat nauttia vuoden aikana hienoista esityksistä 18 kertaa. Kerhonvetäjän ja esiintyjien lisäksi asumispalveluissa tarvittiin vapaaehtoisia saattajia ja ulkoiluttajia, joita saatiin Mummon Kammarin kautta. Päiväkeskuksessa vieraili kertomusvuonna 21 vapaaehtoista, jotka tarjosivat erilaisia virikehetkiä ikäihmisille. Vapaaehtoisista suurin osa kävi rikastuttamassa päiväkeskusasiakkaiden arkea useita kertoja vuoden aikana. Perhetupien kansalaistoiminnasta lisää Perhetupien kohdalla. Yhdistyksen johto Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 30.3.2011. Läsnä oli seitsemän yhdistyksen henkilöjäsentä ja yhteisöjäsenten edustajaa sekä toiminnanjohtaja. Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Merikoski ja vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Näsi. Sihteeriksi valittiin toiminnanjohtaja Tuula Haukka-Wacklin. Yhdistyksen jäsenistö Kesällä vierailtiin asukkaiden kanssa ihastelemassa ruusuja. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksellä oli henkilöjäseniä 88 ja yhteisöjäseniä 7. Yhteisöjäseniä olivat Pirkanmaan Kokoomuksen naiset, Tampereen kokoomuksen naiset, Tampereen sos. dem.naiset ry, Tampereen sos.dem. naisyhdistys, Tampereen sos.dem. toveriseura, Tampereen työväenyhdistys, Tampereen valkonauha ry. Jäsenmaksut olivat henkilöjäseniltä 20 ja yhteisöjäseniltä 60. Lisäksi kaikki jäsenet saivat Ensi- ja turvakotien liiton julkaiseman Enska-lehden vuosikerran. Enska-lehden jäsenyhdistysten kuulumisia -palstalla tiedotettiin yhdistyksen tapahtumista. 5
Vuosikertomus 2011 Hallitus ja johtoryhmätyöskentely Ylintä päätäntävaltaa käytti sääntöjen mukaan vuosikokous, joka myös nimeää yhdistyksen hallituksen. Hallitukseen kuuluivat Sirkka Merikoski, puheenjohtaja, Maria Länsiö, varapuheenjohtaja, Eeva-Liisa Forsman, Tarja Kangassalo, Marjatta Tammisto, Riitta Haapala, Riitta Narkilahti ja Jukka Salomaa. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Tilintarkastajina toimivat Juha Järvisalo, HTM ja Pekka Tammela KHT. Johtoryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana 23 kertaa. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Tuula Haukka-Wacklin, pj. 23.8.2011 asti, 1.9.2011 alkaen toiminnanjohtaja Maria Länsiö pj., talouspäällikkö Arja Kuokkanen, asumispalveluiden esimies Anumari Makkonen, lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen 31.1.2011 asti ja henkilöstöpäällikkö Jaana Jyrä, sihteeri. Uusi toiminnanjohtaja Maria Länsiö aloitti 1.9.2011. Ikäihmisten palveluiden päällikkö Laura Haapamäki ja lapsiperheiden palveluiden päällikkö Susanna Karjalainen aloittivat uudet työnsä 1.11.2011, mutta johtoryhmätyöskentely heidän osaltaan alkoi 24.10.2011. Asumispalveluiden esimies Anumari Makkosen tehtävät muuttuivat myös 1.11.2011 ja hänen uusi nimikkeensä on Petsamokodin esimies ja oto.laatupäällikkö. Hallinto Yhdistyksen käytännön hallintoon kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, toimistosihteeri ja toimistotyöntekijä. Verkostoyhteistyö Yhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton (ETU-liitto), Vanhustyön keskusliiton sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton (VALLI) jäsen. Sen lisäksi yhdistys on jäsenenä Nääsville ry:ssä, joka on kymmenen tamperelaisen sosiaalialan järjestön muodostama yhdistys. Työnantajana yhdistys kuuluu Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliittoon. Lisäksi yhdistys kuuluu seuraaviin yhdistyksiin ja toimintaryhmiin: Rikosuhripäivystyksen Sisä-Suomen aluetyöryhmä, Tampereen vammais- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, Elonpolkuja -yhteistyöverkosto ja Suomen Vanhusten Turvakotiyhdistys ry (SUVANTO). Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n eri toimintayksiköt vastaanottivat vierailijoita useista eri oppilaitoksista ja sosiaalitoimista. Työntekijät antoivat konsultaatioapua, kun sitä pyydettiin ja osallistuivat useisiin yhteistyöneuvotteluihin sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimipisteissä. Eniten vierailijoita kävi Ensi- ja turvakodissa. Ensi- ja turvakodin työntekijät osallistuivat seuraaviin työryhmiin vuonna 2011: Tampereen kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhanke, Rikosuhripäivystyksen Sisä- Suomen aluetyöryhmä, Tampereen kaupungin lasten kaltoinkohteluun puuttumisen seurantaryhmä, Pirkanmaan lastensuojelu asiantuntijaryhmä, Kunniaväkivaltaverkosto, Ehkäpä - Tampereen ehkäisevän päihdetyön verkosto sekä Tampereen kaupungin alueellisen maahanmuuton kehittämishanke Alma. Hallinnon strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Tietotekninen osaaminen Sisäinen koulutusohjelma yksiköitten tarpeiden toteutui mukaan. Tietoteknisen osaamisen ja siinä esiintyvien ongelmien seurantaa jatketaan vuonna 2011. toteutui Palkkatuettujen työllistymisen edistäminen Jokainen palkkatuettu työntekijä saa sisäistä osittain toteutunut koulutusta kerran palkkatukijakson aikana. Palveluista tiedottaminen WWW-sivut on päivitetty ja niissä on uusi ilme toteutui Toimistopalvelujen parantaminen ja nopeuttaminen Infotyöntekijä kerran viikossa hallinnossa toteutui Arkistoinnin päivittäminen ja järkeistäminen tilastojen arkistointi ja valvonta koulutus Arkistointisuunnitelma ja arkistoinnin päivittämispäiviä kolme/vuosi Tilastovastaava ei toteutunut Laatuosaaminen Hallinnon työntekijät osallistuvat laatukoulutukseen perehtyminen ISO 9001 standardiin toteutui ei toteutunut Loppuhaastattelut Jokaiselle yli puoli vuotta työsuhteessa olleelle toteutunut osittain työntekijälle pidetään loppuhaastattelu Toimenkuvien päivittäminen ja vahvistaminen Jokaisella työnimikkeellä on toimenkuva toteutunut osittain Y-asemalla Toiminnan ja talouden yhteensovittaminen Tilinpäätös plusmerkkinen ei toteutunut Sähköinen taloushallinto Sähköinen taloushallinto on käytössä vuoden loppuun mennessä. ei toteutunut 6
Yhdistyksen verkostoja vahvistava tapahtuma oli 26.5. Miinan päivä, joka keräsi yhteen noin 27 alueen ammattilaista. Päivän aiheena olivat: Doula synnyttäjän tukena, Univalverytmityksen kolmiportainen malli ja Elävä päiväkirja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lapsityön polku -raportin esittely. Yhdistyksen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat ETU-liiton lisäksi Tampereen kaupunki ja kaupunkiseutu sekä Raha-automaattiyhdistys. Tiedottaminen Yhdistys on tiedottanut palveluista nettisivujen ja esitteidensä avulla sekä viikoittain Aamulehdessä. Yhdistyksen Ystävien Facebook-sivustolla oli yli 200 Ystävää. Yhdistys avasi myös sähköisen blogin. Ensi- ja turvakotien liiton extranet palvelut toimivat hyvinä tiedottamisen ja tiedonhaun kanavina. Työntekijöillä on mahdollisuus hakea tietoa omilla käyttäjätunnuksillaan. Lisäksi yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin ETU-liiton Enska-lehden Meillä jäsenyhdistyksessä -palstalla. Yhdistyksen sisäistä verkkokansiota (TETUKO-intra) hyödynnettiin tehokkaasti yhdistyksen sisäisenä tiedon välittäjänä. Kertomusvuoden aikana ensi- ja turvakoti sai useita mediaosumia. Yhdistys oli näkyvillä niin televisiossa, radiossa kuin sanomalehdissä. Laatu Toimintakertomusvuonna yhdistyksen asumispalveluiden esimies (hallintouudistuksen jälkeen Petsamokodin esimies) toimi laatupäällikkönä oman työnsä ohessa. Laadun kehittämiseen varattu työaika oli 20 % viikkotyöajasta. Laatupäällikön tukena toimi laatutyöryhmä, joka kokoontui seitsemän (7) kertaa vuoden aikana. Toiminnanjohtajan ja laatupäällikön lisäksi laatutyöryhmässä oli kuusi henkilöä. Laatutyöryhmään kuului jokaisesta yksiköstä yksi edustaja. Laatutyön keskeisenä tavoitteena oli parantaa kaikkien Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n vakituisten työntekijöiden laatuosaamista. Laatutietoutta lisättiin osallistumalla yhdeksän tamperelaisen (9) yhdistyksen yhteiseen Järkevä koulutus- hankkeeseen. Hankkeen aikana johtoryhmä, laatupäällikkö, laatutyöryhmä ja muu vakituinen henkilöstö osallistui Kankaanpään opiston järjestämiin räätälöityihin koulutuspäiviin. Vuoden aikana yhdistykseen koulutettiin neljä uutta sisäistä auditoijaa. Laatutyötä toteutettiin laadun vuosisuunnitelmakellon mukaisesti. Toimintakertomusvuonna yhdistyksen laatutyössä keskeistä oli laatujärjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvän dokumentaation kirjoittaminen. Laatukäsikirjaa ei saatu vuoden aikana valmiiksi, mutta laatujärjestelmään liittyviä asioita kehitettiin eteenpäin. Yhdistyksen sisäiset auditoinnit toteutettiin vuosille 2011-2013 laaditun auditointisuunnitelman mukaisesti. Auditointien tavoitteena oli kehittää yhdistyksen yksiköiden toimintaa. Laatupäällikkö antoi toimeksiannot auditointeihin ja määräsi auditoijaparin, joka suoritti auditoinnin. Auditointidokumentit toimitettiin sekä sähköisesti että paperiversiona laatupäällikölle auditointien jälkeen. Auditoinnit käsiteltiin johtoryhmän kokouksissa. Kaikki auditointeihin ja laatutyöhön liittyvät dokumentaatiot tallennettiin sisäiseen Intranettiin. ITE- arviointi toteutettiin kolmannen kerran lokakuussa 2011. Kyselyyn vastasi 45 yhdistyksessä yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti työskennellyttä työntekijää. Edelliset ITE- kyselyt ovat olleet lokakuussa 2009 ja lokakuussa 2010. Kiinteistö Yhdistys omistaa kaksi rakennusta kaupungin vuokratontilla Petsamon kaupungin osassa. Kiinteistönhoitaja vastasi käytännössä kiinteistön päivittäisestä hoidosta, piha-alueen kunnossapidosta ja muista tarpeellisista huoltotehtävistä. Lisäksi hän vastasi laitteiden toiminnan seurannasta ja dokumentoinnista. Hänen sijaisenaan toimi infotyöntekijä ja lumenaurauksesta huolehti HH- Kiinteistö-palvelut Oy, joka vastasi myös hälytysten vastaanotosta 24h/365 vrk. Keväällä päätetyistä talouden vakauttamistoimenpiteistä johtuen hallinto sekä Salhojakeskuksen päivätoiminta muuttivat takaisin Mutkakadulle Sukupolvien taloon. Näistä muutoksista johtuen kiinteistös- Laatutyöryhmän tavoitteet Laatutyöryhmä asetti vuonna 2010 toteutetun ITE- arvioinnin pohjalta vuodelle 2011 viisi kehitysaluetta. Ohessa arvio tavoitteiden toteutumisesta: 1. Yhdistyksen yhteinen perehdytysmateriaali saadaan valmiiksi y-asemalle. Jokaisen yksikön oma perehdytysohjelma tehdään vuonna 2011. Yksiköiden perehdytysohjelmat laitetaan intranettiin siltä osin, kun tieto ei ole salassa pidettävää. Arvio: Henkilöstöpäällikkö on siirtänyt Y-asemalle kaikkia työntekijöitä koskevaa perehdytysmateriaalia. Yksiköiden perehdytysmateriaalin päivittäminen on aloitettu. Kaikkiin yksiköihin tehdään toimiva perehdytyskansio 04/2012 loppuun mennessä. 2. Koulutussuunnitelma on käytössä jokaisessa yksikössä Arvio: Koulutussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Koulutussuunnitelmat ovat osa vuosisuunnitelmaa. 3. Kalibrointien yleisohje laaditaan y-asemalle. Kalibroinnit kirjataan niissä yksiköissä, joissa niitä toteutetaan. Arvio: Kalibrointien työohje on y-asemalla. Kalibrointeja varten on laadittu lomake. Yksiköissä on kalibrointikansiot. 4. Sisäisen palautelomakkeen käyttöönotto (Y-asema/laatutyö/ palaute). Arvio: Sisäiselle palautteen antamiselle on laadittu prosessikaavio ja työohje. Palautelomaketta on käytetty. 5. Mittaamista harjoitellaan asiakaspalautteiden arviointeja vertaamalla. Arvio: Jokaiseen yksikköön on laadittu asiakastyytyväisyyskyselykaavake. Ravintopalveluiden ja asumispalveluidenvuoden 2011 tyytyväisyyskyselyjen tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin. sä tehtiin kuluneena vuonna sisätilan remontteja, kabinettiin rakennettiin äänieristys, uusittiin ja maalattiin sekä seiniä että lattiapintoja. Pääosan muuttoon liittyvistä remonteista teki ulkopuolinen urakoitsija. Osan 7
Vuosikertomus 2011 Ystäväpuu vihertää jo iloksemme Ruokahuolto ja pesula Ruokahuollon suoritteet 2008-2011 yhteensä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 57129 2008 Ensikoti 52709 53049 2009 Tehostettu palv.asuminen Turvakoti Kuntouttava päivätoiminta Palveluasuminen 2010 55129 2011 Ruokahuollon suoritteet vuonna 2011 Henkilökunta Päivätoiminta Palvelukeskuskortti Ulkopuoliset remonteista teki kiinteistönhoitaja. Muutosta johtuen tehtiin myös sähkötöitä sekä jouduttiin rakentamaan lisää kaapelointeja tietotekniikan toiminnan varmistamiseksi. Kiinteistöön kytkettiin nopeampi tietoverkko. Vuoden vaihteessa ensi- ja turvakodin suihkutiloissa epäiltiin kosteusvaurioita. Kosteusmittaukset suoritettiin kaikissa huoneissa sekä myös Petsamokodissa. Terveydelle vaarallisia tuloksia ei löydetty. Kunnossapitokartoitus ja osa vuodelle 2011 suunnitelluista korjaustoimenpiteistä siirtyi vuodelle 2012. Ilmastoinnin puhdistus, mittaus ja säätö kilpailutettiin ja HH-Kiinteistöpalvelut Oy voitti kilpailun ja toimeenpanoaikatauluksi sovittiin vuoden 2012 alku. Kiinteistön turvallisuuteen tullaan panostamaan vuoden 2012 mm. lukituksen osalta. Laatoitusten korjaukset oleskeluparvekkeilla sekä B-kiinteistön rapautuvan seinän korjaus tehdään myös tulevana toimintavuonna. Ravintopalvelut Pesulan käyttöaste 2011 TEHOSTETTU 1421 ENSI- JA TURVAKOTI 250 KEITTIÖ 98 PALVELUTALO 271 PIKKU-MIINA 30 KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA 27 PÄIVÄKESKUS 109 Suoritteet Tehostettu palveluasuminen 20538 Turvakoti 12349 Ennsikoti 132 Kuntouttava päivätoiminta 1964 Palveluasuminen 10279 Henkilökunta 1912 Päivätoiminta 6999 Palvelukeskuskortti 952 Ulkopuoliset 4 Yhteensä 55129 Ruokaa valmistettiin kahdessa keittiössä elokuun loppuun asti. Salhojakeskuksen päivätoiminta, hallinto ja Salhojakeskuksen ravintopalvelut muuttivat takaisin Mutkakadulle elokuun lopussa. Sen jälkeen yhdistyksen ravintopalvelut hoidetaan kokonaisuudessaan Mutkakadulla. Ravintopalveluiden siirryttyä Salhojasta takaisin Mutkakadulle, keittiössä työskentelee yksi vastaava ohjaaja, yksi ohjaaja-laatuvastaava ja kaksi ohjaajaa. Yhdistyksen ravintopalveluissa tehtiin 2011 vuoden aikana yhteensä 55129 ateriaa eli 151 ateriaa/kalenteripäivä. Omasta keittiöstä saatiin aterioiden lisäksi maukkaita tarjoiluja erilaisiin juhliin, kuten Sukupolvien talon kesäjuhliin, henkilökunnan joululounaalle sekä muihin tilaisuuksiin. Pesula Pesulassa työskenteli yksi työntekijä. Suurin pesulapalveluiden käyttäjäryhmä oli tehostettu palveluasuminen (65%). Ensi- ja turvakoti vähensi pesulapalveluiden käyttöä alkaen keväällä pestä itse pyykkinsä. Saadut lahjoitukset Toimintavuonna yhdistyksemme sai lahjoituksia kymmeniltä eri yrityksiltä ja yksittäisiltä henkilöiltä. Lahjoitukset ovat tulleet sekä raha-, että tavaralahjoituksina ja omana työpanoksena. Ensikodin 60-vuotisjuhlan yhteydessä istutimme Sukupolvien talon aulaan Ystäväpuun, jonka maalasi Hervantatuvan työntekijä Riikka Latonen. Tähän puuhun on lisätty lahjoittajien nimet vihreiden lehtien muodossa. Näin Ystäväpuu on alkanut vihertää iloksemme ja myös talossa vierailevat näkevät lahjoittajien nimet. Marttaliitto, Tekstiiliopettajien liitto ja Novita Oy järjestivät tilkkupeittojen virkkaustempauksen, jonka myötä syntyi maailman suurin tilkkupeitto. Tempauksen jälkeen peitot jaettiin Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vauvoille. Myös Tampereen ensi- ja turvakoti ry sai useita tilkkupeittoja, joita jaettiin vauvaperheille. Haluamme kiittää kaikkia lahjoittajia työmme arvostamisesta ja osallistumisesta työhömme. 8
Merja Jaala, Paula Rantala ja Arja-Riitta Ylijoki vastaavat siitä, että Petsamossa riittää maittavaa ruokaa vuoden jokaiselle päivälle. 9
Vuosikertomus 2011 10
Lapsiperheiden palvelut Ensi- ja turvakodilla on ollut useita muutoksia henkilöstörakenteessa vuonna 2011. Lastensuojelun esimies siirtyi pois yhdistyksen palveluksesta vuoden alkupuolella. 1.3.2011 aloitettiin kahden vastaavan ohjaajan työparikokeilu. Kumpikin käytti puolet työajastaan ohjaajan työtehtäviin ja toisen puolen vastaavan ohjaajan tehtäviin. He toimivat lähiesimiehinä ensi- ja turvakodin sekä Päiväryhmä Pikku-Miinan ohjaajille. 1.11.2011 uuden organisaatio muutoksen johdosta toinen ensi- ja turvakodin vastaavista ohjaajista siirtyi määräaikaiseen lapsiperheiden palveluiden päällikön tehtävään. Kahden vastaavan ohjaajan lisäksi ensi- ja turvakodissa työskenteli kahdeksan ohjaajaa. Lisäksi henkilöstöön kuuluivat oppisopimuksella oleva lähihoitajaopiskelija sekä kotipalveluiden ammattitutkintoa suorittava lähiavustajan työtehtäviä hoitava työntekijä. Päiväryhmä Pikku-Miinassa työskenteli kaksi ohjaajaa. Ensi- ja turvakodin käyttövuorokaudet ovat laskeneet hieman kolmen viimeisen vuoden aikana. Kun tunnuslukuja tarkastellaan erikseen, turvakotivuorokaudet ovat laskeneet hieman kertomusvuonna ja ensikotivuorokaudet laskeneet huomattavasti verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Kertomusvuonna ensi- ja turvakodin käyttövuorokaudet vaihtelivat 41% ja 97% välillä. Vuonna 2011 vaihtelu kuukausien käyttövuorokausissa oli huomattavaa. Ensikoti Ensikoti toimii perhekuntoutusyksikkönä ja on tarkoitettu vahvaa ja yksilöllistä tukea tarvitseville vauvaperheille. Ensikotiin voi saapua joko odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen. Ensikotityön tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuutta. Odottavalle äidille ensikoti tarjoaa mahdollisuuden valmistautua synnytykseen ja vanhemmuuteen. Vanhemmalla on ensikodissa mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen lastenhoidossa ja arjenhallinnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään vauvan tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen tukien näin vauvan ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta. Työntekijämme turvaavat vauvan hyvän hoidon ja elävät vauvaperheen arkea perheen rinnalla. Työntekijöiden ja äidin yhteinen työskentely tähtää lapsen näkyväksi tekemiseen sekä lapsen ja äidin välisen kiintymyssuh- Ensi- ja turvakodin tilasto 2011 1000 800 600 400 200 145 328 473 578 160 341 501 916 94 445 539 812 61 483 544 595 71 592 663 822 125 512 637 379 94 239 333 571 163 470 633 571 192 396 588 429 233 381 614 546 Ensikoti Turvakoti 2011 yhteensä 2010 yhteensä 156 474 630 502 65 214 279 495 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 11
Vuosikertomus 2011 Ensi- ja turvakodin yhteiset strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Henkilöstön luovuuden tukeminen ja ensi- ja turvakodin tunnettavuuden lisääminen Toimitilojen peruskorjaus Työntekijät pitävät luentoja esim. opiskelijainfoissa, vierailujen yhteydessä. Niiden tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työtä ja sen vaikutuksia. Tiedotetaan ammatillisesta osaamisesta ulospäin esim. uuden esitteen avulla. Tilojen peruskorjaus jatkuu ensi- ja turvakodissa. Ensikodin parvekeovi on vaihdettu. Asiakashuoneista 50 %:iin on tehty pintakorjaukset. Tavoitetaso on toteutunut. Työntekijät ovat luennoineet kahdessa opiskelijainfossa. Yhdistyksessä on käynyt vieraita myös kansainvälisen konferenssin kautta, ja heille on esitelty toimintaamme. Toimintamme tunnettavuuden lisäämiseksi on myös vierailtu kolmella sosiaaliasemalla ja kerrottu palveluistamme. Tavoitetaso on toteutunut. Parvekkeen ovi on vaihdettu ja asiakashuoneet on pintaremontoitu ensikotia lukuun ottamatta. Lisäksi työntekijöiden toimistoon on tehty pintaremontti ja kalusteiden sijoittelussa on huomioitu turvallisuusnäkökulma. Vastaavan ohjaajan toimisto on siirretty vintistä asiakaskerrokseen ja myös tämä tila on remontoitu. Työvälineet Hankitaan lisää työvälineitä erityisesti lapsityöhön. On toteutunut osittain. Lapsityötilaan on hankittu ja saatu lahjoituksena uusia työvälineitä. Turvallisuus: henkilökunta ja asiakkaat Työntekijöiden toimenkuvat ja nimikkeet Laadun näkyvyys Työilmapiirin parantaminen ja työssä jaksaminen Uhkatilanteen toimintasuunnitelma juurrutetaan käytäntöön. Vakiinnutetaan pysyväksi käytännöksi asiakkaiden kanssa tehtävä turvasuunnitelma. Suunnitellaan yksikön työtilat mahdollisimman turvallisiksi. Tehdään ohjaajien toimenkuvat, joissa tehtävät ja valtuudet. Tehdään esitys työntekijöiden uusiksi nimikkeiksi. Tehdään asiakas- ja yhteistyötahoille tyytyväisyyskysely ja arvioidaan toimintaa sen avulla syksyllä 2011. Otetaan käytäntöön kriisityönohjaus työterveyden järjestämänä. Työntekijäresurssit riittäviksi. Perehdytys Laaditaan ensi- ja turvakodille perehdytysohjelma. Ei ole toteutunut Ensikodin strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Toteutunut vain osittain. Uhkatilanteen toimintasuunnitelman juurruttaminen ei ole toteutunut. Asiakkaiden kanssa tehtävä turvasuunnitelma toteutuu osittain. Työtilat on pyritty tekemään mahdollisimman turvalliseksi esim. toimistoremontilla. Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Kyselykaavakkeet on tehty, mutta kyselyitä ei ole tehty. Toteutunut osittain. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus kriisitilanteissa yksilökäynteihin työterveyspsykologilla. Asiakasvirtojen suurien vaihteluiden tuomien taloudellisten ongelmien vuoksi työntekijäresursseja on jouduttu ajoittain pienentämään. Tämä on vaatinut työntekijöiltä paljon joustamista Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Uusien / vanhojen palvelujen kehittäminen Ensikodin arjen rakenteen pysyvyyden vahvistaminen. Konkreettisten työvälineiden selkeyttäminen. Toteutunut osittain. Prosessi aloitettu, mutta on vielä kesken. Tilannetta hankaloittaa vaihtelevat asiakasmäärät. Yhteistyön lisääminen muiden palvelujen tuottajien kanssa Yhteistyön lisääminen isätyöntekijän ja Pikku- Miinan päiväryhmän työntekijöiden kanssa. Toteutunut edellisvuosien tasolla, mutta ei lisääntynyt. Ensikodin käyttövuorokaudet 2011 Ensikoti vrk/ kertoja Käyttövuorokaudet 1559 Ryhmät 32 Muut: yksilökeskustelut, pari- 58 ja perhetapaamiset Verkostoyhteistyö 23 Ensikodissa olevien aikuisten ikäjakauma 2011 6 6 MIES 5 4 5 5 NAINEN Ensikotijaksojen pituudet 2011 7% 23% 37% Ensi- ja turvakotivuorokausien vertailu vuosina 2009-2011. Ensikoti Turvakoti Yhteensä 2009 2658 4728 7386 2010 2126 5090 7216 2011 1559 4875 6434 3 2 1 0 3 1 0 0 00 00 15-17 18-24 25-29 30-34 35-39 1 40-44 7-13 vrk 14-30 vrk 33% 2-6 kk 7-12 kk 12
teen herättelemiseen. Ensikodin arjen säännöllinen rytmi tarjoaa turvan ja ennakoitavuuden tunnetta koko perheelle. Kertomusvuonna oli aikuisasiakkaita ensikodissa yhteensä 21. Asiakkaina oli 14 äitiä ja 7 isää. Lapsia oli yhteensä 15, joista tyttöjä oli yhdeksän ja poikia kuusi. Lapsista kuusi oli yli vuoden ikäistä ja loput alle vuoden ikäisiä. Asiakkaita tuli 12 kunnasta. Asiakkaista yksi oli maahanmuuttajataustainen ja muut 20 olivat suomalaisia. Ensikotiasiakkaiden ikä vaihteli 15 vuodesta 44 vuoteen. Aikuisasiakkaiden keski-ikä oli 24 vuotta. Asiakkaat hakeutuivat ensikotiin joko itse, äitiysneuvolan, Taysin synnytysosaston tai kunnan sosiaalityöntekijöiden ohjaamina. Kaikilla asiakkailla oli kunnan maksusitoumus. Yleisimmät ensikotijaksojen pituudet olivat kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen sekä 14-30 vuorokautta. Kertomusvuonna merkittävä muutos oli ensikotijaksojen lyhentyminen. Ensikodin käyttövuorokaudet olivat 1559 ja ne vähentyivät edellisestä vuodesta 532 vuorokautta. Ensikodissa työskenteli pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa. Asiakasmäärien suuren vaihtelun myötä kertomusvuotena pääpaino työskentelyssä oli perheen yksilöllisessä ja intensiivisessä tukemisessa. Vuoden 2011 aikana ensikodissa oli työssäoppimisjaksolla seitsemän opiskelijaa. Yhteistyöverkoston kanssa on työskennelty ja ensikodin työtä on markkinoitu mm. kirjeiden ja työn esittelyiden kautta. Ensi- ja turvakotien liiton vaativan vauvatyön koordinaattorit ovat olleet mukana kehittämässä ensikodin rakenteita ja työskentely jatkuu vuonna 2012. Kertomusvuodelle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain. Ensikodin strategisia painoalueita oli asetettu kertomusvuodelle kaksi. Strategiset painoalueet ja niiden toteuma on ilmaistu taulukossa. Ryhmään on rakennettu strukturoitu päiväohjelma. Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat toiminnallisia päiviä. Arjen rytmi koostuu esimerkiksi yhteisestä aamupalasta, retkistä, ruuanlaitosta, ryhmistä, vauvan hoitohetkistä, omaohjaajakeskusteluista ja viranomaiskontakteista. Turvakoti Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. Väkivallan kohteeksi joutuminen ja sen todistaminen voi olla traumatisoivaa niin aikuisille kuin lapsille. Turvakoti tarjoaa mahdollisuuden purkaa kokemuksia ja tunteita turvallisessa ympäristössä. Työmenetelmänä käytetään lasten ja aikuisten kanssa yksilökeskusteluja traumaviitekehyksestä käsin. Työskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tarpeisiin. Turvakotityötä tehdään suunnitelmallisesti yhdessä sosiaalitoimen ja muiden auttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset turvalliseen elämään, myös turvakotivaiheen jälkeen. Turvakotiin ohjautui asiakkaita 24 kunnasta. Yhteensä asiakkaita oli 315. Yksittäisiä naisasiakkaita oli 119, Ensi- ja turvakoti lukuina vuonna 2011 Turvakotijaksojen pituudet 2011 1% 20 % 34 % Turvakodissa asiakkaina olleiden lasten ikäjakauma vuonna 2011 30 25 Tytöt Pojat Lisäpalvelujen määrät vuonna 2011 Lisäpalvelut Lukumäärä Intensiivijaksot 1 Parikeskustelut 10 Vanhemmuuden 7 tukijakso Avokeskustelut 15 19 % 18 % 8 % 20 15 Turvakodissa käytetyt palvelut vuonna 2011 1-3 vrk 14-30 vrk 10 Turvakoti Turvakotivuorokaudet 4875 vrk/ kertoja 4-6 vrk 7-13 vrk 31-60 vrk 2-6kk 5 0 alle 1 v 1-2 v 3-4 v 5-9 v 10-14 v15-17 v18-24v Paritapaamiset 7 Omaohjaajatapaamiset 289 Sidosryhmätapaamiset 60 Turvakodin strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Uusien / vanhojen palvelujen kehittäminen Perustyön rakenteisiin keskittyminen. Aikuisten ja lasten väkivaltaryhmien uudelleen sisällyttäminen perustyöhön. Avo- ja parikeskusteluiden lisääminen. Vanhemmuuden tukijakson kehittäminen. Toteutunut osittain. Perustyön rakenteisiin on panostettu. Väkivaltaryhmät eivät ole toteutuneet. Avo- ja parikeskustelut pysyneet samalla tasolla. Vanhemmuudentukijaksoa ei ole kehitetty. Yhteistyön lisääminen muiden palvelutuottajien kanssa Tehostetaan yhdistyksen sisäistä verkostotyötä esim. sisäisillä koulutuspäivillä ja yhteistyöllä muiden yksiköiden kanssa. Kehitetään yhteistyötä Tampereen kaupungin sekä muiden ensi- ja turvakotien kanssa. On toteutunut osittain. Yhdistyksen sisäisiä koulutuspäiviä on ollut useita. Yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa on tehty hieman, mutta parantamista vielä on. Tampereen kaupungin kanssa on tehty yhteistyötä. 13
Vuosikertomus 2011 miehiä 5 ja lapsia 191. Asiakkaista 35 oli maahanmuuttajataustaisia, 11:sta eri maasta. Turvakodissa puhuttiin 12 eri äidinkieltä, joista yksi oli suomalainen viittomakieli. Käyttövuorokausia oli 4875. Turvakodissa olleiden lasten ikä vaihteli alle vuoden ikäisistä 18 vuoteen. Suurin osa lapsista oli 5 9-vuotiaita. Turvakoti tarjoaa asiakkaille turvan lisäksi myös muita tukimuotoja, kuten ryhmiä ja lasten ja aikuisten yksilötapaamisia. Turvakodissa asuva perhe voi saada myös tehostettua, intensiivistä tukea. Intensiivijaksolla perheen apuna on oma työntekijä, joka kannattelee ja ohjaa perhettä. Jakson kesto sovitaan perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Vuonna 2011 turvakodilla toteutui yksi intensiivijakso. Turvakodin palveluihin kuuluu myös vanhemmuuden tukijakso. Jakson tarkoituksena on kartoittaa perheen arjenhallinnan vahvuuksia ja kehittämisalueita sekä tukea perhettä itsenäiseen selviytymiseen. Lisäksi jaksolla kartoitetaan niitä osa-alueita missä perhe voisi tarvita jatkossa tukea. Pikku-Miinan painoalueet ja tunnusluvut Jaksosta tehdään pyydettäessä vanhemmuuden kartoitus. Ensi- ja turvakodissa on mahdollista järjestää univalverytmitystä, joka on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat konkreettista apua lapsen uniongelmiin. Työntekijä hoitaa lasta öisin ja tukee vanhempaa normaalin unirytmin löytämisessä. Turvakoti tarjoaa avotyönä parikeskusteluita, joiden tarkoituksena on vahvistaa parisuhdetta ja ehkäistä uusien ongelmien syntymistä. Myös turvakodissa oleville perheille tarjotaan mahdollisuutta paritapaamiseen. Turvakotijakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa työskentelyä oman työntekijänsä kanssa avokeskusteluina. Päiväryhmä Pikku-Miina vauvaperheille Pikku-Miinan strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Ryhmän kysynnän ennakoinnin kehittäminen Yhteistyön lisääminen sekä verkostossa että organisaation sisällä Järjestetään sosiaalitoimien tiimeihin työparin vierailuja kaksi - kolme kuukautta ennen kevään ja syksyn ryhmien aloitusta. Uuden esitteen käyttöönotto ja sen levittäminen verkostolle. Tehostetaan yhteistyötä yhdistyksen sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa yhteisillä kehittämispäivillä ja vierailuilla. On toteutunut, yhteistyössä yhdistyksen muiden yksiköiden kanssa. Uusi esite ja flyeri on otettu käyttöön. Pikku-Miina 2009 2010 2011 Ryhmäpäiviä 102 103 105 Perheitä 8 10 6 Asiakastapaamiset aikuiset 286 429 281 Asiakastapaamiset lapset 343 447 290 Kotikäynnit 8 17 12 Tapaamiset ennen ryhmää 24 26 18 Tapaamiset ryhmän jälkeen 9 8 18 Verkoston palaverit ja puhelut 35 27 37 Yhdistyksen sisäistä yhteistyötä on tehostettu, mutta ulkopuolisten toimijoiden kohdalla on vielä parantamista. Alueellisen perhekuntoutuksen tunnuslukujen vertailua vuosilta 2009-2011 Päiväryhmä Pikku-Miina on ryhmätoimintaa vauvaperheille. Ryhmään hakeutumiseen syitä voivat olla mm. väsyminen, uupuminen ja tuskastuminen vauvan hoitoon, synnytyksen jälkeinen masennus, akuutti elämän kriisi sekä yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Ryhmän keskeisiä tavoitteita ovat perheen omien voimavarojen löytäminen arjesta selviytymiseen sekä vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Päiväryhmä Pikku-Miinan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja intensiivistä tukea 0-2 vuotiaiden lasten perheille. Työskentelyn yhtenä perustana on vertaisryhmän tuki. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa 5 kuukauden ajan. Myös isät ovat mukana mahdollisuuksiensa mukaan. He voivat esimerkiksi osallistua perheen asioita käsitteleviin neuvotteluihin sekä Ensi- ja turvakotien liiton viisi vuorokautta kestävälle intensiiviviikolle Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Sipoossa. Toimintavuonna toteutui kaksi ryhmäjaksoa, joihin molempiin osallistui kolme perhettä. Kevään aikana äidit osallistuivat 10 kertaa ekspressiiviseen taideterapiaan. Syksyn ryhmä puolestaan osallistui 10 kertaa taideterapiaan. Päiväryhmä Pikku-Miinassa työskenteli kaksi ohjaaja. He ovat ansiokkaasti työskennelleet ja kehittäneet Päiväryhmä Pikku-Miinan toimintaa jo 10 vuoden ajan. Kertomusvuonna työssäoppimisjaksolla oli yksi opiskelija. Päiväryhmä Pikku-Miina muutti elokuussa 2011 uusiin toimitiloihin. Ryhmätilojen pienuuden vuoksi ryhmäkoon maksimi on neljä perhettä. Perhekulma Puhuri Perhekulma Puhurin työntekijät ovat olleet mukana yhdistyksen yhteisten tapahtumien kuten talvipäivän, retkien sekä vuosittaisen Lasten oikeuksien päivän järjestelyissä. Vuoden 2011 kuluessa Perhekulma Puhurissa vierailivat Ray:n avustusvalmistelija Mirja Nyroos-Seppänen, Ensi- ja turvakotien liitosta kehittämispäällikkö Helena Niemi, suunnittelija Visa Kuusikallio ja kehittämispäällikkö Miia Pitkänen, Päiväperhon neuvolatiimi, Eteläisen lapsiperheiden sosiaaliaseman perhetyöntekijöitä sekä Atalan koulun oppilashuoltoryhmä. Opiskelijoille työtä on esitelty viisi kertaa ja sen lisäksi Puhurin työntekijät ovat olleet yhdistyksen kahdessa opiskelijainfoti- 14
laisuudessa mukana. Työmuotoja on käyty esittelemässä Tampereen kaupungin sosiaaliasemilla. Puhurin työntekijät ovat olleet mukana Tampereen kaupungin Ehkäpä -verkostossa sekä lastensuojelun asiantuntijaryhmässä. Teemailtoja järjestettiin Perhekulma Puhurissa vuonna 2011 neljä kertaa yhdessä perhetupien sekä ensi- ja turvakodin kanssa. Illat olivat koko perheen tapahtumia painottuen mukavaan yhdessäoloon sekä vahvistaen lasten ja vanhempien välisiä suhteita. Lapsityö Lapsityössä työntekijä ottaa huomioon lapsen tarpeet perheväkivaltatilanteissa ja toimii hänen puolestapuhujanaan. Työmuoto on tarjonnut nopeasti apua perheväkivallan traumatisoimille lapsille. Lapsityöllä ennaltaehkäistään traumojen vaikeutumista sekä ohjataan pidempikestoista apua tarvitsevia lapsia muiden palveluiden kuten psykiatrisen hoidon piiriin. Yksilötyö koostuu lapsen yksilötapaamisista ja neuvotteluista. Lapselle annetaan tilaa kokemuksilleen sekä sanoja tapahtuneille asioille ja niihin liittyville tunteille. Tapaamisissa kartoitetaan lapsen voimavaroja ja vahvistetaan hänen selviytymiskeinojaan. Lapsityön menetelmät ovat toiminnallisia ja lapsilähtöisiä kuten leikkiä, kuvailmaisua, draamaa ja tarinaa. Lapsityön tavoitteena on myös tukea vanhempia ottamaan vastuuta arjen sujuvuudesta ja lastensa hyvinvoinnista. Sosiaalityöntekijät ovat nähneet tärkeäksi äidin ohjaamisen omaan yksilötyöhön lapsen kanssa tehtävän työn rinnalle. Äitien kanssa tehtävä työ on vanhemmuutta tukevaa. Yksilötyössä olevien lasten isät ohjautuvat isätyöntekijälle omaan työskentelyyn. Lapsen selviytymisen edellytyksenä on aina vanhempien oma työskentely. Vuoden 2010 aikana tehtiin Rahaautomaattiyhdistyksen tuella lapsityöstä raportti Elävä päiväkirja. Elävää päiväkirjaa on toimintavuoden 2011 aikana jaettu laajasti yhteistyötahoille. Elävän päiväkirjan pohjalta lapsityöntekijä on pitänyt alustuksia, mm. Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön työkokouksessa sekä Lasten kaltoinkohteluun puuttumisen seurantaryh- Puhurin painoalueet ja osallistujamäärät Tapaamispaikan, unikoulun, lapsityön ja isätyön strategiset painoalueet, tavoitetaso ja toteumat 2011 Strateginen painoalue Tavoitetaso 2011 Toteumat 2011 Palveluiden laatu Säännöllinen työn arviointi ja palautteen kerääminen Viikottaiset oman yksikön palaverit, yhteistyötahojen palautteet, asiakastyön väli- ja loppuarvioinnit. Yhdistyksen sisäinen yhteistyö Kansalaistoiminnan vahvistaminen Teemaillat Puhurissa Lapsia/ Aikuisia Vertaistuen mahdollistaminen Univalverytmi-ilta 8 8 Työn näkyväksi tekeminen Ammattitaidon ylläpitäminen Yhteistyö toimii yksiköiden kesken Vappu-juhlat Vauva-paja Halloweenjuhla Elävän päiväkirjan jakaminen yhteistyötahoille, lapsityön luennot ja alustukset, univalverytmitykseen liittyvä järjestö- ja neuvolayhteistyö, infokirjeet yhteistyötahoille. Osallistumiset työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin, koulutusten sisällön sekä tietotaidon jakamista omassa yhdistyksessä sisäisesti. Perhekulma Puhurin teemailtoihin osallistuneet vuonna 2011 30 12 män seminaaritilaisuudessa. Raporttia esiteltiin yhteistyötahoille myös yhdistyksemme perinteisessä Miinan päivässä. Raportista osia on käännetty englanniksi ja ruotsiksi. Elävästä päiväkirjasta on tehty englanninkielinen posteri, joka oli esillä ISPCAN konferenssissa (European Regional Conference on Child Abuse and Neglect). Lisäksi raporttia on esitelty myös kansainvälisessä konferenssissa 3 3 Lapsityöntekijän koulutus turvakodin työntekijöille lasten kanssa tehtävään työhön liittyen, isätyöntekijä tavannut lapsityön isiä ja ollut neuvotteluissa mukana, etävanhemmuustyötä tehty yhteistyössä tapaamispaikkaohjaajan/isätyöntekijän kanssa, isätyössä sovitut teemaillat ja ryhmät toteutuneet perhetupien kanssa. Vertaistuellinen teemailta univalverytmitykseen liittyen omassa yhdistyksessä sekä järjestöyhteistyössä. 39 23 Yhteensä 80 46 Norjassa (Nordiska Kvinnor Mot Våld). Lapsityöntekijät työskentelivät sekä turvakodin että avopalveluyksiköiden ohjaajien taustatukena ja työmuodon kehittäjinä. Lapsityöntekijät pitivät alustuksia opiskelijoille ja ammattihenkilöstölle lasten kanssa tehtävään perheväkivaltatyöhön liittyen. Järjestöyhteistyötä tehtiin Setlementti Naapurin Tyttöjen talon sekä Ahjolan Tyttöjen Tuvan kanssa. Lisäksi lapsityöntekijä ohjasi vauvahierontaa 15
Vuosikertomus 2011 tuttipiireissä Perhetuvilla. Isätyö Isätyön toimenkuva on jaettu neljään sektoriin: Kriisityö / miehen hätään vastaaminen perheväkivaltatilanteissa ensi- ja turvakodissa, tapaamispaikkatyö Perhekulma Puhurissa, vanhemmuustyö lapsityössä sekä ennaltaehkäisevä työ, isyyden varhainen tukeminen Perhetuvilla. Isätyöntekijän toimipiste oli alkuvuoden 2011 Sukupolvien talossa, lähellä kriisityön ydintä. Näin isätyöntekijällä oli mahdollisuus tutustua koko perheen tilanteeseen jo akuutissa vaiheessa ja tavoittaa miehet nopealla aikataululla. Isätyöntekijä on tehnyt yhteistyötä ensi- ja turvakodin kanssa tavaten isiä perheen tilanteen kriisivaiheessa ja olemalla mukana paritapaamisissa. Kesällä 2011 isätyöntekijän toimipiste siirtyi Perhekulma Puhuriin. Miesten yksilötyön lisäksi isätyöntekijä on ollut työparina tapaamispaikkatoiminnassa sekä kehittänyt etävanhemmuuden tukipalvelua yhdessä tapaamispaikkaohjaajan kanssa. Isätyöntekijä on myös tavannut lapsityön isiä yksilökäynneillä. Yhteistyössä Perhetupien kanssa isätyöntekijä on ollut mukana toteuttamassa Isä-lapsi -teemailtoja, perheiden talvipäivää Lammasniemessä sekä Kunnon isät ja lapset -ryhmää, johon kuului ryhmätapaamisten lisäksi retki Kortejärvelle. Osan toimintavuodesta 2011 isätyöntekijä on ollut toimivapaalla. Isätyön sijainen aloitti työnsä 1.12.2011. Lapsityön tunnuslukujen kehitys Lasten yksilötapaamisten ja äitien yksilökäyntien tunnuslukujen kehitys 2009 2011 Lasten yksilökäynnit Tavatut lapset Tyttöjä Poikia Äitien yksilökäynnit 2009 434 68 32 36 110 14 2010 344 65 34 31 60 12 2011 346 62 29 33 39 7 Isätyön tunnusluvut Isätyön tunnuslukujen vertailu 2009-2011 Isien yksilökäynnit Isien ryhmäkäynnit Tavatut äidit Tavatut isät Tavatut lapset Paritapaamiset Vuosi 2009 69 3 38 15 Vuosi 2010 108 11 32 43 4 Vuosi 2011 70 7 33 33 9 Tapaamispaikkatoiminnan tunnusluvut Valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot asiakasmäärät 2009-2011 Valvotut tapaamiset Valvotut vaihdot Perheet yhteensä Lapsia 2009 109 22 35 51 41 2010 280 49 103 58 77 70 9 2011 178 90 60 65 95 79 15 Tuetut tapaamiset Vanhempia Etävanhemmuudentuki Tapaamispaikkatoiminta ja univalverytmitysneuvonta Perhekulma Puhurin tapaamispaikassa lapsi ja hänestä erossa asuva vanhempi tapaavat turvallisessa, tuetussa ja valvotussa ympäristössä. Tapaamispaikan käytön taustasyinä ovat esimerkiksi perheväkivalta, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, vanhempien riitaisuus, lähestymiskielto toista vanhempaa kohtaan tai kaappausuhka. Tapaamispaikassa myös sijaisperheissä elävät lapset tapaavat biologisia vanhempiaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, tuttujen ohjaajien läsnä ollessa. Vuonna 2011 tapaamispaikkaan asiakkaat tulivat sosiaalitoimen ohjaamina, oikeuden väliaikaismääräyksen tai oikeuden päätöksen velvoittamina tai vanhempien yhteisesti tekemän sopimuksen mukaan. Tapaamispaikkapalvelua käyttivät perheet laajalti koko maasta. Yhteistyössä ensi- ja turvakodin kanssa mahdollistuivat myös akuutissa kriisitilanteessa olevan perheen lasten ja vanhempien tapaamiset. Valtakunnallisten Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerien mukaan tapaamispaikassa tulee olla kaksi työntekijää käytettävissä tapaamisen aikana, jotta voidaan taata lapsen turvallisuus esim. tapaamisen keskeyttämistilanteessa, ohjata vanhempaa tai keskustella aikuisten asioista vanhemman kanssa. Tapaamispaikkatyötä tehdään tiiviisti yhteistyössä sosiaalitoimen, vanhempien ja sijaisperheiden kanssa. Yhteistyöhön sisältyvät lasten, lähivanhempien ja tapaajavanhempien tutustumiskäynnit, tapaamisten väli- ja loppuarvioinnit sekä yhteydenpito sosiaalityöntekijöihin tapaamisiin liittyvissä asioissa. Kertomusvuonna valvottuja vaihtoja toteutettiin sekä Puhurissa että viikonloppuisin ensi- ja turvakodissa. Etävanhemmuuden tuki -työskentelyä on kehitetty ja vakiinnutettu osaksi tapaamispaikkapalvelua. Palvelu tarjoaa lastaan tapaavalle vanhemmalle 16
mahdollisuuden rakentavasti reflektoida lapsen tapaamista työntekijän kanssa ja näin vahvistaa suhdetta lapsen ja vanhemman välillä. Univalverytmitys (UVR) Perhekulma Puhurissa tarjotaan tukea ja ohjausta pienten lasten unirytmin löytämiseen silloin, kun lapsen yöllinen heräily on uuvuttanut perheen. Neuvontaa annetaan puhelimitse sekä avokäynneillä Perhekulma Puhurissa. Jos puhelinohjaus ja avokäynnit eivät riitä tueksi perheen pienokaisen unihaasteissa, voidaan järjestää kolme yötä kestävä yövytys. Yövytyksessä koulutettu Unikko valvoo lapsen unta. Vuonna 2011 univalverytmitysneuvontaa on annettu myös yhdistyksen Perhetupien tuttipiireissä sekä ensikodilla. Pienten lasten uniongelmiin liittyen Perhekulma Puhurissa järjestettiin teemailta painottuen vertaistuelliseen ja kokemukselliseen keskusteluun vanhempien kesken. Järjestö- ja neuvolayhteistyötä on viety eteenpäin järjestämällä koulutusiltapäivä univalverytmityksestä, olemalla mukana neuvolatiimissä sekä luennoimalla teematapahtumissa pienokaisten uniasioista. Perinteisessä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n järjestämässä Miinan päivässä esiteltiin univalverytmitystä yhteistyötahoille. Univalverytmitykseen luotu kolmiportainen malli on vahvistanut ajatusta siitä, että useimmat vauvaperheet tulevat autetuksi puhelinneuvonnalla sekä avokäynneillä. Perhetuvat Perhetuvat ovat oman alueensa kohtaamispaikkoja kaikille lapsiperheille. Perheet voivat Annalassa, Univalverytmitysneuvonnan tunnusluvut Puhelut Avo/ kartoituskäynnit Puhurissa Hervannassa ja Linnainmaalla tutustua tuvalla toisiinsa, osallistua yhteisölliseen monipuoliseen toimintaan, suunnitella ja toteuttaa sitä yhdessä työntekijän kanssa. Vertaistuki perheeltä toiselle on tärkeä osa toimintaa. Työntekijät luovat puitteet kävijöiden osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Perhetupien toiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä, osallistavaa ja vertaistuellista. Tavoitteena on monipuolisella toiminnalla vahvistaa aikuisuutta ja vanhemmuutta sekä edistää lapsen oikeutta suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen. Perhetuvilla voi esimerkiksi laittaa ruokaa yhdessä toisten kanssa ja osallistua erilaisiin ryhmiin, puuha- ja teematuokioihin, retkiin, leiriin ja juhliin. Lapset voi jättää hoitoon tuvalle muutamaksi tunniksi kerrallaan. Tuvat auttavat siis jaksamaan arjessa. Toiminnassa on tärkeää yhteistyö sekä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lapsiperhepalveluyksiköiden että Tampereen kaupungin alueellisten yhteistyökumppaneiden ja järjestöjen kanssa. Tarkoituksena on edelleen kehittää verkostomaista ja alueellista lapsiperhetyötä. Tilastollisesti kävijämäärät olivat suunnilleen samat kuin toimintasuunnitelmaan oli arvioitu. Ryhmätoiminnan väheneminen näkyi jossain määrin tilastoissa, samoin poikkeuksellisen voimakas flunssaepidemia. Tilasto perhetupien painoalueiden tavoitetasojen toteutumista, asiakasmääristä sekä omista että Perhekulma Puhurin ja perhetupien yhteisistä toteutuneista ohjelmallisista toiminnoista on esitetty oheisissa taulukoissa. Kunnon isät ja lapset- ryhmä kokoontui syksyllä 2011 kolme kertaa ja ryhmän päätteeksi oli retki Kortejärvelle. Tuvat kokosivat asiakasperheistään kolmen isän ryhmän. Ryhmän Univalverytmitys: neuvontakerrat ja teemailtaan osallistujat 2010-2011 Kolmen yön yövytys Neuvonta muissa yksiköissä Teematapahtumat 2010 73 11 2 4 kertaa 11 osallistujaa 2011 89 19 0 3 kertaa/56 osallistujaa 3 kertaa/37 osallistujaa isät, isätyöntekijä ja perhetupien työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat ryhmätapaamisten sisällön. Lisäksi jokaisella tuvalla oli yksi isä-lapsi teemailta kerran keväällä. Isätyön tavoitteet perhetuvilla toteutuivat. Doula- toiminnan juurruttaminen toteutui suunnitellusti. Doulat olivat kolmen äidin tukihenkilönä. Toiminnasta tiedotettiin kaikille yhteistyötahoille aktiivisesti. Haikara-kahvilailtoja pidettiin kolme. Haikara-kahvilat oli tarkoitettu doulien ja vauvaa odottavien perheiden kohtaamispaikaksi. Iltoihin osallistui muutamia perheitä. Liiton Doulatyökokoukseen 21. - 22.11. osallistui kaksi työntekijää. Liitossa kehitetään suunnitelmallisesti Doula-toiminnan koulutusta ja tuetaan jäsenyhdistysten työtä. Perhetupien yhteinen seitsemän perheen ryhmä toteutettiin keväällä 2011. Kuuden ryhmäkerran jälkeen pidettiin leiri Nuorisokeskus Marttisella. Ryhmän ja leirin tavoitteena oli saada toiminnallisin keinoin voimavaroja ja iloa vanhemmuuteen ja perheen yhteiseen aikaan. Perheiden osallistaminen ja osallistuminen toteutui joka tuvalla. Asiakkaat suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia toimintakertoja tai niiden osia. Vapaaehtoistyö tuvilla toteutui erittäin hyvin, doulia tuli lisää ja yksittäisten toimintojen ja ryhmien vetäjinä toimi uusia vapaaehtoisia. Mummotoiminta ei toteutunut, koska ei löytynyt sopivaa vapaaehtoistyöntekijää. Alkuvuoden 2011 Annantuvalla ja Linnainmaatuvalla oli yhteinen lähiavustaja ja helmikuusta lähtien omat. Hervantatuvalla omat lähiavustajat koko vuoden. Välitilinpäätöksiä seurattiin yhdessä toiminnajohtajan kanssa Tuparit- tiimeissä. Viranomaisyhteistyö toteutui hyvin ja se oli toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Perhetupien yhteistyöverkostot kokoontuivat säännöllisesti. Verkostoihin kuuluvat mm. Tampereen kaupungin perhetyö, neuvolat, sosiaalitoimi, Alvarin verkostot, seurakunta sekä muita yhdistyksiä ja toimijoita. Vertaistuki perheeltä toiselle on tärkeä osa toimintaa. 17
Vuosikertomus 2011 neuvolan perhevalmennuksessa vuoden mittaan neljä kertaa. Annantupa Toimintavuosi 2011 oli vilkas. Annantuvan toimintaan tuli vuoden mittaan mukaan paljon uusia perheitä. Vaihtuvuutta oli totuttuun tapaan. Asiakkaina oli paljon monilapsisia perheitä. Ehkäpä tästä syystä yökyliä järjestettiin vuoden mittaan neljä. Toi- Perhepiirissä hyödynnettiin paljon eri maiden ruokakulttuureja ja vapaaehtoisten vetämiä toimintoja min- nassa huomioitiin myös perheiden kouluikäiset lapset, mm. järjestämällä heille tarinaryhmiä. Vauvaperheidenkin osuus asiakkaista oli suuri. Tiistain aamukahvila vauvaperheille oli suosittu kohtaamispaikka. Vauvahieronnan ohjauskertoja oli viisi vuoden mittaan. Annantuvan äitiryhmä jatkoi toimintaansa maanantaiaamuisin, ja se on vakiinnuttanut asemansa. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden vertaistukeen. Iloa arkeen on etsitty yhteisen tekemisen kautta. Kansalaistoiminta toteutui hyvin, asiakkaat olivat mukana toteuttamassa yhteisiä teemoja, erityisesti erilaisia kädentaitoja. Vapaaehtoisia mukana toiminnassa oli aiempaa enemmän. Annantuvalla kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa Annantupatyöryhmä, joka koostuu alueella lapsiperheiden kanssa toimivista yhteistyötahoista. Työryhmässä on mukana perhetyö, neuvola, päivähoito, Kimpassa -perheryhmä sekä diakoniatyö. Yhdessä pohdittiin alueen ilmiöitä ja kasvatettiin tietoisuutta toistemme työstä, mikä helpottaa asiakkaiden ohjautuvuutta ja yhteistyötä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken olikin joustavaa. Annantuvan toimintaa on käyty esittelemässä odottaville perheille Hervantatupa Monikulttuurisuus vahvistui entisestään Hervantatuvan toiminnassa. Useina toimintapäivinä noin puolet tuvan asiakkaista oli maahanmuuttajataustaisia. Etenkin kiinalaisäidit lapsineen osallistuivat ahkerasti tuvan toimintaan. Asiakasperheitä oli edustettuna 23:sta eri kulttuurista. Perheistä osa oli maahanmuuttajaperheitä ja osassa toinen vanhemmista oli maahanmuuttajataustainen. Toimintavuosi oli Hervantatuvalla erityisen vilkas ja uusia perheitä tuli paljon mukaan toimintaan. Suurin osa kävijöistä oli äitejä ja alle kolmevuotiaita lapsia. Vauvaperheitä oli myös paljon. Isät osallistuivat päivätoimintaan satunnaisesti mutta iltateemoihin ja retkille useammin. Isä-lapsi-teemailta oli hyvin suosittu ja siihen osallistui 10 isää ja 15 lasta. Taaperopiiriin osallistui säännöllisesti paljon perheitä laulamaan ja loruilemaan. Myös vauvaperheiden tuttipiirissä kävi sitoutuneesti useita äitejä vauvoineen. Puuhatuokion toiminnan suunnittelu oli haasteellista, koska lapset olivat niin pieniä. Perhepiirissä hyödynnettiin paljon eri maiden ruokakulttuureja ja vapaaehtoisten vetämiä toimintoja. Vuoden aikana järjestettiin kaksi suljettua ryhmää; voimauttava äiti-lapsi-ryhmä sekä joulupajaryhmä. Kansalaistoiminta toteutui sekä asiakkaiden osallistamisen että vapaaehtoistyön kautta. Vapaaehtoisen vetämä monikulttuuristen perheiden itseohjautuva vertaistukiryhmä Moku-plikat kokoontui tuvalla yhteensä 9 kertaa. Asiakkaiden ohjaamia toimintakertoja oli yhteensä 14 ja vapaaehtoisen ohjaamia oli yhteensä 10. Lisäksi vapaaehtoisen työpanos oli merkittävä tuvan arjessa ja eri toimintakerroissa (arviolta noin 60 tuntia). Linnainmaatupa Linnainmaatuvalla oli keväällä 2011 kuuden lapsen Viisikko- ryhmä, joka kokoontui viisi kertaa. Ryhmästä muotoutui toimiva ja aktiivinen. Lapset osallistuivat ryhmän toimintojen suunnitteluun ja kokivat ryhmässä iloa 18