Energiatehokkuuden tavoitteellisen parantamisen työkalut. Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuuden tavoitteellisen parantamisen työkalut Risto Larmio, Motiva

1. Yleistä A) Motiva Ilmastonmuutos koulutuksen sisältö 2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Säästöt Motiva Oy on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Energiatehokkuussopimukset Direktiivit Ilmasto- ja energiastrategia Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat. Vihreät sertifikaatit C) Ohjauskeinot Päästökauppa D) Toimenpiteet ja tavoitteen saavuttaminen Investointituet Energiakatselmukset Syöttötariffi 4.4.2014 Lauri Suomalainen, Motiva Oy 2

Sisältö Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmointi (huom EED muutokset) Energiatuet 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 (ja eteenpäin?) 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Tavoitteena 9 % energiansäästö vuoteen 2016 Energiatehokkuussopimuksella yritys sitoutuu toimimaan järjestelmällisesti, tavoitteellisesti ja jatkuvasti energiatehokkuutta parantaen ja myös raportoimaan vuosittain tehdyt toimenpiteet raportointijärjestelmään Tuki energiatehokkuusinvestointeihin www.energiatehokkuussopimus.fi 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Mikä on energiatehokkuussopimus? vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa tavoitteena kytkeä luontevana osana ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin jatkuva parantaminen energiavaltaisessa teollisuudessa yritys ottaa käyttöönsä energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) Tärkein politiikkatoimi direktiivien toimeenpanossa Risto Larmio

Laaja-alaiset energiatehokkuussopimukset Risto Larmio

ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008-2016 EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Energiavaltainen teollisuus Energiantuotanto Autoalan keskusliitto Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala liittyy puitesopimukseen Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI Risto Larmio

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus liittymistilanne ja kattavuus Energiavaltainen teollisuus (EVT) 36 yritystä, 138 toimipaikkaa lähes 100% energiankäytöstä, tavoite 100 % Energiantuotanto 32 yritystä, 193 toimipaikkaa yli 95 % sähköntuotannosta, tavoite 80% energiankäytöstä Keskisuuri teollisuus (elintarvike, kemia, muovi, puutuote, teknologia) 238 yritystä, vaihtelee toimenpideohjelmittain 35 70 % energiankäytöstä, keskimäärin 41 % energiankäytöstä, tavoite keskimäärin 61 % kattavuus energiapalveludirektiivin kattamasta teollisuuden energiankäytöstä noin 41 % Palveluala (kauppa, matkailu- ja ravintolapalvelut, autoala) 32 yritystä, lähes 2 800 (kauppa 3 yritystä yli 2 300 toimipaikkaa) kantaluvut energiankäytölle puuttuvat, tavoite vaihtelee toimenpideohjelmittain 60-66%, tavoite keskimäärin 60 % Energiapalvelut (sähkön myynti, sähkön jakelu ja kaukolämmön myynti ja erillistuotanto) 80 yritystä, 116 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain 82 89 % sähkön jakelusta/kaukolämmön myynnistä, tavoite 80 % Risto Larmio

Sopimuksessa mukana olemisen etuja yritykselle Energiatehokkuus paranee Energiakustannukset pienenevät / kompensoidaan energian hinnan aiheuttamat kustannukset Ympäristöhaitat pienenevät Katselmustuki Investointituki YSL energiatehokkuusvaatimuksen täyttyminen? Yrityskuva paranee Kilpailukyky paranee markkinointi? Katselmointipakosta (isot yritykset) vapautuminen?? Risto Larmio

Yrityksen velvoitteet Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi Yrityksen käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä..aina, kun se on taloudellisesti, teknisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista.. Risto Larmio

Jatkuva parantaminen Plan > Do > Check > Act -periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi 1. Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa Risto Larmio

Kun yritys on liittynyt Yritys laatii energiankäytön toimipaikkakohtaisen (tai yrityskohtaisen) energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman: Vuoden kuluessa liittymisestä yritys: asettaa energiankäytön tehostamisen päämäärät määrittelee energiatehokkuustoiminnan vastuut tunnistaa energian käyttönsä selvittämällä toimipaikkakohtaisen energiankulutuksensa energialajeittain (sähkö, lämpö ja polttoaineet) Risto Larmio

Kun yritys on liittynyt Kahden vuoden kuluessa liittymisestä yritys: tunnistaa energiankäytön tehostamismahdollisuudet (tekee esim. energiakatselmuksen tai analyysin tai vastaavan) asettaa toimipaikka- tai toimipaikkaryhmäkohtaiset energiankäytön tehostamisen tavoitteet laatii aikataulun kustannustehokkaan energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi Risto Larmio

Kun yritys on liittynyt, se järjestää henkilökunnalleen koulutusta sisällyttää energiantehokkuusohjeet osaksi yrityksen hankintaohjeistusta pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon pyrkii tehostamaan kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä arvioi säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista VUOSIRAPORTOINTI..Eli keppiä ja porkkanaa Risto Larmio

Liittyminen käytännössä http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/tietoa_sopimuksista/sopimuksee n_liittyminen/liittyminen_kaytannossa/ 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen jatkamisesta vuosina 2017-2020 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet (EK, ETL, ET, Kemia, MaRa, Metsä, Muovi, Kauppa, Teknologiateollisuus ja AKL) sitoudumme; neuvottelemaan vuoden 2015 aikana uudesta 1.1.2017 käynnistyvästä vapaaehtoisesta sopimusjärjestelmästä ja tavoittelemaan, vuosina 2014 2020 toteutetuilla energiatehokkuustoimilla 28 TWh kumulatiivista energiansäästöä TEM pyrkii varmistamaan että se voi tukea yritysten energiakatselmuksia ja analyysejä sekä energiatuen yleiset ehdot täyttäviä energiansäästöinvestointeja. Toimialaliitot pyrkivät varmistamaan, että liittyvien yritysten kautta saavutetaan riittävä kattavuus, jotta kumulatiivinen energiansäästö on saavutettavissa Sopimukset vuoteen 2025 asti? 14.5.2014 17

Energiakatselmus 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Energiakatselmus Selvitys kohteen energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista TEM ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen saa tukea 40 % (50% ETS mikro ja pk-yritykset) Toimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen Katselmuksissa havaittu säästöpotentiaali Teollisuus (energiankäyttö < 10 GWh/a) Lämmitys: 25 % Sähkö: 10 % Vesi: 9 % Teollisuus (energiankäyttö 10-70 GWh/a) Lämmitys: 22 % Sähkö: 6 % Vesi: 5 % 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Mikä on energiakatselmus? Energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista TEM / Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (energia-tehokkuussopimukseen liittyneiden mikroyritysten ja PK-yritysten energiakatselmukset 50 %). Energiakatselmukset toteutetaan Motiva-auktorisoitujen vastuuhenkilöiden valvonnassa yhteistyössä kohteen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. (Huom! mikro- ja pk-yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa) Risto Larmio

Energiakatselmusmallit Rakennukset Kiinteistön energiakatsastus Kiinteistön energiakatselmus lisäksi mm. Kiinteistön seurantakatselmus Teollisuus Teollisuuden energiakatselmus Teollisuuden energia-analyysi Prosessiteollisuuden energia-analyysi Energia-ala Voimalaitoksen energia-analyysi Kaukolämpökatselmus Muut Kuljetusketjujen energiakatselmus Uusiutuvien energioiden kuntakatselmus Paineilmaa tehokkaasti PATE Kylmää tehokkaasti KYTE Risto Larmio

Katselmusmallin valinta Teollisuuskohteissa valinta energian ja veden arvonlisäverottomien vuosikustannusten perusteella: 0 15 000 /a => Kiinteistön energiakatsastus 15 000 55 000 /a => Kiinteistön energiakatsastus tai Teollisuuden energiakatselmus 55 000 1 400 000 /a => Teollisuuden energiakatselmus tai Teollisuuden energia-analyysi 1 400 000 3 000 000 /a => Teollisuuden energia-analyysi yli 3 000 000 /a =>Teollisuuden energia-analyysi tai Prosessiteollisuuden energia-analyysi Palvelusektorilla valinta rakennuskuutioiden mukaan: alle 5 000 rm 3 => Kiinteistön energiakatsastus 5 000 10 000 rm 3 => Kiinteistön energiakatsastus tai Kiinteistön energiakatselmus yli 10 000 rm 3 => Kiinteistön energiakatselmus Risto Larmio

Energiakatselmustoiminnan osapuolet Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n yleisohjeet Motiva Oy ELY-keskukset Tuki Tukihakemus Seurantatiedot Katselmuskohteet TEM:n yleisohjeet Toteutusohjeet Neuvonta, koulutus Laadunvalvonta Markkinointi Seuranta Energiakatselmoijat Yhteistyötahot -puuenergianeuvojat -laitevalmistajat -ym. Risto Larmio

TEM:n tukemia teollisuuden energia-analyysejä raportoineet yritykset YRITYS POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN Airix Talotekniikka Oy OULU 010 241 4500 Airix Talotekniikka Oy TAMPERE 010 241 4000 AX-LVI Oy TAMPERE 03-268 0111 Ecopump Oy KOTKA 05-218 4596 Elomatic Oy JYVÄSKYLÄ 014 338 8338 Empower Oy ESPOO 044 425 2234 Ins.tsto AX-LVI Oy TAMPERE 03-268 0111 Ins.tsto Granlund Kuopio Oy KUOPIO 017-266 3022 Ins.tsto Olof Granlund Oy HELSINKI 09-351031 Konsulttitoimisto EnerSys Oy NUMMI 013-373 277 LCA Engineering Oy KOUVOLA 010 307 1320 Papes Oy TAMPERE 03-272 4304 Pöyry Building Services Oy ESPOO 010 3311 Pöyry Energy Oy ESPOO 09-46911 Rejlers Oy MIKKELI 015-321200 WSP Enviromental Oy VAASA 045 6749 768 YIT Kiinteistötekniikka Oy HELSINKI 020 433 111 ÅF-Consult Oy VANTAA 040 348 5339 Risto Larmio

Katselmoijan valinnasta Katselmoijalta tulee odottaa Motivan energiakatselmoija-auktorisointia (jos katselmus/analyysi tehdään TEM - tuella) Katselmuskäytäntöjen tuntemusta Energiatuet ja niiden hakeminen (päätös & maksatus) Katselmustyön sisältö ja rajaukset Raportoinnin vaatimukset Muut energiakatselmusten yleisohjeisiin liittyvät asiat Kokemusta Monipuolista kokemusta energiakatselmuksista Henkilöreferenssit ja yritysreferenssit Hyvistä (ja huonoista) käytännöistä ja ratkaisuista Energianhankinnan erityispiirteistä ja hankintasopimuksista Energiankäytön kannalta merkittävien järjestelmien tuntemusta Energiatehokkuusnäkökulmaa kohteen prosesseihin Selkeää raportointia Yhteistyötaitoja Risto Larmio

Risto Larmi o Yhteistyöllä parhaisiin tuloksiin Paras tulos energiakatselmuksessa saavutetaan aidolla yhteistyöllä asiakasyrityksen ja katselmoijan välillä Avoimuus ja luottamus Toimiva tiedonkulku Sitoutuminen, erityisesti johdon sitoutuminen Energiankäytön tehostamismahdollisuuksia etsitään ja ideoidaan yhdessä Katselmoijan näkökulma ei ole arvostelu eikä virheiden ja syyllisten etsiminen. Katselmoija etsii säästöjä! Lähtötietojen oikeellisuus ja saatavuus Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse pystyä vastaamaan heti, vaan vastauksia voidaan selvittää myös yhdessä Työ ja voimavarat voidaan kohdistaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi, kun olemassa oleva tieto on helposti saatavilla Katselmoijan tehtävä ymmärrettäväksi, miksi mitäkin tietoja tarvitaan Tärkeää luoda kaikille käsitys yhteisestä hankkeesta ja yhteisistä tavoitteista hyvässä ilmapiirissä.

Tilaajan ja katselmoijan panos katselmuksessa Yritys Katselmoija Tavoitteet Kohdetuntemus Historia Lähtötiedot Henkilöt Suunnitelmat, ajatukset Laadunvarmistus Tuotannon tuntemus Alan tuntemus Ideat Katselmuskäytännöt Energiatehokkuusosaaminen Kokemukset muista kohteista Auktorisoidut vastuuhenkilöt Tekninen osaaminen Katselmustyökalut Mittalaitteet Tehokas työaika Risto Larmio

Energiatuki 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatuki: Energiakatselmukset Tuki energiakatselmuksiin 40 % myönnettävissä kaikille tukikelpoisille yrityksille ja yhteisöille 50 % sopimuksessa mukana oleville kunnille ja mikro- ja pk-yrityksille 60 % sopimuskunnille uusituvan energian kuntakatselmuksiin Tuki on harkinnanvarainen, mutta ei tukiprosentteja yleensä veivata Yleisiä periaatteita ja linjauksia Pelisäännöt ovat hieman hankalat: tukihakemus on jätettävä ennen katselmuksen aloittamista, hakemuksessa on ilmoitettava tekijätaho ja vastuuhenkilöt, mutta aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen Ensisijaisesti hakemus sisään ennen sopimuksen/tilauksen tekemistä ELY-keskus voi myöntää aloitusluvan syytä aina pyytää, jos katselmus on käynnistettävä ennen kuin hankkeeseen saadaan tukipäätös Aloitus ennen tukipäätöstä on aina omalla riskillä TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Oman työn osuus katselmuksessa Energiakatselmuksen työkustannuksista asiakkaan oman työn osuus voi olla Enintään 10 % ilman erillistä selvitystä Enintään 30 % jos tehdään erillinen projektisuunnitelma, jossa työnjako on eritelty Enintään 70 % jos asiakkaan omassa organisaatiossa on auktorisoitu energiakatselmoija, joka toimii hankkeen vastuuhenkilönä Yli 70 % jos molemmat auktorisoidut vastuuhenkilöt ovat asiakkaan omasta organisaatiosta TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiatuki Suositeltavin etenemisjärjestys on teettää ensin energiakatselmus Energiakatselmusraportti toimii investointitukihakemuksen selvitysosana, jos ei ihan sellaisenaan niin pitkälti Aiemmin energiakatselmus tai vastaava selvitys oli investointituen ehtona Tukihakemuksen käsittelijälle tuen tarpeen arviointi on helpompaa, jos nähdään, että investointi on löytynyt säästömahdollisuuksia haettaessa Jos investointitukihakemuksen taustalla ei ole energiakatselmuksessa havaittu ja kuvattu toimenpide on hakemuksen liitteenä oltava hyvä hankekuvaus yksinkertaisessa tapauksessa pari sivua riittää Mitä ollaan tekemässä ja miksi Investoinnin tekninen kuvaus Säästövaikutusten laskenta lähtötietoineen Kustannuserittely TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiatuki uusiutuva energia ja energiatehokkuus Uusiutuvan energian investoinnit max. 25% Lämpökeskukset käytännössä 10-15% ja aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet 30 ja 20 % Tuki tavanomaiseen teknologian energiatehokkuusinvestointeihin max. 20% sopimuskunnille ja -yrityksille max. 25 % sopimuskunnille ja -yrityksille käytettäessä ESCO-palvelua max. 15 % muille kunnille ja yrityksille käytettäessä ESCO-palvelua Tuki uuden teknologian investointeihin max. 40 % Uudesta teknologiasta ei ole olemassa listaa, vaan hakijan on itse perusteltava uutuus TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatuki Uusiutuvan energian investoinnit max. 25% Lämpökeskukset käytännössä 10-15% ja aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet 30 ja 20 % Tuki tavanomaiseen teknologian energiatehokkuusinvestointeihin max. 20% sopimuskunnille ja -yrityksille max. 25 % sopimuskunnille ja -yrityksille käytettäessä ESCO-palvelua max. 15 % muille kunnille ja yrityksille käytettäessä ESCO-palvelua Tuki uuden teknologian investointeihin (uusiutuva energia & energiatehokkuus) max. 40 % ( tiukennettiin vuonna 2012 ) Uudesta teknologiasta ei ole olemassa listaa, vaan hakijan on itse perusteltava uutuus TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiatuen hakumenettely Energiatuen hakemiseen tarvittavat lomakkeet ELY-keskusten, TEM:n ja Motivan sivuilta Tukihakemukset toimitetaan siihen ELY-keskukseen, jonka alueella investointi tai energiakatselmus toteutetaan Jos katselmushankkeessa on usean ELY-keskuksen alueella olevia kohteita toimitetaan tukihakemus siihen ELY-keskukseen, jonka alueella hakijan kotipaikka sijaitsee Kaikki tukihakemukset toimitetaan ELY-keskukseen Energiakatselmushankkeet ja tavanomaisen teknologian investointihankkeet käsitellään ELYkeskuksissa Uuden teknologian hankkeet, yli 3 M (2013 alkaen yli 5 M ) investointihankkeet ja yli 250 000 katselmushankkeet käsitellään TEM:n energiaosastolla - ELY-keskus lähettää nämä hakemukset energiaosastolle TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiansäästöinvestoinnit 1/3 Takaisinmaksuaika yhtenä arviointikriteerinä Alle 3 vuotta riittävän kannattavia toteutumaan ilman tukea 3-10 vuotta ovat energiatuen näkökulmasta pääsääntöisesti tukikelpoisia 10-15 vuotta voidaan harkinnan perusteella tukea, mutta energiatuen tulee kohdistua energiansäästön kannalta oleellisiin hankintoihin Yli 15 vuotta pääasiallinen toteutusperuste on joku muu kuin energiansäästö Pääasiallinen toteutusperuste ja energiatuen käynnistävä vaikutus? Hakija kyllä tietää, miksi investointia ollaan toteuttamassa, mutta tukihakemuksen käsittelijä joutuu arvioimaan sitä, että toteutuisiko hanke vaikkei energiakustannuksissa syntyisi säästöä Ala- ja ylärajat tuettaville investoinneille Tuettavan investoinnin alaraja 10.000 Energiatehokkuutta edistävissä investoinneissa tuki voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 500 000 TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiansäästöinvestoinnit 2/3 Uusi teknologia Pitää olla oikeasti teknologiaa eli laite tai järjestelmä Uusi konsepti tai toimintatapa eivät ole uutta teknologiaa Tavanomaisen teknologian kattava hyödyntäminen ei tee paketista uutta Uudesta teknologiasta ei ole olemassa listaa, hakijan on perusteltava uutuus Uuden teknologian tuen yleisiä periaatteita ja edellytyksiä Uudisrakennuskohteissa tukea voidaan myöntää uuteen teknologiaan Tuen tavoitteena on osallistua lähtökohtaisesti korkeamman hankintahinnan ja toiminnallisen riskin jakamiseen ja saada teknologian käyttö yleistymään Tuki lähtökohtaisesti kohdistetaan vaihtoehtoisen perusvalinnan ja uuden teknologian kustannuseroon Pieni osuus uutta teknologiaa ei tee koko hankkeessa uutta hankkeissa voi olla erilaisia tukitasoja eri kustannuserille Tukiprosentti max. 40 % Energiatehokkuussopimusta ei edellytetä tuen saamiseksi uuden teknologian investoinneissa TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiansäästöhankkeet 3/3 Tukea ei myönnetä: Asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille Päästökauppasektorilla tavanomaisen teknologian hankkeille, paitsi hankkeet, joilla ei ole suoraa vaikutusta hakijan päästöoikeuksiin tai päästöjen vähenemisen kautta saatavan taloudellisen hyödyn vaikutus investoinnin kannattavuuteen on vähäinen Peruskorjaushankkeisiin. Erityistapauksissa voidaan tukea myöntää erillisiin energiaa säästäviin laitteisiin/järjestelmiin, jos hakijalla on selvästi olemassa vaihtoehto jättää ne toteuttamatta. Edellyttää selkeää ja yksilöityä kuvausta sekä perusteluja tuen tarpeelle. Uudisrakentamisessa tuetaan käytännössä vain uutta teknologiaa, esim. lämpöpumput tulkitaan tavanomaisen teknologian säästöinvestoinniksi Tehonsäästöhankkeet, jos niiden seurauksena ei ole myös merkittävä energiansäästö Lämmitystapojen muutoksia, jos ei kyseessä ole uusiutuvaan energiaan siirtyminen omassa energiantuotannossa TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

ESCO-hankkeet ESCO-hankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas kykenee maksamaan investoinnin sen tuottamilla säästöillä ESCO-palvelu sisältää säästötakuun eli ESCO-yrityksellä on aina taloudellinen riski siitä, että investointi tuottaa riittävästi säästöä Rahoitus voi tulla ESCO-yrityksen kautta tai suoraan rahoitusyhtiöltä Pelkän säästötakuun antaminen ei riitä ESCO-extraan Jos loppuasiakas rahoittaa investoinnin ja se jää loppuasiakkaan omistukseen on ns. normaali toteutustapa ESCO-hankkeessa tuki voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös ESCO-yritykselle Tukivaikutus on siirrettävä täysimääräisesti loppuasiakkaalle TUKIHAKEMUS ON AINA JÄTETTÄVÄ ENNEN HANKKEEN ALOITTAMISTA Risto Larmio

Energiatehokkuusneuvonta 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuusneuvonta Sopimusvelvoitteiden selventäminen Energiatuissa ja katselmoinneissa avustaminen Seminaarit vuosittain (23.10. Tampere, Energiatehokkuuden ohjauskeinot) Materiaalia: opppaita, casekortteja, yms. Kehityshankkeita Yrityskäyntejä Yhteystiedot: Risto Larmio p. 040 6734721 risto.larmio@motiva.fi 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

Sopimustoiminnan tuloksia Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala TWh/a (kumulatiivinen) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 Risto Larmio Sähkö Lämpö + polttoaineet

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala Säästöt lämmössä ja polttoaineissa 5.85 TWh Sähkon säästö 2.25 TWh Säästöt energiakustannuksissa 344 miljoonaa Hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) vähenemä noin 2,5 miljoonaa tonnia SÄÄSTÖT VASTAAVAT NOIN 2,1 % SUOMEN KOKONAISENERGIANKÄYTÖSTÄ (378 TWh VUONNA 2012). Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala TOTEUTUNEET ENERGIANSÄÄSTÖT 73% TEOLLISUUS 20% ENERGIAN- TUOTANTO Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala ENERGIATEHOKKUUSINVESTOINNIT Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala MYÖNNETTY INVESTOINTITUKI / TUETTUJEN HANKKEIDEN MÄÄRÄ Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala KÄYNNISTYNEIDEN ENERGIAKATSELMUSTEN JA MYÖNNETYN TUEN MÄÄRÄ Kumulatiivinen Risto Larmio

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMOITU ENERGIANKÄYTTÖ 180 Energiankäyttö, TWh/a 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1992-1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkö Risto Larmio Lämpö ja polttoaineet

Sopimusten vuotuiset vaikutukset 2008-2012 Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala PALVELUALAN ENERGIAKATSELMOITU RAKENNUSTILAVUUS Rakennustilavuus, milj. m 3 Risto Larmio Yksityinen palvelusektori Kunta-ala

Keskisuuri teollisuus: säästöt 2013 mennessä, vaadittava säästövauhti 2013-2016 Risto Larmio

Lue lisää sopimusten vuosien 2008 2012 tuloksista Tutustu myös sopimuksessa mukana olevien yritysten toteuttamiin energiatehokkuustoimiin Risto Larmio

Katselmusten tuloksia ja tyypillisiä toimenpiteitä 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy 53

Energiatehokkuudella saavutettavat säästöt Taulukossa on esitetty vuosina 2006-2011 käynnistyneiden 67 PK-teollisuuden katselmuskohteen keskimääräinen säästöpotentiaali. Kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on runsas 1900 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 55 % ja sähkön osuus 45 %. 4.4.2014 Lauri Suomalainen, Motiva Oy 54

Säästöpotentiaali milj Toimenpiteiden lkm 2004 2009 raportoitujen 777 katselmuskohteen kustannus-säästöpotentiaalin jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin 10 5 000 9 8 Säästöpotentiaali Toimenpiteiden lkm 4 500 4 000 7 3 500 6 3 000 5 2 500 4 2 000 3 1 500 2 1 000 1 500 0 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-10 >10 Takaisinmaksuaika (vuotta) 0 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy 55

Toimitilojen energiatehokkuussopimukset 2012 raportoitu säästö 30,6 GWh/a http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopimusalat/kiinteistoala/toimitil akiinteistot/ Lämmön ja polttoaineiden säästö 20,7 GWh/a Sähkön säästö 9,9 GWh/a Muut 16 % Muut 12 % Lämmitysjärjestelmä 9 % Rakennusautomaatio 14 % Ilmanvaihtojärjestelmä 61 % Rakennusautomaatio 12 % Valaistus 13 % Ilmanvaihtojärjestelmä 45 % Käyttäjän toiminta ja kilpailut 18 % Kuva 4 TETS toimijoiden raportoiman vuonna 2012 toteutetun energiansäästön jakau- tuminen eri toimenpideluokkiin.

Toimitalon (-60-70 luku) korjaustoimenpiteiden vaikutus Avainmoduuli Ala- ja yläpohjan eristystason parantaminen Ulkoseinien eristystason parantaminen Ikkunoiden uusiminen energiatehokkaiksi Osuus lämmitys- ja jäähdytysenergiasta % Energiankulutuksen muutos-vaikutus % 5-1...-2 22-0...-10 26-10...-15 Ilmavuodot/ Tiiveyden parantaminen 10-3...-6 Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden parantaminen sekä lisäjäähdytys 37 +15...+20 Lämmöntalteenoton käyttöönotto -10...-18 Talotekninen optimointi -10...-15 Yhteensä 100-25...-45

Energiakatselmukset - tuloksia 2000-2005 Säästöpotentiaali Palvelusektori (n. 1400 kohdetta) Lämpö 15 % Sähkö 7 % Vesi 6 % Yhteensä 10 % PK-teollisuus, energiankäyttö < 70 GWh/a (183 kohdetta) Lämpö+polttoaineet 18 % Sähkö 7 % Vesi 11 % Yhteensä 12 % palautekyselyjen perusteella n. 2/3 katselmuksissa havaitusta palvelusektorin ja pk-teollisuuden säästöpotentiaalista toteutuu jopa 1/3 säästöistä voidaan saavuttaa ilman investointeja

Energiakatselmukset kannattavat Esimerkki 1 Toimistorakennus 30 000 m3 ( lämpö 35 kwh/m3, sähkö 23 kwh/m3, vesi 63 l/ m3 ) energia- ja vesikustannukset n. 100 000 euroa / vuosi energiakatselmuskustannus n. 3500 euroa tuen jälkeen keskimääräinen säästö n. 10 %, josta 1/3 käyttöteknisiä toimenpiteitä käyttöteknisillä toimenpiteillä on mahdollista maksaa katselmuskustannus 1-2 vuodessa Esimerkki 2 Asuinkerrostalo 60 asuntoa 4000 m2 ( lämpö 165 kwh/m2, kiinteistösähkö 15 kwh/m2, käyttövesi 7000 m3) energia- ja vesikustannukset n. 50 000 euroa / vuosi energiakatselmuskustannus n. 3000 euroa tuen jälkeen eli noin 6 % energia- ja vesikustannuksesta, joka on yleensä saavutettavissa

Kulutuksen jakautuminen teollisuuskiinteistössä Lämpö Sähkö

Vuosina 2002-2007 käynnistyneiden 1 368 raportoidun katselmuskohteen top 5 toimenpiteet (lkm.) 1. Ilmanvaihdon käyntiajat 2. Valaistus 3. Vesikalust. Virtaamien raj. 4. LTO mahdollisuudet (IV) 5. IV lämmityksen säätötavat

Vuosina 2002-2007 käynnistyneiden 1 368 raportoidun katselmuskohteen top 5 toimenpiteet (säästöpotentiaali ) 1. Lämmöntalteenottomahdollisuudet 2. Ilmanvaihdon käyntiajat 3. Valaistus 4. Muut sähkölaitteet 5. Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen Teollisuudessa huomioitava muut energiansäästömahdollisuudet johon luokitellaan prosessiin vaikuttavat toimet.

Lämpöhäviöt (1/2) Teollisuuskiinteistön lämpöhäviöihin vaikuttavat eniten rakenteiden lämmöneristävyys, kylmäsillat sekä ilmatiiveys Vuotoilman vähentämiseksi kiinnitä huomiota: Ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen tiiveyteen Nosto-ovien käyttöön ja niiden ohjaukseen Kiinnitä huomiota tavaraliikenteen toimintamalleihin Lisälämmöneristys yleensä peruskorjauksen yhteydessä

Lämpöhäviöt (2/2) RAKENTEET Ovet, ikkunat, aukot Läpiviennit, tiivisteet VUODOT Käyttöaika 8760 h/a Omavoimaisia Tuuli, korkeusero MISTÄ NIITÄ LÖYTYY Kaikkialta, joka puolelta Erityisesti teollisuushalleista

Säästö lämpöhäviöistä vuotoilmaa vähentämällä Vuotoilman vähentäminen puoleen 0,2 1/h 0,1 1/h Perustiedot: rakennusvuosi 1980 Helsinki käyttö kahdessa vuorossa 4000h tilavuus 18 000m3 kevytöljykattilan vuosihyötysuhde 85% sisälämpötila 21 C Ilmanvaihdon LTO vuosihyötysuhde 45% Tuloilman lämpötila 20 C Ostettu lämpöenergia 669MWh

LVI-järjestelmät -ilmanvaihto Tarkistettavia yleisiä asioita o o o Laitteiden toiminnot Lämmöntalteenottolaite, lämmitys, jäähdytys, toimintapisteen todennus mittauksella, taseet Käyntiaika Tarkoituksenmukaisuus (aamu, ilta, seisokkiaika) Palvelualueet Työvuorojen ajoittuminen Konekohtaisesti tarkistettavia asioita o o o Lämmöntalteenoton toiminta ja hyötysuhde! Tuloilman lämpötila, kohteeseen sopiva, lämmityskennojen kunto Tarpeenmukainen ilmavirta

LVI-järjestelmät -LTO Ongelmana LTO-laitteen likaantuminen Ilmavirtojen pienentyminen o o Poiston heikkenemisen lähivaikutukset (huono sisäilma) Muutokset vierekkäisten tilojen painesuhteissa Hyötysuhteen heikkeneminen o LTO-laite o o o Energialasku kasvaa & Tuloilman lämpötila alenee Puhdistus Ohitus vs. varalaite Huoltotilan ja laitteiden tarve Mittaus ja seuranta EM. asiat otettava huomioon kun suunnitellaan LTO:ta olemasssa olevaan järjestelmään

Valaistus (1/2) Jopa 40 % kiinteistösähkön kulutuksesta 1. Olemassa oleva valaistus energiatehokkaaksi Valaistuksen tarve o Kohdevalaistus o Päivänvalon hyödyntäminen.. Käyttöaika, ohjaus, käyttäjien informointi o Hämäräkytkin, liiketunnistin, ryhmittely, käyttäjien opastus Valaisintyyppi 2. Huolto ja puhdistus 3. Uusi valaistus ohjausjärjestelmineen

Valaistus (2/2) Valonlähde valotehokkuus (lm/w) polttoikä tuntia Hehkulamppu 11 1000 Halogeenilamppu 15 3000 Pienloisteputki 40 10000 TLS-loisteputki 100 25000 Elohopealamppu 50 16000 Monimetallilamppu 70-125 12000 Suurpainenatrium 100-150 16000 Induktiolamppu 55-75 60000 Huomioi elinkaarikustannukset hankintaa tehdessä! LED-teollisuusvalaisin 80-100 80000

Paineilma (teollisuus) Reiän läpimitta (mm) Reiän poikkipinta-ala (mm 2 ) Ilmamäärä (m 3 /min) Kustannus ( /a) 1 0,79 0,064 179 1,5 1,77 0,145 406 2 3,14 0,257 720 3 7,07 0,578 1618 4 12,57 1,028 2878 5 19,64 1,606 4497 6 28,27 2,313 6476 8 50,27 4,112 11514 10 78,54 6,425 17990 12 113,1 9,252 25906 Käyttöpaine 6 bar, ympäristön paine 1 bar, kompressorin ominaisteho 7 kw/m3/min, käyttötunnit 8000 h/a, sähkön hinta 50 /MWh, pyöristetty sisäänvirtausreuna.

Suihkupäät ja IV-käyntiaika toimenpide-esimerkkejä Suihkupäiden saunatiloissa Veden kulutuksen vähentyminen (muut vaikuttavat tekijät pysyneet samoina) Helmikuu: -23 % Maaliskuu: -28 % Huhtikuu: -32 % Toukokuu: -17 % Ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointi Esimerkki I, ravintola Säästö: 69 MWh Esimerkki II, liikekeskus Säästö: 59 MWh / vuosi 14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy

14.5.2014 Risto Larmio, Motiva Oy